Lue keskustelun säännöt.
Kun Suomi sai PISA-tutkimuksesta huipputuloksen, niin kouluissa aloitettiin hankehumppa, MIKSI????
19.01.2023 |
Alettiin ottaan oppia muualta, hirveällä paniikilla digitalisoitiin opetusta, ettei vaan pudota junasta, itseohjautuvuutta ala-asteelle, avoimia oppimistiloja, käsin kirjoittaminen minimiin, lukeminen ruudulle, numeroarviointi pois, .
Ja syyllisiä ovatkin lapset. WTF???
Mikä ei ole rikki, sitä ei kannattaisi korjata. Ääliöt!!!
Kommentit (91)
Kysymys, mitähän mahtaa tehdä Li Andersson tälle asialle?
Raha ei tätä ratkaise. Lisää opettajia luokalle? Ei löydy opettajia? Nythän ne on tunkemassa lisää lapsia jopa varhaiskasvatusryhmiin, jossa on muutenkin jo tungosta. Toimitaanko tässäkin samoin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin Ap. Me aikuiset emme olleetkaan niin älykkäitä kuin luulimme.
En ymmärrä minäkään tätä suuntausta. Digilisaatio olisi pitänyt tehdä integroiden. Olisi kiinnostava tietää mikä oli se taho, joka teki tämän päätöksen. Ennen vaaleja etenkin.
Sanni GL:n porukka?
No, kokoomus ja Sanni pilasi hyvin toimineet asiat ja silti ihmiset on intoa täynnä äänestämässä taas kokkareita. Eli tyhmiä olemme kansakuntana.
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailuja tapahtuu jo nyt. Jopa omassa ystäväpiirissä puhutaan, mitkä Helsingin kouluista ovat kannattavampia vaihtoehtoja, tietyistäkin syistä haluavat lapselleen vain parasta.
Tietenkin kaikki asioista mitään ymmärtävät harrastavat koulushoppailua. On aika iso ero käydä koulunsa koulutettujen ihmisten lasten kanssa jollain painotusluokalla kuin viettää samat vuodet kielitaidottomien ja muuten välinpitämättömien wannabe-anarkistien keskellä.
Tämä nykyhomma pilaa kyllä monien älykkäidenkin lasten mahdollisuudet. Näytöltä opettelu ei vain sovi kaikille. Vapaa tekeminen, miettiminen, käsin kirjoittaminen ja laskeminen, ajattelu, kaikki kehittyvät ja kypsyvät rauhassa ilman laitteita.
Me aikuisetkin säätelemme nykyään digilaitteiden käyttöä ja tiedämme, että tarvitsee muutakin elämää vastapainoksi.
Nämä nykylapset opetetaan dopamiinikoukkuun pienestä asti. Sitten ihmetellään kun addiktilapset alkavat käyttää huumeita. Riippuvuus on sairaus. Meillä ohjataan siihen nyt jo pienestä pitäen, koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ja toinen on sitten tuo vieraskielisten kasaaminen tiettyihin paikkoihin. Ei edes yritetä kotouttaa. Mun luokalla Keski-Suomessa 90-luvulla oli jopa 3 ulkomaalaista (yksi venäläinen ja kaksi virolaista, jotka kyllä oppi suomen tosi nopeasti, venäläisellä oli haastavampaa). Se oli vielä ihan ok ja saimme kaikki hyvää opetusta. Pitäisi olla joku maksimiraja, että luokalla saa olla vain max. 15% vieraskielisiä, ja heillekin tukiopetusta järjestettynä tms. Se vielä toimisi, eikä kuormittaisi opetusta liikaa.
Ylipäätään jos on vieraskielisiä, asiaan tulisi laittaa riittävä määrä resursseja (ja nämä kulut tulee huomioida jo, kun otetaan noita tänne). Esimerkiksi kansainvälisissä kouluissa suurin osa on oppilaita, joilla äidinkieli on joku muu kuin opetuskieli, ja silti siellä kaikki saavat laadukkaan perusopetuksen. Siellä on henkilökuntaa huomattavasti enemmän kuin normikoulussa ja tuohon asiaan panostetaan. (Toki myös perheet noissa varmasti tukevat oppimista, kun usein vanhemmatkin ovat korkeastikoulutettuja.) Ei kuitenkaan voida ajatella, että ihan vaan yksi opettaja nyt yllättäen saisi perusoppimäärän vedettyä suomeksi poppoolle, jossa yhtä lukuunottamatta kaikki on vieraskielisiä.
