Kun Suomi sai PISA-tutkimuksesta huipputuloksen, niin kouluissa aloitettiin hankehumppa, MIKSI????
Alettiin ottaan oppia muualta, hirveällä paniikilla digitalisoitiin opetusta, ettei vaan pudota junasta, itseohjautuvuutta ala-asteelle, avoimia oppimistiloja, käsin kirjoittaminen minimiin, lukeminen ruudulle, numeroarviointi pois, .
Ja syyllisiä ovatkin lapset. WTF???
Mikä ei ole rikki, sitä ei kannattaisi korjata. Ääliöt!!!
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Juuri eilen osui silmiini uutinen viime vuoden lopulta kun pompin uutisesta toiseen. Sen mukaan Lahdessa pitäisi säästää koulupuolelta miljoona euroa ainakin. Opettajia pihalle, entistä suuremmat luokkakoot. Ei ole siteitä kyseiseen kaupunkiin enkä asu siellä, mutta hurjalta tuntui. Erityistä tukea saa uutisen mukaan 20 prosenttia oppilaista. Se on todella paljon!
Tämä maksaa myöhemmin useita miljoonia kaikkine ongelmineen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP täysin oikeassa ja olen täysin samaa mieltä. Kyse ei ole edes mistään markinaaliryhmien menestyksestä koulussa vaan koko massa on tullut rytinällä alaspäin.
Nyt on jo tutkimuksia, miten käsinkirjoittaminen on tehokkain tapa oppia asioita. Käsillä tekeminen jättää aina muistijäljen. Nyt kun kirjoittaminen on vähissä, lukeminen, laskeminen ja muut aineet kärsivät. Ylipäänsä koulussa tehdään vähemmän kaikkea mitä 30 vuotta sitten. Olen kommentoinut Hesariin, joka ikinen kerta näitä asioita, kun siellä puhutaan koulusta, PISAsta tai muuhun koulunkäyntiin liittyvistä asioista.
Minulla on neljä lasta ja on helppoa huomata, miten lahjakkaastakin oppilaasta tehdään häirikkö. Olen ikuisesti katkera parille poikani opettajalle, kun eivät vaan voineet antaa läksyjä tai tehdä kokeita, joihin olisi pitänyt lukea. Vasta kuudennella luokalla oli kolme koetta, johon piti lukea. Siihen asti piti ihmeoppia. Lahjakas poikani tietenkin keksi kaikkea muuta puuhaa, kun tylsistyi luokassa, jossa ei ollut sääntöjä eikä tekemistä. Kun mitenkään en voinut seurata lapseni koulunkäyntiä, kun ei olut läksyjä tai kokeita, vain aavistus, että alkaa mennä huonommin ja huonommin. Kokeista tulikin sitten numeroiksi 5-7, vaikka kolmannen luokalla pidettyjen testien perusteella englannin testeistä tuli 32/30 (myös lisätesthtävät oikein) ja matikan testeistä 30/30. Eli kaikki sujui. Opettajan vaihdos pilasi poikani tulevaisuuden. Nyt vaikea päästä mihinkään 7 keskiarvolla. Toki voi, mutta polku on pidempi. Poikani on tuskin ainut lahjakkuus, jonka koulu pilaa. Koulun tehtävähän olisi kasvattaa jan antaa eväitä tulevaisuuteen henkilölle itselleen ja yhteiskunnalle. Nyt koulu epäonnistuu siinä tehtävässään todella ala-arvoisesti.
Kaikki tämä näkyy esimerkiksi siinä, että mahdollisiin kokeisiin voikin käyttää aikaa 2h kun ei ehditä lukea ja kirjoittaa vastauksia. Kokeeseen lukeminenkin hankaloituu, kun lukeminen on hidasta.
Kahdella lapsellani on onneksi hyväksi havaittu opettaja. Näitä on ikävä kyllä harvassa lapseni koulussa. On läksyjä, vaatii kertotaulujen osaamista, ottaa helposti tukiopetukseen. Ylläpitää kuria luokassa. Nyt tytär, joka ei tykännyt aikaisemmin matikasta, rupesi tykkäämään matikasta, kun opettajan vaatii riittävästi, ja lapsi oppi niin paljon, että matikasta alkoi tulla helpompaa.
