Jotain on tapahtunut, kun ADHD:ta, autismia jne esiintyy niin paljon

Siihen aikaan kun oli kaksi TV- ja radiokanavaa, ei nettiä eikä kännyköitä ei ollut ADHD:tä, autismia eikä muitakaan vastaavia häiriöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diagnosointi on muuttunut. ADHD ja ADD ovat periytyviä.

Kyse ei ole vain diagnosoinnin parantumisesta, vaikka osin toki siitäkin. Varhaiskasvatuksessa työskentelevä ystäväni sanoo, että lapset ovat nykyään huomattavasti levottomampia kuin ennen. Hänellä kokemusta yli 25 vuoden ajalta. Älylaitteet on yksi selitys, mutta tuskin ainoa. Jotain on lapsille tapahtunut.

Lapsilla on tylsää. Vanhemmat ovat laiskoja, eivät jaksa tai viitsi ulkoilla ja liikkua lasten kanssa. Näkeehän sen, kun niin moni kouluikäinen ei osaa uida eikä hiihtää, luistella, hyvä jos osaa pyörällä ajaa.

Heikko, ravinneköyhä ruokavalio raskausajasta lähtien. Ja tosiaan se D-vitamiinin puute. Moni raskaana oleva ja imettävä äiti mättää kaikkea roskaa sisuksiinsa ajattelematta että niistä rakentuu uusi elämä ja ihminen. Ja sama linja jatkuu, kumma juttu että lapsiperhearki tuntuu raskaalta eikä raskauskilot ota hävitäkseen.

Olen näin jälkikäteen usein miettinyt, miten vastuuntuntoisia ja _aikuisia_ omat vanhempani olivat jo alle 3-kymppisinä. Ja samanlaisia oli lähes kaikki vanhemmat siihen aikaan.

Nykyään vaan etsitään itseä ja eletään ikuista nuoruutta eläkeikään saakka. Oma juttunsa vanhoina saadut lapset ja ne hedelmöityshoidot.

Ryhtiliike tekisi ihmeitä.

Sota- ja pula-aika saisi ihmiset palaamaan perusasioiden pariin. Turhat diagnoosit vähenisivät kummasti. Korona sai jo positiivisia asioita tapahtumaan mutta ne alkavat jo unohtumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kyllä päättäväinenäiti halutessaan saa lapselle diagnoosin

Jos valehtelee lapsen oireet, niin sitten.

Lisäksi lapsen itsensä on kyettävä esittämään keskittymiskyvytöntä, psykologille, psykiatrille ja psyk.sairaanhoitajalle, sekä tehtävissä että haastattelussa että kahdenkeskisessä "vapaassa keskustelussa". Kuinka moni pikkulapsi jaksaa feikata useammalle aikuiselle tietoisesti? Usempana kertana, usealle aikuiselle? 

Etenkin testit on aika vaikea feikata 😅

Puolisoni sai diagnoosin nyt aikuisena vasta hiljattain. Kysykää ihmeessä, kuinka helposti ADHD-diagnoosin saa :)

Yksi suuri syy on todella älylaitteet ja nyky-yhteiskunnassa ihannoitu kiire ja multitaskaaminen. Ne aiheuttavat ADT:ta, jonka oireet ovat samat kuin ADHD:ssa. ADT paranee vain jättämällä älylaitteet minimiin ja lopettamalla multitaskaamisen. Diagnostiikkaan tarvittaisi jokin keino erottamaan nuo toisistaan, nyt se on vain ihmisen kertoman varassa.

Lisäksi ihmiset nykyään tykkävät diagnooseista. Ehkä se tavallaan on hyväkin, jos ihminen kokee diagnoosilla saavansa ymmärrystä. Mutta tarvitseeko kaikki piirteet diagnoosin? Minullakin on monia ADHD:n piirteitä ollut jo lapsesta asti, mutta olen silti pärjännyt elämässäni hyvin. En ajattele, että diagnoosi vaikuttaisi mihinkään. Olen vain tällainen, ihan tavallinen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on nykyisin keinotekoista.

Luonnollista olisi se että pariskunnille syntyisi lapset ehdottoman viimeistään kun ikää on 23v ja nämä vanhemmat kuolisi pois viimeistään 35-vuotiaina. Ehkä joku yksittäinen metusalemi kylän vanhin eläisi 40-vuotiaaksi.

