Miten akateemisen ja amkin käyneen arvot ka elämäntapa eroavat?

Vierailija kirjoitti:

AMKkilaiselle ulkona syöminen tarkoittaa Mäkkäriä tai Amarillon, akateemiselle Kappelia tai Savoyta.

Tämän olen itsekin huomannut lähipiiristäni. Toinen ero on suhtautuminen alkoholiin: AMKlainen juo samaa halpaa juomaa paljon ja akateeminen eri juomia ja niitäkin yleensä maltillisesti. Vapaa-ajalla akateeminen käy museoissa ja tieteen päivillä ja AMKlainen puolestaan lätkäotteluissa ja monsteriautotapahtumissa.

Yx akateeminen on ainakin yllätetty laittamassa kuollutta vaimoaan farmarin takaboxiin, kertokaa amkilainen joka on tehnyt saman. Jos tässä nyt jotain hiuksen hienoja eroja etsitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvot ja elämäntavat eivät synny koulutuksen myötä.

Juuri tältä palstalta luin kuinka akateeminen nainen valitti, ettei löydä akateemista rikasta miestä. Amkin käynyt ei kelpaa, koska elämäntapa ja arvot eroavat, joten sitä tässä nyt kysytään.

Ensinnäkään sillä amk:lla ei rikastu. Akateeminen voi hyvässä lykyssä rikastuakin. Toinen on suhtautuminen tieteeseen ja työhön. Amk:n käynyt suhtautuu koulutukseen kouluna ja sitten töihin ja thats it. Akateemisella tässä varmasti ajatellaan ihmistä, jolla on intohimoisempi suhde tieteeseen ja tietoon yleisesti.

Rikastumisella on hyvin vähän tekemistä koulutuksen kanssa. Suurimmalla osalla maailman rikkaimmista, jotka ovat rikastuneet muuten kuin perintörahoilla ei ole yliopistotutkintoa. Hyvä jos on edes ammattitutkintoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMKkilaiselle ulkona syöminen tarkoittaa Mäkkäriä tai Amarillon, akateemiselle Kappelia tai Savoyta.

Tämän olen itsekin huomannut lähipiiristäni. Toinen ero on suhtautuminen alkoholiin: AMKlainen juo samaa halpaa juomaa paljon ja akateeminen eri juomia ja niitäkin yleensä maltillisesti. Vapaa-ajalla akateeminen käy museoissa ja tieteen päivillä ja AMKlainen puolestaan lätkäotteluissa ja monsteriautotapahtumissa.

Ihan hauska satu. Kerro lisää, mutta panosta nyt edes vähän, ettei juonesta tule ihan kliseiden täyteinen paskanjauhanta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo akateemisuudesta höpertely on ihan huuhaata. Yliopisto oli minulle koulu siinä missä joku muukin. En kokenut mitään akateemista valaistumista.

Kävit varmaan maakuntayliopiston ja valmistuit joko tekniselle alalle tai opettajaksi?

Siis oikeasti, kokeeko muka isokin osa yliopiston käyneistä itsensä jotenkin akateemisiksi? Itselle se oli ihan vaan koulu, enkä itse asiassa edes koskaan puhunut siitä yliopistona, vaan tyyliin "menen käymään koululla" tms.

Kyllä tuntemani akateemiset ajattelevat itsensä juuri akateemisina. Sitä kutsutaan ammatillisen identiteetin muodostumiseksi, joka asiantuntijatöissä on yksi tärkeimpiä opittavia asioita. En itse ajattele että minä Matti nyt tässä soitan vaikka asiakkaalle puhelun vaan minä asiantuntija Matti soitan.

Te ootte sekaisin. Olen vasta tältä palstalta oppinut, että yliopiston käyminen on jotain erityistä. Itse menin sinne, kun en muutakaan keksinyt. Lähinnä säälitti ja huvitti ne, jotka oli ihan innoissain jostain "akateemisista" kissanristiäisistä.

Akateemiset juhlathan ovat viehättävä perinne aina fuksijaisista väitöskaronkkaan. Moni verkostuu niissä hyvin ja saa nostetta opinnoilleen. Saattaa sieltä puolisonkin aika moni ottaa mukaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMKkilaiselle ulkona syöminen tarkoittaa Mäkkäriä tai Amarillon, akateemiselle Kappelia tai Savoyta.

