Lue keskustelun säännöt.
Miksi koululiikunta perustuu niin vahvasti joukkueurheiluun?
19.01.2023 |
Varmaan tiedätte tämän kuvion. Liikkaopet on yleensä kunnon mulkvisteja ja kokovartalokyrpiä.
Vain joukkueurheilijat ovat ihmisiä heidän silmissään. Muut ovat alinta mahdollista paskaa eikä ihmisiä laisinkaa.
Koko koululiikunta vie innon liikuntaan nuorilta ja moni nuori vihaa liikuntaa koko nuoruusiän. Vasta jossain kohtaa 20-30 vuotiaana alkaa ymmärtämään, että liikkua voi yksinkin. Ei tarvitse sietää kiusaamista eikä kusipäitä. Sama osittain koskee armeijaakin.
Kommentit (208)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Liikuntamielessä se nyt vaan ei toimi niin hyvin kuin pistää ne mukulat 5 kilometrin lenkille tuplatunnin ajaksi.
No eipä ne lenkitkään toimi hyvin. Se liikunnallisempi pääty vetää 5 km 25 minuuttiin ja vähemmän liikunnallinen lampsii 2 tunnin päästä röökinurkan takaa esiin ja lähtee kotiin. Siinä sählymatsissa joutuu edes vähän esittämään hölkkäystä, kun on kokoajan opettajan valvovan silmän alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Koululiikunta tuottaa lapsia, jotka hengästyvät juostuaan pari katuvalon välisen matkan.
No ei tuota. Tuollaisia lapsia tuottaa koti, jossa ainut harrastus on pleikkarilla istuminen.
Tuottaahan, koska heidän ainoa aktiiviliikunta tapahtuu koulussa. Ajan voisi käyttää paljon tuottavammin suorituskykymielessä.
No ei tuota. Jos ainut aktiiviliikunta tapahtuu koulussa, se ei ole koululiikunnan syytä. Syy on edelleenkin siellä kotona. Koululiikunta takaa sen, että ihan jokainen lapsi liikkuu edes sen liikuntatunnin verran. Muutoin osa lapsista ei liikkuisi lainkaan.
Tutkimukset nimenomaan osoittavat, että koululiikunta on niin tehotonta, että se tuottaa vaarallisen heikkokuntoisia yksilöitä. Ei kyetä perusliikkeisiin tai edes heikon tasoisiin suorituksiin suorituskykymittauksissa.
Tuohan ei liity mitenkään koululiikuntaan. Perusliikkeet opetellaan jo ennen kouluikää ja se on vanhempien vastuulla huolehtia, että lapsi oppii edes perusasiat. Vanhemmat kun aktiivisesti vievät lapsia tekemään erilaisia asioita, ei koululiikunta sitä kuntotasoa saa heikennettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoat lajit, missä oikeasti sai liikuntaa olivat juoksu ja hiihto. Muuten koululiikunta oli parhaimmillaankin jonkinlaista matalasykkeistä hiit harjoittelua.
Siksi sen nimi onkin kouluLIIKUNTA, eikä koulu-urheilu. Liikunta ei ole sama asia kuin maksimisykkeillä vedetty treeni.
Pointti on siinä, etteivät ne liikuntaa tarvitsevat saa nimeksikään sitä, koska he haluavat lusmuilla siitä vähäisestäkin vaatimustasosta. Joukkue- ja välinelajit mahdollistavat lusmuilun erittäin tehokkaasti.
Ja yksilölajitko eivät mahdollista? 5km hiihtolenkki, janipetteri kääntyy takaisin ensimmäisestä kohdasta missä latu risteää takaisinmenon kohdalta. Tai kuntosalissa ottaa painot pois ja nostelee pelkkää tankoa. Hiitissäkin voi tehdä liikkeet vähän sinnepäin, että näyttää että tekisi ne.
Pistää gps-sykmittarin ranteeseen, niin ei voi feikata.
Kuulostaapa realistiselta nykykouluissa, kun ei ole varaa edes lyijykyniin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoat lajit, missä oikeasti sai liikuntaa olivat juoksu ja hiihto. Muuten koululiikunta oli parhaimmillaankin jonkinlaista matalasykkeistä hiit harjoittelua.