Siitä on ihmiset jotain 200 vuotta aikaa kun tuo yllä kuvaamani oli täysin normaalia.

Rotuhygieniaa on nyt harjoitettu sata vuotta, sellaista versiota jossa yritetään saada kaikki lisääntymään ja elämään mahdollisimman pitkään ... ja sillä saatu aikaan ennennäkemätön fyysisen ja henkisen terveyden rappio.

Kohta joku painaa sitä isoa reset nappulaa ja taas aloitetaan alusta. Kunnon iso satakilometrinen meteori on jo miljoona vuotta myöhässä. Any day now.

Ihmiskunnan geeniperimä on rappeutunut niistä alkuajoista kun ihmiset elivät tuhansien vuosien ikäisiksi, olivat nykyistä paljon terveempiä sekä paljon isokoisempia. Lisäksi heillä oli kahdet hampaat ja kuusi sormea kädessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen ajateltiin, että ihmiset vaan ovat erilaisia.

Esim. kuulun ikäluokkaan, jonka nuoruudessa vielä ajateltiin, että osa ihmisistä on lahjakkaita matemaattisesti, osa kielellisesti, osa paras kädentaidoissa, osa taiteissa ja musiikissa.

Nykyään minusta vaikuttaa siltä, ettei ihmistä katsota enää terveeksi, jos hän ei pysty kaikkeen, mitä haluaa. Esim. jokaisen normaalin terveen ihmisen pitäisi ymmärtää pitkää matematiikka ja muutenkin kaikki on vain tahdonvoimasta kiinni.

Onko ihme, että ihmiset hakevat itselleen diagnooseja, jos eivät pysty kaikkeen? Olen yli 50-vuotias ja olen itsekin alkanut pohtia, olisiko minullakin koko ikäni ollut ADD.

Tässä on totuuden siemen. Ennenwanhaan näille tyhmemmilkekin riitti yksinkertaisia tehtäviä, joilla elättää itsensä eikä niiden aivot joutuneet koetukselle . Nykyisin täytyy pärjätä äkylkesi ja sietää stressiä ja painetta lähes työssä kuin työssä.

ADHD/ADD ei vaikuta älykkyyteen.

Vaikuttaa toki. Meillä Länsimaissa vankilat täynnä näitä ADHD-tapauksia. 

Miten se liittyy älykkyyteen?

Vangit ovat heikkolahjaisia, jos mittarina käytetään älykkyysosamäärää. 

Väännetään rautalangasta. ADHD/ADD ei vaikuta älykkyyteen eli ko. diagnoosin saanut voi olla erittäin älykäs tai toisaalta yhtä hyvin tyhmä.

Jokin aika sitten uutisoitiin, miten joku vanki oli suorittanut lakimiehen tutkinnon vankilassa istuessaan. Oli ainakin käyttänyt sen vankilan luppoajan hyvin ja taisi olla älyä myös aivoissaan.

Ollut pakko rauhoittua vankilassa.

EA3 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kyllä päättäväinenäiti halutessaan saa lapselle diagnoosin

Jos valehtelee lapsen oireet, niin sitten.

Lisäksi lapsen itsensä on kyettävä esittämään keskittymiskyvytöntä, psykologille, psykiatrille ja psyk.sairaanhoitajalle, sekä tehtävissä että haastattelussa että kahdenkeskisessä "vapaassa keskustelussa". Kuinka moni pikkulapsi jaksaa feikata useammalle aikuiselle tietoisesti? Usempana kertana, usealle aikuiselle? 

Etenkin testit on aika vaikea feikata 😅

Puolisoni sai diagnoosin nyt aikuisena vasta hiljattain. Kysykää ihmeessä, kuinka helposti ADHD-diagnoosin saa :)

Saako sillä jotain sosiaalisia etuuksia?

Vierailija kirjoitti:

Yksi suuri syy on todella älylaitteet ja nyky-yhteiskunnassa ihannoitu kiire ja multitaskaaminen. Ne aiheuttavat ADT:ta, jonka oireet ovat samat kuin ADHD:ssa. ADT paranee vain jättämällä älylaitteet minimiin ja lopettamalla multitaskaamisen. Diagnostiikkaan tarvittaisi jokin keino erottamaan nuo toisistaan, nyt se on vain ihmisen kertoman varassa.

