Miksi koululiikunta perustuu niin vahvasti joukkueurheiluun?
Varmaan tiedätte tämän kuvion. Liikkaopet on yleensä kunnon mulkvisteja ja kokovartalokyrpiä.
Vain joukkueurheilijat ovat ihmisiä heidän silmissään. Muut ovat alinta mahdollista paskaa eikä ihmisiä laisinkaa.
Koko koululiikunta vie innon liikuntaan nuorilta ja moni nuori vihaa liikuntaa koko nuoruusiän. Vasta jossain kohtaa 20-30 vuotiaana alkaa ymmärtämään, että liikkua voi yksinkin. Ei tarvitse sietää kiusaamista eikä kusipäitä. Sama osittain koskee armeijaakin.
Kommentit (208)
Ainoat lajit, missä oikeasti sai liikuntaa olivat juoksu ja hiihto. Muuten koululiikunta oli parhaimmillaankin jonkinlaista matalasykkeistä hiit harjoittelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai siinä on tarkoitus oppia ryhmässätoimimista. Toisaalta, jos kaikki harrastaisivat omiaa lajejaan, opettajan olisi aika vaikea seurata heidän toimintaansa.
Koko koulu on väärällään sitä ryhmässä toimimisen harjoittelua, aivan ylikorostuneesti normaali elämään verrattuna. Ei työpaikoillakaan olla juuri koskaan yhdessä tilassa kymmenien ihmisten laumassa. Joten liikunnassa sitä ei tarvitsisi. Jonkin sorti sadismia koululiikunta on, halutaan alistaa ihmisiä yksilöinä ja korostaa kollektiivia. Tarkoitus olisi kannustaa liikkumaan, koululiikunta vie vähäisenkin kiinnostuksen.
Miten sinä toteuttaisit yksilöllisen liikuntatunnin 30 oppilaan ryhmälle? Opettajia käytössä yksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Liikuntamielessä se nyt vaan ei toimi niin hyvin kuin pistää ne mukulat 5 kilometrin lenkille tuplatunnin ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Koululiikunta tuottaa lapsia, jotka hengästyvät juostuaan pari katuvalon välisen matkan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Koululiikunta tuottaa lapsia, jotka hengästyvät juostuaan pari katuvalon välisen matkan.
No ei tuota. Tuollaisia lapsia tuottaa koti, jossa ainut harrastus on pleikkarilla istuminen.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Varmaan just tuo, että on opettajalle helpompaa. Oppikouluaikana mulla oli kaikki 8 vuotta sama liikkamaikka ja me 90%:sti pelattiin joko koripalloa tai lentopalloa. Ihan hirmuisen motivoivaa luokan lyhyimmälle tytölle :D
No ihan samahan se on kaikilla oppitunneilla. Luokka tekee yhtä asiaa, koska opettajalle on mahdotonta yksilöidä opetusta jokaiselle erikseen.
Mä ymmärrän tuon ihan hyvin. Mutta jos sen koripallon tai lentopallon oli tarkoitus innostaa harrastamaan liikuntaa vapaa-ajallakin, niin mun ja monen muunkin kohdalla pieleen meni. Yhden syyslukukauden liikkamaikka oli äitiyslomalla ja silloin meillä oli sijainen. Suunnistettiin, käytiin keilaamassa, käytiin uimassa, käytiin pururadalla juoksemassa jne. Kun liikkamaikka palasi äitiyslomalta, jatkui taas lentopallo ja koripallo.
No tokihan se monipuolisuus olisi mukavaa ja ihan jossain määrin mahdollistakin, mutta uinti tai keilaus? Suomessa on varmaan kourallinen kouluja jolla olisi puitteita/resursseja tuollaista ainakaan mitenkään säännöllisesti harrastaa.
Ja en tiedä kuinka "huonossa" koulussa mä oon sitten ollut, mutta ~20 vuotta sitten tuollaiset harrasteet oli "harvinaisuudeltaan" koulun puolesta lähempänä luokkaretkeä kuin liikuntatuntia.