Siksi sen nimi onkin kouluLIIKUNTA, eikä koulu-urheilu. Liikunta ei ole sama asia kuin maksimisykkeillä vedetty treeni.
Pointti on siinä, etteivät ne liikuntaa tarvitsevat saa nimeksikään sitä, koska he haluavat lusmuilla siitä vähäisestäkin vaatimustasosta. Joukkue- ja välinelajit mahdollistavat lusmuilun erittäin tehokkaasti.
Ja yksilölajitko eivät mahdollista? 5km hiihtolenkki, janipetteri kääntyy takaisin ensimmäisestä kohdasta missä latu risteää takaisinmenon kohdalta. Tai kuntosalissa ottaa painot pois ja nostelee pelkkää tankoa. Hiitissäkin voi tehdä liikkeet vähän sinnepäin, että näyttää että tekisi ne.
Pistää gps-sykmittarin ranteeseen, niin ei voi feikata.
Helposti voi. "Voi, kurjaa kun mittari lakkasi toimimasta/tippui hankeen heti 100m jälkeen" :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Koululiikunta tuottaa lapsia, jotka hengästyvät juostuaan pari katuvalon välisen matkan.
No ei tuota. Tuollaisia lapsia tuottaa koti, jossa ainut harrastus on pleikkarilla istuminen.
Tuottaahan, koska heidän ainoa aktiiviliikunta tapahtuu koulussa. Ajan voisi käyttää paljon tuottavammin suorituskykymielessä.
No ei tuota. Jos ainut aktiiviliikunta tapahtuu koulussa, se ei ole koululiikunnan syytä. Syy on edelleenkin siellä kotona. Koululiikunta takaa sen, että ihan jokainen lapsi liikkuu edes sen liikuntatunnin verran. Muutoin osa lapsista ei liikkuisi lainkaan.
Tutkimukset nimenomaan osoittavat, että koululiikunta on niin tehotonta, että se tuottaa vaarallisen heikkokuntoisia yksilöitä. Ei kyetä perusliikkeisiin tai edes heikon tasoisiin suorituksiin suorituskykymittauksissa.
Ei, vaan tutkimuksen osoittavat, että lapset liikkuvat liian vähän. Se ei ole koululiikunnan syytä, koska lapsen pitäisi liikkua vähintään 25h/viikko. Ja tässä, kuten kaikessa muussakin lapsen kasvatuksessa, ensisijainen vastuu on kodilla. Koulu ei voi toimia holhouslaitoksena, joka korvaa vanhempien vastuun.
Koululiikunnalle ei siis ole oikeaa tarvetta ja sen voisi korvata esimerkiksi harrastuskerhotoiminnalla koulupäivän ulkopuolella, Tällöin jokainen lapsi voisi valita jotain itseään kiinnostavaa. Motivaatio on lopulta kaiken a ja o.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Urheilua harrastavat taitavat olla ylimielisiä muille oppilaille. He ja heidän taidot. Ja kun muut ei osaa. Voisko auttaa niitä heikompia, tuoda taitojaan siten esiin ja luoda ryhmähenkeä?
Se on iso osa nykyisiä koululiikunnan arvioimiskriteereitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoat lajit, missä oikeasti sai liikuntaa olivat juoksu ja hiihto. Muuten koululiikunta oli parhaimmillaankin jonkinlaista matalasykkeistä hiit harjoittelua.
Siksi sen nimi onkin kouluLIIKUNTA, eikä koulu-urheilu. Liikunta ei ole sama asia kuin maksimisykkeillä vedetty treeni.
Pointti on siinä, etteivät ne liikuntaa tarvitsevat saa nimeksikään sitä, koska he haluavat lusmuilla siitä vähäisestäkin vaatimustasosta. Joukkue- ja välinelajit mahdollistavat lusmuilun erittäin tehokkaasti.
