Lue keskustelun säännöt.
Miten akateemisen ja amkin käyneen arvot ka elämäntapa eroavat?
14.01.2023 |
Oletetaan, että molemmat ovat töissä ja tienaavat saman verran.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMKkilaiselle ulkona syöminen tarkoittaa Mäkkäriä tai Amarillon, akateemiselle Kappelia tai Savoyta.
Tämän olen itsekin huomannut lähipiiristäni. Toinen ero on suhtautuminen alkoholiin: AMKlainen juo samaa halpaa juomaa paljon ja akateeminen eri juomia ja niitäkin yleensä maltillisesti. Vapaa-ajalla akateeminen käy museoissa ja tieteen päivillä ja AMKlainen puolestaan lätkäotteluissa ja monsteriautotapahtumissa.
Teillä Porvoossa on aika stereotyyppiset nuo piirit. Kannattaa vähän avartaa maailmankuvaansa. Lätkämatsissa käyminenhän ei normaalille ihmiselle ole mikään este museossa käymiselle ja päinvastoin.
Juuri näin. Että kehtaankin moukkana lähihoitajana käydä museoissa vapaa-aikanani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ap käyt sen peruskoulun loppuun, opit, että arvot muodostuvat ensisijaisesti kotikasvatuksen myötä. Ei niitä korkeakouluissa opi, vaikka arvot voivatkin muuttua iän myötä.
Kummasti arvoihin vaikuttaa ympäristö mutta ei koulu ympäristö?
Eihän tuossa mitään sellaista sanottu. Kerrottiin vain, että arvoja ei opita korkeakoulussa. Jos arvoihin kuuluu esimerkiksi ekologisuus, tuskinpa sitä yliopistoon mennessään yhtäkkiä pamahtaa kerskakulttuurin kannattajaksi.
Ei mutta voi pamahtaa ekologiseksi kun tapaa ihmisiä jotka voi avartaa näkemystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvot ja elämäntavat eivät synny koulutuksen myötä.
Juuri tältä palstalta luin kuinka akateeminen nainen valitti, ettei löydä akateemista rikasta miestä. Amkin käynyt ei kelpaa, koska elämäntapa ja arvot eroavat, joten sitä tässä nyt kysytään.
Ensinnäkään sillä amk:lla ei rikastu. Akateeminen voi hyvässä lykyssä rikastuakin. Toinen on suhtautuminen tieteeseen ja työhön. Amk:n käynyt suhtautuu koulutukseen kouluna ja sitten töihin ja thats it. Akateemisella tässä varmasti ajatellaan ihmistä, jolla on intohimoisempi suhde tieteeseen ja tietoon yleisesti.
Akateeminen voi rikastua...bruah, lensi kahvit näppikselle. Pikemminkin päinvastoin, useat rikkaat ovat jättäneet lipaston kesken(esim Bill Gates, Steve Jobs). Omasta tuttavapiiristänikin(nyt kun aloin asiaa miettiä), kaikki rikastuneet ovat jättäneet yliopiston kesken. Oikeasti älykkäälle ja aikaansaavalle yliopisto on täysin hukkaan heitettyä aikaa, ja fiksut ymmärtävät sen.
Suomessa?
Antti Juhani Herlin (s. 14. marraskuuta 1956 Kirkkonummi) on Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja entinen pääjohtaja (1996–2006), miljardööri ja Suomen rikkain henkilö. Herlin oli Forbesin listan mukaan maailman 514:nneksi rikkain henkilö maaliskuussa 2018.
Antti Herlin kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta (SYK) vuonna 1976. Herlin on opiskellut maanviljelyä Yhdysvalloissa.
t. eri
Antti Herlinin isä Pekka Herlin, isoisä Heikki H. Herlin ja isoisoisä Harald Herlin ovat olleet Koneen omistajia ja johtajia.
Niin? Miksi kerrot asian, jonka kaikki tietävät? Entä mikä oli Heikin ja Haraldin koulutus? Jotenkin veikkaan, että ei akateeminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ap käyt sen peruskoulun loppuun, opit, että arvot muodostuvat ensisijaisesti kotikasvatuksen myötä. Ei niitä korkeakouluissa opi, vaikka arvot voivatkin muuttua iän myötä.
Kummasti arvoihin vaikuttaa ympäristö mutta ei koulu ympäristö?
