Lue keskustelun säännöt.
Kun Suomi sai PISA-tutkimuksesta huipputuloksen, niin kouluissa aloitettiin hankehumppa, MIKSI????
19.01.2023 |
Alettiin ottaan oppia muualta, hirveällä paniikilla digitalisoitiin opetusta, ettei vaan pudota junasta, itseohjautuvuutta ala-asteelle, avoimia oppimistiloja, käsin kirjoittaminen minimiin, lukeminen ruudulle, numeroarviointi pois, .
Ja syyllisiä ovatkin lapset. WTF???
Mikä ei ole rikki, sitä ei kannattaisi korjata. Ääliöt!!!
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin Ap. Me aikuiset emme olleetkaan niin älykkäitä kuin luulimme.
En ymmärrä minäkään tätä suuntausta. Digilisaatio olisi pitänyt tehdä integroiden. Olisi kiinnostava tietää mikä oli se taho, joka teki tämän päätöksen. Ennen vaaleja etenkin.
Sanni GL:n porukka?
No, kokoomus ja Sanni pilasi hyvin toimineet asiat ja silti ihmiset on intoa täynnä äänestämässä taas kokkareita. Eli tyhmiä olemme kansakuntana.
Mutta eipä Li tehnyt mitään parantaakseen alakoulun tilannetta. Sen sijaan laittoi väheneviä resursseja oppivelvollisuusiän korotukseen. Mikä aivopieru sekin oli?! Nyt meidän lukiolainen saa läppärin ja kirjat ilmaiseksi. Olisin hyvin voinut maksaa niistä meidän perheen 200k€:n tuloilla.
Ja pahinta on, ettei nykyään enää ole lukiossa kirjoja. Itse olisin myös maksanut pienistä tuloistani mielelläni lukiolaiselle kunnolliset kirjat. Digikirjoista on hankala opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä kärsii kyllä koko muu luokka, jos opettajan aika menee aakkosten opettamiseen.
Näyttää vahvasti siltä että aiemmin normaali työntekijöiden korvaaminen nuoremmilla innostuneilla on tullut tiensä päätökseen. Nyt työelämään päätyvä sukupolvi, eritoten asiantuntijoissa saa aivan rauhassa tehdä 70v työuran eikä tarvi pelätä nuorten vievän työpaikkoja.
Tämä on ihan ok kehitys kannaltani. Saa ainakin sopia paikallisesti oman palkkansa asettamalla hinta sille tasolle että toimarin sijaan korkeinta ansiotasoa tienaa se joka työt oikeasti tekee.
Jatkakaa samaan malliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PISA-testi on älykkyystesti. Kaikki standardoidut oppimista mittaavat testit ovat luonteeltaan älykkyystestejä. Tuloksia on tulkittava nimenomaan tässä valossa, ei missään muussa mielessä.
Totta! On syytä olla huolestunut Suomen tulevaisuudesta.
PISA-testi ei testaa älykkyyttä. Tehtävät ovat hyvin perustasoa, joista käytännössäjokainen aikuinen selviää, älykkyydestä riippumatta, jos vaan osaa lukea. Peruskouluiässä moni lapsi ei vielä ole joutunut käyttämään kieltä ja mieltä oikean elämän pikkupulmien selvittämiseen, joten kaikki eivät osaa kaikkia tehtäviä joko motivaation heikkouden ja harjoituksen puutteen vuoksi.
Suomalaiset ovat perinteisesti tehneet kokeet tosissaan, mutta ilmeisesti nykyään siellä käydään istumassa puoli tuntia ja poistuessa saa varmaan palkinnoksi kakkukahvit.
Mielenkiintoinen väittämä, että standardoitu oppimista mittaava testi ei mittaisikaan älyä, vaan jotain ihan muuta. Me tiedämme, että korkeimmat PISA-tulokset tulevat maista, joissa on tutkitusti korkein IQ.
Minä itse osallistuin aikanaan valtakunnalliseen matematiikan tasokokeeseen, joka on standardoitu oppimistesti. Sain siitä numeroksi puhtaan 10. Minusta tuli tekniikan tohtori.