Lisäksi ihmiset nykyään tykkävät diagnooseista. Ehkä se tavallaan on hyväkin, jos ihminen kokee diagnoosilla saavansa ymmärrystä. Mutta tarvitseeko kaikki piirteet diagnoosin? Minullakin on monia ADHD:n piirteitä ollut jo lapsesta asti, mutta olen silti pärjännyt elämässäni hyvin. En ajattele, että diagnoosi vaikuttaisi mihinkään. Olen vain tällainen, ihan tavallinen ihminen.

Monilla ihmisillä on adhd-piirteitä, mutta se ei pelkästään riitä diagnoosiin.

Adhd-diagnoosi edellyttää, että oireita on ollut jo lapsuudessa ja ne haittaavat normaalia elämää. Adhd:sta ei voi myöskään lopullisesti parantua, mutta moni hyötyy lääkityksestä ja siitä, että opettelee tulemaan piirteidensä kanssa toimeen.

Vierailija kirjoitti:

EA3 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kyllä päättäväinenäiti halutessaan saa lapselle diagnoosin

Jos valehtelee lapsen oireet, niin sitten.

Lisäksi lapsen itsensä on kyettävä esittämään keskittymiskyvytöntä, psykologille, psykiatrille ja psyk.sairaanhoitajalle, sekä tehtävissä että haastattelussa että kahdenkeskisessä "vapaassa keskustelussa". Kuinka moni pikkulapsi jaksaa feikata useammalle aikuiselle tietoisesti? Usempana kertana, usealle aikuiselle? 

Etenkin testit on aika vaikea feikata 😅

Puolisoni sai diagnoosin nyt aikuisena vasta hiljattain. Kysykää ihmeessä, kuinka helposti ADHD-diagnoosin saa :)

Saako sillä jotain sosiaalisia etuuksia?

Jos tarkoitit, että saako adhd-diagnoosilla sairauslomaa tai eläkettä, niin ei, kyllä hän edelleen töissä käy. Lääkitystä hän on aloitellut ja siitä tulee kyllä olemaan apua.

Vierailija kirjoitti:

Vanha munasolu + vanhan miehen siittiö = erityislapsi. Vaiettu totuus. Lisäksi koulut saavat enemmän rahaa mitä enemmän on erityislapsia = enemmän diagnooseja. Myös normaalien ominaisuuksien muuntaminen uusiksi taudeiksi jenkkimalliin (ujo = mielenterveysongelma) on rantautunut Suomeen.

Epäsuosittu totuus, mutta ne lapset on syytä hankkia nuorena syystä. Erityisesti miehille on kova pala hyväksyä, että heidän ikänsä voisi vaikuttaa lapsen terveyteen, sillä monet ovat tuudittautuneet jo nuoruudesta asti ajattelemaan, että aikaa lisääntymiseen on loputtomasti toisin kuin naisilla. Sitten on tietysti toinen vaiettu aihe, joka alkaa r-kirjaimella ja hyödyttää lääketeollisuutta, mutta tästä ei pysty edes keskustelemaan tällä foorumilla.

Ennen ihmiset joutuivat kärsiä näistä vaivoista ja niitä hoidettiin vain ahdistuksena ja masennuksena. Nyt vasta aikuiset ovat voineet saada diagnoosia. Itse odotan että saisin myös diagnoosin kun lapsi on sentäs päässyt tutkimuksiin asti.

Se on muuttunut, että entiset " huonosti kasvatetut")adhd) ja "haaveilijat" (add") ja "temppuilijat (aistiyliherkkä autisti) saavat nykyään diagnoosin.

T. 44v Add naikkonen joka sai diagnoosin vasta 33vuotiaana 

Vierailija kirjoitti:

Siihen aikaan kun oli kaksi TV- ja radiokanavaa, ei nettiä eikä kännyköitä ei ollut ADHD:tä, autismia eikä muitakaan vastaavia häiriöitä.

Sano tuo 70vuotiaalle isälleni ja 66vuotiaalle tädilleni joilla molemmilla on ADHD :D

Koulu ja työelämä on muuttunut.

Lievä nepsy ennen pärjäsi, eikä diagnoosille ollut tarvetta.

Nykyään jo eskarilaiselta vaaditaan itseohjautumista ja itsearviointia.

Lievä as, aDhd tai add jo pudottaa kelkasta.

