Hgin kaupunki järjestää 6.-9. -luokkalaisille pakollisen sateenkaarityöpajan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarin juttu oli hyvä. Kerrankin joku luottamusta herättävä oikea asiantuntija. Uskovien puheita en kuuntele ollenkaan ja setakin herättää epäilyksiä.

Kävin setan sivuilla tutkimassa heidän asiantuntijoitaan. Yhtään en kyllä löytänyt, oli vain sosiaalityöntekijöitä, hankepäälikkö ja talouspäälikkö, järjestötoiminnan ja viestinnän asiantuntijaa, nuorisotyön vaikuttamisen asiantuntija (reps), mutta yhtään tieteelliseen tietoon osaamisensa perustavaa transsukupuolisuuden asiantuntijaa ei löytynyt.

Aika hullua siis, että yliopistoissa opiskelleet opettajat ja rehtorit lähtevät peesaamaan tuollaista kouluttamatonta menoa.

Todellakin. Varsinkin kun Seta selvästi ei edes yritä panostaa mihinkään asiantuntemukseen. Vaan kaikki työntekijät vaikuttavat keskittyvän rahankerjuuseen, poliittiseen vaikuttamiseen ja viestintään.

Sano joku järjestö tai liitto (pl. ammattiliitot), jossa työntekijät on alan asiantuntijoita (lääkäreitä ja psykologeja jne.)

Allergialiitossa iho, allergia ja astmaneuvontaa antaa asiaan koulutettu terveydenhoitaja. Kemikaalineuvontaa antaa biokemisti, farmaseutti ja toksikologi. Kosmetiikkaneuvontaa antaa farmaseutin ja kosmetologin koulutuksen saanut henkilö. Ihan alan asiantuntijoilta kuulostavat.

Ja transasioissa neuvontaa Setalla antaa VtT, seksuaalineuvoja sekä sosionomi, seksuaalineuvoja. Ihan päteviltä kuulostavat. Ihmiset tuntuvat luulevan että järjetön työntekijöiden tittelit järjestötyössä on heidän koulutuksensa.

Mikään titteli ei suojaa fanaattisuudelta ja ideologiselta korruptiolta. Lasten transiuttamistakin kannattaa lääkäritason ihmiset lapsiasiavaltuutettua myöten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia kauhuskenaaroita monille vanhemmille on lapsen joutuminen porukkaan, jonka jäsenyys edellyttää seurustelua saman sukupuolen kanssa ja/tai hormooneilla ja leikkauksilla kehon muuttamista muistuttamaan vastakkaista sukupuolta. Tähän liittyy usein välien totaalinen katkeaminen vanhempiin ja huostaanotto. Lapsi itse saattaa katkerasti katua tätä teini-iän sekoilua, mutta muutokset ovat pysyviä suurelta osin.

Pajat järjestetään koulussa. Epäileekö nämä vanhemmat ettei ne luokkakaverit ole transeja ennen pajaa ja sit pajassa he vasta onkin ja lapsi saakin yhtäkkiä heiltä sellaisen vaikutteen että lähtee hakemaan hormonit vanhemmiltaan salaa?

Mä ymmärrän jos vakaumus tai uskonto tulee vastaan, se on oikein relevantti syy aina ollutkin sopia koulun kanssa korvaavaa toimintaa, mutta epärealistisia pelkoja en kyllä aikuisilla uskonut näin paljon olevan.

Miksi lapsille pitää istuttaa ajatus väärään kehoon syntymisestä, tai että sukupuolistereotyypit, mieltymykset ja persoonallisuuden piirteet ovat sukupuoli, tai että tarjotaan transiutta selitykseksi pahalle ololle?

Koska sen identiteettiään rakentavan nuoren itsensä haleminen häiritsee muita ja häneen kohdistuu epäluuloja ja silkkaa vihaa. Silloin niille muille pitää kertoa että hän on ihan samojen asioiden äärellä kuin hekin, jotka eivät kipuile asioidensa kanssa. Transiuden tarjoaminen selitykseksi? Jos se nuori itse tuo esiin että tää nyt saattais olla se selitys, onko silloin prempi sanoa että voi olla vai ettei todellakaan ole?

Ei saa ajatella näin laajasti. Täytyy vaan kauhistella sitä että muiden pitäisi muka tajuta sitä yhtä.

Mä olen ainakin ihan totuuden kertonut lapsilleni kun ovat jonkun toisen reagointia tai oireilua ihmetelleet. Mulla vaan varmaan oli sit tuuria kun molemmista tuli heteroita ja biologisen sukupuolensa perheellisiä edustajia. Kaiken järjen mukaan heistä olisi pitänyt tulla transeja tai homoja, kun huonona äitinä heille niistä kerroin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarin juttu oli hyvä. Kerrankin joku luottamusta herättävä oikea asiantuntija. Uskovien puheita en kuuntele ollenkaan ja setakin herättää epäilyksiä.

Kävin setan sivuilla tutkimassa heidän asiantuntijoitaan. Yhtään en kyllä löytänyt, oli vain sosiaalityöntekijöitä, hankepäälikkö ja talouspäälikkö, järjestötoiminnan ja viestinnän asiantuntijaa, nuorisotyön vaikuttamisen asiantuntija (reps), mutta yhtään tieteelliseen tietoon osaamisensa perustavaa transsukupuolisuuden asiantuntijaa ei löytynyt.

Aika hullua siis, että yliopistoissa opiskelleet opettajat ja rehtorit lähtevät peesaamaan tuollaista kouluttamatonta menoa.

Todellakin. Varsinkin kun Seta selvästi ei edes yritä panostaa mihinkään asiantuntemukseen. Vaan kaikki työntekijät vaikuttavat keskittyvän rahankerjuuseen, poliittiseen vaikuttamiseen ja viestintään.

Sano joku järjestö tai liitto (pl. ammattiliitot), jossa työntekijät on alan asiantuntijoita (lääkäreitä ja psykologeja jne.)

Allergialiitossa iho, allergia ja astmaneuvontaa antaa asiaan koulutettu terveydenhoitaja. Kemikaalineuvontaa antaa biokemisti, farmaseutti ja toksikologi. Kosmetiikkaneuvontaa antaa farmaseutin ja kosmetologin koulutuksen saanut henkilö. Ihan alan asiantuntijoilta kuulostavat.

