Pikkulapsiajassa hirveintä: kun perheen aikuiset ovat sairaana
Ei tarvitse tulla tähän ketjuun länkyttämään, että mitäs hankit lapsia ja sellaista se nyt vaan on. Kaikissa elämäntilanteissa on omat hyvät ja huonot puolensa, oli lapsia tai ei. Tässä on nyt tarkoitus keskustella pikkulapsiaikana sairastamisesta, saada vertaistukea ja vinkkejä.
Olisinpa osannut nuorena yksin eläessä nauttia siitä, kun sai sairastaa rauhassa. Jos oli kipeänä, niin saattoi vaan maata sängyssä ja nukkua silloin kun halusi. Ruoaksi riitti se, että keitti jotain nuudeleita ja joi kuppikaupalla teetä. Pikkulapsiaikana sairastaminen on todella nihkeää, jos perheen aikuiset ovat kipeänä. Lapsen asioista on pakko huolehtia: ruoat, pyykinpesut ja muut on pakko hoitaa, oli itse missä kunnossa tahansa. Siltikin riittää työtä, vaikka söisi valmisruokaa ja pidentäisi pyykinpesuväliä.
Jos lapsi on samaan aikaan kipeänä, niin sairas lapsi kaipaa erityisen paljon hoivaa ja heräilee lukuisia kertoja yössä. Pieni lapsi tarvitsee aikuisen seuraa ja valvontaa ihan eri tavalla kuin iso koululainen. Neljän seinän sisällä pitää pahimmillaan keksiä päiväkausiksi tekemistä ja ruutuaikaakin joutuu antamaan, vaikka normaalisti lastenohjelmia ei (paljon) katsottaisi. Meillä on kotona 1 v, jolla riittää valtavasti energiaa sairaanakin. Juoksee pitkin asuntoa, hyppii ja kaipaa tekemistä. Lapsen kanssa ei voi lähteä ulkoilemaan, kun itse on sairaana ja kuumeisen lapsen nenästä valuu jatkuvasti räkää.
Pahimmillaan sairastamisen lisäksi joutuu tekemään sairaana töitä etänä/murehtimaan rästiin kertyviä töitä (jos töihin ei lainkaan kykene) tai sitä, että työkavereiden niskaan kaatuvat sinun työsi. Töihin palatessa odottavat rästiin jääneet työt tai ärtyneet työkaverit, jotka ovat joutuneet tekemään työsi poissa ollessasi. Ja ennen kuin joku valittaa, että lapsiperheellisten saikut on ärsyttäviä, niin kyllä sairauslomia on lähes kaikilla perhetilanteesta riippumatta.
Mitkä ovat sinun parhaita vinkkejäsi pikkulapsiperheessä aikuisten sairastamiseen liittyen?
Kommentit (109)
Voihan sen kokea noinkin. Minusta on kyllä kamalampaa seurata sairasta lasta kuin sairastaa itse.
Vierailija kirjoitti:
Sairastaminen ärsyttää, mutta olen yrittänyt varautua muutamalla kikalla:
-kaapeissa on varalla helposti valmistettavia ruokia/kuivamuonaa/mehua ja muuta, mitä saa kipeänä helposti ruoaksi
-lapselle on varattuna jemmassa uutta värityskirjaa ja muuta mukavaa tekemistä, jos joudutaan olemaan monta päivää kotona
-kotona on sairastumisen varalta lääkkeitä ja muuta tarvittavaa valmiina niin, ettei tarvitse lähteä apteekkiin
Tuo keskimmäinen! Se tekee jo paljon, jos lapsi saa jotain uutta tekemistä itselleen: palapeli, värityskirja, legoja tms. Nimimerkillä minulla on kotona kaappi, jossa pidän leluja ja muuta tekemistä odottamassa hetkiä, jolloin lapsen pitäisi keskittyä johonkin muuhun, jotta saan itse hoidettua jonkun asian/sairastettua rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Omat neuvoni:
Pidä aina kotona varalla ruokaa/juomaa sairastumisen varalta. Älä siis pidä kuivakaappia tyhjänä, vaan hanki sinne valmiskeittoja, lisää vain vesi -pastoja, tonnikalaa, säilykehedelmiä, pähkinöitä, mehua, lämpimässä säilyviä (kasvi)maitoja tai mitä teillä käytetäänkään. Itselleni maistuu sairaana mehukeitot ja muut, käyvät myös puuron kanssa.
Jos aistit, että olet tulossa kipeäksi, niin hoida kiireisimmät kotityöt pois alta (pese tiskit, pyykit, vie roskat). Jos tulet kipeäksi, niin ei tarvitse pariin päivään olla tekemässä mitään ihmeempää.
