Lue keskustelun säännöt.
Pikkulapsiajassa hirveintä: kun perheen aikuiset ovat sairaana
17.01.2023 |
Ei tarvitse tulla tähän ketjuun länkyttämään, että mitäs hankit lapsia ja sellaista se nyt vaan on. Kaikissa elämäntilanteissa on omat hyvät ja huonot puolensa, oli lapsia tai ei. Tässä on nyt tarkoitus keskustella pikkulapsiaikana sairastamisesta, saada vertaistukea ja vinkkejä.
Olisinpa osannut nuorena yksin eläessä nauttia siitä, kun sai sairastaa rauhassa. Jos oli kipeänä, niin saattoi vaan maata sängyssä ja nukkua silloin kun halusi. Ruoaksi riitti se, että keitti jotain nuudeleita ja joi kuppikaupalla teetä. Pikkulapsiaikana sairastaminen on todella nihkeää, jos perheen aikuiset ovat kipeänä. Lapsen asioista on pakko huolehtia: ruoat, pyykinpesut ja muut on pakko hoitaa, oli itse missä kunnossa tahansa. Siltikin riittää työtä, vaikka söisi valmisruokaa ja pidentäisi pyykinpesuväliä.
Jos lapsi on samaan aikaan kipeänä, niin sairas lapsi kaipaa erityisen paljon hoivaa ja heräilee lukuisia kertoja yössä. Pieni lapsi tarvitsee aikuisen seuraa ja valvontaa ihan eri tavalla kuin iso koululainen. Neljän seinän sisällä pitää pahimmillaan keksiä päiväkausiksi tekemistä ja ruutuaikaakin joutuu antamaan, vaikka normaalisti lastenohjelmia ei (paljon) katsottaisi. Meillä on kotona 1 v, jolla riittää valtavasti energiaa sairaanakin. Juoksee pitkin asuntoa, hyppii ja kaipaa tekemistä. Lapsen kanssa ei voi lähteä ulkoilemaan, kun itse on sairaana ja kuumeisen lapsen nenästä valuu jatkuvasti räkää.
Pahimmillaan sairastamisen lisäksi joutuu tekemään sairaana töitä etänä/murehtimaan rästiin kertyviä töitä (jos töihin ei lainkaan kykene) tai sitä, että työkavereiden niskaan kaatuvat sinun työsi. Töihin palatessa odottavat rästiin jääneet työt tai ärtyneet työkaverit, jotka ovat joutuneet tekemään työsi poissa ollessasi. Ja ennen kuin joku valittaa, että lapsiperheellisten saikut on ärsyttäviä, niin kyllä sairauslomia on lähes kaikilla perhetilanteesta riippumatta.
Mitkä ovat sinun parhaita vinkkejäsi pikkulapsiperheessä aikuisten sairastamiseen liittyen?
Kommentit (109)
mitäs hankit lapsia. sellaista se nyt vaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi on sairaana/itse olet sairaana, niin älä ainakaan ota ruoanlaitosta stressiä. On ihan ok syödä monta päivää valmisruokaa. Pääasia, että jokainen sairaana olevakin saa syötyä jotain. Meillä lapselle maistuu ruoka ja juoma huonosti sairaana, niin lisätään ruoan joukkoon nestettä ja öljyä, jotta saa riittävästi energiaa ja nestettä.
Tiedän tunteen. Oltiin järkyttävässä flunssakierteessä kuusi viikkoa joulun alla. Hirveimpinä päivinä vuoroteltiin miehen kanssa (molemmat super kipeitä) tunti lastenhoitoa tunti lepoa nukkumaanmenoon asti. Muuten ei olisi kestänyt. Laitettiin vain lapsille ruokaa ja oli tosi hauskaa siinä samalla tehdä joulua ja leipoa kuumeessa pipareita, jotta edes jotain jouluista tulisi tehtyä. Mihinkään pulkkailemaan ei todellakaan olisi pystynyt. Ihan hirveää touhua. Varsinkin kun lapset tosi pieniä, eivätkä viihdy juuri sekuntiakaan kauempaa yksin, eikä oikein voi ruudullakaan istuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kyllä!
Minä ja kolme pientä lasta (1 wee kaksoset ja 3 wee esikoinen) olimme syksyllä koronassa, juuri kun mies oli pitkällä työreissulla. Oli aivan helvetillistä. Mietin välillä pitääkö soittaa jonnekin lastensuojeluun vai minne, kun olin niin heikossa hapessa. Ripuloin, oksensin, oli korkea kuume ja väsymys taudin ja monen yön nukkumattomuuden takia. Lapset nukkuivat todella levottomasti ja vuorotellen joku heräsi itkien ja yskien ja tarvitsisi syliä/vettä/lääkettä/jne.Huhhuh. Syötiin mitä sattuu, katsottiin älyttömästi pikku kakkosta, selvittiin. En oo ikinä kokenut mitään vastaavaa, jäi suorastaan traumat.
Meillä vastaavissa tilanteissa on nukuttu aina samassa sängyssä/huoneessa ja kaikki tarvittava sängyn vieressä. Ei ole tarvinnut kuin vessassa käydä.