Ja transasioissa neuvontaa Setalla antaa VtT, seksuaalineuvoja sekä sosionomi, seksuaalineuvoja. Ihan päteviltä kuulostavat. Ihmiset tuntuvat luulevan että järjetön työntekijöiden tittelit järjestötyössä on heidän koulutuksensa.

Mikään titteli ei suojaa fanaattisuudelta ja ideologiselta korruptiolta. Lasten transiuttamistakin kannattaa lääkäritason ihmiset lapsiasiavaltuutettua myöten.

Paitsi kaikkialla muulla kuin Setassa tietenkin.

Sai ras maailma. Onneksi en ole

nuori tässä ajassa ja maailmassa. Koittakaa pärjätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia kauhuskenaaroita monille vanhemmille on lapsen joutuminen porukkaan, jonka jäsenyys edellyttää seurustelua saman sukupuolen kanssa ja/tai hormooneilla ja leikkauksilla kehon muuttamista muistuttamaan vastakkaista sukupuolta. Tähän liittyy usein välien totaalinen katkeaminen vanhempiin ja huostaanotto. Lapsi itse saattaa katkerasti katua tätä teini-iän sekoilua, mutta muutokset ovat pysyviä suurelta osin.

Pajat järjestetään koulussa. Epäileekö nämä vanhemmat ettei ne luokkakaverit ole transeja ennen pajaa ja sit pajassa he vasta onkin ja lapsi saakin yhtäkkiä heiltä sellaisen vaikutteen että lähtee hakemaan hormonit vanhemmiltaan salaa?

Mä ymmärrän jos vakaumus tai uskonto tulee vastaan, se on oikein relevantti syy aina ollutkin sopia koulun kanssa korvaavaa toimintaa, mutta epärealistisia pelkoja en kyllä aikuisilla uskonut näin paljon olevan.

Miksi lapsille pitää istuttaa ajatus väärään kehoon syntymisestä, tai että sukupuolistereotyypit, mieltymykset ja persoonallisuuden piirteet ovat sukupuoli, tai että tarjotaan transiutta selitykseksi pahalle ololle?

Koska sen identiteettiään rakentavan nuoren itsensä haleminen häiritsee muita ja häneen kohdistuu epäluuloja ja silkkaa vihaa. Silloin niille muille pitää kertoa että hän on ihan samojen asioiden äärellä kuin hekin, jotka eivät kipuile asioidensa kanssa. Transiuden tarjoaminen selitykseksi? Jos se nuori itse tuo esiin että tää nyt saattais olla se selitys, onko silloin prempi sanoa että voi olla vai ettei todellakaan ole?

Kannattaa lukea Kaltialan haastattelu. Sukupuoliristiriidan myötäily lukitsee ajattelua transition suuntaan, suhtautumisen pitää olla neutraalia ja faktat tunnistavaa. Sukupuoliristiriita ennakoi useimmiten aikuisuuden homoseksuaalisuutta ja katoaa murrosiän loppuun mennessä jopa 80-90 prosentilla. Ei kannata hötkyillä transasioiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia kauhuskenaaroita monille vanhemmille on lapsen joutuminen porukkaan, jonka jäsenyys edellyttää seurustelua saman sukupuolen kanssa ja/tai hormooneilla ja leikkauksilla kehon muuttamista muistuttamaan vastakkaista sukupuolta. Tähän liittyy usein välien totaalinen katkeaminen vanhempiin ja huostaanotto. Lapsi itse saattaa katkerasti katua tätä teini-iän sekoilua, mutta muutokset ovat pysyviä suurelta osin.

Pajat järjestetään koulussa. Epäileekö nämä vanhemmat ettei ne luokkakaverit ole transeja ennen pajaa ja sit pajassa he vasta onkin ja lapsi saakin yhtäkkiä heiltä sellaisen vaikutteen että lähtee hakemaan hormonit vanhemmiltaan salaa?

Mä ymmärrän jos vakaumus tai uskonto tulee vastaan, se on oikein relevantti syy aina ollutkin sopia koulun kanssa korvaavaa toimintaa, mutta epärealistisia pelkoja en kyllä aikuisilla uskonut näin paljon olevan.

Miksi lapsille pitää istuttaa ajatus väärään kehoon syntymisestä, tai että sukupuolistereotyypit, mieltymykset ja persoonallisuuden piirteet ovat sukupuoli, tai että tarjotaan transiutta selitykseksi pahalle ololle?

Koska sen identiteettiään rakentavan nuoren itsensä haleminen häiritsee muita ja häneen kohdistuu epäluuloja ja silkkaa vihaa. Silloin niille muille pitää kertoa että hän on ihan samojen asioiden äärellä kuin hekin, jotka eivät kipuile asioidensa kanssa. Transiuden tarjoaminen selitykseksi? Jos se nuori itse tuo esiin että tää nyt saattais olla se selitys, onko silloin prempi sanoa että voi olla vai ettei todellakaan ole?

Eri. Parasta on kertoa, niinkuin asia on, eli suurin osa nuorten sukupuolen kanssa kipuilusta menee ohi. Eli on erittäin harvinaista, että kyseessä olisi aito dysforia.

Et selvästi koskaan ole nurten kanssa keskustellut. Jos sulle nuori sanoo että hänestä tuntuu että hän on trans ja sä sanot että suurimmalla osalla se menee ohi, mitäpä luulet tapahtuvan?

Ei tietenkään lähdetä mihinkään suuntaan ottamaan kantaa, eikä ainakaan mitätöidä hänen ajatustaan. Oli sit kyse mistä vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia kauhuskenaaroita monille vanhemmille on lapsen joutuminen porukkaan, jonka jäsenyys edellyttää seurustelua saman sukupuolen kanssa ja/tai hormooneilla ja leikkauksilla kehon muuttamista muistuttamaan vastakkaista sukupuolta. Tähän liittyy usein välien totaalinen katkeaminen vanhempiin ja huostaanotto. Lapsi itse saattaa katkerasti katua tätä teini-iän sekoilua, mutta muutokset ovat pysyviä suurelta osin.

Pajat järjestetään koulussa. Epäileekö nämä vanhemmat ettei ne luokkakaverit ole transeja ennen pajaa ja sit pajassa he vasta onkin ja lapsi saakin yhtäkkiä heiltä sellaisen vaikutteen että lähtee hakemaan hormonit vanhemmiltaan salaa?

