Tuloerot suhteessa

Vierailija kirjoitti:

Oma kk-palkkani on 4000e ja kumppani tienaa noin 2500e. Yhteinen elintaso on sen mukaan, että molemmat tienaavat 2500e. No työporukan kanssa käydään usein late luncheilla, joten ero menee jo melkein siinä. Toki saan vähän enemmän säästöön.

Oletteko naimisissa? Onko mielestäsi oikein, että sinä saat säästää itsellesi ja vaimosi rahat menevät kaikki elämiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kk-palkkani on 4000e ja kumppani tienaa noin 2500e. Yhteinen elintaso on sen mukaan, että molemmat tienaavat 2500e. No työporukan kanssa käydään usein late luncheilla, joten ero menee jo melkein siinä. Toki saan vähän enemmän säästöön.

Oletteko naimisissa? Onko mielestäsi oikein, että sinä saat säästää itsellesi ja vaimosi rahat menevät kaikki elämiseen?

Avosuhteessa. Miksi ei olisi oikein, että maksan puolet yhdessä sovituista kuluista ja teen lopuilla itse tienaamillani rahoilla mitä haluan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kk-palkkani on 4000e ja kumppani tienaa noin 2500e. Yhteinen elintaso on sen mukaan, että molemmat tienaavat 2500e. No työporukan kanssa käydään usein late luncheilla, joten ero menee jo melkein siinä. Toki saan vähän enemmän säästöön.

Oletteko naimisissa? Onko mielestäsi oikein, että sinä saat säästää itsellesi ja vaimosi rahat menevät kaikki elämiseen?

Avosuhteessa. Miksi ei olisi oikein, että maksan puolet yhdessä sovituista kuluista ja teen lopuilla itse tienaamillani rahoilla mitä haluan?

Ok siihen asti kunnes olette naimisissa ja saatte lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kk-palkkani on 4000e ja kumppani tienaa noin 2500e. Yhteinen elintaso on sen mukaan, että molemmat tienaavat 2500e. No työporukan kanssa käydään usein late luncheilla, joten ero menee jo melkein siinä. Toki saan vähän enemmän säästöön.

Oletteko naimisissa? Onko mielestäsi oikein, että sinä saat säästää itsellesi ja vaimosi rahat menevät kaikki elämiseen?

Saanko kysyä sivusta että miksi se ei olisi?

Ihan kuin tulot olisivat jotain jotka arvotaan itse kullekin tuurilla ja siksi on epäreilua jos toinen ei saa samaa summaa. Mene töihin tai kouluttaudu jos rahat ei riitä elämiseen.

Aivan samanlaisessa tilanteessa olin. Mies on hyväpalkkaisessa työssä ja itse vielä opiskelujen alkuvaiheessa. Kaikessa mentiin 50/50. Miehellä vieläpä oli hyvin kallis maku: piti käydä kalliissa ravintoloissa, yhteinen harrastuksemme oli kallis, kaikki ajan vietto oli kallista. Jouduin ottamaan lisää opintolainaa, että pysyin joten kuten perässä.

Kamelin selkä katkesi vasta siinä kohtaa, kun mies jatkuvasti valitti miksi vaatteeni ja huonekaluni ovat niin halpoja. Olin kuulemma moraaliton ostaessani kaiken niin halvalla. Tuntui, että hän halveksi minua ja piti itseään parempana ihmisenä, kun oli varaa ostaa Suomessa käsityönä tehtyjä vaatteita ja tavaroita. Erohan siitä sitten tuli aika nopsaa. En suosittele suuria tuloeroja, ainakaan, jos se antaa mahdollisuuden vähätellä toista.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä mies tuo perheeseen jos ei rahaa? Mies ei pysty tekemään lapsia, ei synnyttämään, ei imettämään eikä moni mies mitään muutakaan. Totta helkutissa mies maksaa. Täysin vapaamatkustajanako nuo luomakunnan kruunut (muka) saavat olla. Ei hyvä luoja, sitäkö on miesten mukaan tasa-arvo että nainen hoitaa kainen + 50% kuluista ja seuraavaksi varmaan vielä enemmänkin!!

Raskaus kestää sen 9 kk ja synnytys päälle, sen jälkeen kaikki on kyllä jaettavissa vanhempien kesken ellei äidit omi lasta ja aiheuta rakenteellista epätasa-arvoa.