Jep, otin patjan lasten huoneeseen. Ei ollut energiaa siivota lasten jälkiä niin parissa päivässä koti pääsi aivan järjettömään kaaokseen. Kun vointi parani niin itkin melkein onnesta kun sain pyykkikasat, tiskiläjät ja muut siivottua. Tuntui ihan ihmiseltä taas.
Vatsataudin varalta:
Kääri sairastamisen ajaksi matot pois lapsen huoneesta tai muista tiloista, joissa lapsi oleskelee paljon. Oksennus on helpompi siivota lattialta kuin matolta. Kovin pieni lapsi ei vielä pysty kontrolloimaan oksentamista, joten oksentaa herkästi esim. sängyn laidan yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pikkulapsiajassa vielä hirveämpää on se, jos itse olet sairaana ja miehesi ei ole ja silti sinä olet se, joka joutuu hoitamaan lapsen asiat.
naisilla on tuollainen psykologinen päävika
Melkein 2 v:n äitinä pakko sanoa, että ainakin oma lapsi kaipaa todella paljon syliä sairaana ollessaan. Lapsen istuessa sylissäni olen ihan sidottu, enkä voi samalla tehdä kotitöitä tai muuta. Olen yrittänyt priorisoidakin tuon sylin, muut asiat saa odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pikkulapsiajassa vielä hirveämpää on se, jos itse olet sairaana ja miehesi ei ole ja silti sinä olet se, joka joutuu hoitamaan lapsen asiat.
Jep! Ja näinhän se tietenkin menee. Sairas lapsi ei mene hoitoon eikä sairas äiti töihin, eli silloinhan kotona on hoitaja valmiina.
Pahinta on se, kun olet itse sairaana ja lapsikin on. Molemmilla on 37,5 kuumetta, itse olet ihan petipotilas ja lapsi täynnä virtaa ja kaikki on hoidettava. Puoliso työmatkalla ja koiratkin olisi hoidettavana. Sitten kun puoliso palaa kotiin, lapsi tervehtyy, palaa päikkyyn ja itse palaat lopen uupuneena töihin, puoliso saa vielä tartunnan ja makaa yksin päivät kotona lepäilemässä ja odottaa että hoidat töitten jälkeen lapsen ja kotityöt kun hän on kipeänä eikä jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en minä ainakaan sairaana töitä tee vaikka etätyössä olenkin. Sairasloma = poissaolo työstä ja piste. Siinä heti helpottaa kun ei tarvitse kuumeisena jossain teamsissa roikkua.
Omat selviytymiskeinoni:
- ruokaa varalle (pakastin, kuivakaappi) niin ei tarvitse heti juosta kauppaan
- ruuan tilaaminen kotiin
- lääkkeitä kotona valmiiksi niin ei tarvitse heti juosta apteekkiin
- anna lasten katsoa lastenohjelmia ja/tai pelata niin saat itse levätä
- nuku tai lepää aina kun mahdollista
- puolisoa ei rarvitse hoitaa puolikuntoisena (aikuinen pärjää kyllä itsekseen flunssansa kanssa)
- hyväksy että et saa sairastaa rauhassa vuosiin. Tällä tavalla ei tarvitse pettyä ja olla kuin persuksiin ammuttu karhu joka kerta kun sairastut.
Kyllä se siitä, ajan kanssa helpottaa.
Vatsatautiin vinkki myös: kun ensimmäinen lapsi alkaa oksentaa, täyttäkää heti kaikki varastot. Nesteytysliuos apteekista, kipulääkkeitä, jäätelö, mehujäätä, vesimelonia, mehua, suolaisia snackseja (pienet lapset ei yrjötaudin aikana helpolla syö eikä juo), maitohappobakteereja
Siis heti. Toinen oireettomista aikuisista heti kauppaan, koska kohta te kaikki oksennatte ja makaatte lattialla. Ja lapsethan on toisena päivänä jo täynnä virtaa, silloin kun vanhemmilta tulee molemmista päistä ja taju pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapset on toistaiseksi sairastelleet aika lievin oirein, ekaluokkalainen oli syksyllä kovassa kuumeessa ja voipunut, eli nukkui enimmäkseen. Muuten on ollut pääosin räkätautia, joka ei hidasta lasten vauhtia.
Oksennustaudit on pahimpia. Kun ensimmäisiä oireita tulee, otetaan ylimääräiset pehmolelut pois sängystä ja varmistetaan siisti reitti vessaan. Kerrossängyn yläpetistä vaikka patjalle nukkumaan lattiatasoon. Pikkutaapero nukkui joskus sairaana meidän välissä, ja yökkimiset saatiin napattua pyyhkeeseen. Siinä ei tosin vanhemmat hirveästi nuku, kun kuuntelee kakomista.
Lapsen ikä ja persoonakin vaikuttaa tosi paljon. 11 kuukautinen ei vielä jaksa katsoa telkkaria tai keskittyä mihinkään muutamaa minuuttia kauempaa kun taas jo lähes 2 vuotias tapittaa silmät pyöreänä lastenohjelmia ja kenties itsekseenkin leikkii hetken.
