Tuloerot suhteessa
Seurustelen miehen kanssa joka on varakas. Itse opiskelen ja olen nuorempi. Mies on aika nuuka rahoistaan ja harvoin esim. tarjoaa mitään, kaikki laitetaan 50/50. Kovasti hän haluaisi kuitenkin tehdä erilaisia asioita minun kanssani, kuten matkustella ja syödä ulkona ja harrastaa kalliita urheilulajeja, mutta joudun usein kieltäytymään rahatilanteeni vuoksi. Mietityttää tulevaisuus, sillä valmistumiseeni menee vielä vuosia enkä tule koskaan tienaamaan saman verran rahaa kuin hän. Olen tästä avoimesti puhunut, ja mies ei näe ongelmaa. Kuulemma voi tehdä näitä kalliita asioita sitten jonkun muun kanssa ja voi tarvittaessa alentaa omaa elintasoaan niin, että yhdessäolo on helpompaa (esim. yhteisen asunnon osto). Onko muilla kokemuksia vastaavasta? Onko tämä kestävää? Epäilen itse että jompaa kumpaa, tai kenties molempia alkaa tilanne häiritsemään enemmän tai vähemmän ajan mittaan.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies tienaa varmaan 10 kertaa enemmän kuin minä ja rahaa käytetään oman maksukyvyn mukaan niihin asioihin, jotka on meille tärkeitä, eli parisuhde ja yhdessä olo. Tottakai mies saa käyttää omiinkin harrastuksiinsa rahaa miten paljon haluaa mutta käydään yhdessä matkoilla ja syömässä ja harrastuksissa ja miehen osuus on tottakai niistä kustannuksista paljon isompi kuin minun osuuteni. Kun toivottavasti saamme lapsia joskus niin sitten rahaa käytetään perheen yhteisiin asioihin ja lasten harrastuksiin ym. Ja mies tiedostaa sen että hänen rahojaanhan siihen enimmäkseen menee mutta se on arvovalinta ja tärkein arvo on läheiset ja perhe. Tottakai maksan oman osuuteni tulojeni mukaan ja puolestani esim siivous/ruuanlaittopuolta hoidan melkeinpä täysin itsenäisesti (ja mielelläni) ja mies ei taas siihen osallistu, paitsi toki rahallisesti.
Mutta ylipäätään se missä on hyvä, ne omat parhaat ominaisuudet, niin mielestäni niitä pitää nimenomaan tarjota niille rakkaimmille ihmisille. Jos on hyvä tekemään ruokaa niin kokkaa omalle perheelle tai jos parhaita ominaisuuksia on kuunteleminen ja toisen tukeminen niin niitä tietenkin kohdistaa ensisijaisesti omaan kumppaniin jne. Ja jos on hyvä tekemään raha niin tietysti ne rakkaimmat ihmiset hyötyvät siitä myös.
Kyllä se sinäkin voisit kehittää talousosaamistasi kaiken maailman leipomisen sijaan.
Totta voisihan hän laskuttaa miestä niiltä osin kun mies ei osallistu ruuanlaittoon ja siivoukseen ja sitten kun lapset syntyvät laskuttaa äidin maidosta 23€./l ainakin 3kk ajalta, sitä menee päivässä sellainen litra eli 23x90 eli kun tinkitään vähän noin 2000€ lähdetään siitä alkuun.
Vierailija kirjoitti:
Inhottaa naisena nämä naiset, jotka elää miesten rahoilla ajatellen, että se on jotenkin niin "luonnollista". Nämä naiset on osasyy siihen että epätasa-arvoa on edelleen niin paljon. Kiitti v*****sti.
Nainen on "luonnostaan" myös taloudellisesti heikommassa asemassa. Koska olen naisellinen nainen, minä myös teen lapset ja hoidan heitä kotona kun ovat ihan pieniä. Lisäksi naiset saavat samasta työstä pienempää palkkaa. Siksi on vain täysin reilua että mies maksaa hiukan enemmän.
Ja satun pitämään miehekkäistä ja ritarillisista miehistä jotka haluavat huolehtia naisestaan. Toisaalta myös minä haluan hoivata miestä ja esim. laittautua aina kauniiksi ja hemmotella miestä sängyssä ja kauniilla alusvaatteilla.