Tienaan keskimäärin 5000 euroa/kk. Mies jonka kanssa menin yksiin tienasi noin 3000 euroa. Kun mies oli muuttanut luokseni, hän vähensi työn teon yhteen päivään viikossa. Kertoi että on ihan hiukan ulosottovelkaa, joten ei kannata tienata kuin tulorajan alle. Laski minulle, että sillä maksaa osansa sähköstä ja vedestä ja lopulla kaljaa ja tupakkaa. Otti sitten 6 pv viikossa päiväunia kotonani ja ajeli autollani. Kun hänellä oli syntymäpäivä, ostin muutaman vaatekappaleen, koska sillä onnettomalla ei ollut niitäkään. Mies katsoi lahjapussiin ja kysyi vitsaillen, missä se rahakuori on.

Kuukauden katselin tätä kummelisketsiä ja sitten ilmoitin, että seuraava rahoittaja on sossu. Jälkikäteen tsekkasin ulosottorekisterin ja sitähän piisasi yli sadantonnin edestä. Ikävintä oli, että kyseinen mies oli pitkäaikainen ystäväni, johon rakastuin ja joka aiemmin oli hyvinkin ahkera.

Isot tuloerot suhteessa on minusta aina hankalia. Yllättävän usein siitä huomattavasti vähemmän tienaavasta osapuolesta kuoriutuu lopulta häikäilemätön hyväksikäyttäjä, joka ei tiedä enää miten päin olisi, kun innoissaan laskee, että nyt alkaa kissanpäivät. Eikä tietenkään tule mieleenkään, että kukaan ei ala aikuista ihmistä elättämään.

Ja puhun nimenomaan suhteista, jotka alkavat keski-iässä ja vanhempana, kun ei olla enää perustamassa perhettä.

Kyllä teillä on huono miesmaku. Miehen pitää pitää naisestaan huolta eikä toisinpäin.

Eikös suhteen pitäisi perustua rakkauteen, ei rahaan.

Vaikuttaa todella hankalalta nämä parisuhteet, joissa erilaiset tulotasot. Tässä yksi syy, miksi itse aloittaisin parisuhteen ainoastaan toisen suht samassa taloudellisessa tilanteessa olevan kanssa - eli työssäkäyvän, itsensä palkallaan riittävän mukavasti elättävän miehen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kk-palkkani on 4000e ja kumppani tienaa noin 2500e. Yhteinen elintaso on sen mukaan, että molemmat tienaavat 2500e. No työporukan kanssa käydään usein late luncheilla, joten ero menee jo melkein siinä. Toki saan vähän enemmän säästöön.

Oletteko naimisissa? Onko mielestäsi oikein, että sinä saat säästää itsellesi ja vaimosi rahat menevät kaikki elämiseen?

Avosuhteessa. Miksi ei olisi oikein, että maksan puolet yhdessä sovituista kuluista ja teen lopuilla itse tienaamillani rahoilla mitä haluan?

Se ei ole oikein, jos yhteinen elintasonne on sille vähemmän tienaavalle liian kallis eikä hänellä siksi kerry säästöjä.

Lisäksi tuollainen ei sovi pitkäksi tarkoitettuun suhteeseen. Eli systeemissänne on ikävä väliaikaisuuden tuntu.

Entä jos itse sairastut tai jäät työttömäksi? Pitäisikö avopuolison mielestäsi ostaa sinulle vaikka ruokaa tai maksaa yhtiövastike, jos sinä tienaatkin yhtäkkiä 1700 ja hän 2500? Entä jos sinä tienaat vain 1200?

Ei oo henk.koht kokemusta tuollaisesta, koska miehen kanssa meillä ei ole isot tuloerot ja maksamme kaikesta yhtä paljon omien tulojemme mukaan eli siis 50% kummankin palkasta menee yhteisiin menoihin. Yhteiset menot käsittää asumisen, ruoan, vakuutukset yms. Se mitä yhteisistä menoista jää säästöön menee yhteiseen hyvään. Lomamatkat tehdään kulloisenkin rahatilanteen mukaan. Jos toisella on omaa huvittelurahaa enemmän niin toinen maksaa toisen siihen huvitteluun mukaan. Ei todellakaan ikinä tehtäisi niin, että kun toisella on enemmän rahaa niin hän menee sille kalliimmalle lomalle. Isäni tienasi 5x enemmän kuin äitini eikä lapsuudenperheessäni katsottu sitä, että kuka on maksanut mitäkin. Koko perhe eli isän elintason mukaan.

Pahinta tuloeroissa on ehkä se että toinen ei välttämättä ymmärrä että voi olla oikeasti tiukkaakin välillä?

Meillä ehkä tulot ovat likipitäen samat mutta menot ovatkin sitten tyystin erilaiset. Tosin en tiedä kuinka paljon naisystäväni saa esimerkiksi vanhemmiltaan rahaa, todennäköisesti vuodessa niin paljon kuin verotus antaa myöten eli maksavat jo nyt ns. perintöä maksimin jotta säästyisi perintöverolta sitten aikanaan.