Lisäisin listaan, että jos kyse on vatsataudista tai vastaavasta, niin kannattaa varata vaihtolakanoita, pyyhkeitä tai siivousrättejä helposti käden ulottuville. Jos joutuu vaikka keskellä yötä vaihtamaan lapsen lakanat, niin ei tarvitse siinä vaiheessa lähteä etsimään niitä.
Lapsen hoitaminen vielä menee, jos lapsi on kipeänä ja itse on terve. Mutta usein on koko perhe kerralla sairaana tai sitten niin, että ensin sairastaa lapsi (jolloin olet kotona kiinni lapsen kanssa) ja sitten sairastut itse lapsen tervehtyessä, jolloin olette yhä kotona kiinni. Voi siis mennä aika pitkäkin aika neljän seinän sisällä.
Voi kyllä!
Minä ja kolme pientä lasta (1 wee kaksoset ja 3 wee esikoinen) olimme syksyllä koronassa, juuri kun mies oli pitkällä työreissulla. Oli aivan helvetillistä. Mietin välillä pitääkö soittaa jonnekin lastensuojeluun vai minne, kun olin niin heikossa hapessa. Ripuloin, oksensin, oli korkea kuume ja väsymys taudin ja monen yön nukkumattomuuden takia. Lapset nukkuivat todella levottomasti ja vuorotellen joku heräsi itkien ja yskien ja tarvitsisi syliä/vettä/lääkettä/jne.
Huhhuh. Syötiin mitä sattuu, katsottiin älyttömästi pikku kakkosta, selvittiin. En oo ikinä kokenut mitään vastaavaa, jäi suorastaan traumat.
Vierailija kirjoitti:
Jos perheessä on kaksi aikuista, niin toinen saakoon nukkua kokonaisen yön ja toinen hoitaa heräilyt, turha molemmilla valvoa
Kun meidän toisella lapsella oli norovirus yöllä niin hoidin sen, koska puoliso meni aamulla töihin. Seuraavana päivänä oksensin itse 12 tuntia ja nousi 38 asteen kuume, no samana iltana alkoi miehellä ja toisella lapsella norovirus samaan aikaan eli oman 12 tunnin oksennusputken päätteeksi siivosin toisen lapsen oksennuksia ja itsellä 38 kuumetta. Vain 1 vessa.
Kyllä teillä on kamalaa. Ei varmaan kenelläkään muulla voi olla noin kamalaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä teillä on kamalaa. Ei varmaan kenelläkään muulla voi olla noin kamalaa.
Ei ole enää, lapset jo teinejä. Mutta kamalia oli norovirukset ja influenssat pienten lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi noista työkaverien reaktioista pitää stressata?
Jokainen sairastaa joskus. Ja jos sinun sairauslomat ärsyttää, niin mitä sitten?
Kyllä minua häiritsee, jos työkaverit kiukuttelevat siitä, että olen ihan syystä sairauslomalla (sairausloman syy ei liity lapsiin). En voi perussairaudelleni mitään ja välillä on vaikeampia jaksoja, jolloin lääkkeet eivät auta ja joudun olemaan sairauslomalla. Työkaverit tietävät sairauslomani syyn, mutta silti heitä ärsyttää poissaoloni töistä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä teillä on kamalaa. Ei varmaan kenelläkään muulla voi olla noin kamalaa.
Se, että ihmisille tapahtuu kauheita asioita, ei tarkoita etteikö tämmöisistä kevyemmistä huolista ja arjen haasteista saisi avautua. Aloitusviestissäkin painotettiin moneen kertaan että tässä nyt haetaan juuri tähän tilanteeseen vertaistukea.
Vierailija kirjoitti:
Jos perheessä on kaksi aikuista, niin toinen saakoon nukkua kokonaisen yön ja toinen hoitaa heräilyt, turha molemmilla valvoa
Yöllä haluis vaimon kanssa olla yhdessä ihan fyysisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä teillä on kamalaa. Ei varmaan kenelläkään muulla voi olla noin kamalaa.
Ei ole enää, lapset jo teinejä. Mutta kamalia oli norovirukset ja influenssat pienten lasten kanssa.
Influenssassa, kun olin 40-asteen kuumeessa laitoin vaipan vaihtoalustan lattialle, että jos pyörryn niin lapsi ei putoa. Nykyään on hyviä kosteuspyyhkeitä.