Englanninkielinen opetus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiolaiset, jotka ovat joutuneet käymään lukion ilman kirjoja, tulevat olemaan yliopisto-opettajille parin vuoden päästä melkoinen shokki siirtyessään jatko-opintoihin.
Eivät siis opi Suomen kieltä, eivätkä pysy motivoituneena aineopeissa. Motivaatiotakin kannattaa harjoittaa ja sekin taito lähtee kotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP täysin oikeassa ja olen täysin samaa mieltä. Kyse ei ole edes mistään markinaaliryhmien menestyksestä koulussa vaan koko massa on tullut rytinällä alaspäin.
Nyt on jo tutkimuksia, miten käsinkirjoittaminen on tehokkain tapa oppia asioita. Käsillä tekeminen jättää aina muistijäljen. Nyt kun kirjoittaminen on vähissä, lukeminen, laskeminen ja muut aineet kärsivät. Ylipäänsä koulussa tehdään vähemmän kaikkea mitä 30 vuotta sitten. Olen kommentoinut Hesariin, joka ikinen kerta näitä asioita, kun siellä puhutaan koulusta, PISAsta tai muuhun koulunkäyntiin liittyvistä asioista.
Minulla on neljä lasta ja on helppoa huomata, miten lahjakkaastakin oppilaasta tehdään häirikkö. Olen ikuisesti katkera parille poikani opettajalle, kun eivät vaan voineet antaa läksyjä tai tehdä kokeita, joihin olisi pitänyt lukea. Vasta kuudennella luokalla oli kolme koetta, johon piti lukea. Siihen asti piti ihmeoppia. Lahjakas poikani tietenkin keksi kaikkea muuta puuhaa, kun tylsistyi luokassa, jossa ei ollut sääntöjä eikä tekemistä. Kun mitenkään en voinut seurata lapseni koulunkäyntiä, kun ei olut läksyjä tai kokeita, vain aavistus, että alkaa mennä huonommin ja huonommin. Kokeista tulikin sitten numeroiksi 5-7, vaikka kolmannen luokalla pidettyjen testien perusteella englannin testeistä tuli 32/30 (myös lisätesthtävät oikein) ja matikan testeistä 30/30. Eli kaikki sujui. Opettajan vaihdos pilasi poikani tulevaisuuden. Nyt vaikea päästä mihinkään 7 keskiarvolla. Toki voi, mutta polku on pidempi. Poikani on tuskin ainut lahjakkuus, jonka koulu pilaa. Koulun tehtävähän olisi kasvattaa jan antaa eväitä tulevaisuuteen henkilölle itselleen ja yhteiskunnalle. Nyt koulu epäonnistuu siinä tehtävässään todella ala-arvoisesti.
Kaikki tämä näkyy esimerkiksi siinä, että mahdollisiin kokeisiin voikin käyttää aikaa 2h kun ei ehditä lukea ja kirjoittaa vastauksia. Kokeeseen lukeminenkin hankaloituu, kun lukeminen on hidasta.
Kahdella lapsellani on onneksi hyväksi havaittu opettaja. Näitä on ikävä kyllä harvassa lapseni koulussa. On läksyjä, vaatii kertotaulujen osaamista, ottaa helposti tukiopetukseen. Ylläpitää kuria luokassa. Nyt tytär, joka ei tykännyt aikaisemmin matikasta, rupesi tykkäämään matikasta, kun opettajan vaatii riittävästi, ja lapsi oppi niin paljon, että matikasta alkoi tulla helpompaa.
Mun poikani on nelosella ja on saanut ihan surkean opettajan, mainitsemasi kehityskulku on juurikin etenemässä. Tämä opettaja sentään käyttää kokeita, joten ehdittiin havahtua ajoissa. Meillä nyt kotona käytössä lukudiplomit, matikkadiplomit ja muut, jotta lapsi saa riittävästi harjoitusta. Vaatii siis ihan hurjasti aktiivisuutta ja kannustusta kotoa, mikä selittääkin sen että kotitaustan merkitys kasvaa entisestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ja toinen on sitten tuo vieraskielisten kasaaminen tiettyihin paikkoihin. Ei edes yritetä kotouttaa. Mun luokalla Keski-Suomessa 90-luvulla oli jopa 3 ulkomaalaista (yksi venäläinen ja kaksi virolaista, jotka kyllä oppi suomen tosi nopeasti, venäläisellä oli haastavampaa). Se oli vielä ihan ok ja saimme kaikki hyvää opetusta. Pitäisi olla joku maksimiraja, että luokalla saa olla vain max. 15% vieraskielisiä, ja heillekin tukiopetusta järjestettynä tms. Se vielä toimisi, eikä kuormittaisi opetusta liikaa.