Mä ymmärrän jos vakaumus tai uskonto tulee vastaan, se on oikein relevantti syy aina ollutkin sopia koulun kanssa korvaavaa toimintaa, mutta epärealistisia pelkoja en kyllä aikuisilla uskonut näin paljon olevan.

Miksi lapsille pitää istuttaa ajatus väärään kehoon syntymisestä, tai että sukupuolistereotyypit, mieltymykset ja persoonallisuuden piirteet ovat sukupuoli, tai että tarjotaan transiutta selitykseksi pahalle ololle?

Koska sen identiteettiään rakentavan nuoren itsensä haleminen häiritsee muita ja häneen kohdistuu epäluuloja ja silkkaa vihaa. Silloin niille muille pitää kertoa että hän on ihan samojen asioiden äärellä kuin hekin, jotka eivät kipuile asioidensa kanssa. Transiuden tarjoaminen selitykseksi? Jos se nuori itse tuo esiin että tää nyt saattais olla se selitys, onko silloin prempi sanoa että voi olla vai ettei todellakaan ole?

Kannattaa lukea Kaltialan haastattelu. Sukupuoliristiriidan myötäily lukitsee ajattelua transition suuntaan, suhtautumisen pitää olla neutraalia ja faktat tunnistavaa. Sukupuoliristiriita ennakoi useimmiten aikuisuuden homoseksuaalisuutta ja katoaa murrosiän loppuun mennessä jopa 80-90 prosentilla. Ei kannata hötkyillä transasioiden kanssa.

Aivan, *voi olla* on juuri sitä neutraaliutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä kiteytyy koko transaktivismin hulluuden ydin:

Hesarin kommenteista.

"Transitiossa on kyse siitä, että biologinen sukupuoli korjataan vastaamaan sisäistä kokemusta."

Eli kunhan on jokin sisäinen kokemus jostain, niin siitä vain hormonihoitoihin ja leikkauksiin. Yhteiskunnan rahoilla. Yhteiskunnan, jonka terveydenhuoltojärjestelmä on valmiiksi katastrofin partaalla rahojen puutteen takia.

Samat tyypit eivät kuitenkaan pysty kertomaan, että mitä mies ja nainen ovat ja miten niitä ilmennetään. Transitiossa onkin nykyään kyse juuri tuon yksilöllisen kokemuksen ilmentämisestä ja personoidusta kosmeettisesta kirurgiasta yhteiskunnan piikkiin, joka varattu vain transiksi ilmoittautuneille. Muille ei korvata kosmeettisia korjauksia yhteiskunnan piikkiin, vaikka niistä saisi huikean elämää kohentavan itsetuntobuustin.

Mistä päättelet etteivät pysty kertomaan?

Setan sateenkaarisanasto:

Mies. Mies on toinen juridisista sukupuolista Suomessa ja yleinen sukupuoli-identiteetti.

Nainen. Nainen on toinen juridisista sukupuolista Suomessa ja yleinen sukupuoli-identiteetti.

https://seta.fi/sateenkaaritieto/sateenkaarisanasto/

Kun joku sanoo tai kokee olevansa mies tai nainen, niin mitä hän tarkoittaa ja miten muiden pitäisi kohdata tämä ilmoitus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia kauhuskenaaroita monille vanhemmille on lapsen joutuminen porukkaan, jonka jäsenyys edellyttää seurustelua saman sukupuolen kanssa ja/tai hormooneilla ja leikkauksilla kehon muuttamista muistuttamaan vastakkaista sukupuolta. Tähän liittyy usein välien totaalinen katkeaminen vanhempiin ja huostaanotto. Lapsi itse saattaa katkerasti katua tätä teini-iän sekoilua, mutta muutokset ovat pysyviä suurelta osin.

Pajat järjestetään koulussa. Epäileekö nämä vanhemmat ettei ne luokkakaverit ole transeja ennen pajaa ja sit pajassa he vasta onkin ja lapsi saakin yhtäkkiä heiltä sellaisen vaikutteen että lähtee hakemaan hormonit vanhemmiltaan salaa?

Mä ymmärrän jos vakaumus tai uskonto tulee vastaan, se on oikein relevantti syy aina ollutkin sopia koulun kanssa korvaavaa toimintaa, mutta epärealistisia pelkoja en kyllä aikuisilla uskonut näin paljon olevan.

Miksi lapsille pitää istuttaa ajatus väärään kehoon syntymisestä, tai että sukupuolistereotyypit, mieltymykset ja persoonallisuuden piirteet ovat sukupuoli, tai että tarjotaan transiutta selitykseksi pahalle ololle?

Koska sen identiteettiään rakentavan nuoren itsensä haleminen häiritsee muita ja häneen kohdistuu epäluuloja ja silkkaa vihaa. Silloin niille muille pitää kertoa että hän on ihan samojen asioiden äärellä kuin hekin, jotka eivät kipuile asioidensa kanssa. Transiuden tarjoaminen selitykseksi? Jos se nuori itse tuo esiin että tää nyt saattais olla se selitys, onko silloin prempi sanoa että voi olla vai ettei todellakaan ole?

Ei saa ajatella näin laajasti. Täytyy vaan kauhistella sitä että muiden pitäisi muka tajuta sitä yhtä.

Mä olen ainakin ihan totuuden kertonut lapsilleni kun ovat jonkun toisen reagointia tai oireilua ihmetelleet. Mulla vaan varmaan oli sit tuuria kun molemmista tuli heteroita ja biologisen sukupuolensa perheellisiä edustajia. Kaiken järjen mukaan heistä olisi pitänyt tulla transeja tai homoja, kun huonona äitinä heille niistä kerroin.

Täällä toinen paska äiti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia kauhuskenaaroita monille vanhemmille on lapsen joutuminen porukkaan, jonka jäsenyys edellyttää seurustelua saman sukupuolen kanssa ja/tai hormooneilla ja leikkauksilla kehon muuttamista muistuttamaan vastakkaista sukupuolta. Tähän liittyy usein välien totaalinen katkeaminen vanhempiin ja huostaanotto. Lapsi itse saattaa katkerasti katua tätä teini-iän sekoilua, mutta muutokset ovat pysyviä suurelta osin.

Pajat järjestetään koulussa. Epäileekö nämä vanhemmat ettei ne luokkakaverit ole transeja ennen pajaa ja sit pajassa he vasta onkin ja lapsi saakin yhtäkkiä heiltä sellaisen vaikutteen että lähtee hakemaan hormonit vanhemmiltaan salaa?