Ja yksilölajitko eivät mahdollista? 5km hiihtolenkki, janipetteri kääntyy takaisin ensimmäisestä kohdasta missä latu risteää takaisinmenon kohdalta. Tai kuntosalissa ottaa painot pois ja nostelee pelkkää tankoa. Hiitissäkin voi tehdä liikkeet vähän sinnepäin, että näyttää että tekisi ne.
Pistää gps-sykmittarin ranteeseen, niin ei voi feikata.
Helposti voi. "Voi, kurjaa kun mittari lakkasi toimimasta/tippui hankeen heti 100m jälkeen" :D
Jälkiistuntotunnilla sama nautinto uudestaan, kunnes reitti piirtyy apissa koko pitkänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Koululiikunta tuottaa lapsia, jotka hengästyvät juostuaan pari katuvalon välisen matkan.
No ei tuota. Tuollaisia lapsia tuottaa koti, jossa ainut harrastus on pleikkarilla istuminen.
Tuottaahan, koska heidän ainoa aktiiviliikunta tapahtuu koulussa. Ajan voisi käyttää paljon tuottavammin suorituskykymielessä.
No ei tuota. Jos ainut aktiiviliikunta tapahtuu koulussa, se ei ole koululiikunnan syytä. Syy on edelleenkin siellä kotona. Koululiikunta takaa sen, että ihan jokainen lapsi liikkuu edes sen liikuntatunnin verran. Muutoin osa lapsista ei liikkuisi lainkaan.
Tutkimukset nimenomaan osoittavat, että koululiikunta on niin tehotonta, että se tuottaa vaarallisen heikkokuntoisia yksilöitä. Ei kyetä perusliikkeisiin tai edes heikon tasoisiin suorituksiin suorituskykymittauksissa.
Ei, vaan tutkimuksen osoittavat, että lapset liikkuvat liian vähän. Se ei ole koululiikunnan syytä, koska lapsen pitäisi liikkua vähintään 25h/viikko. Ja tässä, kuten kaikessa muussakin lapsen kasvatuksessa, ensisijainen vastuu on kodilla. Koulu ei voi toimia holhouslaitoksena, joka korvaa vanhempien vastuun.
Koululiikunnalle ei siis ole oikeaa tarvetta ja sen voisi korvata esimerkiksi harrastuskerhotoiminnalla koulupäivän ulkopuolella, Tällöin jokainen lapsi voisi valita jotain itseään kiinnostavaa. Motivaatio on lopulta kaiken a ja o.
Kyllä sillä paikkansa on. Siellä pääsee kokeilemaan erilaisia lajeja myös ne lapset, joilla ei ole aktiivisia vanhempia tai muista syistä (esim. raha) mahdollista käydä testailemassa lentopalloa, koripalloa, pesäpalloa, telinevoimistelua jne. jne. Lisäksi liikuntatunti tuo koulupäivää vaihtelua eikä kaikki aika mene vain istuessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Koululiikunta tuottaa lapsia, jotka hengästyvät juostuaan pari katuvalon välisen matkan.
No ei tuota. Tuollaisia lapsia tuottaa koti, jossa ainut harrastus on pleikkarilla istuminen.
Tuottaahan, koska heidän ainoa aktiiviliikunta tapahtuu koulussa. Ajan voisi käyttää paljon tuottavammin suorituskykymielessä.
No ei tuota. Jos ainut aktiiviliikunta tapahtuu koulussa, se ei ole koululiikunnan syytä. Syy on edelleenkin siellä kotona. Koululiikunta takaa sen, että ihan jokainen lapsi liikkuu edes sen liikuntatunnin verran. Muutoin osa lapsista ei liikkuisi lainkaan.
Tutkimukset nimenomaan osoittavat, että koululiikunta on niin tehotonta, että se tuottaa vaarallisen heikkokuntoisia yksilöitä. Ei kyetä perusliikkeisiin tai edes heikon tasoisiin suorituksiin suorituskykymittauksissa.
Jotta koululiikunta voisi vaikuttaa merkittävästi nuorison terveyteen ja liikunnallisuuteen, sille pitäisi antaa paljon enemmän aikaa, kuin nykyiset 3 h viikossa. Nykyinen määrä on paljon parempi, kuin ei yhtään, mutta ei yksinään vielä lähellekään riitä kasvaville lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoat lajit, missä oikeasti sai liikuntaa olivat juoksu ja hiihto. Muuten koululiikunta oli parhaimmillaankin jonkinlaista matalasykkeistä hiit harjoittelua.