Mun poikani on nelosella ja on saanut ihan surkean opettajan, mainitsemasi kehityskulku on juurikin etenemässä. Tämä opettaja sentään käyttää kokeita, joten ehdittiin havahtua ajoissa. Meillä nyt kotona käytössä lukudiplomit, matikkadiplomit ja muut, jotta lapsi saa riittävästi harjoitusta. Vaatii siis ihan hurjasti aktiivisuutta ja kannustusta kotoa, mikä selittääkin sen että kotitaustan merkitys kasvaa entisestään.
Tämä on juuri se ongelma, että koulu menee juuri niin hyvin kun on vanhemmilla aikaa perehtyä lasten koulun käyntiin. Eriarvoisuus vaan kasvaa, vaikka kaiken piti olla juuri päinvastoin.
Myös Wilma ulkoistaa kaiken kotia, myös rangaistukset:
"Ville häiritsi tunnilla muita".
"Ville leikki välitunnilla kielletyllä alueella",
"Ville ei ollut tehnyt kaikkia kotitehtäviä."
Ville on ollut mielipiteellään tupakoivia tyttöjä vastaan. Pidimme tästä rehtorin kanssa puhuttelun pojallesi. Tytöt olivat pahoittaneet mielensä. Ketään ei saa tuomita". Kun nimen omaan pyydettiin mielipiteitä tupakoinnista opettajan toimesta.
Sitten seuraavana päivänä "poikasi oli poistunut koulun alueelta kauppaan"
"Sannin äiti vaatii tytön takin korvaamista, koska Ville oli sotkenut maalilla takin." Ensinnäkin poikani oli parinsa kanssa maalaamassa suoja-asuin teostaan parinsa kanssa. Vain kaksi sai olla maalaamassa kerralla. Tytöt olivat tulleet sinne ilman lupaa ja ilman suojavaatteista. Poika oli vielä varoittanut tyttöjä, että varokaa, että voi vähän roiskua. Jotakin pientä oli roiskunut, Tytöt olivat roiskineet poikien vaatteet täyteen pinkkiä väriä, paidat, housut, kengät. Opettajaa ei kiinnostanut selvittää tilannetta. Pojat olivat syyllisiä. Molempien poikien tarina oli sama, tytöillä eri. Keissi jäi auki, poikien vaatteet meni pilalle.
Poikani oli aina se syyllinen, vaikka ei ollut edes paikalla. Tämä opettajan jatkuva syyllistäminen johti siihen että poikani koki koulunkäynnin tosi epäreiluksi ja menetti kiinnostuksensa koulun sääntöihin, koska opettaja ei pitänyt niistä kiinni. Suosi selkeästi tyttöjä ja poikani sai aina kasvatuskeskustelua.
Jos oli läksyjä, oppilaat tarkastivat ne itse. Silloin kukaan ei opi virheistä, jos itse voi tarkastaa ja pitäisi oppia oikea vastaus tai laskutapa. Opettaja ei enää tiennyt kuka osaa ja kuka ei. Opettaja ulkoisti täysin kaiken oppilaille ja vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP täysin oikeassa ja olen täysin samaa mieltä. Kyse ei ole edes mistään markinaaliryhmien menestyksestä koulussa vaan koko massa on tullut rytinällä alaspäin.
Nyt on jo tutkimuksia, miten käsinkirjoittaminen on tehokkain tapa oppia asioita. Käsillä tekeminen jättää aina muistijäljen. Nyt kun kirjoittaminen on vähissä, lukeminen, laskeminen ja muut aineet kärsivät. Ylipäänsä koulussa tehdään vähemmän kaikkea mitä 30 vuotta sitten. Olen kommentoinut Hesariin, joka ikinen kerta näitä asioita, kun siellä puhutaan koulusta, PISAsta tai muuhun koulunkäyntiin liittyvistä asioista.