Eihän tuossa mitään sellaista sanottu. Kerrottiin vain, että arvoja ei opita korkeakoulussa. Jos arvoihin kuuluu esimerkiksi ekologisuus, tuskinpa sitä yliopistoon mennessään yhtäkkiä pamahtaa kerskakulttuurin kannattajaksi.
Ei mutta voi pamahtaa ekologiseksi kun tapaa ihmisiä jotka voi avartaa näkemystä.
Niin voi, mutta se voi tapahtua vaikka Esson baarissa. Koulutus ei siihen liity mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt molemmat eli tekun ja yliopiston jatko-opintoineen. Teku oli koulumainen pakollisine paikallaoloineen ja tuolloin ylioppilaspohjaisena todella vaativa tiukasta aikataulusta johtuen. Nykyisin sitäkin on helpotettu ja hyvä niin. Tuolla pohjalla yliopisto oli aivan toisenlainen, ketään ei kiinnostanut se, että mitä teit, eikä kukaan halunnut edes tietää olemassaolostasi. Kaikki oli itsestäsi kiinni ja vastuu opinnoista oli itselläsi. Luennoilla kävi jos oli hyvä luennoitsija, muuten en. Paitsi pakolliset.
Miten elämäntapa ja arvot? Tekussa ne olivat niin maanläheisiä, kuin vaan voivat olla. Muuten ei pärjännyt ja se asenne periytyi myös yliopistoon, varsinkin ryhmätöihin ja myöhemmin työpaikkaan yliopistolla. Akateemisen vapauden arvo on kuitenkin vapaa mieli, jota ei kouluissa tueta. Se on silti askel ylöspäin tiedossa, etenkin jos osaa hakea validia tietoa. Nykyinen yliopistolaitos hukkuu kaikkeen humanistiseen, tieteellisesti löysään mutuun ja uskomuksiin, mutta samalla tuottaa myös tieteellisesti tärkeitä tuloksia kaikilla rintamilla.
Mikä on työtehtäväsi yliopistossa ja missä yliopistossa, siinä tapauksessa, ettet toimi teknisessä ylläpidossa, siivou- tai vartiointitehtävissä? Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa kokemukseni mukaan vahtimestaritkin omaavat sivistyneemmän lähestymistavan eri tieteenalojen merkitykseen yhteiskunnassa kuin sinun kommenttisi. Juuri tällä hetkellä, esim. ilmastonmuutoksen tiimoilta, kansainvälinen kiinnostus kohdistuu monipuolisesti erilaisten tiedontapojen vuoropuheluun. Globaaleja ongelmia ei ratkaista ainoastaan luonnontieteiden tai muun yhden tieteentavan avulla. Tarvitaan monitieteistä vuoropuhelua sekä erilaisten tulokulmien yhteen saattamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvot ja elämäntavat eivät synny koulutuksen myötä.
Juuri tältä palstalta luin kuinka akateeminen nainen valitti, ettei löydä akateemista rikasta miestä. Amkin käynyt ei kelpaa, koska elämäntapa ja arvot eroavat, joten sitä tässä nyt kysytään.
Ensinnäkään sillä amk:lla ei rikastu. Akateeminen voi hyvässä lykyssä rikastuakin. Toinen on suhtautuminen tieteeseen ja työhön. Amk:n käynyt suhtautuu koulutukseen kouluna ja sitten töihin ja thats it. Akateemisella tässä varmasti ajatellaan ihmistä, jolla on intohimoisempi suhde tieteeseen ja tietoon yleisesti.
Akateeminen voi rikastua...bruah, lensi kahvit näppikselle. Pikemminkin päinvastoin, useat rikkaat ovat jättäneet lipaston kesken(esim Bill Gates, Steve Jobs). Omasta tuttavapiiristänikin(nyt kun aloin asiaa miettiä), kaikki rikastuneet ovat jättäneet yliopiston kesken. Oikeasti älykkäälle ja aikaansaavalle yliopisto on täysin hukkaan heitettyä aikaa, ja fiksut ymmärtävät sen.
Suomessa?
Antti Juhani Herlin (s. 14. marraskuuta 1956 Kirkkonummi) on Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja entinen pääjohtaja (1996–2006), miljardööri ja Suomen rikkain henkilö. Herlin oli Forbesin listan mukaan maailman 514:nneksi rikkain henkilö maaliskuussa 2018.