Ihmiset hakemalla hakee lapselleen leiman, jotta voisi puhua siitä ja että kokisivat lapsensa olevan erityinen ja että ei tarvitse katsoa itseään peiliin huonon kasvatuksen takia.

10 vuotta sitten oli muodikasta sanoa että miten lapsi on allerginen kaikelle, jottei vanhempien tarvinnut itse syödä kylässä ollessaan tiettyjä ruokia ja että saivat valikoida parhaat ruuat päältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen ajateltiin, että ihmiset vaan ovat erilaisia.

Esim. kuulun ikäluokkaan, jonka nuoruudessa vielä ajateltiin, että osa ihmisistä on lahjakkaita matemaattisesti, osa kielellisesti, osa paras kädentaidoissa, osa taiteissa ja musiikissa.

Nykyään minusta vaikuttaa siltä, ettei ihmistä katsota enää terveeksi, jos hän ei pysty kaikkeen, mitä haluaa. Esim. jokaisen normaalin terveen ihmisen pitäisi ymmärtää pitkää matematiikka ja muutenkin kaikki on vain tahdonvoimasta kiinni.

Onko ihme, että ihmiset hakevat itselleen diagnooseja, jos eivät pysty kaikkeen? Olen yli 50-vuotias ja olen itsekin alkanut pohtia, olisiko minullakin koko ikäni ollut ADD.

Tässä on totuuden siemen. Ennenwanhaan näille tyhmemmilkekin riitti yksinkertaisia tehtäviä, joilla elättää itsensä eikä niiden aivot joutuneet koetukselle . Nykyisin täytyy pärjätä äkylkesi ja sietää stressiä ja painetta lähes työssä kuin työssä.

ADHD/ADD ei vaikuta älykkyyteen.

Vaikuttaa toki. Meillä Länsimaissa vankilat täynnä näitä ADHD-tapauksia. 

Miten se liittyy älykkyyteen?

Jos tuo onkin sitä mieltä, että kaikki rikolliset eivät ole älykkäitä ovat siis ts. vähä-älyisiä 🤷

Niinhän se tutkitusti on. Rikolliset ovat vähä-älyisiä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset hakemalla hakee lapselleen leiman, jotta voisi puhua siitä ja että kokisivat lapsensa olevan erityinen ja että ei tarvitse katsoa itseään peiliin huonon kasvatuksen takia.

10 vuotta sitten oli muodikasta sanoa että miten lapsi on allerginen kaikelle, jottei vanhempien tarvinnut itse syödä kylässä ollessaan tiettyjä ruokia ja että saivat valikoida parhaat ruuat päältä.

No kerro vielä jollekin nepsylapsen vanhemmalle, kuinka helposti diagnooseja saa ja että he ovat vain kasvattaneet lapsensa väärin./s

Vierailija kirjoitti:

Havaintosi on mitä todennäköisimmin oikea. Mutta miksi tapaukset ovat tosiaan selkeästi lisääntyneet? Itse olen sitä mieltä, että 2000-luvun non-stop ärsyketulva ja maailman liian nopeasti kasvanut yleinen hektisyys ovat tämän takana.

Asia on kokonaisuutena käsittämättömän iso, mutta merkittävimpiä osatekijöitä ovat mm. vuorokauden ympäri huomiota kaappaavat älylaitteet SoMe-täkyineen (jotka taasen saavat ihmiset tuntemaan monesti jotakin negatiivista), työelämän hektisyys (joka sekin tulee kotiin mukaan älylaitteiden myötä), sekä epävarmuus omasta että koko planeetan tulevaisuudesta.

Kun tämä kaikki saa vanhemmat oireilemaan kroonisesti negatiivisissa tunnetiloissa, pahenevat muuten mahd. lievemmiksi jääneet neurokirjopiirteet sekä heidän lapsissaan että myöskin heissä itsessään; neuro-ongelmathan eivät ole on-off -tyyppisiä, vaan yksilöllisiä, eri oireiden vaihdellessa vahvasti tapauksesta toiseen.

Kyllä, näitä tapauksia oli paljon menneessäkin maailmassa (kuten monet alkoholilla itseään "lääkitsevät", joiden kognitio ei tähän maailmaan ole kerta kaikkiaan sopinut), mutta nykypäivän kaoottisuus saa monen muuten hallinnassa olevan oirekuvan ylittämään sen kriittisen rajan.