Minulla on neljä lasta ja on helppoa huomata, miten lahjakkaastakin oppilaasta tehdään häirikkö. Olen ikuisesti katkera parille poikani opettajalle, kun eivät vaan voineet antaa läksyjä tai tehdä kokeita, joihin olisi pitänyt lukea. Vasta kuudennella luokalla oli kolme koetta, johon piti lukea. Siihen asti piti ihmeoppia. Lahjakas poikani tietenkin keksi kaikkea muuta puuhaa, kun tylsistyi luokassa, jossa ei ollut sääntöjä eikä tekemistä. Kun mitenkään en voinut seurata lapseni koulunkäyntiä, kun ei olut läksyjä tai kokeita, vain aavistus, että alkaa mennä huonommin ja huonommin. Kokeista tulikin sitten numeroiksi 5-7, vaikka kolmannen luokalla pidettyjen testien perusteella englannin testeistä tuli 32/30 (myös lisätesthtävät oikein) ja matikan testeistä 30/30. Eli kaikki sujui. Opettajan vaihdos pilasi poikani tulevaisuuden. Nyt vaikea päästä mihinkään 7 keskiarvolla. Toki voi, mutta polku on pidempi. Poikani on tuskin ainut lahjakkuus, jonka koulu pilaa. Koulun tehtävähän olisi kasvattaa jan antaa eväitä tulevaisuuteen henkilölle itselleen ja yhteiskunnalle. Nyt koulu epäonnistuu siinä tehtävässään todella ala-arvoisesti.
Kaikki tämä näkyy esimerkiksi siinä, että mahdollisiin kokeisiin voikin käyttää aikaa 2h kun ei ehditä lukea ja kirjoittaa vastauksia. Kokeeseen lukeminenkin hankaloituu, kun lukeminen on hidasta.
Kahdella lapsellani on onneksi hyväksi havaittu opettaja. Näitä on ikävä kyllä harvassa lapseni koulussa. On läksyjä, vaatii kertotaulujen osaamista, ottaa helposti tukiopetukseen. Ylläpitää kuria luokassa. Nyt tytär, joka ei tykännyt aikaisemmin matikasta, rupesi tykkäämään matikasta, kun opettajan vaatii riittävästi, ja lapsi oppi niin paljon, että matikasta alkoi tulla helpompaa.
Mun poikani on nelosella ja on saanut ihan surkean opettajan, mainitsemasi kehityskulku on juurikin etenemässä. Tämä opettaja sentään käyttää kokeita, joten ehdittiin havahtua ajoissa. Meillä nyt kotona käytössä lukudiplomit, matikkadiplomit ja muut, jotta lapsi saa riittävästi harjoitusta. Vaatii siis ihan hurjasti aktiivisuutta ja kannustusta kotoa, mikä selittääkin sen että kotitaustan merkitys kasvaa entisestään.
Tämä on juuri se ongelma, että koulu menee juuri niin hyvin kun on vanhemmilla aikaa perehtyä lasten koulun käyntiin. Eriarvoisuus vaan kasvaa, vaikka kaiken piti olla juuri päinvastoin.
Myös Wilma ulkoistaa kaiken kotia, myös rangaistukset:
"Ville häiritsi tunnilla muita".
"Ville leikki välitunnilla kielletyllä alueella",
"Ville ei ollut tehnyt kaikkia kotitehtäviä."
Ville on ollut mielipiteellään tupakoivia tyttöjä vastaan. Pidimme tästä rehtorin kanssa puhuttelun pojallesi. Tytöt olivat pahoittaneet mielensä. Ketään ei saa tuomita". Kun nimen omaan pyydettiin mielipiteitä tupakoinnista opettajan toimesta.
Sitten seuraavana päivänä "poikasi oli poistunut koulun alueelta kauppaan"
"Sannin äiti vaatii tytön takin korvaamista, koska Ville oli sotkenut maalilla takin." Ensinnäkin poikani oli parinsa kanssa maalaamassa suoja-asuin teostaan parinsa kanssa. Vain kaksi sai olla maalaamassa kerralla. Tytöt olivat tulleet sinne ilman lupaa ja ilman suojavaatteista. Poika oli vielä varoittanut tyttöjä, että varokaa, että voi vähän roiskua. Jotakin pientä oli roiskunut, Tytöt olivat roiskineet poikien vaatteet täyteen pinkkiä väriä, paidat, housut, kengät. Opettajaa ei kiinnostanut selvittää tilannetta. Pojat olivat syyllisiä. Molempien poikien tarina oli sama, tytöillä eri. Keissi jäi auki, poikien vaatteet meni pilalle.