Mä ymmärrän jos vakaumus tai uskonto tulee vastaan, se on oikein relevantti syy aina ollutkin sopia koulun kanssa korvaavaa toimintaa, mutta epärealistisia pelkoja en kyllä aikuisilla uskonut näin paljon olevan.

Miksi lapsille pitää istuttaa ajatus väärään kehoon syntymisestä, tai että sukupuolistereotyypit, mieltymykset ja persoonallisuuden piirteet ovat sukupuoli, tai että tarjotaan transiutta selitykseksi pahalle ololle?

Koska sen identiteettiään rakentavan nuoren itsensä haleminen häiritsee muita ja häneen kohdistuu epäluuloja ja silkkaa vihaa. Silloin niille muille pitää kertoa että hän on ihan samojen asioiden äärellä kuin hekin, jotka eivät kipuile asioidensa kanssa. Transiuden tarjoaminen selitykseksi? Jos se nuori itse tuo esiin että tää nyt saattais olla se selitys, onko silloin prempi sanoa että voi olla vai ettei todellakaan ole?

Kannattaa lukea Kaltialan haastattelu. Sukupuoliristiriidan myötäily lukitsee ajattelua transition suuntaan, suhtautumisen pitää olla neutraalia ja faktat tunnistavaa. Sukupuoliristiriita ennakoi useimmiten aikuisuuden homoseksuaalisuutta ja katoaa murrosiän loppuun mennessä jopa 80-90 prosentilla. Ei kannata hötkyillä transasioiden kanssa.

Mä haluaisin olla katsomassa kun lapsellesi hänen avatessaan ajatuksiaan, latelet että *80-90% noi ajatukset menee ohi* 😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on hiuksenhieno ero, että koulussa kerrotaan asioita verrattuna siihen että tuntematon tyyppi sanoo aikovansa tulla mun lapselle kertomaan raikauksesta. Jälkimmäisen saattaisi ymmärtää uhkailuksikin.

Miksi tuntemattomat tyypit, joiden taustoja ei ole tarkistettu ja joilla ei ole mitään koulutusta tai kompetenssia asiaan, saisivat tulla kertomaan omaa, epätieteellistä, lasten terveyttä ja henkeä uhkaavaa propagandaansa ventovieraille lapsille ja sitä kautta asettamaan nämä lapset vaaraan? Kyse kun ei ole mistään koulun jutusta, se on selitetty jo lukemattomia kertoja joten sen pitäisi olla täysin selvää jo jokaiselle.

Musta on todella erikoista että maalittaminen alkaa heti kun kysecon sateenkaariasiasta. Julkaistut tiedot pajasta eivät anna viitteitä lasten terveyttä uhkaavasta propagandasta ja silti kaikki on varmoja että sitä se sit on. Jos kyse olisi mistä tahansa muusta, enpä usko että aiheuttaisi tämmöisiä ylilyöntejä.

Eli jos vanhemmat vastustavat poliittisen, pseudotieteellisen, täysin ulkopuolisen toimijan "pajaa" lastensa kouluissa, niin se on maalittamista? Tietenkin se uhkaa lasten terveyttä, kun pajan pitää taho, joka aktiivisesti ajaa lasten transiuttamista ja heidän sosiaalistamistaan transideologiaan esim.  nimenvaihdolla, jopa vanhempien selän takana.

Eiköhän maalittamisella tarkoitettu tätä täälläkin tapahtuvaa *ne menee sinne jakamaan huuhaa-tietoa ja hormonihoitoja*-liibalaabaa?

Sun kannattaisi kerrata, mitä maalittaminen tarkoittaa. Mutta hyperbola onkin teille perinteinen vaikuttamisen keino. Kritisoidaan pseudotieteellisen paskan levittämistä lapsille: "maalittamista!!!"

Maalittaminen tarkoittaa sosiaalisessa mediassa tai muutoin internetissä tapahtuvaa henkilön ottamista maalitauluksi eli ihmisten usuttamista tietyn henkilön kimppuun. Väitätkö ettei täällä maaliteta? Mites Heidi? Entäs se sinitukkainen mt-häiriöinen?

Tyypillistä että reagoit vaikka et edes tiedä mihin reagoit. Oletat heti että kritiikki kohdistuu siihen että ollaan vaan eri mieltä.

Päättäjän tai tuntemattoman sinitukkaisen mt-potilaan kritisointi, tai tämän julkaisun tuominen ruodittavaksi, ei ole maalittamista. Maalittamisessa pitäisi pystyä osoittamaan intentio jonkun kimppuun usuttamiseen. Kannattaa jatkaa opiskelua, niin osaat sitten käyttää isoja sanoja oikein oikeassa kontekstissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia kauhuskenaaroita monille vanhemmille on lapsen joutuminen porukkaan, jonka jäsenyys edellyttää seurustelua saman sukupuolen kanssa ja/tai hormooneilla ja leikkauksilla kehon muuttamista muistuttamaan vastakkaista sukupuolta. Tähän liittyy usein välien totaalinen katkeaminen vanhempiin ja huostaanotto. Lapsi itse saattaa katkerasti katua tätä teini-iän sekoilua, mutta muutokset ovat pysyviä suurelta osin.

Pajat järjestetään koulussa. Epäileekö nämä vanhemmat ettei ne luokkakaverit ole transeja ennen pajaa ja sit pajassa he vasta onkin ja lapsi saakin yhtäkkiä heiltä sellaisen vaikutteen että lähtee hakemaan hormonit vanhemmiltaan salaa?

Mä ymmärrän jos vakaumus tai uskonto tulee vastaan, se on oikein relevantti syy aina ollutkin sopia koulun kanssa korvaavaa toimintaa, mutta epärealistisia pelkoja en kyllä aikuisilla uskonut näin paljon olevan.

Miksi lapsille pitää istuttaa ajatus väärään kehoon syntymisestä, tai että sukupuolistereotyypit, mieltymykset ja persoonallisuuden piirteet ovat sukupuoli, tai että tarjotaan transiutta selitykseksi pahalle ololle?