Oppiminen, johon ei voi päntätä, ja joka mittaa pitkäkestoista muistia, siis kaikkea opittua, on mielestäni juuri asia, jonka tulisi ilmentää ihmisen de facto kognitiivisia taitoja. Siis älykyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Miltähän työelämä näyttäytyy muutaman vuoden päästä, kun tämä sama sakki pääsee toisen asteen opetuksesta ja toivottavasti työllistyy? On kova usko, että hitaasti laahautuvatkin voivat vielä päästä kiinni oravanpyörään. Suomen kieltä tulisi harjoittaa enemmänkin, sillä tässä he eivät nykyisellään pärjää. Monessa asiakaskohtaisessa työssä sitä puhuttua kieltä täällä tarvitaan.
Hesarissa on ollut jo kirjotus kuinka yliopistossa suomalaiset eivät pärjää vaan ulkomaalaiset loistavat. Eli opetusmuutos näkyy yliopistoissakin jo.
Vaimon ja oman työpaikan kautta olen päässyt seuraamaan nuorien aikuisten hakeutumista töihin. Pienet vastoinkäymiset saattavat lopettaa kokonaan juuri aloittaneen työntekijän työhalut. Yhä isompi joukko on nuoria aikuisia, jotka hakevat vain helppoja töitä. Eli sitä samaa, mihin ovat kouluaikana tottuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulussamme on jatkuva tarve pienluokalle. Kuitenkaan siihen ei saada pysyvää budjettia. Raha on haettava jostain hankkeista jokaisena vuonna erikseen. Pysyvän opettajan saaminen on vaikeaa, koska työsopimus on pakko tehdä aina määräaikaisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PISA-testi on älykkyystesti. Kaikki standardoidut oppimista mittaavat testit ovat luonteeltaan älykkyystestejä. Tuloksia on tulkittava nimenomaan tässä valossa, ei missään muussa mielessä.
Totta! On syytä olla huolestunut Suomen tulevaisuudesta.
PISA-testi ei testaa älykkyyttä. Tehtävät ovat hyvin perustasoa, joista käytännössäjokainen aikuinen selviää, älykkyydestä riippumatta, jos vaan osaa lukea. Peruskouluiässä moni lapsi ei vielä ole joutunut käyttämään kieltä ja mieltä oikean elämän pikkupulmien selvittämiseen, joten kaikki eivät osaa kaikkia tehtäviä joko motivaation heikkouden ja harjoituksen puutteen vuoksi.
Suomalaiset ovat perinteisesti tehneet kokeet tosissaan, mutta ilmeisesti nykyään siellä käydään istumassa puoli tuntia ja poistuessa saa varmaan palkinnoksi kakkukahvit.
Mielenkiintoinen väittämä, että standardoitu oppimista mittaava testi ei mittaisikaan älyä, vaan jotain ihan muuta. Me tiedämme, että korkeimmat PISA-tulokset tulevat maista, joissa on tutkitusti korkein IQ.
Minä itse osallistuin aikanaan valtakunnalliseen matematiikan tasokokeeseen, joka on standardoitu oppimistesti. Sain siitä numeroksi puhtaan 10. Minusta tuli tekniikan tohtori.
Oppiminen, johon ei voi päntätä, ja joka mittaa pitkäkestoista muistia, siis kaikkea opittua, on mielestäni juuri asia, jonka tulisi ilmentää ihmisen de facto kognitiivisia taitoja. Siis älykyyttä.
Älykkyyttä voi jollakin tavalla kehittää, esimerkiksi matikassa numero- ja erilaiset lukujonosarjat avautuvat helpommin sille, joka on laskenut matikkaa enemmän. Jos kertolasku ei ole hallussa, älykkyystestien numerotehtävät eivät aukea yhtä nopeasti tai niitä ei saa ratkaistua. Monesti numerotehtäviä ratkaistaessa päässä pyörii erilaisia yhteenlaskuja, vähennyslaskuja, kerto ja jakolaskuja, joilla ne numerotehtävät ratkeavat. Myös kuviotesteissä pitää hoksata laskea kulmien tai sivujen määrät, mutta huonolla matematiikan taidolla tai vähäisellä matematiikan harjoitusmäärillä niitä ei näe"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
5,3% S2-oppilaita pudottaa oppilaiden osaamisen kehityksen koko koulussa.