Siksi sen nimi onkin kouluLIIKUNTA, eikä koulu-urheilu. Liikunta ei ole sama asia kuin maksimisykkeillä vedetty treeni.
Pointti on siinä, etteivät ne liikuntaa tarvitsevat saa nimeksikään sitä, koska he haluavat lusmuilla siitä vähäisestäkin vaatimustasosta. Joukkue- ja välinelajit mahdollistavat lusmuilun erittäin tehokkaasti.
Ja yksilölajitko eivät mahdollista? 5km hiihtolenkki, janipetteri kääntyy takaisin ensimmäisestä kohdasta missä latu risteää takaisinmenon kohdalta. Tai kuntosalissa ottaa painot pois ja nostelee pelkkää tankoa. Hiitissäkin voi tehdä liikkeet vähän sinnepäin, että näyttää että tekisi ne.
Pistää gps-sykmittarin ranteeseen, niin ei voi feikata.
Helposti voi. "Voi, kurjaa kun mittari lakkasi toimimasta/tippui hankeen heti 100m jälkeen" :D
Jälkiistuntotunnilla sama nautinto uudestaan, kunnes reitti piirtyy apissa koko pitkänä.
Kovin naiivi olet, kun kuvittelet, että lusmut eivät keksisi keinoa kiertää tuokin. Maksaa vaikka ylikiltille kaverille, että käy kipaisemassa sen reitin. Ja muutenkin kuvitteellinen vaihto ehto tuollainen seuranta, koska yhdelläkään koululla ei siihen ole resursseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Koululiikunta tuottaa lapsia, jotka hengästyvät juostuaan pari katuvalon välisen matkan.
No ei tuota. Tuollaisia lapsia tuottaa koti, jossa ainut harrastus on pleikkarilla istuminen.
Tuottaahan, koska heidän ainoa aktiiviliikunta tapahtuu koulussa. Ajan voisi käyttää paljon tuottavammin suorituskykymielessä.
No ei tuota. Jos ainut aktiiviliikunta tapahtuu koulussa, se ei ole koululiikunnan syytä. Syy on edelleenkin siellä kotona. Koululiikunta takaa sen, että ihan jokainen lapsi liikkuu edes sen liikuntatunnin verran. Muutoin osa lapsista ei liikkuisi lainkaan.
Tutkimukset nimenomaan osoittavat, että koululiikunta on niin tehotonta, että se tuottaa vaarallisen heikkokuntoisia yksilöitä. Ei kyetä perusliikkeisiin tai edes heikon tasoisiin suorituksiin suorituskykymittauksissa.
Jotta koululiikunta voisi vaikuttaa merkittävästi nuorison terveyteen ja liikunnallisuuteen, sille pitäisi antaa paljon enemmän aikaa, kuin nykyiset 3 h viikossa. Nykyinen määrä on paljon parempi, kuin ei yhtään, mutta ei yksinään vielä lähellekään riitä kasvaville lapsille.
Se ei edelleenkään poistaisi sitä faktaa, että heikkokuntoisimmat haluavat lusmuilla liikunnasta ja liikuntatunnit mahdollistavat sen helposti. Lisäliikunta tuottaisi entistä paremmassa kunnossa olevia huippuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ryhmähengen takii, joukkueurheilu on paljon muuta ku se pelkkä laji mitä harrastetaan.
Just joo. Ryhmähenki se on huonokin ryhmähenki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai siinä on tarkoitus oppia ryhmässätoimimista. Toisaalta, jos kaikki harrastaisivat omiaa lajejaan, opettajan olisi aika vaikea seurata heidän toimintaansa.
Koko koulu on väärällään sitä ryhmässä toimimisen harjoittelua, aivan ylikorostuneesti normaali elämään verrattuna. Ei työpaikoillakaan olla juuri koskaan yhdessä tilassa kymmenien ihmisten laumassa. Joten liikunnassa sitä ei tarvitsisi. Jonkin sorti sadismia koululiikunta on, halutaan alistaa ihmisiä yksilöinä ja korostaa kollektiivia. Tarkoitus olisi kannustaa liikkumaan, koululiikunta vie vähäisenkin kiinnostuksen.