Koska sen identiteettiään rakentavan nuoren itsensä haleminen häiritsee muita ja häneen kohdistuu epäluuloja ja silkkaa vihaa. Silloin niille muille pitää kertoa että hän on ihan samojen asioiden äärellä kuin hekin, jotka eivät kipuile asioidensa kanssa. Transiuden tarjoaminen selitykseksi? Jos se nuori itse tuo esiin että tää nyt saattais olla se selitys, onko silloin prempi sanoa että voi olla vai ettei todellakaan ole?

Eri. Parasta on kertoa, niinkuin asia on, eli suurin osa nuorten sukupuolen kanssa kipuilusta menee ohi. Eli on erittäin harvinaista, että kyseessä olisi aito dysforia.

Et selvästi koskaan ole nurten kanssa keskustellut. Jos sulle nuori sanoo että hänestä tuntuu että hän on trans ja sä sanot että suurimmalla osalla se menee ohi, mitäpä luulet tapahtuvan?

Ei tietenkään lähdetä mihinkään suuntaan ottamaan kantaa, eikä ainakaan mitätöidä hänen ajatustaan. Oli sit kyse mistä vain.

Olen keskustellut paljonkin nuorten kanssa. Minulla on itselläni viisi lasta (nuoria aikuisia ja nuoria) ja olen opettaja toisella asteella (aikaisemmin olin yläasteella). Sukupuolidysforia, transhoidot ja sukupuolen vaihtaminen ovat niin vakavia asioita, että sanoisin kyllä oman mielipiteeni selkeästi. Nuoret arvostavat rehellisyyttä, vaikka se ei menisikään yksiin heidän mielipiteensä kanssa. Yleensä ei kuitenkaan ole minun asiani paasata kenellekään seksuaalisuudesta tai sukupuolidysforiasta. Eikä minun ole tarvinnut mitätöidä ketään, vaikka olenkin sanonut eriävän mielipiteeni. Miksi ne ovat sinusta sama asia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia kauhuskenaaroita monille vanhemmille on lapsen joutuminen porukkaan, jonka jäsenyys edellyttää seurustelua saman sukupuolen kanssa ja/tai hormooneilla ja leikkauksilla kehon muuttamista muistuttamaan vastakkaista sukupuolta. Tähän liittyy usein välien totaalinen katkeaminen vanhempiin ja huostaanotto. Lapsi itse saattaa katkerasti katua tätä teini-iän sekoilua, mutta muutokset ovat pysyviä suurelta osin.

Pajat järjestetään koulussa. Epäileekö nämä vanhemmat ettei ne luokkakaverit ole transeja ennen pajaa ja sit pajassa he vasta onkin ja lapsi saakin yhtäkkiä heiltä sellaisen vaikutteen että lähtee hakemaan hormonit vanhemmiltaan salaa?

Mä ymmärrän jos vakaumus tai uskonto tulee vastaan, se on oikein relevantti syy aina ollutkin sopia koulun kanssa korvaavaa toimintaa, mutta epärealistisia pelkoja en kyllä aikuisilla uskonut näin paljon olevan.

Miksi lapsille pitää istuttaa ajatus väärään kehoon syntymisestä, tai että sukupuolistereotyypit, mieltymykset ja persoonallisuuden piirteet ovat sukupuoli, tai että tarjotaan transiutta selitykseksi pahalle ololle?

Koska sen identiteettiään rakentavan nuoren itsensä haleminen häiritsee muita ja häneen kohdistuu epäluuloja ja silkkaa vihaa. Silloin niille muille pitää kertoa että hän on ihan samojen asioiden äärellä kuin hekin, jotka eivät kipuile asioidensa kanssa. Transiuden tarjoaminen selitykseksi? Jos se nuori itse tuo esiin että tää nyt saattais olla se selitys, onko silloin prempi sanoa että voi olla vai ettei todellakaan ole?

Kannattaa lukea Kaltialan haastattelu. Sukupuoliristiriidan myötäily lukitsee ajattelua transition suuntaan, suhtautumisen pitää olla neutraalia ja faktat tunnistavaa. Sukupuoliristiriita ennakoi useimmiten aikuisuuden homoseksuaalisuutta ja katoaa murrosiän loppuun mennessä jopa 80-90 prosentilla. Ei kannata hötkyillä transasioiden kanssa.

Mä haluaisin olla katsomassa kun lapsellesi hänen avatessaan ajatuksiaan, latelet että *80-90% noi ajatukset menee ohi* 😅

Niinkö Kaltiala sanoi? Nuo faktat auttavat vanhempaa suhtautumaan lapsen kipuiluun, ettei ensimmäisenä tarvitse olla transpolille kyöräämässä tai tilaamassa laittomia hormoneja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia kauhuskenaaroita monille vanhemmille on lapsen joutuminen porukkaan, jonka jäsenyys edellyttää seurustelua saman sukupuolen kanssa ja/tai hormooneilla ja leikkauksilla kehon muuttamista muistuttamaan vastakkaista sukupuolta. Tähän liittyy usein välien totaalinen katkeaminen vanhempiin ja huostaanotto. Lapsi itse saattaa katkerasti katua tätä teini-iän sekoilua, mutta muutokset ovat pysyviä suurelta osin.

Pajat järjestetään koulussa. Epäileekö nämä vanhemmat ettei ne luokkakaverit ole transeja ennen pajaa ja sit pajassa he vasta onkin ja lapsi saakin yhtäkkiä heiltä sellaisen vaikutteen että lähtee hakemaan hormonit vanhemmiltaan salaa?

Mä ymmärrän jos vakaumus tai uskonto tulee vastaan, se on oikein relevantti syy aina ollutkin sopia koulun kanssa korvaavaa toimintaa, mutta epärealistisia pelkoja en kyllä aikuisilla uskonut näin paljon olevan.

Miksi lapsille pitää istuttaa ajatus väärään kehoon syntymisestä, tai että sukupuolistereotyypit, mieltymykset ja persoonallisuuden piirteet ovat sukupuoli, tai että tarjotaan transiutta selitykseksi pahalle ololle?

Koska sen identiteettiään rakentavan nuoren itsensä haleminen häiritsee muita ja häneen kohdistuu epäluuloja ja silkkaa vihaa. Silloin niille muille pitää kertoa että hän on ihan samojen asioiden äärellä kuin hekin, jotka eivät kipuile asioidensa kanssa. Transiuden tarjoaminen selitykseksi? Jos se nuori itse tuo esiin että tää nyt saattais olla se selitys, onko silloin prempi sanoa että voi olla vai ettei todellakaan ole?