Minulla oli aiemmin tapana, että kävin kaupassa vasta, kun kaapista alkoi ruoka olla vähissä. Pahimmillaan niin, että suunnittelin käyväni aamulla kaupassa, jotta saan ostettua useamman päivän ruoat jääkaapin ollessa "tyhjä". Noh, aika pian lapsen saamisen jälkeen tuli opittua, että ei kannata päästää kaappia noin tyhjäksi. Helposti käy niin, että et syystä X pääsekään kauppaan silloin aamulla ja sitä ruokaa pitäisi olla. Kaikissa paikoissa ei kauppakassipalvelut kovin lyhyellä varoitusajalla toimi, niin sekään ei auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä teillä on kamalaa. Ei varmaan kenelläkään muulla voi olla noin kamalaa.
Ei ole enää, lapset jo teinejä. Mutta kamalia oli norovirukset ja influenssat pienten lasten kanssa.
Joo. Isoin lukee yo-kirjoituksiin ja pienin vääns just kakan pottaan. Ja uutta ollaan alulle laittamassa, kun tässä ehtii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä teillä on kamalaa. Ei varmaan kenelläkään muulla voi olla noin kamalaa.
Ei ole enää, lapset jo teinejä. Mutta kamalia oli norovirukset ja influenssat pienten lasten kanssa.
Joo. Isoin lukee yo-kirjoituksiin ja pienin vääns just kakan pottaan. Ja uutta ollaan alulle laittamassa, kun tässä ehtii.
Meille ei tule enää lapsia ja toinen vanhempani on kuollut, että vain toinen tulee hoidettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Voi kyllä!
Minä ja kolme pientä lasta (1 wee kaksoset ja 3 wee esikoinen) olimme syksyllä koronassa, juuri kun mies oli pitkällä työreissulla. Oli aivan helvetillistä. Mietin välillä pitääkö soittaa jonnekin lastensuojeluun vai minne, kun olin niin heikossa hapessa. Ripuloin, oksensin, oli korkea kuume ja väsymys taudin ja monen yön nukkumattomuuden takia. Lapset nukkuivat todella levottomasti ja vuorotellen joku heräsi itkien ja yskien ja tarvitsisi syliä/vettä/lääkettä/jne.Huhhuh. Syötiin mitä sattuu, katsottiin älyttömästi pikku kakkosta, selvittiin. En oo ikinä kokenut mitään vastaavaa, jäi suorastaan traumat.
Meillä vastaavissa tilanteissa on nukuttu aina samassa sängyssä/huoneessa ja kaikki tarvittava sängyn vieressä. Ei ole tarvinnut kuin vessassa käydä.
Eikö teillä auta lääkkeet ym keinot kun sairastelette? Itse olen saanut aina kuumeen laskemaan buranalla ja oksennustaudit on helpottaneet suolalla. En tosin tiedä olenko kokenut noroa tms tauteja mitä yleensä kuvaillaan kovemmiksi.
Jos perheessä on alle 2 v:
1. Osta kaappiin Pilttejä tai muita valmiita ruokia. Ei tarvitse kuin lämmittää. Vaikka et normaalisti käyttäisi tällaisia, niin sairaana siitä, mistä aita on matalin.
2. Ruutuaikaa voi ihan surutta käyttää sairastapauksissa. Pienelle lapselle löytyy myös temmoltaan rauhallisempia lastenohjelmia, on lapsille sopivia luontodokkareita jne.
3. Meillä harsot ja muut kestopyyhkeet kävi sairausaikana moneen: nenäliinoiksi räkäisen taaperon nenän pyyhkimiseen, oksennusten siivoamiseen lattialta jne. Käytön jälkeen liinan vain heitti pyykkikoriin ja korin täytyttyä pesi kuudessakympissä.
4. Avatkaa sohva sängyksi ja köllötelkää siinä yhdessä: voi selailla satukirjoja, katsoa välillä telkkaria, leikkiä leluilla jne.
5. Jätä kaikki ylimääräiset kotityöt tekemättä. Imuroinnin ehtii hoitaa myöhemminkin, vessan voi pestä sairastelun lopuksi jne.
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä auta lääkkeet ym keinot kun sairastelette? Itse olen saanut aina kuumeen laskemaan buranalla ja oksennustaudit on helpottaneet suolalla. En tosin tiedä olenko kokenut noroa tms tauteja mitä yleensä kuvaillaan kovemmiksi.
Aika moni sairaus menee ohi vain sairastamalla. Jos olisit kokenut noron, niin tietäisit sen varmasti, on sen verran kova tauti.
Toisaalta lapsille voi jäädä ihania muistoja. Meilläkin lapset (toinen jo teini, toinen kohta kanssa) muistelee kun jonain jouluna oltiin puolison kanssa kipeänä ja he sai katsoa niin paljon telkkaria kun halusivat ja saivat syödä joulusuklaata niin paljon kuin napa veti. Oli kuulemma kivaa :)