Mä kävin koulua 1970-luvulla ja tosiaan koulun vieressä oli urheiluhalli, jossa myös uimahalli. Keilahalliinkin pääsi bussilla noin varttissa ja ainakin meillä liikkatunni toli aina kaksoistunteja. Suunnistamaan kuten pururadallekin mentiin kävellen tai fillarilla, noin 1 km matkaa koululta. Nykyisin kyseiseltä koululta on alle km jäähallille, sitä ei ollut vielä 1970-luvulla. Tottakai vaikuttaa, missä koulu fyysisesti sijaitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Koululiikunta tuottaa lapsia, jotka hengästyvät juostuaan pari katuvalon välisen matkan.
Kyllä se on se koulun ulkopuolinen tekeminen mikä tuon tekee.
Vierailija kirjoitti:
Ainoat lajit, missä oikeasti sai liikuntaa olivat juoksu ja hiihto. Muuten koululiikunta oli parhaimmillaankin jonkinlaista matalasykkeistä hiit harjoittelua.
Siksi sen nimi onkin kouluLIIKUNTA, eikä koulu-urheilu. Liikunta ei ole sama asia kuin maksimisykkeillä vedetty treeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Koululiikunta tuottaa lapsia, jotka hengästyvät juostuaan pari katuvalon välisen matkan.
No ei tuota. Tuollaisia lapsia tuottaa koti, jossa ainut harrastus on pleikkarilla istuminen.
Tuottaahan, koska heidän ainoa aktiiviliikunta tapahtuu koulussa. Ajan voisi käyttää paljon tuottavammin suorituskykymielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoat lajit, missä oikeasti sai liikuntaa olivat juoksu ja hiihto. Muuten koululiikunta oli parhaimmillaankin jonkinlaista matalasykkeistä hiit harjoittelua.
Siksi sen nimi onkin kouluLIIKUNTA, eikä koulu-urheilu. Liikunta ei ole sama asia kuin maksimisykkeillä vedetty treeni.
Pointti on siinä, etteivät ne liikuntaa tarvitsevat saa nimeksikään sitä, koska he haluavat lusmuilla siitä vähäisestäkin vaatimustasosta. Joukkue- ja välinelajit mahdollistavat lusmuilun erittäin tehokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Liikuntamielessä se nyt vaan ei toimi niin hyvin kuin pistää ne mukulat 5 kilometrin lenkille tuplatunnin ajaksi.
Milloin vähästä liikunnasta tuli huonompi kuin ei ollenkaan liikuntaa?
Koululiikunta on nykymuodossaan täysi vitsi.
Ne jotka haluaa urheilla
menkööt johonkin seuraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Koululiikunta tuottaa lapsia, jotka hengästyvät juostuaan pari katuvalon välisen matkan.
No ei tuota. Tuollaisia lapsia tuottaa koti, jossa ainut harrastus on pleikkarilla istuminen.
Tuottaahan, koska heidän ainoa aktiiviliikunta tapahtuu koulussa. Ajan voisi käyttää paljon tuottavammin suorituskykymielessä.
No ei tuota. Jos ainut aktiiviliikunta tapahtuu koulussa, se ei ole koululiikunnan syytä. Syy on edelleenkin siellä kotona. Koululiikunta takaa sen, että ihan jokainen lapsi liikkuu edes sen liikuntatunnin verran. Muutoin osa lapsista ei liikkuisi lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoat lajit, missä oikeasti sai liikuntaa olivat juoksu ja hiihto. Muuten koululiikunta oli parhaimmillaankin jonkinlaista matalasykkeistä hiit harjoittelua.
Siksi sen nimi onkin kouluLIIKUNTA, eikä koulu-urheilu. Liikunta ei ole sama asia kuin maksimisykkeillä vedetty treeni.
Pointti on siinä, etteivät ne liikuntaa tarvitsevat saa nimeksikään sitä, koska he haluavat lusmuilla siitä vähäisestäkin vaatimustasosta. Joukkue- ja välinelajit mahdollistavat lusmuilun erittäin tehokkaasti.
Jaa, että yksilölajissa nimeltä maastojuoksu ei voisi lusmuilla siellä metsässä :D:D:D:D
Urheilua harrastavat taitavat olla ylimielisiä muille oppilaille. He ja heidän taidot. Ja kun muut ei osaa. Voisko auttaa niitä heikompia, tuoda taitojaan siten esiin ja luoda ryhmähenkeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Koululiikunta tuottaa lapsia, jotka hengästyvät juostuaan pari katuvalon välisen matkan.