Kannattaa lukea Kaltialan haastattelu. Sukupuoliristiriidan myötäily lukitsee ajattelua transition suuntaan, suhtautumisen pitää olla neutraalia ja faktat tunnistavaa. Sukupuoliristiriita ennakoi useimmiten aikuisuuden homoseksuaalisuutta ja katoaa murrosiän loppuun mennessä jopa 80-90 prosentilla. Ei kannata hötkyillä transasioiden kanssa.

Tää on siinä mielessä mielenkiintoinen mietinnän paikka, että kun tiedetään ettei neutraalia maailmaa ole olemassakaan, niin moniko valitsee sit vaan sen helpomman reitin. Nuorilla varmasti ne vanhemmat kuitenkin jollain tapaa ohjaa ihan alitajuisesti tiettyyn suuntaan, kaverit myös. Ja joo, en epäile yhtään etteikö suurimmalla osalla olisi kyse ohimenevästä asiasta, mietin vain että miksi aina ajatellaan vain sen *transiuttamisen* olevan väärin vaikuttamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia kauhuskenaaroita monille vanhemmille on lapsen joutuminen porukkaan, jonka jäsenyys edellyttää seurustelua saman sukupuolen kanssa ja/tai hormooneilla ja leikkauksilla kehon muuttamista muistuttamaan vastakkaista sukupuolta. Tähän liittyy usein välien totaalinen katkeaminen vanhempiin ja huostaanotto. Lapsi itse saattaa katkerasti katua tätä teini-iän sekoilua, mutta muutokset ovat pysyviä suurelta osin.

Pajat järjestetään koulussa. Epäileekö nämä vanhemmat ettei ne luokkakaverit ole transeja ennen pajaa ja sit pajassa he vasta onkin ja lapsi saakin yhtäkkiä heiltä sellaisen vaikutteen että lähtee hakemaan hormonit vanhemmiltaan salaa?

Mä ymmärrän jos vakaumus tai uskonto tulee vastaan, se on oikein relevantti syy aina ollutkin sopia koulun kanssa korvaavaa toimintaa, mutta epärealistisia pelkoja en kyllä aikuisilla uskonut näin paljon olevan.

Miksi lapsille pitää istuttaa ajatus väärään kehoon syntymisestä, tai että sukupuolistereotyypit, mieltymykset ja persoonallisuuden piirteet ovat sukupuoli, tai että tarjotaan transiutta selitykseksi pahalle ololle?

Koska sen identiteettiään rakentavan nuoren itsensä haleminen häiritsee muita ja häneen kohdistuu epäluuloja ja silkkaa vihaa. Silloin niille muille pitää kertoa että hän on ihan samojen asioiden äärellä kuin hekin, jotka eivät kipuile asioidensa kanssa. Transiuden tarjoaminen selitykseksi? Jos se nuori itse tuo esiin että tää nyt saattais olla se selitys, onko silloin prempi sanoa että voi olla vai ettei todellakaan ole?

Ei saa ajatella näin laajasti. Täytyy vaan kauhistella sitä että muiden pitäisi muka tajuta sitä yhtä.

Mä olen ainakin ihan totuuden kertonut lapsilleni kun ovat jonkun toisen reagointia tai oireilua ihmetelleet. Mulla vaan varmaan oli sit tuuria kun molemmista tuli heteroita ja biologisen sukupuolensa perheellisiä edustajia. Kaiken järjen mukaan heistä olisi pitänyt tulla transeja tai homoja, kun huonona äitinä heille niistä kerroin.

Hienoa olkiukkoilua sulla. Setan työpajassa ei kerrota pelkästään homoseksuaalisen ja transseksuaalien olemassaolosta. Senhän voi ihan vanhempi tai opettajakin kertoa, kuten sinäkin olet ilmeisesti tehnyt. Miksi sen kertomisesta tarvitsisi maksaa Setalle 100 000 euroa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia kauhuskenaaroita monille vanhemmille on lapsen joutuminen porukkaan, jonka jäsenyys edellyttää seurustelua saman sukupuolen kanssa ja/tai hormooneilla ja leikkauksilla kehon muuttamista muistuttamaan vastakkaista sukupuolta. Tähän liittyy usein välien totaalinen katkeaminen vanhempiin ja huostaanotto. Lapsi itse saattaa katkerasti katua tätä teini-iän sekoilua, mutta muutokset ovat pysyviä suurelta osin.

Pajat järjestetään koulussa. Epäileekö nämä vanhemmat ettei ne luokkakaverit ole transeja ennen pajaa ja sit pajassa he vasta onkin ja lapsi saakin yhtäkkiä heiltä sellaisen vaikutteen että lähtee hakemaan hormonit vanhemmiltaan salaa?

Mä ymmärrän jos vakaumus tai uskonto tulee vastaan, se on oikein relevantti syy aina ollutkin sopia koulun kanssa korvaavaa toimintaa, mutta epärealistisia pelkoja en kyllä aikuisilla uskonut näin paljon olevan.

Miksi lapsille pitää istuttaa ajatus väärään kehoon syntymisestä, tai että sukupuolistereotyypit, mieltymykset ja persoonallisuuden piirteet ovat sukupuoli, tai että tarjotaan transiutta selitykseksi pahalle ololle?

Koska sen identiteettiään rakentavan nuoren itsensä haleminen häiritsee muita ja häneen kohdistuu epäluuloja ja silkkaa vihaa. Silloin niille muille pitää kertoa että hän on ihan samojen asioiden äärellä kuin hekin, jotka eivät kipuile asioidensa kanssa. Transiuden tarjoaminen selitykseksi? Jos se nuori itse tuo esiin että tää nyt saattais olla se selitys, onko silloin prempi sanoa että voi olla vai ettei todellakaan ole?

Kannattaa lukea Kaltialan haastattelu. Sukupuoliristiriidan myötäily lukitsee ajattelua transition suuntaan, suhtautumisen pitää olla neutraalia ja faktat tunnistavaa. Sukupuoliristiriita ennakoi useimmiten aikuisuuden homoseksuaalisuutta ja katoaa murrosiän loppuun mennessä jopa 80-90 prosentilla. Ei kannata hötkyillä transasioiden kanssa.