Miten sinä toteuttaisit yksilöllisen liikuntatunnin 30 oppilaan ryhmälle? Opettajia käytössä yksi.
Eihän sen tunnin sitä pidäkään olla että 30 oppilaasta yksi hiihtää, toinen luistelee, kolmas jumppaa, neljäs heittelee koreja, kaikki samanaikaisesti. Joukkuelajejakin voi opettaa niin että jokaiselle löytyy mielekäs rooli, tasoryhmät ensinnäkin ja alkuvaiheet voivat olla ensin lajin teknisten taitojen opettelua kuten pallon käsittelyä tai luistelutekniikkaa, mitä jokainen voi ensin tehdä yksilönä. Ryhmäliikuntaa on myös monenlaista muutakin kuin pelaaminen, yksinkertaisimmillaan koko porukka pururadalle.
Ja monessa urheilulajissakin lajitaitoja opetetaan lapsille leikin kautta, esim. häntähipan tyyppisiä pihapelileikkejä käytetään yleisesti nuorimpien ikäluokkien futistreeneissä alkuvuosina (koska ne auttavat oppimaan hahmottamaan sitä miten minä sijoitun alueella vs. toiset pelaajat). Jos ei sellaisessa vekaroilla syke nouse niin ei missään, ja sitten ne vielä nauravat tikahtuakseen vaikka juoksevat pää punaisena.
Luulen, että liikunnan ammattilainen osaisi näitä itsekin miettiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Koululiikunta tuottaa lapsia, jotka hengästyvät juostuaan pari katuvalon välisen matkan.
No ei tuota. Tuollaisia lapsia tuottaa koti, jossa ainut harrastus on pleikkarilla istuminen.
Tuottaahan, koska heidän ainoa aktiiviliikunta tapahtuu koulussa. Ajan voisi käyttää paljon tuottavammin suorituskykymielessä.
No ei tuota. Jos ainut aktiiviliikunta tapahtuu koulussa, se ei ole koululiikunnan syytä. Syy on edelleenkin siellä kotona. Koululiikunta takaa sen, että ihan jokainen lapsi liikkuu edes sen liikuntatunnin verran. Muutoin osa lapsista ei liikkuisi lainkaan.
Tutkimukset nimenomaan osoittavat, että koululiikunta on niin tehotonta, että se tuottaa vaarallisen heikkokuntoisia yksilöitä. Ei kyetä perusliikkeisiin tai edes heikon tasoisiin suorituksiin suorituskykymittauksissa.
Jotta koululiikunta voisi vaikuttaa merkittävästi nuorison terveyteen ja liikunnallisuuteen, sille pitäisi antaa paljon enemmän aikaa, kuin nykyiset 3 h viikossa. Nykyinen määrä on paljon parempi, kuin ei yhtään, mutta ei yksinään vielä lähellekään riitä kasvaville lapsille.
Se ei edelleenkään poistaisi sitä faktaa, että heikkokuntoisimmat haluavat lusmuilla liikunnasta ja liikuntatunnit mahdollistavat sen helposti. Lisäliikunta tuottaisi entistä paremmassa kunnossa olevia huippuja.
Mikään ei poista sitä faktaa, että osa haluaa lusmuilla. Näin se on ollut aina ja tulee aina olemaan. Lusmuilun määrä on vakio liikuntatuntien määrästä riippumatta. Mutta liikuntatunneilla on paikkansa, koska ne katkaisevat istumiskeskeisen opiskelun edes hetkeksi ja kyllä ne lusmuimmatkin joutuvat sen verran liikkumaan, että siirtyvät paikalle, jossa liikuntatunti pidetään.
Vierailija kirjoitti:
Ainoat lajit, missä oikeasti sai liikuntaa olivat juoksu ja hiihto. Muuten koululiikunta oli parhaimmillaankin jonkinlaista matalasykkeistä hiit harjoittelua.