Tämän olen itsekin huomannut lähipiiristäni. Toinen ero on suhtautuminen alkoholiin: AMKlainen juo samaa halpaa juomaa paljon ja akateeminen eri juomia ja niitäkin yleensä maltillisesti. Vapaa-ajalla akateeminen käy museoissa ja tieteen päivillä ja AMKlainen puolestaan lätkäotteluissa ja monsteriautotapahtumissa.

Teillä Porvoossa on aika stereotyyppiset nuo piirit. Kannattaa vähän avartaa maailmankuvaansa. Lätkämatsissa käyminenhän ei normaalille ihmiselle ole mikään este museossa käymiselle ja päinvastoin. 

Tiedän perheitä joissa lapset on opetettu että parisuhteeseen ei kannata mennä amis tai AMK tyyppien kanssa. Ainoastaan yliopistotutkinto kelpaa ja tätä ovat lapset totelleet. Sillä onko se toinen ollut millainen persoonaltaan ei ole väliä koska ensimmäinen kriteeri on koulutus. Silläkään ei ole niin väliä vaikka ei sitten saisi töitä omalta alaltaan kunhan on käynyt sen koulun.

Vielä enemmän ääripäätä edustaa perheet joissa katsotaan kieroon jos sen kumppanin vanhemmat eivät ole käyneet yliopistoa. Sanottava vielä että näissä piireissä AMK on suurinpiirteiden sama kuin amis, ei tule kysymykseenkään.

Vierailija kirjoitti:

Jonkun verran eroja huomaa suuressa masassa, yksittäisissä ihmisissä ei välttämättä. Amk-taustaisilla useammin räikeitä merkkivaatteita. Yliopistoon käyneistä huokuu useammin pirvariston hillitty charmi ;)

Oikeinkirjoitus 10 tällä akateemisella!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo akateemisuudesta höpertely on ihan huuhaata. Yliopisto oli minulle koulu siinä missä joku muukin. En kokenut mitään akateemista valaistumista.

Kävit varmaan maakuntayliopiston ja valmistuit joko tekniselle alalle tai opettajaksi?

Siis oikeasti, kokeeko muka isokin osa yliopiston käyneistä itsensä jotenkin akateemisiksi? Itselle se oli ihan vaan koulu, enkä itse asiassa edes koskaan puhunut siitä yliopistona, vaan tyyliin "menen käymään koululla" tms.

Kyllä tuntemani akateemiset ajattelevat itsensä juuri akateemisina. Sitä kutsutaan ammatillisen identiteetin muodostumiseksi, joka asiantuntijatöissä on yksi tärkeimpiä opittavia asioita. En itse ajattele että minä Matti nyt tässä soitan vaikka asiakkaalle puhelun vaan minä asiantuntija Matti soitan.

Te ootte sekaisin. Olen vasta tältä palstalta oppinut, että yliopiston käyminen on jotain erityistä. Itse menin sinne, kun en muutakaan keksinyt. Lähinnä säälitti ja huvitti ne, jotka oli ihan innoissain jostain "akateemisista" kissanristiäisistä.

Akateemiset juhlathan ovat viehättävä perinne aina fuksijaisista väitöskaronkkaan. Moni verkostuu niissä hyvin ja saa nostetta opinnoilleen. Saattaa sieltä puolisonkin aika moni ottaa mukaansa.

Ihan yhtä hyvin voi verkostoitua tursajaisissa ja AMK-päivillä. Ei siihenkään yliopistoa tarvita. 

Kysymys on absurdi. Poistamalla kysymyksenasettelusta kaikki elämäntapaan ja arvoihin liittyvät muuttujat, ja ainoastaan olettamalla kahden eri korkeakoulutaustasta valmistuneen henkilön elämäntapojen ja arvojen lähtökohtaisesti aina eroavan toisistaan jotenkin (ja juuri koulutustaustasta johtuen), päädyt lopulta tulokseen, joka on epätosi.

Sekä ammattikorkeakoulutuksessa että yliopistokoulutuksessa pyritään saavuttamaan pätevää osaamista ja löytämään uutta tietoa, joka tuodaan yhteisön menestymisen, kehittymisen ja hyvinvoinnin käyttöön.

Sinänsä oleellinen mietintä, tuottaako nykykoulutus kummassakaan näistä korkeakouluista aina tutkimusta ja tietoa, joka ei olisi tuloksellisesti tarkoitushakuista. Kriittinen vertaisarviointi yhteisön taholta sekä tutkimuksen kysymyksenasettelun, metodin ja aineiston tarkoituksenmukaisuuden pohdinta on tärkeää.