Elämä on valintoja ja minä pidän tällaisesta elämästä. Onneksi tuntuu löytyvän myös perinteisiä miehiä joille tämä järjestely sopii. Olemme molemmat hyvin onnellisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju ehkä osoittaa erään ison ongelman ihmisten pariutumisessa: enää ei kestetä tuloeroja. Ennen oli toisin, naimisiin mentiin osittain taloudellisista syistä ja oli vain plussaa jos toinen tienasi enemmän. Mutta myös rikkaampi osapuoli sai rinnalleen kumppanin joka on backuppina jos vaikka itse sairastuu tai menettää työn. Avioliitto oli itsestäänselvyys ja sekin oli taloudellinen sopimus ja kaikille oli selvää että pariskunnan rahat on yhteiset papin aamenen jälkeen. Nykyisessä yksilöllisyyden ajassakin on varmaan hyviä puolia mutta ehkä asioita ylianalysoidaan välillä liikaa.
No kuules kun tämä vanha järjestelmä oli ja on edelleen sellainen, että se synnyttää ja ylläpitää sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Kuten sellainen jännä homma, että sen naisen oma taloudellinen kehittyminen jää ja mies on perheen pää kun on toi taloudellinen valta käsissä.
Miten niin? Miten naisen asema heikkenee jos hän lyöttäytyy yhteen miehen kanssa? Eikös yksin se uran rakentaminen ja omaisuuden kartuttaminen ola kaikista vaikeinta? Ja jos tuntuu siltä että lapset ovat uran este naiselle niin pariskunta voi jättää lapset hankkimatta. Nainenhan senkin asian viimekädessä päättää.
Lapset este naisen uralle, niin jätetään lapset tekemättä? Mitä mä just luin????!!!!
No kun joku väitti että avioliitossa naisen taloudellinen kehittyminen kärsii. Kyseenalaistin tämän väitteen että AVIOMIES olisi se este naisen uralle. Itsestäänselvästihän näin ei ole vaan jos nyt joku asia on se uran jarruttaja niin lapset. Kai sen asian voi myöntää? Mutta eniveis, itsehän nainen ne lapset haluaa joten turha märehtiä että ura kärsii lasten takia. Kuten sanoin, nainen voi päättää olla hankkimatta lapsia vaikka olisi avioliitossa.
Ei kai tuo mikään tabu ole että nainen saattaa jättää hankkimatta lapset uran takia?
Vierailija kirjoitti:
Inhottaa naisena nämä naiset, jotka elää miesten rahoilla ajatellen, että se on jotenkin niin "luonnollista". Nämä naiset on osasyy siihen että epätasa-arvoa on edelleen niin paljon. Kiitti v*****sti.
Mitä epätasa-arvoa Suomessa on miesten ja naisten välillä, semmoista joka suosii miehiä?
Vierailija kirjoitti:
Inhottaa naisena nämä naiset, jotka elää miesten rahoilla ajatellen, että se on jotenkin niin "luonnollista". Nämä naiset on osasyy siihen että epätasa-arvoa on edelleen niin paljon. Kiitti v*****sti.
Siinä vaiheessa kun sairaanhoitaja ja insinööri tienaavat yhtä paljon ja mies syö yhtä vähän kun nainen on luonnollista että kulut maksetaan puoliksi perheessä, siihen asti ne tulee jakaa siinä suhteessa kun tienataan.
Ihan normaalia toimintaa. Mies tarvitsee asunnon ja rahaa kun ei ne toiset naiset ole ilmaisia. Nyt asuminen maksaa vaan puolet mitä yksin tulisi maksamaan. Fiksu mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju ehkä osoittaa erään ison ongelman ihmisten pariutumisessa: enää ei kestetä tuloeroja. Ennen oli toisin, naimisiin mentiin osittain taloudellisista syistä ja oli vain plussaa jos toinen tienasi enemmän. Mutta myös rikkaampi osapuoli sai rinnalleen kumppanin joka on backuppina jos vaikka itse sairastuu tai menettää työn. Avioliitto oli itsestäänselvyys ja sekin oli taloudellinen sopimus ja kaikille oli selvää että pariskunnan rahat on yhteiset papin aamenen jälkeen. Nykyisessä yksilöllisyyden ajassakin on varmaan hyviä puolia mutta ehkä asioita ylianalysoidaan välillä liikaa.