No ei tuota. Tuollaisia lapsia tuottaa koti, jossa ainut harrastus on pleikkarilla istuminen.
Tuottaahan, koska heidän ainoa aktiiviliikunta tapahtuu koulussa. Ajan voisi käyttää paljon tuottavammin suorituskykymielessä.
No ei tuota. Jos ainut aktiiviliikunta tapahtuu koulussa, se ei ole koululiikunnan syytä. Syy on edelleenkin siellä kotona. Koululiikunta takaa sen, että ihan jokainen lapsi liikkuu edes sen liikuntatunnin verran. Muutoin osa lapsista ei liikkuisi lainkaan.
Tutkimukset nimenomaan osoittavat, että koululiikunta on niin tehotonta, että se tuottaa vaarallisen heikkokuntoisia yksilöitä. Ei kyetä perusliikkeisiin tai edes heikon tasoisiin suorituksiin suorituskykymittauksissa.
Vierailija kirjoitti:
Ole onnellinen, ettei ole telinevoimistelua, vaihtoaskel/hyppy pyörimistä tamburiinin tahdissa. Saati "naisvoimistelua", mitä meille tuputettiin 1970-luvulla.
Pojat sai pelata korista, lentopalloa - ei tytöt.
Ulkoliikunta oli mukavaa, paitsi hiihto.
Ite 90-luvulla tykkäsin harvinaisesta telinevoimistelusta, mutta inhosin sitä hemmetin sählyä, jota oli melkein joka kerta. Toisten varpaat hakattiin vaan niillä mailoilla sohjoksi ja mustelmille, kun oli niin tärkeää saada muka se hiton pieni muovipallo maaliin. Aivotonta touhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoat lajit, missä oikeasti sai liikuntaa olivat juoksu ja hiihto. Muuten koululiikunta oli parhaimmillaankin jonkinlaista matalasykkeistä hiit harjoittelua.
Siksi sen nimi onkin kouluLIIKUNTA, eikä koulu-urheilu. Liikunta ei ole sama asia kuin maksimisykkeillä vedetty treeni.
Pointti on siinä, etteivät ne liikuntaa tarvitsevat saa nimeksikään sitä, koska he haluavat lusmuilla siitä vähäisestäkin vaatimustasosta. Joukkue- ja välinelajit mahdollistavat lusmuilun erittäin tehokkaasti.
Ja yksilölajitko eivät mahdollista? 5km hiihtolenkki, janipetteri kääntyy takaisin ensimmäisestä kohdasta missä latu risteää takaisinmenon kohdalta. Tai kuntosalissa ottaa painot pois ja nostelee pelkkää tankoa. Hiitissäkin voi tehdä liikkeet vähän sinnepäin, että näyttää että tekisi ne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Koululiikunta tuottaa lapsia, jotka hengästyvät juostuaan pari katuvalon välisen matkan.
No ei tuota. Tuollaisia lapsia tuottaa koti, jossa ainut harrastus on pleikkarilla istuminen.
Tuottaahan, koska heidän ainoa aktiiviliikunta tapahtuu koulussa. Ajan voisi käyttää paljon tuottavammin suorituskykymielessä.
No ei tuota. Jos ainut aktiiviliikunta tapahtuu koulussa, se ei ole koululiikunnan syytä. Syy on edelleenkin siellä kotona. Koululiikunta takaa sen, että ihan jokainen lapsi liikkuu edes sen liikuntatunnin verran. Muutoin osa lapsista ei liikkuisi lainkaan.
Tutkimukset nimenomaan osoittavat, että koululiikunta on niin tehotonta, että se tuottaa vaarallisen heikkokuntoisia yksilöitä. Ei kyetä perusliikkeisiin tai edes heikon tasoisiin suorituksiin suorituskykymittauksissa.
Ei, vaan tutkimuksen osoittavat, että lapset liikkuvat liian vähän. Se ei ole koululiikunnan syytä, koska lapsen pitäisi liikkua vähintään 25h/viikko. Ja tässä, kuten kaikessa muussakin lapsen kasvatuksessa, ensisijainen vastuu on kodilla. Koulu ei voi toimia holhouslaitoksena, joka korvaa vanhempien vastuun.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.