Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Itseluottamuksen romahdus nelikymppisenä

Vanha ja ruma nelikymppinen
21.01.2023 |

Onko normaalia, että itseluottamus suorastaan romahtaa vähän päälle nelikymppisenä naisena? Tuntuu, että olen yhteiskunnan kuonaa. Nuoret miehet asiakaspalvelussa suhtautuvat suorastaan tylysti. Naiset ovat kyllä kivoja kaikkialla. Oma mies tylyttää, on kylmä ja kritisoi joka asiasta. Olen itse väsynyt ja vetämätön. Myös tästä oma mies haukkuu. Lapset ovat teinejä, osittain hyvinkin hankalassa iässä.
Tuntuu, että joka puolelta sataa vaatimuksia, kritiikkiä ja huonoa palautetta niskaan. Kukaan ei enää sano koskaan mitään kaunista. Tästä tuli kauhea valitusvirsi, mutta tältä arki tuntuu. Ympärillä riehuu globaali kriisi, koronavuosien huolikin söi resursseja.
Mistä löytää toivoa? Pieniä ilonpilkahduksia koen vain lemmikkieni seurassa, ne tykkäävät minusta, vaikka olenkin vanha ja ruma haahka. Samoin luonnossa kaikki pinnallinen tuntuu häviävän.

Kommentit (69)

Vierailija
61/69 |
21.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itse saan ihan hyvää asiakaspalvelua niin nuorilta kuin vanhoilta, miehiltä ja naisilta. Olen aina saanut. Tietysti joukossa on aina jokunen mätämuna, mutta eivät he pilaa koko koria. Lähestyn itse asiakaspalvelijoita ystävällisesti, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Varsinkin nuoria, koska heidän maailmankuvansa on vasta kehittymässä. N51

Näinhän se menee.

Ap. tuskin lähestyy asiakaspalvelijoita ystävällisesti, joten saa palvelua sitten sen mukaisesti

Vierailija
62/69 |
21.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuo on se paljon puhuttu neljänkympin kriisi. Menee muutamassa vuodessa ohi.

Minun neljänkympin kriisi oli ainakin ihan erilainen. Tajusin silloin, että minun ei tarvitse hyväksyä sellaisia asioita, joista en välitä. Olen oman itseni ja elämäni herra.

En hyväksynyt enää yhtään nenilleni hyppimistä, vaan tunsin ja tiesin mikä olen. En myöskään enää viitsinyt miettiä mitä muut minusta ajattelevat tai minkä näköinen olen, vaan rentouduin niistä huolista.

Nyt kun lapset eivät tarvitse minua hoitamaan asioita ja auttamaan, niin aikaa on. Käytän sen ajan niihin asioihin, joista tykkään, eli liikuntaan, lukemiseen, opiskeluun ja muihin mukaviin vapaa-ajan asioihin.

Mieheni rakastui itsevarmaan minuun uudelleen ihan täysillä myös. Tykkään itsekin itsestäni. En haluaisi olla yhtään nuorempi tai muuttaa mitään, nyt on hyvä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/69 |
21.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pilasit ulkonäkösi lisääntymällä ja et tietenkään halua parantaa tilannetta syömällä terveellisesti ja urheilemalla.

Tästä syystä olet väsynyt ja vetämätön. Tämä huokuaa negatiivisena energiana ympärillesi ja ihmiset reagoivat siihen.

Ratkaisun avaimet ovat sinulla itselläsi.

Elämän tavat remonttiin heti alkajaisiksi.

Se on elämäntavat.

Vierailija
64/69 |
21.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla päinvastoin. Nuorena huono itsetunto, luulin olevani täysi nolla. Se johti syrjäytymiseen, työttömyyteen, sairauseläkkeeseen.

Nyt keski-iässä olen tajunnut että minullahan on paljon taitoja jotka eivät ole ihan itsestäänselvyyksiä ja olen alkanut elää ihan uutta elämää, luon taidetta ja esityksiä ja opetan muita.

Vierailija
65/69 |
21.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elämäntavat on kunnossa. Ei ylipainoa. Väsymys on henkistä.

-Ap.

Vierailija
66/69 |
21.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jännä tuo ap:n tapa kirjoittaa itsestään. Hän kirjoitti esimerkiksi olevansa "vanha ja ruma haahka" ja kohta perään, että "Tämä ei liity ulkonäköön, vaan on sellainen laaja itseluottamuksen romahdus, myös henkinen. En ole ollut nuorena erityisen kaunis."