No kuules kun tämä vanha järjestelmä oli ja on edelleen sellainen, että se synnyttää ja ylläpitää sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Kuten sellainen jännä homma, että sen naisen oma taloudellinen kehittyminen jää ja mies on perheen pää kun on toi taloudellinen valta käsissä.
Haluaisin nähdä sen miehen, joka olisi perheenpää kumppaninani. En halua itse olla, mutta en myöskään tarvitse/huoli sellaista. Kummassakin suhteessani toinen on ollut huomattavan varakas.
Varakkaammasta osapuolesta tulee automaattisesti perheen pää.
Minä (vaimo) tienaan tällä hetkellä lähes neljä kertaa sen mitä mies nettona. Kaikki rahat menevät samalle tilille, kaikki omaisuus on yhteistä eikä avioehtoa ole.
Mies on mahdollistanut minulle tämän hyväpalkkaisen työn ja perhe-elämän yhdistämisen tekemällä viimeiset 7 vuotta osa-aikaista työtä. Totta kai hänelle kuuluu sama elintaso kuin minullekin, koko perheelle kuuluu. Me rakastamme toisiamme ja rakkaille ihmisilleen tahtoo parasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju ehkä osoittaa erään ison ongelman ihmisten pariutumisessa: enää ei kestetä tuloeroja. Ennen oli toisin, naimisiin mentiin osittain taloudellisista syistä ja oli vain plussaa jos toinen tienasi enemmän. Mutta myös rikkaampi osapuoli sai rinnalleen kumppanin joka on backuppina jos vaikka itse sairastuu tai menettää työn. Avioliitto oli itsestäänselvyys ja sekin oli taloudellinen sopimus ja kaikille oli selvää että pariskunnan rahat on yhteiset papin aamenen jälkeen. Nykyisessä yksilöllisyyden ajassakin on varmaan hyviä puolia mutta ehkä asioita ylianalysoidaan välillä liikaa.
No kuules kun tämä vanha järjestelmä oli ja on edelleen sellainen, että se synnyttää ja ylläpitää sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Kuten sellainen jännä homma, että sen naisen oma taloudellinen kehittyminen jää ja mies on perheen pää kun on toi taloudellinen valta käsissä.
Haluaisin nähdä sen miehen, joka olisi perheenpää kumppaninani. En halua itse olla, mutta en myöskään tarvitse/huoli sellaista. Kummassakin suhteessani toinen on ollut huomattavan varakas.
Varakkaammasta osapuolesta tulee automaattisesti perheen pää.
Totta, ja harva nainen haluaa olla suhteessa jossa on itse perheen pää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju ehkä osoittaa erään ison ongelman ihmisten pariutumisessa: enää ei kestetä tuloeroja. Ennen oli toisin, naimisiin mentiin osittain taloudellisista syistä ja oli vain plussaa jos toinen tienasi enemmän. Mutta myös rikkaampi osapuoli sai rinnalleen kumppanin joka on backuppina jos vaikka itse sairastuu tai menettää työn. Avioliitto oli itsestäänselvyys ja sekin oli taloudellinen sopimus ja kaikille oli selvää että pariskunnan rahat on yhteiset papin aamenen jälkeen. Nykyisessä yksilöllisyyden ajassakin on varmaan hyviä puolia mutta ehkä asioita ylianalysoidaan välillä liikaa.
No kuules kun tämä vanha järjestelmä oli ja on edelleen sellainen, että se synnyttää ja ylläpitää sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Kuten sellainen jännä homma, että sen naisen oma taloudellinen kehittyminen jää ja mies on perheen pää kun on toi taloudellinen valta käsissä.
Haluaisin nähdä sen miehen, joka olisi perheenpää kumppaninani. En halua itse olla, mutta en myöskään tarvitse/huoli sellaista. Kummassakin suhteessani toinen on ollut huomattavan varakas.
Varakkaammasta osapuolesta tulee automaattisesti perheen pää.
Totta, ja harva nainen haluaa olla suhteessa jossa on itse perheen pää.
Eli naisetko tieten tahtoen itse haluavat epätasa-arvoista asetelmaa jossa mies on se rikkaampi osapuoli? Ehkä tässä voi olla perää, kiinnostava teoria ainakin. Joskin nykyisin on ihan tavallista että vaimo on miestään varakkaampi, joten ehkä väitteesi ei ole ihan tosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhottaa naisena nämä naiset, jotka elää miesten rahoilla ajatellen, että se on jotenkin niin "luonnollista". Nämä naiset on osasyy siihen että epätasa-arvoa on edelleen niin paljon. Kiitti v*****sti.