Mä en tiedä koska sä oot koulussa ollut, mutta itsellä loppui peruskoulu 2005, eikä silloin ainakaan ollut sellaista "mahtia" olemassakaan, joka olisi pystynyt pakottamaan ketään juoksemaan, jos ei niin halunnut.
Ja jos sä et muualta sitä tuntunut saavan, niin sehän tarkoitti vain sitä, että et tosissas tehnyt muuta. Mä en voinut sietää ihan paljasta juoksemista, joten mä en sitä tehnyt mitenkään tosissani. Sen sijaan salibandyssa tms mä painoin menemään pää punaisena kuten moni muukin teki, vaikka ei monelle niistäkään lenkkipolku maistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Koululiikunta tuottaa lapsia, jotka hengästyvät juostuaan pari katuvalon välisen matkan.
No ei tuota. Tuollaisia lapsia tuottaa koti, jossa ainut harrastus on pleikkarilla istuminen.
Tuottaahan, koska heidän ainoa aktiiviliikunta tapahtuu koulussa. Ajan voisi käyttää paljon tuottavammin suorituskykymielessä.
No ei tuota. Jos ainut aktiiviliikunta tapahtuu koulussa, se ei ole koululiikunnan syytä. Syy on edelleenkin siellä kotona. Koululiikunta takaa sen, että ihan jokainen lapsi liikkuu edes sen liikuntatunnin verran. Muutoin osa lapsista ei liikkuisi lainkaan.
Tutkimukset nimenomaan osoittavat, että koululiikunta on niin tehotonta, että se tuottaa vaarallisen heikkokuntoisia yksilöitä. Ei kyetä perusliikkeisiin tai edes heikon tasoisiin suorituksiin suorituskykymittauksissa.
Ei, vaan tutkimuksen osoittavat, että lapset liikkuvat liian vähän. Se ei ole koululiikunnan syytä, koska lapsen pitäisi liikkua vähintään 25h/viikko. Ja tässä, kuten kaikessa muussakin lapsen kasvatuksessa, ensisijainen vastuu on kodilla. Koulu ei voi toimia holhouslaitoksena, joka korvaa vanhempien vastuun.
Koululiikunnalle ei siis ole oikeaa tarvetta ja sen voisi korvata esimerkiksi harrastuskerhotoiminnalla koulupäivän ulkopuolella, Tällöin jokainen lapsi voisi valita jotain itseään kiinnostavaa. Motivaatio on lopulta kaiken a ja o.
Eli, kun tiedetään, että nykyajan lapset liikkuvat liian vähän ja jo 40 % viidesluokkalaisista on niin huonossa kunnossa, että se haittaa heidän jokapäiväistä elämäänsä, sinun ratkaisusi on poistaa se vähäkin liikunta heidän elämästään. Ei se, että ne lapset eivät ikinä joutuisi liikkumaan jotenkin mystisesti tuo sitä motivaatiota liikuntaan, vaikka koululiikunnan vihaajat tuntuvatkin niin ajattelevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Koululiikunta tuottaa lapsia, jotka hengästyvät juostuaan pari katuvalon välisen matkan.
No ei tuota. Tuollaisia lapsia tuottaa koti, jossa ainut harrastus on pleikkarilla istuminen.
Tuottaahan, koska heidän ainoa aktiiviliikunta tapahtuu koulussa. Ajan voisi käyttää paljon tuottavammin suorituskykymielessä.
No ei tuota. Jos ainut aktiiviliikunta tapahtuu koulussa, se ei ole koululiikunnan syytä. Syy on edelleenkin siellä kotona. Koululiikunta takaa sen, että ihan jokainen lapsi liikkuu edes sen liikuntatunnin verran. Muutoin osa lapsista ei liikkuisi lainkaan.
Tutkimukset nimenomaan osoittavat, että koululiikunta on niin tehotonta, että se tuottaa vaarallisen heikkokuntoisia yksilöitä. Ei kyetä perusliikkeisiin tai edes heikon tasoisiin suorituksiin suorituskykymittauksissa.