Poikani oli aina se syyllinen, vaikka ei ollut edes paikalla. Tämä opettajan jatkuva syyllistäminen johti siihen että poikani koki koulunkäynnin tosi epäreiluksi ja menetti kiinnostuksensa koulun sääntöihin, koska opettaja ei pitänyt niistä kiinni. Suosi selkeästi tyttöjä ja poikani sai aina kasvatuskeskustelua.
Jos oli läksyjä, oppilaat tarkastivat ne itse. Silloin kukaan ei opi virheistä, jos itse voi tarkastaa ja pitäisi oppia oikea vastaus tai laskutapa. Opettaja ei enää tiennyt kuka osaa ja kuka ei. Opettaja ulkoisti täysin kaiken oppilaille ja vanhemmille.
Siis jos tyttöjen vaatteet tärveltyi kun pojat teki sitä, mitä pitikin opettajan ohjeistuksen mukaan heidän tehdä, on koulu velvollinen korvaamaan tyttöjen vaatteet. Sen sijaan jos tytöt tulivat luvattomalle alueelle ja tahallaan tärvelivät poikien vaatteet, on korvausvelvollinen joko koulu tai tyttöjen vanhemmat. Tee rikosilmoitus (koulua vastaan). Mun veljeni joskus heitti välitunnilla ikkunaan kiven, niin kouluhan siitä oli vastuussa, koska ei valvonut lasta. Yrittivät kyllä, että vanhempieni olisi pitänyt korvata.
En tiedä tuliko silloin 2000-luvulla paniikki yhteiskunnan digitalisoitumisesta ja vaatimusten muuttumisesta ja päätettiin, että pistetään koulu ihan uusiksi, että pysytään kyydissä mukana. Jotkut asiat eivät kuitenkaan muutu. Ihminen oppii lukemaan ja laskemaan ihan samalla tavalla kuin ennenkin, ja on ollut tyhmää tehdä muutoksia tähän prosessiin. Toistoja, toistoja, toistoja ja lapset tarvitsevat sitä ylhäältä päin ohjattua oppimista kun perusasioita opetellaan.
Avoin oppimattomuusympäristö on muotia. Meteli on kova ja oppilas voi haahuilla vapaasti.
Vierailija kirjoitti:
Avoin oppimattomuusympäristö on muotia. Meteli on kova ja oppilas voi haahuilla vapaasti.
Tämä mua vähän hirvittää. Lapseni menee kouluun ensi syksynä ja ilmeisesti on kovinkin muuntojoustava tuo lapsen lähikoulu. Eli siis oletettavasti levoton ja liiallisen ärsykkeinen. Onneksi oma lapseni on ns. tavallinen tapaus, mutta voin vaan kuvitella, miten haitallinen tuollainen ympäristö on jollekin keskittymishäiriöiselle lapselle, joka kaipaisi rutiineja.
Vierailija kirjoitti:
Vieraskielisiä on roudattu ja ne lisääntyvät kaikkein tehokkaammin. Ongelmallisten lasten osuus on kasvanut.
Kuvitella, että tämä yritettiin laittaa etäkoulun syyksi, vaikka syy oli ihan muualla. Taisi olla ihan muut syyt, miksi lapsia ei saatu etäopintojen ääreen. Kaikissa normaaleissa kouluissa etäopetus onnistui ja oppimistulokset jopa 20%;lla paranivat, sillä keskittymisrauha oli parempi. Sääli, että koko etäopetus tuomittiin tämän pääkaupunkiseudun oppilasaineksen johdosta.
Etäopetus olisi hyvä lisä harvaan asutulla seudulla, jolloin fyysisesti kouluun voitaisiin kulkea vaikka kolmena päivänä viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieraskielisiä on roudattu ja ne lisääntyvät kaikkein tehokkaammin. Ongelmallisten lasten osuus on kasvanut.
Kuvitella, että tämä yritettiin laittaa etäkoulun syyksi, vaikka syy oli ihan muualla. Taisi olla ihan muut syyt, miksi lapsia ei saatu etäopintojen ääreen. Kaikissa normaaleissa kouluissa etäopetus onnistui ja oppimistulokset jopa 20%;lla paranivat, sillä keskittymisrauha oli parempi. Sääli, että koko etäopetus tuomittiin tämän pääkaupunkiseudun oppilasaineksen johdosta.