Maailma polarisoituu koko ajan, ja voittajatyypeiksi nousee tulevaisuudessa yhä harvempi, heidän luontaisten ominaisuuksiensa sopiessa siihen ihmiskuntaan, jota tässä on "luotu" etenkin parin viime vuosikymmenen aikana.

Olen viime aikoina oivaltanut, että (itsekin ADD) tähän maailmaan, jollaiseksi se on tehty viime vuosikymmenien aikana, ei enää mahdu kuin tietynlainen ihmisryhmä. Eli ihmiset, joista on hyötyä mahdollisimman paljon, nopeasti ja tehokkaasti.

Olen jopa alkanut kyseenalaistaa koko nepsy diagnoosit. Ihmisen luontaiset ominaisuudet on tehty sairauden kaltaisiksi tiloiksi, koska maailmassa on niin kovat arvot ja vain RAHA millä on väliä. Ihmisestä on leivottu epäinhimillinen olento ja vain yksi ja ainoa tapa elää on oikein.

Tästä diagnoosien hurja lisääntyminen johtuu.

EA3 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi suuri syy on todella älylaitteet ja nyky-yhteiskunnassa ihannoitu kiire ja multitaskaaminen. Ne aiheuttavat ADT:ta, jonka oireet ovat samat kuin ADHD:ssa. ADT paranee vain jättämällä älylaitteet minimiin ja lopettamalla multitaskaamisen. Diagnostiikkaan tarvittaisi jokin keino erottamaan nuo toisistaan, nyt se on vain ihmisen kertoman varassa.

Lisäksi ihmiset nykyään tykkävät diagnooseista. Ehkä se tavallaan on hyväkin, jos ihminen kokee diagnoosilla saavansa ymmärrystä. Mutta tarvitseeko kaikki piirteet diagnoosin? Minullakin on monia ADHD:n piirteitä ollut jo lapsesta asti, mutta olen silti pärjännyt elämässäni hyvin. En ajattele, että diagnoosi vaikuttaisi mihinkään. Olen vain tällainen, ihan tavallinen ihminen.

Monilla ihmisillä on adhd-piirteitä, mutta se ei pelkästään riitä diagnoosiin.

Adhd-diagnoosi edellyttää, että oireita on ollut jo lapsuudessa ja ne haittaavat normaalia elämää. Adhd:sta ei voi myöskään lopullisesti parantua, mutta moni hyötyy lääkityksestä ja siitä, että opettelee tulemaan piirteidensä kanssa toimeen.

Monesti ne ovat niin lieviä, että haittaavat vain toisten elämää.

EA3 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi suuri syy on todella älylaitteet ja nyky-yhteiskunnassa ihannoitu kiire ja multitaskaaminen. Ne aiheuttavat ADT:ta, jonka oireet ovat samat kuin ADHD:ssa. ADT paranee vain jättämällä älylaitteet minimiin ja lopettamalla multitaskaamisen. Diagnostiikkaan tarvittaisi jokin keino erottamaan nuo toisistaan, nyt se on vain ihmisen kertoman varassa.

Lisäksi ihmiset nykyään tykkävät diagnooseista. Ehkä se tavallaan on hyväkin, jos ihminen kokee diagnoosilla saavansa ymmärrystä. Mutta tarvitseeko kaikki piirteet diagnoosin? Minullakin on monia ADHD:n piirteitä ollut jo lapsesta asti, mutta olen silti pärjännyt elämässäni hyvin. En ajattele, että diagnoosi vaikuttaisi mihinkään. Olen vain tällainen, ihan tavallinen ihminen.

Monilla ihmisillä on adhd-piirteitä, mutta se ei pelkästään riitä diagnoosiin.

Adhd-diagnoosi edellyttää, että oireita on ollut jo lapsuudessa ja ne haittaavat normaalia elämää. Adhd:sta ei voi myöskään lopullisesti parantua, mutta moni hyötyy lääkityksestä ja siitä, että opettelee tulemaan piirteidensä kanssa toimeen.

No, olen lähipiirissä nähnyt, miten pari aikuista saa ADHD-diagnoosin ja melko helpolta se on vaikuttanut. Testeissäkin nojataan hyvin paljon siihen, miten potilas itse kokee asiat. Toki jotenkin pitää todistaa, että ongelmia on ollut lapsuudessa, mutta siihen riittää esim. puhelu vanhemmille.