Antti Herlin kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta (SYK) vuonna 1976. Herlin on opiskellut maanviljelyä Yhdysvalloissa.
t. eri
Antti Herlin peri varallisuutensa ja sai talousoppinsa isältään Pekka Herliniltä (ekonomi), joka peri isänsä Heikki H. Herlinin (DI, vuorineuvos), jonka isä puolestaan oli insinööri.
Eli hyvin kouluttautuneiden ihmisten oppien avulla on varallisuus kasvanut ja kertynyt ajan myötä.
Joskus vanhemmilta voi oppia enemmänkin kuin koulussa. Varsinkin talousalalla olennaista tietoa, miten liiketoimintaa pyöritetään ja miten rahaa tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ap käyt sen peruskoulun loppuun, opit, että arvot muodostuvat ensisijaisesti kotikasvatuksen myötä. Ei niitä korkeakouluissa opi, vaikka arvot voivatkin muuttua iän myötä.
Kummasti arvoihin vaikuttaa ympäristö mutta ei koulu ympäristö?
Eihän tuossa mitään sellaista sanottu. Kerrottiin vain, että arvoja ei opita korkeakoulussa. Jos arvoihin kuuluu esimerkiksi ekologisuus, tuskinpa sitä yliopistoon mennessään yhtäkkiä pamahtaa kerskakulttuurin kannattajaksi.
Ei mutta voi pamahtaa ekologiseksi kun tapaa ihmisiä jotka voi avartaa näkemystä.
Niin voi, mutta se voi tapahtua vaikka Esson baarissa. Koulutus ei siihen liity mitenkään.
Meinaatko että se rekkamies jorma esson baarissa tietää enemmän kuin professori tutkija yliopistossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ap käyt sen peruskoulun loppuun, opit, että arvot muodostuvat ensisijaisesti kotikasvatuksen myötä. Ei niitä korkeakouluissa opi, vaikka arvot voivatkin muuttua iän myötä.
Kummasti arvoihin vaikuttaa ympäristö mutta ei koulu ympäristö?
Eihän tuossa mitään sellaista sanottu. Kerrottiin vain, että arvoja ei opita korkeakoulussa. Jos arvoihin kuuluu esimerkiksi ekologisuus, tuskinpa sitä yliopistoon mennessään yhtäkkiä pamahtaa kerskakulttuurin kannattajaksi.
Ei mutta voi pamahtaa ekologiseksi kun tapaa ihmisiä jotka voi avartaa näkemystä.
En tiennytkään, että ekologisesti ajatteleminen vaatii yliopistokoulutuksen ;D;D;D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ap käyt sen peruskoulun loppuun, opit, että arvot muodostuvat ensisijaisesti kotikasvatuksen myötä. Ei niitä korkeakouluissa opi, vaikka arvot voivatkin muuttua iän myötä.
Kummasti arvoihin vaikuttaa ympäristö mutta ei koulu ympäristö?
Eihän tuossa mitään sellaista sanottu. Kerrottiin vain, että arvoja ei opita korkeakoulussa. Jos arvoihin kuuluu esimerkiksi ekologisuus, tuskinpa sitä yliopistoon mennessään yhtäkkiä pamahtaa kerskakulttuurin kannattajaksi.
Ei mutta voi pamahtaa ekologiseksi kun tapaa ihmisiä jotka voi avartaa näkemystä.
Niin voi, mutta se voi tapahtua vaikka Esson baarissa. Koulutus ei siihen liity mitenkään.
Meinaatko että se rekkamies jorma esson baarissa tietää enemmän kuin professori tutkija yliopistossa?
Voi vaikka tietääkin. Jos et vielä ollut tietoinen, kirjastoon on pääsy myös rekkamiehillä. Samoin kuin internetiin. Molemmista saa hyvin tietoa, kun osaa etsiä oikeista paikoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvot ja elämäntavat eivät synny koulutuksen myötä.
Juuri tältä palstalta luin kuinka akateeminen nainen valitti, ettei löydä akateemista rikasta miestä. Amkin käynyt ei kelpaa, koska elämäntapa ja arvot eroavat, joten sitä tässä nyt kysytään.