Nainen on "luonnostaan" myös taloudellisesti heikommassa asemassa. Koska olen naisellinen nainen, minä myös teen lapset ja hoidan heitä kotona kun ovat ihan pieniä. Lisäksi naiset saavat samasta työstä pienempää palkkaa. Siksi on vain täysin reilua että mies maksaa hiukan enemmän.
Ja satun pitämään miehekkäistä ja ritarillisista miehistä jotka haluavat huolehtia naisestaan. Toisaalta myös minä haluan hoivata miestä ja esim. laittautua aina kauniiksi ja hemmotella miestä sängyssä ja kauniilla alusvaatteilla.
Elämä on valintoja ja minä pidän tällaisesta elämästä. Onneksi tuntuu löytyvän myös perinteisiä miehiä joille tämä järjestely sopii. Olemme molemmat hyvin onnellisia.
Mitäpä luulet sinä vanhanaikaisesti naisellinen nainen, että mistähän mahtaa johtua, että miehet tienaa enemmän??? Nyt valoja päälle!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju ehkä osoittaa erään ison ongelman ihmisten pariutumisessa: enää ei kestetä tuloeroja. Ennen oli toisin, naimisiin mentiin osittain taloudellisista syistä ja oli vain plussaa jos toinen tienasi enemmän. Mutta myös rikkaampi osapuoli sai rinnalleen kumppanin joka on backuppina jos vaikka itse sairastuu tai menettää työn. Avioliitto oli itsestäänselvyys ja sekin oli taloudellinen sopimus ja kaikille oli selvää että pariskunnan rahat on yhteiset papin aamenen jälkeen. Nykyisessä yksilöllisyyden ajassakin on varmaan hyviä puolia mutta ehkä asioita ylianalysoidaan välillä liikaa.
No kuules kun tämä vanha järjestelmä oli ja on edelleen sellainen, että se synnyttää ja ylläpitää sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Kuten sellainen jännä homma, että sen naisen oma taloudellinen kehittyminen jää ja mies on perheen pää kun on toi taloudellinen valta käsissä.
Haluaisin nähdä sen miehen, joka olisi perheenpää kumppaninani. En halua itse olla, mutta en myöskään tarvitse/huoli sellaista. Kummassakin suhteessani toinen on ollut huomattavan varakas.
Varakkaammasta osapuolesta tulee automaattisesti perheen pää.
Totta, ja harva nainen haluaa olla suhteessa jossa on itse perheen pää.
Eli naisetko tieten tahtoen itse haluavat epätasa-arvoista asetelmaa jossa mies on se rikkaampi osapuoli? Ehkä tässä voi olla perää, kiinnostava teoria ainakin. Joskin nykyisin on ihan tavallista että vaimo on miestään varakkaampi, joten ehkä väitteesi ei ole ihan tosi.
Se, että miehet tienaavat enemmän johtuu osittain siitä, että on naisia, jotka haluavat elää miesten rahoilla eivätkä hankkia itse omaisuutta, uraa, jäävät kotiin kun lapset pieniä, jne, jne. Ei ne miehet luonnostaan rikkaampia ole, vaan hankkivat sitä omaisuutta pääsääntöisesti työelämässä. Miten voit olla noin tietämätön??
Tämän ketjun loppupäätelmät:
Nainen ei kestä jos mies on rikkaampi.
Mies ei kestä jos nainen on rikkaampi.
Kuitenkin mielenkiintoisena välihypoteesina saimme väitteen että naiset haluavat kumppanikseen itseään rikkaamman miehen. Mutta huonona puolena jo mainittu; nainen ei sitten kuitenkaan kestä tätä vanhanaikaista asetelmaa.
Mikä avuksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju ehkä osoittaa erään ison ongelman ihmisten pariutumisessa: enää ei kestetä tuloeroja. Ennen oli toisin, naimisiin mentiin osittain taloudellisista syistä ja oli vain plussaa jos toinen tienasi enemmän. Mutta myös rikkaampi osapuoli sai rinnalleen kumppanin joka on backuppina jos vaikka itse sairastuu tai menettää työn. Avioliitto oli itsestäänselvyys ja sekin oli taloudellinen sopimus ja kaikille oli selvää että pariskunnan rahat on yhteiset papin aamenen jälkeen. Nykyisessä yksilöllisyyden ajassakin on varmaan hyviä puolia mutta ehkä asioita ylianalysoidaan välillä liikaa.