Korkeakoulutuksessa harjoitellaan itsereflektiota. Arvot näkyvät näissä valinnoissa. Elämäntapa ja arvot myös muuttuvat yksilön elämän mittaan, eivätkä ole stabiileja tai kontekstivapaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvot ja elämäntavat eivät synny koulutuksen myötä.

Juuri tältä palstalta luin kuinka akateeminen nainen valitti, ettei löydä akateemista rikasta miestä. Amkin käynyt ei kelpaa, koska elämäntapa ja arvot eroavat, joten sitä tässä nyt kysytään.

Ensinnäkään sillä amk:lla ei rikastu. Akateeminen voi hyvässä lykyssä rikastuakin. Toinen on suhtautuminen tieteeseen ja työhön. Amk:n käynyt suhtautuu koulutukseen kouluna ja sitten töihin ja thats it. Akateemisella tässä varmasti ajatellaan ihmistä, jolla on intohimoisempi suhde tieteeseen ja tietoon yleisesti.

Akateeminen voi rikastua...bruah, lensi kahvit näppikselle. Pikemminkin päinvastoin, useat rikkaat ovat jättäneet lipaston kesken(esim Bill Gates, Steve Jobs). Omasta tuttavapiiristänikin(nyt kun aloin asiaa miettiä), kaikki rikastuneet ovat jättäneet yliopiston kesken. Oikeasti älykkäälle ja aikaansaavalle yliopisto on täysin hukkaan heitettyä aikaa, ja fiksut ymmärtävät sen.

Suomessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäritkin on käytännössä käsityöläisiä.

Niin? Tuliko sinulle uutena tietona, että esim. kirurgi tekee töitä käsillä? :D

Niin tarkoitin, että ei kädet suolimössöön upotetuna taida ensimmäinen ajatus mielessä olla, että tässä nyt olen tosi akateeminen ja halveksun noita amk-hoitajia.

No ne hoitajat katsoo suu pyöreenä siinä vieressä.

Vierailija kirjoitti:

Lääkäritkin on käytännössä käsityöläisiä.

Joo ei ne mitään paperitöitä ja palavereja pidä kun on kädet täynnä potilaan lihaa.

Vierailija kirjoitti:

Kun ap käyt sen peruskoulun loppuun, opit, että arvot muodostuvat ensisijaisesti kotikasvatuksen myötä. Ei niitä korkeakouluissa opi, vaikka arvot voivatkin muuttua iän myötä. 

Kummasti arvoihin vaikuttaa ympäristö mutta ei koulu ympäristö?

Vierailija kirjoitti:

Tuo akateemisuudesta höpertely on ihan huuhaata. Yliopisto oli minulle koulu siinä missä joku muukin. En kokenut mitään akateemista valaistumista.

riippuu tieteenalasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo akateemisuudesta höpertely on ihan huuhaata. Yliopisto oli minulle koulu siinä missä joku muukin. En kokenut mitään akateemista valaistumista.

Kävit varmaan maakuntayliopiston ja valmistuit joko tekniselle alalle tai opettajaksi?

Siis oikeasti, kokeeko muka isokin osa yliopiston käyneistä itsensä jotenkin akateemisiksi? Itselle se oli ihan vaan koulu, enkä itse asiassa edes koskaan puhunut siitä yliopistona, vaan tyyliin "menen käymään koululla" tms.

Kyllä tuntemani akateemiset ajattelevat itsensä juuri akateemisina. Sitä kutsutaan ammatillisen identiteetin muodostumiseksi, joka asiantuntijatöissä on yksi tärkeimpiä opittavia asioita. En itse ajattele että minä Matti nyt tässä soitan vaikka asiakkaalle puhelun vaan minä asiantuntija Matti soitan.

Te ootte sekaisin. Olen vasta tältä palstalta oppinut, että yliopiston käyminen on jotain erityistä. Itse menin sinne, kun en muutakaan keksinyt. Lähinnä säälitti ja huvitti ne, jotka oli ihan innoissain jostain "akateemisista" kissanristiäisistä.

Akateemiset juhlathan ovat viehättävä perinne aina fuksijaisista väitöskaronkkaan. Moni verkostuu niissä hyvin ja saa nostetta opinnoilleen. Saattaa sieltä puolisonkin aika moni ottaa mukaansa.