Mitä tapahtuu alueilla jossa S2-oppilaita on 53%? No siellä alkaa jokapäiväinen ammuskelu ja/tai räjäyttely kuten Ruotsissa.oiko Suomi vielä välttää saman kohtalon?
As simple as that.
Ruotsi on todellakin varoittava esimerkki. Voiko Suomi vielä välttää saman kohtalon?
Sanni Grahn-Laasonen. Ei mulla muuta. Uudistusta ideoimassa ei olut yhtäkään opettajaa tai kasvatusalan ammattilaista.
https://kariuusikyla.wordpress.com/2017/09/15/fantastinen-peruskoulu-uu…
2016:
Tiistaina julkaistun Oma linja -hankkeeseen kuuluvan tutkimuksen mukaan suomalaisten oppilaiden oppimistulokset jakautuvat yhä jyrkemmin ääripäihin. Suomessa on jo käytännössä lukutaidottomia nuoria.
Hallitus on tehnyt isoja koulutusleikkauksia tällä hallituskaudella.
Hänen mukaansa etenkin poikien tarpeita pitäisi huomioida kouluissa enemmän. Uuteen opetussuunnitelmaan on lisätty esimerkiksi digitaalisuutta. Grahn-Laasosen mukaan on tutkimusnäyttöä, että se on lisännyt poikien motivaatiota opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PISA-testi on älykkyystesti. Kaikki standardoidut oppimista mittaavat testit ovat luonteeltaan älykkyystestejä. Tuloksia on tulkittava nimenomaan tässä valossa, ei missään muussa mielessä.
Totta! On syytä olla huolestunut Suomen tulevaisuudesta.
PISA-testi ei testaa älykkyyttä. Tehtävät ovat hyvin perustasoa, joista käytännössäjokainen aikuinen selviää, älykkyydestä riippumatta, jos vaan osaa lukea. Peruskouluiässä moni lapsi ei vielä ole joutunut käyttämään kieltä ja mieltä oikean elämän pikkupulmien selvittämiseen, joten kaikki eivät osaa kaikkia tehtäviä joko motivaation heikkouden ja harjoituksen puutteen vuoksi.
Suomalaiset ovat perinteisesti tehneet kokeet tosissaan, mutta ilmeisesti nykyään siellä käydään istumassa puoli tuntia ja poistuessa saa varmaan palkinnoksi kakkukahvit.
Mielenkiintoinen väittämä, että standardoitu oppimista mittaava testi ei mittaisikaan älyä, vaan jotain ihan muuta. Me tiedämme, että korkeimmat PISA-tulokset tulevat maista, joissa on tutkitusti korkein IQ.
Minä itse osallistuin aikanaan valtakunnalliseen matematiikan tasokokeeseen, joka on standardoitu oppimistesti. Sain siitä numeroksi puhtaan 10. Minusta tuli tekniikan tohtori.
Oppiminen, johon ei voi päntätä, ja joka mittaa pitkäkestoista muistia, siis kaikkea opittua, on mielestäni juuri asia, jonka tulisi ilmentää ihmisen de facto kognitiivisia taitoja. Siis älykyyttä.
Olen eri kuin lainaamasi.
Älykkyys ei ole kaikki kaikessa. Matematiikka on opittava taito ja tohtoriksi pääsee peppulihaksilla. Tuskin pelkällä laskemisella tohtoriuden saavutit.
Sitkeyttä, älyä ja ahkeruutta tarvitaan varmasti myös. Mutta ainakaan minä en ajattele niin, että tekniikan tohtorit olisivat automaattisesti sen älykkäämpiä kuin maisteritason DI:t. Arvostettava suoritus tietenkin ja syytä olla ylpeä itsestään.
PISA-tuloksissa huolestuttavinta ei ole IQ:n laskeminen vaan se, että ne älykkäimmätkin jäävät jälkeen opinnoissa. Opetuksen tavoissa on vikaa jos iso osa oppilaista voi huonosti ja alkaa pudota kärryiltä.