No kuules kun tämä vanha järjestelmä oli ja on edelleen sellainen, että se synnyttää ja ylläpitää sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Kuten sellainen jännä homma, että sen naisen oma taloudellinen kehittyminen jää ja mies on perheen pää kun on toi taloudellinen valta käsissä.
Miten niin? Miten naisen asema heikkenee jos hän lyöttäytyy yhteen miehen kanssa? Eikös yksin se uran rakentaminen ja omaisuuden kartuttaminen ola kaikista vaikeinta? Ja jos tuntuu siltä että lapset ovat uran este naiselle niin pariskunta voi jättää lapset hankkimatta. Nainenhan senkin asian viimekädessä päättää.
Lapset este naisen uralle, niin jätetään lapset tekemättä? Mitä mä just luin????!!!!
No kun joku väitti että avioliitossa naisen taloudellinen kehittyminen kärsii. Kyseenalaistin tämän väitteen että AVIOMIES olisi se este naisen uralle. Itsestäänselvästihän näin ei ole vaan jos nyt joku asia on se uran jarruttaja niin lapset. Kai sen asian voi myöntää? Mutta eniveis, itsehän nainen ne lapset haluaa joten turha märehtiä että ura kärsii lasten takia. Kuten sanoin, nainen voi päättää olla hankkimatta lapsia vaikka olisi avioliitossa.
Ei kai tuo mikään tabu ole että nainen saattaa jättää hankkimatta lapset uran takia?
Ei varmaan tabu, mutta pohjoismaissa ura ei ole hyvä syy jättää lapset hankkimatta jos niitä muuten haluaa. Ura ja lapset täysin mahdollista, katsokaa vaikka poliitikkoja (ministerit pääministeriä myöten, ex presidentti), tieteilijöitä (suurimmalla osalla naisprofessoreista lapsia) tai taiteilijoita (heilläkin suurimmalla osalla lapsia). Este uralle löytyy eniten niiden omien korvien välistä, ei perheestä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju ehkä osoittaa erään ison ongelman ihmisten pariutumisessa: enää ei kestetä tuloeroja. Ennen oli toisin, naimisiin mentiin osittain taloudellisista syistä ja oli vain plussaa jos toinen tienasi enemmän. Mutta myös rikkaampi osapuoli sai rinnalleen kumppanin joka on backuppina jos vaikka itse sairastuu tai menettää työn. Avioliitto oli itsestäänselvyys ja sekin oli taloudellinen sopimus ja kaikille oli selvää että pariskunnan rahat on yhteiset papin aamenen jälkeen. Nykyisessä yksilöllisyyden ajassakin on varmaan hyviä puolia mutta ehkä asioita ylianalysoidaan välillä liikaa.
No kuules kun tämä vanha järjestelmä oli ja on edelleen sellainen, että se synnyttää ja ylläpitää sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Kuten sellainen jännä homma, että sen naisen oma taloudellinen kehittyminen jää ja mies on perheen pää kun on toi taloudellinen valta käsissä.
Miten niin? Miten naisen asema heikkenee jos hän lyöttäytyy yhteen miehen kanssa? Eikös yksin se uran rakentaminen ja omaisuuden kartuttaminen ola kaikista vaikeinta? Ja jos tuntuu siltä että lapset ovat uran este naiselle niin pariskunta voi jättää lapset hankkimatta. Nainenhan senkin asian viimekädessä päättää.
Lapset este naisen uralle, niin jätetään lapset tekemättä? Mitä mä just luin????!!!!
No kun joku väitti että avioliitossa naisen taloudellinen kehittyminen kärsii. Kyseenalaistin tämän väitteen että AVIOMIES olisi se este naisen uralle. Itsestäänselvästihän näin ei ole vaan jos nyt joku asia on se uran jarruttaja niin lapset. Kai sen asian voi myöntää? Mutta eniveis, itsehän nainen ne lapset haluaa joten turha märehtiä että ura kärsii lasten takia. Kuten sanoin, nainen voi päättää olla hankkimatta lapsia vaikka olisi avioliitossa.