Menoina minulla on jo pelkästään asumiskulut noin 900€/kk hänellä pelkkä vastike 270€/kk eli ei asuntolainaa enää..  Siinä on jo iso ero.

Tämä johtaa siihen että toisella jää käteen huomattavasti enemmän, itsekin kyllä pärjään mutta kuukausina jolloin tulee samaan sysssyyn esimerkiksi vakuutuslaskut, lasten harrastuslaskut, ajoneuvovero jne. niin saa oikeasti katsoa mihin on varaa silloin. Onneksi vakuutus- ja harrastuslaskuja voi myös jaksottaa tai tasapainottaa seuraaville kuukausille.

Ei kait sinänsä mutta sitä en ymmärrä että minkäänlaista myötätuntuoa en ole ikinä kuullut häneltä tai ei ole ikinä kysynyt että pärjäätkö sinä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kk-palkkani on 4000e ja kumppani tienaa noin 2500e. Yhteinen elintaso on sen mukaan, että molemmat tienaavat 2500e. No työporukan kanssa käydään usein late luncheilla, joten ero menee jo melkein siinä. Toki saan vähän enemmän säästöön.

Oletteko naimisissa? Onko mielestäsi oikein, että sinä saat säästää itsellesi ja vaimosi rahat menevät kaikki elämiseen?

Avosuhteessa. Miksi ei olisi oikein, että maksan puolet yhdessä sovituista kuluista ja teen lopuilla itse tienaamillani rahoilla mitä haluan?

Se ei ole oikein, jos yhteinen elintasonne on sille vähemmän tienaavalle liian kallis eikä hänellä siksi kerry säästöjä.

Lisäksi tuollainen ei sovi pitkäksi tarkoitettuun suhteeseen. Eli systeemissänne on ikävä väliaikaisuuden tuntu.

Entä jos itse sairastut tai jäät työttömäksi? Pitäisikö avopuolison mielestäsi ostaa sinulle vaikka ruokaa tai maksaa yhtiövastike, jos sinä tienaatkin yhtäkkiä 1700 ja hän 2500? Entä jos sinä tienaat vain 1200?

Väliaikaisuuden tuntu. Se minullakin on suhteestani ja sitä kauhistelee koko lähipiirinikin.

Netot 2000 ja 7000.

Eroa mietin.

Taloudellista väkivaltaa kertoa iloisena mihin laittoi 5000 joka kk. Ei vastaa käsitystäni perheestä ja kumppanuudesta.

Kaipaan yhteiskuntaan enemmän puhetta/artikkeleita/huomiota/tietoutta taloudellisesta väkivallasta, ja sen pahimmista muodoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kk-palkkani on 4000e ja kumppani tienaa noin 2500e. Yhteinen elintaso on sen mukaan, että molemmat tienaavat 2500e. No työporukan kanssa käydään usein late luncheilla, joten ero menee jo melkein siinä. Toki saan vähän enemmän säästöön.

Oletteko naimisissa? Onko mielestäsi oikein, että sinä saat säästää itsellesi ja vaimosi rahat menevät kaikki elämiseen?

Avosuhteessa. Miksi ei olisi oikein, että maksan puolet yhdessä sovituista kuluista ja teen lopuilla itse tienaamillani rahoilla mitä haluan?

Se ei ole oikein, jos yhteinen elintasonne on sille vähemmän tienaavalle liian kallis eikä hänellä siksi kerry säästöjä.

Lisäksi tuollainen ei sovi pitkäksi tarkoitettuun suhteeseen. Eli systeemissänne on ikävä väliaikaisuuden tuntu.

Entä jos itse sairastut tai jäät työttömäksi? Pitäisikö avopuolison mielestäsi ostaa sinulle vaikka ruokaa tai maksaa yhtiövastike, jos sinä tienaatkin yhtäkkiä 1700 ja hän 2500? Entä jos sinä tienaat vain 1200?

Väliaikaisuuden tuntu. Se minullakin on suhteestani ja sitä kauhistelee koko lähipiirinikin.

Netot 2000 ja 7000.

Eroa mietin.

Taloudellista väkivaltaa kertoa iloisena mihin laittoi 5000 joka kk. Ei vastaa käsitystäni perheestä ja kumppanuudesta.

Kaipaan yhteiskuntaan enemmän puhetta/artikkeleita/huomiota/tietoutta taloudellisesta väkivallasta, ja sen pahimmista muodoista.

eroa ihmeessä ja etsi 2000 kuukaudessa tienaava mies. Tai mahdollisesti 1000e kuukaudessa tienaava ja maksa 66% kuluista sen sijaan että olet taloudellisesti väkivaltainen.

Enemmän villeyttä, vähemmän yritystä.