Isä ei tee lapselle aamupalaa
Hän ei ole kertaakaan laittanut lapselle mitään syötävää tai juotavaa, jos hän ja lapsi on herännyt aikaisin, mutta minä olen jäänyt vielä nukkumaan.
Ja kun sanon tästä, niin olen nalkuttava-akka.
Itselleen ottaa kahvia ja jonkun pienen syötävän heti kun herää. Ja lapsi on siis vielä niin pieni, että ei osaa itse ottaa aamupalaa.
Kunhan halusin vain avautua jonnekin, että lapsiarki on aika raskasta.
Kommentit (96)
Järkyttävää, en pysty ymmärtämään että a) tuollaisia isiä on olemassa b) joku haluaa tuollaisen kanssa elämänsä jakaa. Oma mieheni on meillä "aamupalavastaava" ja hän huolehtii lapsen ihan jokaisen aamupalan, on myös tosi kiva kun siitä on muodostunut heidän oma hetki johon ei äitiä tarvita. Ja saan itse sen 10-15min. heräillä ja kerätä itseäni rauhassa ennen kuin alkaa minun aamun vastuu eli pesut ja pukeminen.
Mä kutsun miestäni hiljaa mielessäni lempinimellä Etunimi "Minäsyönensin" Sukunimi. Uskomatonta piittaamattomuutta toisista eli omista lapsistaan. Joku sisään rakennettu täydellinen itsekkyys. Ja sitten kovaan ääneen kerrotaan kuinka täynnä maha on, kun muut ruokapöydässä vielä aloittelevat syömistä. Apua.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekosyy sulla on maata sängyssä kun mies herää?
Jos vaikka äidillä on edellisenä päivänä ollut iltavuoro tms.
Itsekkyys on kyllä ihan totaalinen turnoff. Sääli, ettei niin moni mies sitä tajua, voisi moni avioliitto pelastua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä eroaisin tuollaisesta miehestä, joka ei huolehdi omasta lapsestaan.
Ojasta allikkoon, lapsi joutuisi olemaan isäviikot ilman ruokaa.
Mitkä isäviikot? Taas joku harhainen larpoari keksii tekosyitä muille jaettavaksi ettei vaan kulissit kaadu..
Niin se vaan menee että luonto on antanut eri sukupuolille erilaisia vaistoja mitä tulee lasten hoitamiseen. Ennen se oli yksinkeraisempaa kun oli niin selkeästi jaettu miesten ja naisten työt ja roolit. Ei siitä ole montaakaan vuosikymmentä kun saattoi olla jopa ihan normaalia että isää nähtiin lähinnä selkäsaunan merkeissä. Kyllä melkoisen muutoksen ovat monet miehet tehneet katkaissessaan tämän perinteen suvuissaan. Minusta ei ole mitenkään ihmeellistä että löytyy miehiä jotka ovat hukassa omasta roolistaan nyky-yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä hän vastaa kun kysyt miksi toimii noin? Laiska paska ilmeisesti.
Että älä taas nalkuta.
ApMies välttelee vastuuta. Pakota se tekemään sitä aamupalaa vai alkaako sitten nyrkki heilua?
Miten sä "pakotat" aikuisen tekemään yhtään mitään? Ymmärrätkö ettei tollaset apn miehet tee mitään vaikka niille rautalangasta vääntäisi? Ja ei oikeen aseella uhaten viitsi "pakottaa".
Vaatimalla. Sitä se mieskin tässä tekee. Käyttää valtaa, jonka ap mukisematta antaa miehelle. Ihme kynnysmattomenoa. Nalkutuksesta valittaminen on vain yritys hiljentää ja jatkaa vastuun välttelyä. Mies tietää tekevänsä väärin ja jatkaa sitä niin kauan, kunnes muuta vaaditaan.
AP:n mies lienee todistanut vastaavaa mallia lapsena ja pitää sitä normaalina että mies ei juurikaan osallistu lasten hoitamiseen. Ei tule muuttumaan ennenkuin mies itse tajuaa mistä hänen haluttomuutensa kumpuaa. Vaatiminen ei auta ellei ole ymmärrystä. Mies kuvittelee että normaalissa (hänen lapsuutensa) parisuhteessa nainen hoitaa lapset ja jos häneltä miehenä sellaista vaaditaan, silloin hänen parisuhteensa onkin jotenkin outo ja väärä. Näinhän ei tietenkään ole, mutta näin hän alitajuntaisesti tuntee. Vasta jos keskustelujen kautta saadaan aukeamaan se, että hänen parisuhteessaan voi ollakin ihan normaalia että mies ottaakin vastuuta lapsesta, silloin päästään katkaisemaan niitä alitajuisia kahleita omasta perhetaustasta.
Et oletettavasti ole minun vaimoni, koska minä en myöskään syö mitään aamupalaa viikonloppuheräämisaamuinani, vaan siirryn lapsen kanssa sohvalle torkkumaan pipsapossun tahtiin, mutta nalkutus kuulostaa tutulta.