Ylipäätään jos on vieraskielisiä, asiaan tulisi laittaa riittävä määrä resursseja (ja nämä kulut tulee huomioida jo, kun otetaan noita tänne). Esimerkiksi kansainvälisissä kouluissa suurin osa on oppilaita, joilla äidinkieli on joku muu kuin opetuskieli, ja silti siellä kaikki saavat laadukkaan perusopetuksen. Siellä on henkilökuntaa huomattavasti enemmän kuin normikoulussa ja tuohon asiaan panostetaan. (Toki myös perheet noissa varmasti tukevat oppimista, kun usein vanhemmatkin ovat korkeastikoulutettuja.) Ei kuitenkaan voida ajatella, että ihan vaan yksi opettaja nyt yllättäen saisi perusoppimäärän vedettyä suomeksi poppoolle, jossa yhtä lukuunottamatta kaikki on vieraskielisiä.
Englanninkielinen opetus
Suomalainen "englanninkielinen" opetus on pelkkä vitsi. Suurin osa opettajista puhuu tankeroa, ja sitäkin huonosti. Oppilasaines voi silti olla ratkaisevasti parempaa kuin lähiöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laiskuus selittää myös paljon. Käytännössä monet AMK ja yliopiston kurssit voi läpäistä copy-pastella, kun vaan osaa muokata sopivasti sanoja sieltä täältä. Lopputöitä voi myös rahalla teettää. Tällaiset ihmiset ovat sitten niitä, jotka päättävät koulutuksen uudistuksista ja tulos on nähtävissä. Todellinen osaaminen on kadoksissa, pintaosaamista eli copy-pastea osataan erinomaisesti.
Peruskoulu Itä-Hki, painotettu 7-9 Itä-Hki, Hgin ydinkeskustan lukio, Hgin yliopisto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PISA-testi on älykkyystesti. Kaikki standardoidut oppimista mittaavat testit ovat luonteeltaan älykkyystestejä. Tuloksia on tulkittava nimenomaan tässä valossa, ei missään muussa mielessä.
Totta! On syytä olla huolestunut Suomen tulevaisuudesta.
Miltähän työelämä näyttäytyy muutaman vuoden päästä, kun tämä sama sakki pääsee toisen asteen opetuksesta ja toivottavasti työllistyy? On kova usko, että hitaasti laahautuvatkin voivat vielä päästä kiinni oravanpyörään. Suomen kieltä tulisi harjoittaa enemmänkin, sillä tässä he eivät nykyisellään pärjää. Monessa asiakaskohtaisessa työssä sitä puhuttua kieltä täällä tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin Ap. Me aikuiset emme olleetkaan niin älykkäitä kuin luulimme.
En ymmärrä minäkään tätä suuntausta. Digilisaatio olisi pitänyt tehdä integroiden. Olisi kiinnostava tietää mikä oli se taho, joka teki tämän päätöksen. Ennen vaaleja etenkin.
Sanni GL:n porukka?
No, kokoomus ja Sanni pilasi hyvin toimineet asiat ja silti ihmiset on intoa täynnä äänestämässä taas kokkareita. Eli tyhmiä olemme kansakuntana.
Mutta eipä Li tehnyt mitään parantaakseen alakoulun tilannetta. Sen sijaan laittoi väheneviä resursseja oppivelvollisuusiän korotukseen. Mikä aivopieru sekin oli?! Nyt meidän lukiolainen saa läppärin ja kirjat ilmaiseksi. Olisin hyvin voinut maksaa niistä meidän perheen 200k€:n tuloilla.
Vierailija kirjoitti:
Iso vaikuttaja kaiken takana on myös se, että usein vieraskielisten maa h a n m u u tt a n ei d en lapset eivät ole olleet ollenkaan päivähoidossa tai esikoulussa. Sitten tulevat peruskouluun harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja ja niitä arjen taitoja, jotka esikouluikäiset opettelevat.
Lastenkasvatus usein sysätään varhaiskasvatuksen sekä oppilaitoksen harteille. Kotona olisi syytä opettaa vuorovaikutusta, sekä tunnesäätelyä.