Koska Suomen Pisa-tulosten ollessa parhaimmillaan kouluviihtyvyys oli huono, varsinkin pojat eivät viihtyneet koulussa, siksi siirryttiin vapaamuotoisempaan koulunkäyntiin poikien vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieraskielisiä on roudattu ja ne lisääntyvät kaikkein tehokkaammin. Ongelmallisten lasten osuus on kasvanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ja toinen on sitten tuo vieraskielisten kasaaminen tiettyihin paikkoihin. Ei edes yritetä kotouttaa. Mun luokalla Keski-Suomessa 90-luvulla oli jopa 3 ulkomaalaista (yksi venäläinen ja kaksi virolaista, jotka kyllä oppi suomen tosi nopeasti, venäläisellä oli haastavampaa). Se oli vielä ihan ok ja saimme kaikki hyvää opetusta. Pitäisi olla joku maksimiraja, että luokalla saa olla vain max. 15% vieraskielisiä, ja heillekin tukiopetusta järjestettynä tms. Se vielä toimisi, eikä kuormittaisi opetusta liikaa.
Ylipäätään jos on vieraskielisiä, asiaan tulisi laittaa riittävä määrä resursseja (ja nämä kulut tulee huomioida jo, kun otetaan noita tänne). Esimerkiksi kansainvälisissä kouluissa suurin osa on oppilaita, joilla äidinkieli on joku muu kuin opetuskieli, ja silti siellä kaikki saavat laadukkaan perusopetuksen. Siellä on henkilökuntaa huomattavasti enemmän kuin normikoulussa ja tuohon asiaan panostetaan. (Toki myös perheet noissa varmasti tukevat oppimista, kun usein vanhemmatkin ovat korkeastikoulutettuja.) Ei kuitenkaan voida ajatella, että ihan vaan yksi opettaja nyt yllättäen saisi perusoppimäärän vedettyä suomeksi poppoolle, jossa yhtä lukuunottamatta kaikki on vieraskielisiä.
Englanninkielinen opetus
Suomalainen "englanninkielinen" opetus on pelkkä vitsi. Suurin osa opettajista puhuu tankeroa, ja sitäkin huonosti. Oppilasaines voi silti olla ratkaisevasti parempaa kuin lähiöissä.
Ei ne itähelsingin vieraskieliset englantiakaan osaa, eli ei auta, vaikka lisättäisiin englanninkielistä perusopetusta. Sillä ei siis ole tuossa merkitystä, mikä se opetuskieli on, vaan pointti oli, että lapsen äidinkieli on joku muu kuin opetuskieli. Homma toimii vielä hyvin, jos näitä muuta puhuvia on vähän, mutta jos heitä on paljon, tarvitaan jo paljon opetushenkilöstöä ja erityistä huomiota opetuskielen oppimiseen siten, ettei itse oppimäärän suhteen tule hidastusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei näin pienellä ja velkaantuneella maalla ole varaa kotouttamiseen eikä lieveilmiöihin.
Kunnathan ne ongelmat luovat, kuten tästäkin jutusta ilmenee:
https://www.ts.fi/uutiset/5878701
Opettajan mukaan Vaisaaressa inkluusio ja opetus hoidettu päin persettä, kun taas Turussa se toimii.
Numerot pois äkkiä todistuksista ym naurettavaa. Syynkin voi melkein arvata tai oikeasti ei tarvitse arvata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5,3% S2-oppilaita pudottaa oppilaiden osaamisen kehityksen koko koulussa.
Mitä tapahtuu alueilla jossa S2-oppilaita on 53%? No siellä alkaa jokapäiväinen ammuskelu ja/tai räjäyttely kuten Ruotsissa.
As simple as that.10 vuotta ja ollaan siinä tilassa. Alkaa pk-seudulta valtaväestö vaihtumaan tulevaisuudessa.
Itä-Helsingille se on jo tapahtumassa jos ei suunta muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PISA-testi on älykkyystesti. Kaikki standardoidut oppimista mittaavat testit ovat luonteeltaan älykkyystestejä. Tuloksia on tulkittava nimenomaan tässä valossa, ei missään muussa mielessä.