Etäopetus olisi hyvä lisä harvaan asutulla seudulla, jolloin fyysisesti kouluun voitaisiin kulkea vaikka kolmena päivänä viikossa.
Kirjoitin tuossa aikaisemmin pojastani. Etäaikana myös poikani koulunkäynti parani huomattavasti, kun opettajan oli pakko tarkastaa annetut tehtävät ja heidän piti raportoida se eteenpäin. Samalla poika pystyi paremmin keskittymään kouluun, kun häiriötekijöitä ei ollut. Opettajat olivat halunnet hakea vilkkaalle pojalleni kokoajan ADHD diagnoosia neljännestä luokasta lähtien. Etäkoulussa hän teki kaikki päivän tehtävät yleensä klo 9-12 välisenä aikana ja ihan pötköön. Eli pystyi säännöllisesti tekemään intensiivisesti koulutehtävät. Häntä motivoi pitempi vapaa-aika.
Lisää tuosta ADHD:sta; Kotona ei ole ollut mitään ongelmia pojan tekemisien suhteen, kun säännöistä pidetään kiinni. Siksi tuntuu, että koulussa opettajat olivat pihalla poikani suhteen. Yritin monesti kertoa opettajille, että pitäkää säännöistä kiinni ja että säännöt ovat samoja kaikille.
Seiskalla opettajat tekivät kuukauden kestävän "kokeen", jossa pitivät tiukemmin säännöistä kiinni. Kuinka ollakaan, koulu sujui paremmin ja pojan häiriömerkinnät hävisivät. Sitten kun opettajat palasivat normaaliin vapaaseen opetukseen luokan kaikkien oppilaiden ongelmat palautuivat. En kyllä ymmärrä, kun opettajat vielä itse totesivat, että säännöistä kiinni pitämällä kaikki muuttui helpommaksi kaikkien osalta, myös opettajien. Miksi sitten samalla tavalla ei jatkettu?!?
Poika on nyt ysillä, koulu sujuu paremmin, kun opettajat viimein suostuivat vaihtamaan pojan toiseen luokkaan. Arvosanat ovat parantuneet numerolla ylöspäin.
Poika sai esim seiskalla terveystiedon kokeista 6+ ja 10-. Yritin kertoa opettajille, että poika osaa kyllä, kun annatte mahdollisuuden ja tuette säännöillä koulunkäyntiä. Kokeesta ei tule vahingossa 10 vaan siihen oikeasti pitää osata. Lepsuilulla saadaan vaan kaikille mahdollisimman huonot numerot.
Poika sai terveystiedon lopulliseksi numeroksi 7, koska eihän häirikkö voi osata ja 10 oli vahinko.
Poika on myös Suomen kärkeä muutamassa urheilulajissa. Osaa kaikkea. Liikunnasta numeroksi silti 8. Tämäkin sen vuoksi, että laitettu väärään luokkaan, jossa vääriä kavereita. Poika on leimattu alusta asti häiriköksi ja kohdeltu ja arvosteltu sillä tavalla. Vaikka viittaa nykyisin tunnilla ja odottaa puheenvuoroa, tuntiaktiivisuutta ei lueta eduksi, kun on leima otsassa. Todistukseen tulee järjestään kokeista saatu alin numero. Keskusteluissa opettaja voi puhua että voisi saada paremmankin numeron, mutta järjestään ne ovat vain puheita. Numero on aina alin mahdollinen.
Vierailija kirjoitti:
Woketus pilaa kaiken...
Höpö höpö. Mitä se on? Tasa-arvo on hyvä ja itsestäänselvä asia, ei mitään pilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Woketus pilaa kaiken...
Höpö höpö. Mitä se on? Tasa-arvo on hyvä ja itsestäänselvä asia, ei mitään pilaa.
Onko sulle ok, että sun lapsesi on luokan ainoa suomenkielinen ja opetuskieli on kuitenkin suomi? Luottaisitko, että lapsesi saisi laadukkaan perusopetuksen? Onko tuo tasa-arvoa, kun verrataan niihin, joissa koko luokka on äidinkielenään opetuskieltä puhuvia?
Ja mihin tämä johtikaan. Nyt siellä koulussa ei viihdytä yhtään sen paremmin, ja ne vilkkaat pojat saavat huonon opiskelijan leiman joka johtaa vakavaan alisuoriutumiseen.