Ensinnäkään sillä amk:lla ei rikastu. Akateeminen voi hyvässä lykyssä rikastuakin. Toinen on suhtautuminen tieteeseen ja työhön. Amk:n käynyt suhtautuu koulutukseen kouluna ja sitten töihin ja thats it. Akateemisella tässä varmasti ajatellaan ihmistä, jolla on intohimoisempi suhde tieteeseen ja tietoon yleisesti.
Akateeminen voi rikastua...bruah, lensi kahvit näppikselle. Pikemminkin päinvastoin, useat rikkaat ovat jättäneet lipaston kesken(esim Bill Gates, Steve Jobs). Omasta tuttavapiiristänikin(nyt kun aloin asiaa miettiä), kaikki rikastuneet ovat jättäneet yliopiston kesken. Oikeasti älykkäälle ja aikaansaavalle yliopisto on täysin hukkaan heitettyä aikaa, ja fiksut ymmärtävät sen.
Suomessa?
Antti Juhani Herlin (s. 14. marraskuuta 1956 Kirkkonummi) on Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja entinen pääjohtaja (1996–2006), miljardööri ja Suomen rikkain henkilö. Herlin oli Forbesin listan mukaan maailman 514:nneksi rikkain henkilö maaliskuussa 2018.
Antti Herlin kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta (SYK) vuonna 1976. Herlin on opiskellut maanviljelyä Yhdysvalloissa.
t. eri
Antti Herlin peri varallisuutensa ja sai talousoppinsa isältään Pekka Herliniltä (ekonomi), joka peri isänsä Heikki H. Herlinin (DI, vuorineuvos), jonka isä puolestaan oli insinööri.
Eli hyvin kouluttautuneiden ihmisten oppien avulla on varallisuus kasvanut ja kertynyt ajan myötä.
Joskus vanhemmilta voi oppia enemmänkin kuin koulussa. Varsinkin talousalalla olennaista tietoa, miten liiketoimintaa pyöritetään ja miten rahaa tehdään.
Eli, kuten jo aiemmin todettiin, rikastuminen ei edellytä akateemista koulutusta. Hyvä, että vahvistit tämän väitteen osaltasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt molemmat eli tekun ja yliopiston jatko-opintoineen. Teku oli koulumainen pakollisine paikallaoloineen ja tuolloin ylioppilaspohjaisena todella vaativa tiukasta aikataulusta johtuen. Nykyisin sitäkin on helpotettu ja hyvä niin. Tuolla pohjalla yliopisto oli aivan toisenlainen, ketään ei kiinnostanut se, että mitä teit, eikä kukaan halunnut edes tietää olemassaolostasi. Kaikki oli itsestäsi kiinni ja vastuu opinnoista oli itselläsi. Luennoilla kävi jos oli hyvä luennoitsija, muuten en. Paitsi pakolliset.
Miten elämäntapa ja arvot? Tekussa ne olivat niin maanläheisiä, kuin vaan voivat olla. Muuten ei pärjännyt ja se asenne periytyi myös yliopistoon, varsinkin ryhmätöihin ja myöhemmin työpaikkaan yliopistolla. Akateemisen vapauden arvo on kuitenkin vapaa mieli, jota ei kouluissa tueta. Se on silti askel ylöspäin tiedossa, etenkin jos osaa hakea validia tietoa. Nykyinen yliopistolaitos hukkuu kaikkeen humanistiseen, tieteellisesti löysään mutuun ja uskomuksiin, mutta samalla tuottaa myös tieteellisesti tärkeitä tuloksia kaikilla rintamilla.
Mikä on työtehtäväsi yliopistossa ja missä yliopistossa, siinä tapauksessa, ettet toimi teknisessä ylläpidossa, siivou- tai vartiointitehtävissä? Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa kokemukseni mukaan vahtimestaritkin omaavat sivistyneemmän lähestymistavan eri tieteenalojen merkitykseen yhteiskunnassa kuin sinun kommenttisi. Juuri tällä hetkellä, esim. ilmastonmuutoksen tiimoilta, kansainvälinen kiinnostus kohdistuu monipuolisesti erilaisten tiedontapojen vuoropuheluun. Globaaleja ongelmia ei ratkaista ainoastaan luonnontieteiden tai muun yhden tieteentavan avulla. Tarvitaan monitieteistä vuoropuhelua sekä erilaisten tulokulmien yhteen saattamista.
Et siis ymmärtänyt edes lukemaasi. Heh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ap käyt sen peruskoulun loppuun, opit, että arvot muodostuvat ensisijaisesti kotikasvatuksen myötä. Ei niitä korkeakouluissa opi, vaikka arvot voivatkin muuttua iän myötä.