Kyllä ne tunnesäätelyn ongelmat on niillä kantasuomalaisilla "varhaiskasvatetuilla" lapsilla. Maa han muuttajalasten ongelma on se, että eivät osaa kieltä. Sen varaan rakentuu kaikki muu osaaminen. Myös kotona saattaa olla kulttuuri, joka ei kannusta opiskelemiseen.
Suomessa on ikävä kyllä, hmmm, asiantuntijoita ja opetusministereitä, jotka haluavat keksiä pyörän uudelleen. Ja sama toteutui terveydenhoidon osalta. Pieleen meni, kun ei kuunneltu heitä, jotka sitä työtä tekevät.
Ne opetussuunnitelmat ovat täysin mahdottomat, eikä niissä oteta millään tavalla huomioon lapsen aivojen kehittymistä. Ja kun PISA -tulokset laskevat kuin lehmän häntä, se on opettajien syy.
Vierailija kirjoitti:
PISA-testi on älykkyystesti. Kaikki standardoidut oppimista mittaavat testit ovat luonteeltaan älykkyystestejä. Tuloksia on tulkittava nimenomaan tässä valossa, ei missään muussa mielessä.
Totta! On syytä olla huolestunut Suomen tulevaisuudesta.
PISA-testi ei testaa älykkyyttä. Tehtävät ovat hyvin perustasoa, joista käytännössäjokainen aikuinen selviää, älykkyydestä riippumatta, jos vaan osaa lukea. Peruskouluiässä moni lapsi ei vielä ole joutunut käyttämään kieltä ja mieltä oikean elämän pikkupulmien selvittämiseen, joten kaikki eivät osaa kaikkia tehtäviä joko motivaation heikkouden ja harjoituksen puutteen vuoksi.
Suomalaiset ovat perinteisesti tehneet kokeet tosissaan, mutta ilmeisesti nykyään siellä käydään istumassa puoli tuntia ja poistuessa saa varmaan palkinnoksi kakkukahvit.
Li Andersson kertoo:
Se on ollut tiedossa, että emme ole riittävän hyviä tukemaan vieraskielisiä oppilaita
Kuulisin mielelläni opetusviranomaisen jatkosuunnitelmat vieraskielisten oppilaiden tukemiseen jatkossa. Opetuksen taso on laskenut kuin lehmän häntä, joten niitä keinoja pitäisi olla jo käsissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ja toinen on sitten tuo vieraskielisten kasaaminen tiettyihin paikkoihin. Ei edes yritetä kotouttaa. Mun luokalla Keski-Suomessa 90-luvulla oli jopa 3 ulkomaalaista (yksi venäläinen ja kaksi virolaista, jotka kyllä oppi suomen tosi nopeasti, venäläisellä oli haastavampaa). Se oli vielä ihan ok ja saimme kaikki hyvää opetusta. Pitäisi olla joku maksimiraja, että luokalla saa olla vain max. 15% vieraskielisiä, ja heillekin tukiopetusta järjestettynä tms. Se vielä toimisi, eikä kuormittaisi opetusta liikaa.
Ylipäätään jos on vieraskielisiä, asiaan tulisi laittaa riittävä määrä resursseja (ja nämä kulut tulee huomioida jo, kun otetaan noita tänne). Esimerkiksi kansainvälisissä kouluissa suurin osa on oppilaita, joilla äidinkieli on joku muu kuin opetuskieli, ja silti siellä kaikki saavat laadukkaan perusopetuksen. Siellä on henkilökuntaa huomattavasti enemmän kuin normikoulussa ja tuohon asiaan panostetaan. (Toki myös perheet noissa varmasti tukevat oppimista, kun usein vanhemmatkin ovat korkeastikoulutettuja.) Ei kuitenkaan voida ajatella, että ihan vaan yksi opettaja nyt yllättäen saisi perusoppimäärän vedettyä suomeksi poppoolle, jossa yhtä lukuunottamatta kaikki on vieraskielisiä.
Englanninkielinen opetus
Ei englanninkielen opetus ratkaise sitä, että he eivät osaa Suomen kieltä tarpeeksi, että pärjäisivät lukuaineissa tai edes työelämässä.
Jostain syystä kukaan ei halua enää vaatia keneltäkään mitään. Sitten ei kukaan myöskään osaa tai tee mitään. Ja vaatia voi hyvälläkin, parhaat opettajat ovat juuri niitä, jotka eivät anna oppilaiden lusmuta.