Jotta koululiikunta voisi vaikuttaa merkittävästi nuorison terveyteen ja liikunnallisuuteen, sille pitäisi antaa paljon enemmän aikaa, kuin nykyiset 3 h viikossa. Nykyinen määrä on paljon parempi, kuin ei yhtään, mutta ei yksinään vielä lähellekään riitä kasvaville lapsille.
Se ei edelleenkään poistaisi sitä faktaa, että heikkokuntoisimmat haluavat lusmuilla liikunnasta ja liikuntatunnit mahdollistavat sen helposti. Lisäliikunta tuottaisi entistä paremmassa kunnossa olevia huippuja.
Mikään ei poista sitä faktaa, että osa haluaa lusmuilla. Näin se on ollut aina ja tulee aina olemaan. Lusmuilun määrä on vakio liikuntatuntien määrästä riippumatta. Mutta liikuntatunneilla on paikkansa, koska ne katkaisevat istumiskeskeisen opiskelun edes hetkeksi ja kyllä ne lusmuimmatkin joutuvat sen verran liikkumaan, että siirtyvät paikalle, jossa liikuntatunti pidetään.
Välitunnit ovat taukoja ja jaloittelua varten. Ilmaisissa harrastusryhmissä olisi paljon enemmän ideaa kuin nykyisessä pakkopullassa, joka jälleen yrittää väkisin pistää kaikki samasta muotista läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai siinä on tarkoitus oppia ryhmässätoimimista. Toisaalta, jos kaikki harrastaisivat omiaa lajejaan, opettajan olisi aika vaikea seurata heidän toimintaansa.
Koko koulu on väärällään sitä ryhmässä toimimisen harjoittelua, aivan ylikorostuneesti normaali elämään verrattuna. Ei työpaikoillakaan olla juuri koskaan yhdessä tilassa kymmenien ihmisten laumassa. Joten liikunnassa sitä ei tarvitsisi. Jonkin sorti sadismia koululiikunta on, halutaan alistaa ihmisiä yksilöinä ja korostaa kollektiivia. Tarkoitus olisi kannustaa liikkumaan, koululiikunta vie vähäisenkin kiinnostuksen.
Miten sinä toteuttaisit yksilöllisen liikuntatunnin 30 oppilaan ryhmälle? Opettajia käytössä yksi.
Eihän sen tunnin sitä pidäkään olla että 30 oppilaasta yksi hiihtää, toinen luistelee, kolmas jumppaa, neljäs heittelee koreja, kaikki samanaikaisesti. Joukkuelajejakin voi opettaa niin että jokaiselle löytyy mielekäs rooli, tasoryhmät ensinnäkin ja alkuvaiheet voivat olla ensin lajin teknisten taitojen opettelua kuten pallon käsittelyä tai luistelutekniikkaa, mitä jokainen voi ensin tehdä yksilönä. Ryhmäliikuntaa on myös monenlaista muutakin kuin pelaaminen, yksinkertaisimmillaan koko porukka pururadalle.
Ja monessa urheilulajissakin lajitaitoja opetetaan lapsille leikin kautta, esim. häntähipan tyyppisiä pihapelileikkejä käytetään yleisesti nuorimpien ikäluokkien futistreeneissä alkuvuosina (koska ne auttavat oppimaan hahmottamaan sitä miten minä sijoitun alueella vs. toiset pelaajat). Jos ei sellaisessa vekaroilla syke nouse niin ei missään, ja sitten ne vielä nauravat tikahtuakseen vaikka juoksevat pää punaisena.
Luulen, että liikunnan ammattilainen osaisi näitä itsekin miettiä.
Miten valvot 5 eri tasoryhmää yksinäsi? Sehän kuitenkin on fakta, että lapset eivät ilman valvontaa voi liikuntatuntiaan suorittaan.
Aloittaja lienee osallistunut aikoinaan poikien liikuntaan. Minun piti käydä tyttöjen liikuntatunneilla, ja että kävi kateeksi pojat, kun saivat pelata joukkuepelejä. Meillä oli jumppaa, aerobicia, tanssia ym. ikävää.
Pistää gps-sykmittarin ranteeseen, niin ei voi feikata.