Ei kai tuo mikään tabu ole että nainen saattaa jättää hankkimatta lapset uran takia?
Eikö ne lapset ole molempien vanhempien???? Eikö ole yhtäläistä vastuuta lapsista? Miksi äiti enemmän vanhempi oman uran kustannuksella???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju ehkä osoittaa erään ison ongelman ihmisten pariutumisessa: enää ei kestetä tuloeroja. Ennen oli toisin, naimisiin mentiin osittain taloudellisista syistä ja oli vain plussaa jos toinen tienasi enemmän. Mutta myös rikkaampi osapuoli sai rinnalleen kumppanin joka on backuppina jos vaikka itse sairastuu tai menettää työn. Avioliitto oli itsestäänselvyys ja sekin oli taloudellinen sopimus ja kaikille oli selvää että pariskunnan rahat on yhteiset papin aamenen jälkeen. Nykyisessä yksilöllisyyden ajassakin on varmaan hyviä puolia mutta ehkä asioita ylianalysoidaan välillä liikaa.
No kuules kun tämä vanha järjestelmä oli ja on edelleen sellainen, että se synnyttää ja ylläpitää sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Kuten sellainen jännä homma, että sen naisen oma taloudellinen kehittyminen jää ja mies on perheen pää kun on toi taloudellinen valta käsissä.
Haluaisin nähdä sen miehen, joka olisi perheenpää kumppaninani. En halua itse olla, mutta en myöskään tarvitse/huoli sellaista. Kummassakin suhteessani toinen on ollut huomattavan varakas.
Varakkaammasta osapuolesta tulee automaattisesti perheen pää.
Totta, ja harva nainen haluaa olla suhteessa jossa on itse perheen pää.
Eli naisetko tieten tahtoen itse haluavat epätasa-arvoista asetelmaa jossa mies on se rikkaampi osapuoli? Ehkä tässä voi olla perää, kiinnostava teoria ainakin. Joskin nykyisin on ihan tavallista että vaimo on miestään varakkaampi, joten ehkä väitteesi ei ole ihan tosi.
Se, että miehet tienaavat enemmän johtuu osittain siitä, että on naisia, jotka haluavat elää miesten rahoilla eivätkä hankkia itse omaisuutta, uraa, jäävät kotiin kun lapset pieniä, jne, jne. Ei ne miehet luonnostaan rikkaampia ole, vaan hankkivat sitä omaisuutta pääsääntöisesti työelämässä. Miten voit olla noin tietämätön??
Niin, eli kuten jo totesin: naiset keskimäärin itse haluavat tällaisen asetelman että mies tienaa ja nainen siipeilee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhottaa naisena nämä naiset, jotka elää miesten rahoilla ajatellen, että se on jotenkin niin "luonnollista". Nämä naiset on osasyy siihen että epätasa-arvoa on edelleen niin paljon. Kiitti v*****sti.
Siinä vaiheessa kun sairaanhoitaja ja insinööri tienaavat yhtä paljon ja mies syö yhtä vähän kun nainen on luonnollista että kulut maksetaan puoliksi perheessä, siihen asti ne tulee jakaa siinä suhteessa kun tienataan.
Pitäisi olla enemmän nais-insinöörejä ja mies-sairaanhoitajia, niin alkaisi tapahtua jotain järjellistä kehitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju ehkä osoittaa erään ison ongelman ihmisten pariutumisessa: enää ei kestetä tuloeroja. Ennen oli toisin, naimisiin mentiin osittain taloudellisista syistä ja oli vain plussaa jos toinen tienasi enemmän. Mutta myös rikkaampi osapuoli sai rinnalleen kumppanin joka on backuppina jos vaikka itse sairastuu tai menettää työn. Avioliitto oli itsestäänselvyys ja sekin oli taloudellinen sopimus ja kaikille oli selvää että pariskunnan rahat on yhteiset papin aamenen jälkeen. Nykyisessä yksilöllisyyden ajassakin on varmaan hyviä puolia mutta ehkä asioita ylianalysoidaan välillä liikaa.
No kuules kun tämä vanha järjestelmä oli ja on edelleen sellainen, että se synnyttää ja ylläpitää sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Kuten sellainen jännä homma, että sen naisen oma taloudellinen kehittyminen jää ja mies on perheen pää kun on toi taloudellinen valta käsissä.