Ihan yhtä hyvin voi verkostoitua tursajaisissa ja AMK-päivillä. Ei siihenkään yliopistoa tarvita. 

Tai Esson baarissa.

AMKilaiset puhuvat normaalisti. Jos on jotain asiaa, he sanovat asian. Halki-poikki-pinoon.

Yliopistolaiset aloittavat jokaisen virkkeensä: Meillä Yliopistossa....

Ja jaariti jaarin jaa. 

(oikeasti, olen tavannut yhden tällaisen "meillä yliopistossa" -jadajada tapauksen. Pahempi kuin mikäkin vegaani. Ei kellekään jäänyt epäselväksi, että tsyby on yliopistossa )

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvot ja elämäntavat eivät synny koulutuksen myötä.

Juuri tältä palstalta luin kuinka akateeminen nainen valitti, ettei löydä akateemista rikasta miestä. Amkin käynyt ei kelpaa, koska elämäntapa ja arvot eroavat, joten sitä tässä nyt kysytään.

Ensinnäkään sillä amk:lla ei rikastu. Akateeminen voi hyvässä lykyssä rikastuakin. Toinen on suhtautuminen tieteeseen ja työhön. Amk:n käynyt suhtautuu koulutukseen kouluna ja sitten töihin ja thats it. Akateemisella tässä varmasti ajatellaan ihmistä, jolla on intohimoisempi suhde tieteeseen ja tietoon yleisesti.

Akateeminen voi rikastua...bruah, lensi kahvit näppikselle. Pikemminkin päinvastoin, useat rikkaat ovat jättäneet lipaston kesken(esim Bill Gates, Steve Jobs). Omasta tuttavapiiristänikin(nyt kun aloin asiaa miettiä), kaikki rikastuneet ovat jättäneet yliopiston kesken. Oikeasti älykkäälle ja aikaansaavalle yliopisto on täysin hukkaan heitettyä aikaa, ja fiksut ymmärtävät sen.

Suomessa?

Antti Juhani Herlin (s. 14. marraskuuta 1956 Kirkkonummi) on Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja entinen pääjohtaja (1996–2006), miljardööri ja Suomen rikkain henkilö. Herlin oli Forbesin listan mukaan maailman 514:nneksi rikkain henkilö maaliskuussa 2018.

Antti Herlin kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta (SYK) vuonna 1976. Herlin on opiskellut maanviljelyä Yhdysvalloissa.

t. eri 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ap käyt sen peruskoulun loppuun, opit, että arvot muodostuvat ensisijaisesti kotikasvatuksen myötä. Ei niitä korkeakouluissa opi, vaikka arvot voivatkin muuttua iän myötä. 

Kummasti arvoihin vaikuttaa ympäristö mutta ei koulu ympäristö?

Eihän tuossa mitään sellaista sanottu. Kerrottiin vain, että arvoja ei opita korkeakoulussa. Jos arvoihin kuuluu esimerkiksi ekologisuus, tuskinpa sitä yliopistoon mennessään yhtäkkiä pamahtaa kerskakulttuurin kannattajaksi. 

Olen käynyt molemmat eli tekun ja yliopiston jatko-opintoineen. Teku oli koulumainen pakollisine paikallaoloineen ja tuolloin ylioppilaspohjaisena todella vaativa tiukasta aikataulusta johtuen. Nykyisin sitäkin on helpotettu ja hyvä niin. Tuolla pohjalla yliopisto oli aivan toisenlainen, ketään ei kiinnostanut se, että mitä teit, eikä kukaan halunnut edes tietää olemassaolostasi. Kaikki oli itsestäsi kiinni ja vastuu opinnoista oli itselläsi. Luennoilla kävi jos oli hyvä luennoitsija, muuten en. Paitsi pakolliset. 

Miten elämäntapa ja arvot? Tekussa ne olivat niin maanläheisiä, kuin vaan voivat olla. Muuten ei pärjännyt ja se asenne periytyi myös yliopistoon, varsinkin ryhmätöihin ja myöhemmin työpaikkaan yliopistolla. Akateemisen vapauden arvo on kuitenkin vapaa mieli, jota ei kouluissa tueta. Se on silti askel ylöspäin tiedossa, etenkin jos osaa hakea validia tietoa. Nykyinen yliopistolaitos hukkuu kaikkeen humanistiseen, tieteellisesti löysään mutuun ja uskomuksiin, mutta samalla tuottaa myös tieteellisesti tärkeitä tuloksia kaikilla rintamilla.