Myös "En ole mikään kodin hengetär, mutta minun on pakko tehdä täällä kaikki. En osaa ollenkaan nalkuttaa, olen melko hiljainen ihminen. On ihan totta, että ilo ja oman itsen kunnioitus on haihtunut savuna ilmaan. Miehen vaihtoa en edes ajattele."

"Oma mies tylyttää, on kylmä ja kritisoi joka asiasta. Olen itse väsynyt ja vetämätön. Myös tästä oma mies haukkuu."

Nyt on kyllä todellakin kyse muusta kuin iästä. En oikein usko, että ap on ollut koskaan mikään ilopilleri ja vaimoista/äideistä parhain, mutta se, että ei edes yritä parantaa eloaan, on kamalaa. Lapsille tuo on myös karmeaa katsoa ja kokea, sillä ei varmasti tee hyvää yrittää ymmärtää koko elämäänsä äitiä, joka ei edes yritä auttaa itseään, vaan joka haukkuu itseään noin rumasti. Äidin asenne ja masennus vaikuttaa lapsiin varmasti koko heidän ikänsä, mutta siitä ap ei huoli, vaan jatkaa vain valittamistaan ja itsesääliä.

Entäs sitten ap:n mies? Mitä hän kirjoittaisi vaimostaan ja perhe-elämästä, jos voisi tähän kirjoittaa? Voi olla, että hän on yrittänyt autta ja tukea niin paljon kuin on vain pystynyt, on yrittänyt hyvällä ja välillä ehkä ei niin hyvällä. Luonnollisesti sitä menee yhdellä jos toisella hermot, jos toinen vain itkeä tihruttaa, valittaa ja makaa itsesäälissä päivästä toiseen ja vuodesta toiseen.

Hae ap apua. Jos et hae, niin lopeta valittaminen. Ajattele joskus muitakin kuin vain itseäsi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/69 |
21.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Elämäntavat on kunnossa. Ei ylipainoa. Väsymys on henkistä.

-Ap.

Mitä olet tehnyt asian parantamiseksi?

Vierailija
68/69 |
21.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap teki aloituksen väärällä otsikolla. Oikea olisi, että Mitä tehdä, kun on henkisesti väkivaltainen mies.

Enpä muiten tiedä onko ap:n mies henkistä väkivaltaa harjoittama vai onko hän ihan tavallinen mies, joka on aikanaan rakastunut iloiseen ja elämännälkäiseen(?) naiseen, mutta sitten naisesta on tullutkin kylmä, muita haukkuva ja perheestään piittaamaton nainen, joka menee vain minäminä -asenteella päivästä toiseen.

Sillä sitähän ap on. Hän kirjoittaa jo täällä, että hänen miehensä on kylmä, tyly, kriittinen, mutta nämä asiat kirjoitti ap, ei mies. Ap se tässä haukkuu miestään minkä ehtii ja mies ei voi puolustautua mitenkään. Ap haukkui samaan syksyyn myös muut miehet, nuoret ja vanhat.

Miten heidän lapset kuvailisivat vanhempiaan? Sieltä tulisi luultavasti ne totuuden sanat ja ne voisivatkin olla äitiä kohtaan aika sapekasta tekstiä.

Näitä tylyjä ihmisiä yhdistävä tekijä on siis ap. Ehkä ap on se ongelma, ei mies tai kaikki miehet, niin kuin ap kovasti väittää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/69 |
21.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse saan ihan hyvää asiakaspalvelua niin nuorilta kuin vanhoilta, miehiltä ja naisilta. Olen aina saanut. Tietysti joukossa on aina jokunen mätämuna, mutta eivät he pilaa koko koria. Lähestyn itse asiakaspalvelijoita ystävällisesti, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Varsinkin nuoria, koska heidän maailmankuvansa on vasta kehittymässä. N51

Näinhän se menee.

Ap. tuskin lähestyy asiakaspalvelijoita ystävällisesti, joten saa palvelua sitten sen mukaisesti

Näin uskon minäkin. Ainakin ap:n rumista sanoista päätellen uskon näin, että hän ei ole mikään ystävällisin ja mukavin ihminen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi seitsemän kaksi