Haluaisin nähdä sen miehen, joka olisi perheenpää kumppaninani. En halua itse olla, mutta en myöskään tarvitse/huoli sellaista. Kummassakin suhteessani toinen on ollut huomattavan varakas.
Varakkaammasta osapuolesta tulee automaattisesti perheen pää.
Totta, ja harva nainen haluaa olla suhteessa jossa on itse perheen pää.
Eli naisetko tieten tahtoen itse haluavat epätasa-arvoista asetelmaa jossa mies on se rikkaampi osapuoli? Ehkä tässä voi olla perää, kiinnostava teoria ainakin. Joskin nykyisin on ihan tavallista että vaimo on miestään varakkaampi, joten ehkä väitteesi ei ole ihan tosi.
Se, että miehet tienaavat enemmän johtuu osittain siitä, että on naisia, jotka haluavat elää miesten rahoilla eivätkä hankkia itse omaisuutta, uraa, jäävät kotiin kun lapset pieniä, jne, jne. Ei ne miehet luonnostaan rikkaampia ole, vaan hankkivat sitä omaisuutta pääsääntöisesti työelämässä. Miten voit olla noin tietämätön??
Niin, eli kuten jo totesin: naiset keskimäärin itse haluavat tällaisen asetelman että mies tienaa ja nainen siipeilee.
Ainakaan koulutetut naiset ei tällaista p****kaa halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju ehkä osoittaa erään ison ongelman ihmisten pariutumisessa: enää ei kestetä tuloeroja. Ennen oli toisin, naimisiin mentiin osittain taloudellisista syistä ja oli vain plussaa jos toinen tienasi enemmän. Mutta myös rikkaampi osapuoli sai rinnalleen kumppanin joka on backuppina jos vaikka itse sairastuu tai menettää työn. Avioliitto oli itsestäänselvyys ja sekin oli taloudellinen sopimus ja kaikille oli selvää että pariskunnan rahat on yhteiset papin aamenen jälkeen. Nykyisessä yksilöllisyyden ajassakin on varmaan hyviä puolia mutta ehkä asioita ylianalysoidaan välillä liikaa.
No kuules kun tämä vanha järjestelmä oli ja on edelleen sellainen, että se synnyttää ja ylläpitää sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Kuten sellainen jännä homma, että sen naisen oma taloudellinen kehittyminen jää ja mies on perheen pää kun on toi taloudellinen valta käsissä.
Miten niin? Miten naisen asema heikkenee jos hän lyöttäytyy yhteen miehen kanssa? Eikös yksin se uran rakentaminen ja omaisuuden kartuttaminen ola kaikista vaikeinta? Ja jos tuntuu siltä että lapset ovat uran este naiselle niin pariskunta voi jättää lapset hankkimatta. Nainenhan senkin asian viimekädessä päättää.
Lapset este naisen uralle, niin jätetään lapset tekemättä? Mitä mä just luin????!!!!
No kun joku väitti että avioliitossa naisen taloudellinen kehittyminen kärsii. Kyseenalaistin tämän väitteen että AVIOMIES olisi se este naisen uralle. Itsestäänselvästihän näin ei ole vaan jos nyt joku asia on se uran jarruttaja niin lapset. Kai sen asian voi myöntää? Mutta eniveis, itsehän nainen ne lapset haluaa joten turha märehtiä että ura kärsii lasten takia. Kuten sanoin, nainen voi päättää olla hankkimatta lapsia vaikka olisi avioliitossa.
Ei kai tuo mikään tabu ole että nainen saattaa jättää hankkimatta lapset uran takia?
Eikö ne lapset ole molempien vanhempien???? Eikö ole yhtäläistä vastuuta lapsista? Miksi äiti enemmän vanhempi oman uran kustannuksella???
Ei olekaan. Yhtälailla isän ura kärsii lapsista. Kaikkea ei voi saada. Tietysti lapsettomalla miehellä tai naisella on teoriassa enemmän pelimerkkejä uran rakentamiseen.
Haluaisin nähdä sen miehen, joka olisi perheenpää kumppaninani. En halua itse olla, mutta en myöskään tarvitse/huoli sellaista. Kummassakin suhteessani toinen on ollut huomattavan varakas.