Kummasti arvoihin vaikuttaa ympäristö mutta ei koulu ympäristö?
Eihän tuossa mitään sellaista sanottu. Kerrottiin vain, että arvoja ei opita korkeakoulussa. Jos arvoihin kuuluu esimerkiksi ekologisuus, tuskinpa sitä yliopistoon mennessään yhtäkkiä pamahtaa kerskakulttuurin kannattajaksi.
Ei mutta voi pamahtaa ekologiseksi kun tapaa ihmisiä jotka voi avartaa näkemystä.
Niin voi, mutta se voi tapahtua vaikka Esson baarissa. Koulutus ei siihen liity mitenkään.
Meinaatko että se rekkamies jorma esson baarissa tietää enemmän kuin professori tutkija yliopistossa?
Voi vaikka tietääkin. Jos et vielä ollut tietoinen, kirjastoon on pääsy myös rekkamiehillä. Samoin kuin internetiin. Molemmista saa hyvin tietoa, kun osaa etsiä oikeista paikoista.
Varsinkin niistä kirjaston kirjoista mitä se professori tutkija on sinne kirjoittanut ja niistä netti lähteistä missä hänen tutkimukseen viitataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ap käyt sen peruskoulun loppuun, opit, että arvot muodostuvat ensisijaisesti kotikasvatuksen myötä. Ei niitä korkeakouluissa opi, vaikka arvot voivatkin muuttua iän myötä.
Kummasti arvoihin vaikuttaa ympäristö mutta ei koulu ympäristö?
Eihän tuossa mitään sellaista sanottu. Kerrottiin vain, että arvoja ei opita korkeakoulussa. Jos arvoihin kuuluu esimerkiksi ekologisuus, tuskinpa sitä yliopistoon mennessään yhtäkkiä pamahtaa kerskakulttuurin kannattajaksi.
Ei mutta voi pamahtaa ekologiseksi kun tapaa ihmisiä jotka voi avartaa näkemystä.
En tiennytkään, että ekologisesti ajatteleminen vaatii yliopistokoulutuksen ;D;D;D
Et myöskään näytä tietävän mitä saivartelu on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset puhuvat toisistaan kuin eläimistä.
Eivät ihmiset, ainoastaan ap. Hän on näitä rotuopin kannattajia
AMK:sta ei ole kokemusta, mä olen yllättävästi sama ihminen sekä amiksen että yliopiston jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on AMK-tutkinto ja mies on akateeminen. Meidän arvot eivät eroa mitenkään. Ei tässä muuten yhdessä elettäisi.
Varmasti eroaa. Ehkä ette ole vain keskustelleet arvoistanne tarpeeksi laajasti ja syvällisesti.
Akateemisuus kertoo minusta ihmisestä sen, että on keskimääräistä älykkäämpi, on pitkäjännitteinen, tunnollinen, motivoitunut, kunnianhimoinen, arvostaa koulutusta, ei ole kaikki-heti-mulle-nyt, vaan on valmis tekemään työtä asioitten eteen.
Puolet nuorista päätyy lukioon ja puolet amikseen, ja lukiosta selvästi alle puolet yliopistoon. Sinne päästäkseen on oltava fiksu ja sinnikäs, valmistuminenkin on vaativaa.
Ammattakoulun käynytkin voi olla kaikkea tätä, ja menestynyt elämässä esim yrittäjänä, mutta aika harva on.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on AMK-tutkinto ja mies on akateeminen. Meidän arvot eivät eroa mitenkään. Ei tässä muuten yhdessä elettäisi.
Ei arvojen eroavaisuus estä yhdessä elämistä. Mieti nyt niitäkin pariskuntia, joista toinen on uskovainen ja toinen ateisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on AMK-tutkinto ja mies on akateeminen. Meidän arvot eivät eroa mitenkään. Ei tässä muuten yhdessä elettäisi.
Ei arvojen eroavaisuus estä yhdessä elämistä. Mieti nyt niitäkin pariskuntia, joista toinen on uskovainen ja toinen ateisti.
Ei tule toimimaan.
Antti Herlinin isä Pekka Herlin, isoisä Heikki H. Herlin ja isoisoisä Harald Herlin ovat olleet Koneen omistajia ja johtajia.