1v10kk kanssa huomaa jo kuinka sairastaminenkin on helpottanut. Jos ollaan kaikki samaan aikaan sairaana niin surutta antaa katsoa paljon lastenohjelmia. Vuosi sitten piti joka ikinen minuutti vahtia, ettei kiivennyt kaikkialle ja tippunut. Silloin ei hetkeäkään pysynyt paikoillaan...nyt jo voi ehdottaa, että rakentelee duploilla, tehtäisiin sohvalla palapelejä tai piirrettäisiin tms.
Eiköhän parin vuoden päästä jo leiki itsekseenkin niin on taas helpompaa.
Vauvavuoden lopussa meillä oli useampi kunnon norotauti. Muistiin on jäänyt kuinka hirveää oli yrittää vauva kainalossa keretä pöntölle oksentamaan ja ripuloimaan ja samalla yrittää katsoa, ettei vauva lähde karkuun muualle. Luksusta on saada rauhassa oksentaa!
On se silti taaperonkin kanssa rankkaa just nuo yöt milloin ei nukuta ja päivällä kenties nukkuu vain sylissä, jos on oikein kipeä. Joka vuosi kuitenkin helpottaa. Jonain päivänä saa sairaana olla sängyssä sairastamassa😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perheessä on kaksi aikuista, niin toinen saakoon nukkua kokonaisen yön ja toinen hoitaa heräilyt, turha molemmilla valvoa
Yöllä haluis vaimon kanssa olla yhdessä ihan fyysisesti.
Sen aika on sitten kun lapset on terveenä.
Elämän tähtihetkiä oli vauvan ja minun enterorokko, kun hoidettavana oli lisäksi täysin terve 3v ja koira ja mies teki pitkää päivää töissä. Jotenkin selvittiin, en kyllä muista miten.
Kiitos todella hyvistä vinkeistä, täältä tuli monta hyvää kikkaa kokeiltavaksi!
Ap
Kivittäkää vaan: Vauvan/pienen taaperon kanssa on täysin ok nostaa lapsi istumaan syöttötuoliin tai laittaa lelujen kanssa pinnikseen leikkimään, jotta itse pääsee rauhassa vessaan. Ei tarvitse siinä ripuloidessa vahtia, mihin lapsi konttaa tai kävelee.
Suosittelen ennemmin ämpäriä tai vastaavaa kulhoa mihin oksentaa, se on helpompi ja nopeampi pestä ja huuhdella ja ottaa taas käyttöön seuraavaa yökkäystä tullessa. Pyyhkeitä on ikävä pestä ja varsinkin jos on vasta syötyä tavaraa tullu ulos.
Ja siinä vieressä paperia millä pyyhkiä ja laittaa ämpäriin, menee siinä samassa vessanpöntöstä alas pide suihkulla pestessä ämpäriä.
Mutta jos on kovin pieni lapsi niin silloin on hyvä pitää pyyhe kulhon alla ja levitettynä laajemmalle alueelle.
Asia, jossa itse tein muutoksen lapsen saatuani:
En enää jätä arjessa kotitöitä kertymään isoksi ryppääksi. Aikanaan oli tilanteita, jossa keräsin useamman kassillisen pyykkiä pestäväksi, söin kaapeista kaikki ruoat (ajattelin käyväni kaupassa kerralla vaikka viikoksi ruoat), jätin kodin järjestelyt odottamaan siivouspäivää. Tarkoitus oli siis kerralla hoitaa iso kasa kotitöitä: siivota koti kunnolla, pestä monta koneellista pyykkiä ja huolehtia kaupasta ne viikon ruoat.
Jos tuollaisessa tilanteessa sairastuisin, olisin lapsen kanssa pulassa: ei olisi puhtaita vaatteita ja harsoja, kaapissa ei olisi ruokaa ja koti olisi jo valmiiksi sotkussa. Sairaana pitäisi ryhtyä pyykkäämään, järjestämään ruokaa ja sairastamisen jälkeen kotona olisi vieläkin isompi sotku siivottavana. Eli nykyään hoidan tavarat paikoilleen joka ilta, koneellisen pesen pyykkikorin tultua täyteen ja jatkuvasti on vähintään parin päivän lämminruokavarastot kotona, kuivaruokaa löytyy pidemmäksikin aikaa.
Hyviä vinkkejä mainittu. Pari lisäystä:
-Vatsataudissa kannattaa vuorata lasten sängyt pyyhkeillä. Parhaimmillaan yrjö tulee pyyhkeelle josta sen saa nopeasti kääräistyä pesuun ja lakanat säästyy
-Jos ei Woltti kulje, eikä kauppaan pääse, yritä pitää huoli että kotona on edes pakaste-eineksiä. Tosi kipeänä kuivakaapin sisällöistä ruuan loihtiminenkin väsyttää, jolloin on helpoin tehdä pakastepyttipannua, ranskalaisia ja kalapuikkoja, jne.