Mä haluaisin olla katsomassa kun lapsellesi hänen avatessaan ajatuksiaan, latelet että *80-90% noi ajatukset menee ohi* 😅

Niinkö Kaltiala sanoi? Nuo faktat auttavat vanhempaa suhtautumaan lapsen kipuiluun, ettei ensimmäisenä tarvitse olla transpolille kyöräämässä tai tilaamassa laittomia hormoneja.

Sä sanoit kehottaessasi lukemaan Kaltialan haastattelun kommenttina kysymykseen kannattaako sanoa että voi olla vai ettei todellakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia kauhuskenaaroita monille vanhemmille on lapsen joutuminen porukkaan, jonka jäsenyys edellyttää seurustelua saman sukupuolen kanssa ja/tai hormooneilla ja leikkauksilla kehon muuttamista muistuttamaan vastakkaista sukupuolta. Tähän liittyy usein välien totaalinen katkeaminen vanhempiin ja huostaanotto. Lapsi itse saattaa katkerasti katua tätä teini-iän sekoilua, mutta muutokset ovat pysyviä suurelta osin.

Pajat järjestetään koulussa. Epäileekö nämä vanhemmat ettei ne luokkakaverit ole transeja ennen pajaa ja sit pajassa he vasta onkin ja lapsi saakin yhtäkkiä heiltä sellaisen vaikutteen että lähtee hakemaan hormonit vanhemmiltaan salaa?

Mä ymmärrän jos vakaumus tai uskonto tulee vastaan, se on oikein relevantti syy aina ollutkin sopia koulun kanssa korvaavaa toimintaa, mutta epärealistisia pelkoja en kyllä aikuisilla uskonut näin paljon olevan.

Miksi lapsille pitää istuttaa ajatus väärään kehoon syntymisestä, tai että sukupuolistereotyypit, mieltymykset ja persoonallisuuden piirteet ovat sukupuoli, tai että tarjotaan transiutta selitykseksi pahalle ololle?

Koska sen identiteettiään rakentavan nuoren itsensä haleminen häiritsee muita ja häneen kohdistuu epäluuloja ja silkkaa vihaa. Silloin niille muille pitää kertoa että hän on ihan samojen asioiden äärellä kuin hekin, jotka eivät kipuile asioidensa kanssa. Transiuden tarjoaminen selitykseksi? Jos se nuori itse tuo esiin että tää nyt saattais olla se selitys, onko silloin prempi sanoa että voi olla vai ettei todellakaan ole?

Ei saa ajatella näin laajasti. Täytyy vaan kauhistella sitä että muiden pitäisi muka tajuta sitä yhtä.

Mä olen ainakin ihan totuuden kertonut lapsilleni kun ovat jonkun toisen reagointia tai oireilua ihmetelleet. Mulla vaan varmaan oli sit tuuria kun molemmista tuli heteroita ja biologisen sukupuolensa perheellisiä edustajia. Kaiken järjen mukaan heistä olisi pitänyt tulla transeja tai homoja, kun huonona äitinä heille niistä kerroin.

Hienoa olkiukkoilua sulla. Setan työpajassa ei kerrota pelkästään homoseksuaalisen ja transseksuaalien olemassaolosta. Senhän voi ihan vanhempi tai opettajakin kertoa, kuten sinäkin olet ilmeisesti tehnyt. Miksi sen kertomisesta tarvitsisi maksaa Setalle 100 000 euroa?

Luuletko että minä kerroin vain heidän olemassaolostaan? Tottakai asiasta keskusteltiin laajemmin. Nuo nuoret kun tuppaa keskustelemaan vanhempiensa kanssa jos tulevat kuulluksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia kauhuskenaaroita monille vanhemmille on lapsen joutuminen porukkaan, jonka jäsenyys edellyttää seurustelua saman sukupuolen kanssa ja/tai hormooneilla ja leikkauksilla kehon muuttamista muistuttamaan vastakkaista sukupuolta. Tähän liittyy usein välien totaalinen katkeaminen vanhempiin ja huostaanotto. Lapsi itse saattaa katkerasti katua tätä teini-iän sekoilua, mutta muutokset ovat pysyviä suurelta osin.

Pajat järjestetään koulussa. Epäileekö nämä vanhemmat ettei ne luokkakaverit ole transeja ennen pajaa ja sit pajassa he vasta onkin ja lapsi saakin yhtäkkiä heiltä sellaisen vaikutteen että lähtee hakemaan hormonit vanhemmiltaan salaa?

Mä ymmärrän jos vakaumus tai uskonto tulee vastaan, se on oikein relevantti syy aina ollutkin sopia koulun kanssa korvaavaa toimintaa, mutta epärealistisia pelkoja en kyllä aikuisilla uskonut näin paljon olevan.

Miksi lapsille pitää istuttaa ajatus väärään kehoon syntymisestä, tai että sukupuolistereotyypit, mieltymykset ja persoonallisuuden piirteet ovat sukupuoli, tai että tarjotaan transiutta selitykseksi pahalle ololle?

Koska sen identiteettiään rakentavan nuoren itsensä haleminen häiritsee muita ja häneen kohdistuu epäluuloja ja silkkaa vihaa. Silloin niille muille pitää kertoa että hän on ihan samojen asioiden äärellä kuin hekin, jotka eivät kipuile asioidensa kanssa. Transiuden tarjoaminen selitykseksi? Jos se nuori itse tuo esiin että tää nyt saattais olla se selitys, onko silloin prempi sanoa että voi olla vai ettei todellakaan ole?

Ei saa ajatella näin laajasti. Täytyy vaan kauhistella sitä että muiden pitäisi muka tajuta sitä yhtä.

Mä olen ainakin ihan totuuden kertonut lapsilleni kun ovat jonkun toisen reagointia tai oireilua ihmetelleet. Mulla vaan varmaan oli sit tuuria kun molemmista tuli heteroita ja biologisen sukupuolensa perheellisiä edustajia. Kaiken järjen mukaan heistä olisi pitänyt tulla transeja tai homoja, kun huonona äitinä heille niistä kerroin.

Hienoa olkiukkoilua sulla. Setan työpajassa ei kerrota pelkästään homoseksuaalisen ja transseksuaalien olemassaolosta. Senhän voi ihan vanhempi tai opettajakin kertoa, kuten sinäkin olet ilmeisesti tehnyt. Miksi sen kertomisesta tarvitsisi maksaa Setalle 100 000 euroa?