Totta! On syytä olla huolestunut Suomen tulevaisuudesta.
PISA-testi ei testaa älykkyyttä. Tehtävät ovat hyvin perustasoa, joista käytännössäjokainen aikuinen selviää, älykkyydestä riippumatta, jos vaan osaa lukea. Peruskouluiässä moni lapsi ei vielä ole joutunut käyttämään kieltä ja mieltä oikean elämän pikkupulmien selvittämiseen, joten kaikki eivät osaa kaikkia tehtäviä joko motivaation heikkouden ja harjoituksen puutteen vuoksi.
Suomalaiset ovat perinteisesti tehneet kokeet tosissaan, mutta ilmeisesti nykyään siellä käydään istumassa puoli tuntia ja poistuessa saa varmaan palkinnoksi kakkukahvit.
Mielenkiintoinen väittämä, että standardoitu oppimista mittaava testi ei mittaisikaan älyä, vaan jotain ihan muuta. Me tiedämme, että korkeimmat PISA-tulokset tulevat maista, joissa on tutkitusti korkein IQ.
Minä itse osallistuin aikanaan valtakunnalliseen matematiikan tasokokeeseen, joka on standardoitu oppimistesti. Sain siitä numeroksi puhtaan 10. Minusta tuli tekniikan tohtori.
Oppiminen, johon ei voi päntätä, ja joka mittaa pitkäkestoista muistia, siis kaikkea opittua, on mielestäni juuri asia, jonka tulisi ilmentää ihmisen de facto kognitiivisia taitoja. Siis älykyyttä.
Olen eri kuin lainaamasi.
Älykkyys ei ole kaikki kaikessa. Matematiikka on opittava taito ja tohtoriksi pääsee peppulihaksilla. Tuskin pelkällä laskemisella tohtoriuden saavutit.
Sitkeyttä, älyä ja ahkeruutta tarvitaan varmasti myös. Mutta ainakaan minä en ajattele niin, että tekniikan tohtorit olisivat automaattisesti sen älykkäämpiä kuin maisteritason DI:t. Arvostettava suoritus tietenkin ja syytä olla ylpeä itsestään.
PISA-tuloksissa huolestuttavinta ei ole IQ:n laskeminen vaan se, että ne älykkäimmätkin jäävät jälkeen opinnoissa. Opetuksen tavoissa on vikaa jos iso osa oppilaista voi huonosti ja alkaa pudota kärryiltä.
Wikipedian mukaan "Älykkyys tarkoittaa kykyä oppia uusia asioita ja soveltaa opittua nopeasti, ratkaista ongelmia, käyttäytyä joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä."
Tässä perusmääritelmässä tosiaan painotetaan juuri oppimiskykyä, jota standardoitun testin tulisi objektiivisesti mitata.
Mielestäni PISA-testi tarjoaa arvokasta vertailukelposta tietoa oppimisesta, jonka tulisi auttaa päätöksentekijöitä tekemään järkeviä päätöksiä.
Mikään oppiarvo sinänsä, ei kerro oleellista ihmisen älykkyysosamäärästä. Tohtoriksi nykyään pääse kuka tahansa tekemällä opintyön, joka vastasi ennen muinoin pro gradu -työn tasoa. Ennen tohtoriksi saattoi väitellä vain erittäin hyvin perusopinnoissa menestynyt ihminen. Nykyään tasa-arvosyistä myös erittäin heikosti menestynyt perusopiskelija on oikeuttu tekemään väitöskirjan.
Väitöskirjojen taso on romahtanut parhaista päivistä, aivan kuten PISA-tulokset ovat romahtaneet parhaista päivistä.
Juuri eilen osui silmiini uutinen viime vuoden lopulta kun pompin uutisesta toiseen. Sen mukaan Lahdessa pitäisi säästää koulupuolelta miljoona euroa ainakin. Opettajia pihalle, entistä suuremmat luokkakoot. Ei ole siteitä kyseiseen kaupunkiin enkä asu siellä, mutta hurjalta tuntui. Erityistä tukea saa uutisen mukaan 20 prosenttia oppilaista. Se on todella paljon!
Sanni ja kok, kyllä.