Samanlaista nalkutusta saan kuitenkin kuunnella, että miksi en anna lapselle ruokaa heti tämän herättyä. Arkena lapsi syö aamiaisensa päiväkodissa n. 8.15, mutta viikonloppuisin on vaimon mielestä jotenkin hirveä katastrofi, jos hän ei saa syödäkseen heti herättyään, eli 6.30-7. Tietenkin antaisin lapselle ruokaa, jos tämä pyytäisi, mutta kun eihän sillä ole nälkä, kun ei ole tottunut syömään niin aikaisin.
Aamulla kun se nousee ylös ja menee kahville niin heti kun istuu syömään niin isket leivän kädestä ja kupin. Sitten karjut sille päin namaa, että sinä et saatana syö tässä talossa ennen lastasi, onko selvä! Sen jälkeen voit erota.
Miehillä alitajunta kertoo ettei lapsi ole hänen ja tuolloin käytös on tuollaista.
Vie lapsi hänen oikealle isälle niin se hoivaa kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Et oletettavasti ole minun vaimoni, koska minä en myöskään syö mitään aamupalaa viikonloppuheräämisaamuinani, vaan siirryn lapsen kanssa sohvalle torkkumaan pipsapossun tahtiin, mutta nalkutus kuulostaa tutulta.
Samanlaista nalkutusta saan kuitenkin kuunnella, että miksi en anna lapselle ruokaa heti tämän herättyä. Arkena lapsi syö aamiaisensa päiväkodissa n. 8.15, mutta viikonloppuisin on vaimon mielestä jotenkin hirveä katastrofi, jos hän ei saa syödäkseen heti herättyään, eli 6.30-7. Tietenkin antaisin lapselle ruokaa, jos tämä pyytäisi, mutta kun eihän sillä ole nälkä, kun ei ole tottunut syömään niin aikaisin.
Herääkin kysymys, että onko siis niin että tässä tapauksessa naisen alitajuntainen mielikuva normaalista lapsiarjesta sisältää sen että lapselle annetaan ruokaa välittömästi herättyä. Riippumatta siitä onko siinä järkeä ylipäätään.
Koin itse, että helpompi on olla ilman miestä, joka ei ymmärtänyt antaa lapsille ruokaa, silloin kun olin esim. illan opiskelemassa. Kun tulin kotiin, lapset valitti nälkää. Miehellä ei ollut nälkä. Mies ei saanut roskapussiakaan vietyä ulos koko illan aikana.
Kummastelin, että mitä hän tekee kaiket illat, kun roskapussikin vyöryy yli.
Tietyssä vaiheessa kuppi menee nurin, ja mies sai etsiä oman kodin itselleen.
Tää oli se mies, joka pyysi apua omilleen muuttaneena laskun maksamiseen automaatille. Ei osannut sitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et oletettavasti ole minun vaimoni, koska minä en myöskään syö mitään aamupalaa viikonloppuheräämisaamuinani, vaan siirryn lapsen kanssa sohvalle torkkumaan pipsapossun tahtiin, mutta nalkutus kuulostaa tutulta.
Samanlaista nalkutusta saan kuitenkin kuunnella, että miksi en anna lapselle ruokaa heti tämän herättyä. Arkena lapsi syö aamiaisensa päiväkodissa n. 8.15, mutta viikonloppuisin on vaimon mielestä jotenkin hirveä katastrofi, jos hän ei saa syödäkseen heti herättyään, eli 6.30-7. Tietenkin antaisin lapselle ruokaa, jos tämä pyytäisi, mutta kun eihän sillä ole nälkä, kun ei ole tottunut syömään niin aikaisin.
Herääkin kysymys, että onko siis niin että tässä tapauksessa naisen alitajuntainen mielikuva normaalista lapsiarjesta sisältää sen että lapselle annetaan ruokaa välittömästi herättyä. Riippumatta siitä onko siinä järkeä ylipäätään.
Säännöllisillä ruokailuajoilla pääsee pitkälle, niin ei tarvi odottaa sitä, milloin lapsella olisi ruoka-aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa käytöstä.Polttaako myös tupakkaa?
Ei polta. Miten se tähän nyt edes liittyy?
Ap
Mitä asia oikeastan mielle kuluu mitö miehesi ei tee tai tekee? Keskustele asiasta hänen kanssa,jospa tapahtuisi muutos?
Minulla oli tuollainen ap:n miehen tapainen mies, yksi lapsi saatiin. Ennen lasta hän oli kaikkia noita mitä listasit, hän jopa perui omia töitään useamman kerran kun minä olin sairaana auttaakseen minua, vaikka jäi siinä tietenkin ilman palkkaa niiltä päiviltä ja oli hankala järjestellä töissä asiat. Puhumattakaan mitä muita asioita hoiti puolestani kun en pystynyt. Vei lääkäriin, kävi kaupasta kaiken, jopa solmi parin päivän ajan kengännauhani, kun sormeni murtui ja joutui pakettiin. Lemmikeistään huolehti hyvin. Kavereiden lasten kanssa tykkäsi paljon jutella. Kotitöitä teki paljon, työnsä hoiti vastuullisesti, ei ryypännyt, yhden saunakaljan joskus otti. Muutkin piti häntä luotettavana. Silti hän muuttui lapsen synnyttyä, eikä ottanut lapsesta oikein mitään vastuuta. En tiedä miten olisin voinut sen arvata.