Luuletko että minä kerroin vain heidän olemassaolostaan? Tottakai asiasta keskusteltiin laajemmin. Nuo nuoret kun tuppaa keskustelemaan vanhempiensa kanssa jos tulevat kuulluksi.

On ne semmosia maanvaivoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia kauhuskenaaroita monille vanhemmille on lapsen joutuminen porukkaan, jonka jäsenyys edellyttää seurustelua saman sukupuolen kanssa ja/tai hormooneilla ja leikkauksilla kehon muuttamista muistuttamaan vastakkaista sukupuolta. Tähän liittyy usein välien totaalinen katkeaminen vanhempiin ja huostaanotto. Lapsi itse saattaa katkerasti katua tätä teini-iän sekoilua, mutta muutokset ovat pysyviä suurelta osin.

Pajat järjestetään koulussa. Epäileekö nämä vanhemmat ettei ne luokkakaverit ole transeja ennen pajaa ja sit pajassa he vasta onkin ja lapsi saakin yhtäkkiä heiltä sellaisen vaikutteen että lähtee hakemaan hormonit vanhemmiltaan salaa?

Mä ymmärrän jos vakaumus tai uskonto tulee vastaan, se on oikein relevantti syy aina ollutkin sopia koulun kanssa korvaavaa toimintaa, mutta epärealistisia pelkoja en kyllä aikuisilla uskonut näin paljon olevan.

Miksi lapsille pitää istuttaa ajatus väärään kehoon syntymisestä, tai että sukupuolistereotyypit, mieltymykset ja persoonallisuuden piirteet ovat sukupuoli, tai että tarjotaan transiutta selitykseksi pahalle ololle?

Koska sen identiteettiään rakentavan nuoren itsensä haleminen häiritsee muita ja häneen kohdistuu epäluuloja ja silkkaa vihaa. Silloin niille muille pitää kertoa että hän on ihan samojen asioiden äärellä kuin hekin, jotka eivät kipuile asioidensa kanssa. Transiuden tarjoaminen selitykseksi? Jos se nuori itse tuo esiin että tää nyt saattais olla se selitys, onko silloin prempi sanoa että voi olla vai ettei todellakaan ole?

Kannattaa lukea Kaltialan haastattelu. Sukupuoliristiriidan myötäily lukitsee ajattelua transition suuntaan, suhtautumisen pitää olla neutraalia ja faktat tunnistavaa. Sukupuoliristiriita ennakoi useimmiten aikuisuuden homoseksuaalisuutta ja katoaa murrosiän loppuun mennessä jopa 80-90 prosentilla. Ei kannata hötkyillä transasioiden kanssa.

Mä haluaisin olla katsomassa kun lapsellesi hänen avatessaan ajatuksiaan, latelet että *80-90% noi ajatukset menee ohi* 😅

Ai no sitten on varmaan parempi, että otetaan heti yhteys setaan, että siellä pääsevät vahvistamaan nuoren "todellista" sukupuolta, koska täytyyhän sen olla totta, kun luokalle on kuukauden sisällä putkahtanut neljä muutakin transpoikaa.  Miksi omalle lapselleen ei voisi noin sanoa? Ja miksi ajattelet, että tuollainen tilanne on "latelemista"?

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia kauhuskenaaroita monille vanhemmille on lapsen joutuminen porukkaan, jonka jäsenyys edellyttää seurustelua saman sukupuolen kanssa ja/tai hormooneilla ja leikkauksilla kehon muuttamista muistuttamaan vastakkaista sukupuolta. Tähän liittyy usein välien totaalinen katkeaminen vanhempiin ja huostaanotto. Lapsi itse saattaa katkerasti katua tätä teini-iän sekoilua, mutta muutokset ovat pysyviä suurelta osin.

Pajat järjestetään koulussa. Epäileekö nämä vanhemmat ettei ne luokkakaverit ole transeja ennen pajaa ja sit pajassa he vasta onkin ja lapsi saakin yhtäkkiä heiltä sellaisen vaikutteen että lähtee hakemaan hormonit vanhemmiltaan salaa?

Mä ymmärrän jos vakaumus tai uskonto tulee vastaan, se on oikein relevantti syy aina ollutkin sopia koulun kanssa korvaavaa toimintaa, mutta epärealistisia pelkoja en kyllä aikuisilla uskonut näin paljon olevan.

Miksi lapsille pitää istuttaa ajatus väärään kehoon syntymisestä, tai että sukupuolistereotyypit, mieltymykset ja persoonallisuuden piirteet ovat sukupuoli, tai että tarjotaan transiutta selitykseksi pahalle ololle?

Koska sen identiteettiään rakentavan nuoren itsensä haleminen häiritsee muita ja häneen kohdistuu epäluuloja ja silkkaa vihaa. Silloin niille muille pitää kertoa että hän on ihan samojen asioiden äärellä kuin hekin, jotka eivät kipuile asioidensa kanssa. Transiuden tarjoaminen selitykseksi? Jos se nuori itse tuo esiin että tää nyt saattais olla se selitys, onko silloin prempi sanoa että voi olla vai ettei todellakaan ole?

Kannattaa lukea Kaltialan haastattelu. Sukupuoliristiriidan myötäily lukitsee ajattelua transition suuntaan, suhtautumisen pitää olla neutraalia ja faktat tunnistavaa. Sukupuoliristiriita ennakoi useimmiten aikuisuuden homoseksuaalisuutta ja katoaa murrosiän loppuun mennessä jopa 80-90 prosentilla. Ei kannata hötkyillä transasioiden kanssa.

Tää on siinä mielessä mielenkiintoinen mietinnän paikka, että kun tiedetään ettei neutraalia maailmaa ole olemassakaan, niin moniko valitsee sit vaan sen helpomman reitin. Nuorilla varmasti ne vanhemmat kuitenkin jollain tapaa ohjaa ihan alitajuisesti tiettyyn suuntaan, kaverit myös. Ja joo, en epäile yhtään etteikö suurimmalla osalla olisi kyse ohimenevästä asiasta, mietin vain että miksi aina ajatellaan vain sen *transiuttamisen* olevan väärin vaikuttamista.

Siksi meillä on niitäkin, jotka eroavat nelikymppisinä kolmen lapsen vanhempina ja ryhtyvät transprosessiin vanhempiensa kuoltua tai dementoiduttua. Kun vaan olisikin se neutraali maailma.