Jotain on tapahtunut, kun ADHD:ta, autismia jne esiintyy niin paljon

Miksi ajatellaan että on jotenkin poikkeuksillista, että nuori lukee kokeisiin aina viime tingassa ja prokrastinaatio nähdään häiriönä ja selvänä merkkinä ADHD:sta. 

Uskallan väittää, että suurin osa nuorista mielummin katsoo netflixiä tai pelaa kuin tekee tylsiä koulutehtäviä. Aivot eivät ole vielä edes täysin kehittyneet siinä vaiheessa, kun mennään korkeakouluun. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi ajatellaan että on jotenkin poikkeuksillista, että nuori lukee kokeisiin aina viime tingassa ja prokrastinaatio nähdään häiriönä ja selvänä merkkinä ADHD:sta. 

Uskallan väittää, että suurin osa nuorista mielummin katsoo netflixiä tai pelaa kuin tekee tylsiä koulutehtäviä. Aivot eivät ole vielä edes täysin kehittyneet siinä vaiheessa, kun mennään korkeakouluun. 

Ei diagnoosia tietenkään tuolla perusteella saa. Toisaalta Netflixiin keskittyminenkin voi olla liikaa ADHD:lle.

Diagnoosin tekee psykiatrian erikoislääkäri. Lisänä oli käynnit opiskeluun perehtyneen psykologin luona.

Erilaiset rokotteet. Tilastollisesti rokotteiden lisääntymisen myötä on lisääntynyt myös autismi ja autoimmuunisairaudet.

Nykyruokavalio: sokeri, makeutusaineet, nuoret juo jo kahvia ja energiajuomia ym.

Kaikki pitää nykyisin ahtaa samaan muottiin. Ellei mahdu niin sitten lääkäriin diagnosoitavaksi.

Kärjistettynä noin.

Narsistit diagnosoivat muita matalalla koulutuksellaan.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että lasten lisääntynyt levottomuus johtuu myös vanhempien ja muiden läheisten aikuisten omasta levottomuudesta, stressistä, huolesta, suorittamisesta tms. Lapset huomaavat aikuisten tunnetiloja hyvinkin varhaisessa vaiheessa, vaikka eivät niitä ymmärrä tai osaa niitä käsitellä. Jos ajattelisin itse olevani lapsi tässä ajassa niin kyllä päällimmäinen huoleni olisi se, että miksi aikuiset ovat niin kireitä ja huolissaan koko ajan, pitäisikö minunkin olla ja tapahtuuko pian jotain kamalaa.

Kyllä. Lisäksi moni lapsi reagoi levottomuudella muutoksiin perheessä, joita nykyään on paljon.

Kyllä,

muutos on tapahtunut, mutta ei ihmisissä yksilöinä, vaan ympäröivässä yhteiskunnassa. Suurelle osalle ihmisistä ei sovi 24/7 älylaitteella somessa oleminen, eikä nykyisen kaltainen opiskelu/työkulttuuri. Siitä tässä on kyse, eikä lisääntyneistä tautimääristä. Se joka nykyään saa nepsydiagnoosin, ei olisi sitä saanut ysärillä, koska silloin hän saattoi pärjätä elämässään jopa paremmin kuin nepsytön.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä,

muutos on tapahtunut, mutta ei ihmisissä yksilöinä, vaan ympäröivässä yhteiskunnassa. Suurelle osalle ihmisistä ei sovi 24/7 älylaitteella somessa oleminen, eikä nykyisen kaltainen opiskelu/työkulttuuri. Siitä tässä on kyse, eikä lisääntyneistä tautimääristä. Se joka nykyään saa nepsydiagnoosin, ei olisi sitä saanut ysärillä, koska silloin hän saattoi pärjätä elämässään jopa paremmin kuin nepsytön.

Kyse on evoluutiosta ja se on tiedetty jo pitkään. Valitettavasti tämä tieto poistui täältä. Etsikää TED our kids are different species.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä,

muutos on tapahtunut, mutta ei ihmisissä yksilöinä, vaan ympäröivässä yhteiskunnassa. Suurelle osalle ihmisistä ei sovi 24/7 älylaitteella somessa oleminen, eikä nykyisen kaltainen opiskelu/työkulttuuri. Siitä tässä on kyse, eikä lisääntyneistä tautimääristä. Se joka nykyään saa nepsydiagnoosin, ei olisi sitä saanut ysärillä, koska silloin hän saattoi pärjätä elämässään jopa paremmin kuin nepsytön.

Totta tämäkin. Luin aikoinaan jutun psykiatrista, joka oli itse saanut ADHD-diagnoosin aikuisena. Hänkin sanoi, että nykyinen tietoyhteiskunta kuormittaa ihmisen kognitiivisia kykyjä ihan eri tavalla ja että diagnoositkin ovat tavallaan keinotekoisia.

Mutta joo, tuskinpa autismi tai ADHD on vain maagisesti yleistynyt, vaan diagnostiikka on parempaa kuin ennen.

Kaikki on nykyisin keinotekoista.

Luonnollista olisi se että pariskunnille syntyisi lapset ehdottoman viimeistään kun ikää on 23v ja nämä vanhemmat kuolisi pois viimeistään 35-vuotiaina. Ehkä joku yksittäinen metusalemi kylän vanhin eläisi 40-vuotiaaksi.

Siitä on ihmiset jotain 200 vuotta aikaa kun tuo yllä kuvaamani oli täysin normaalia.

Rotuhygieniaa on nyt harjoitettu sata vuotta, sellaista versiota jossa yritetään saada kaikki lisääntymään ja elämään mahdollisimman pitkään ... ja sillä saatu aikaan ennennäkemätön fyysisen ja henkisen terveyden rappio.

Kohta joku painaa sitä isoa reset nappulaa ja taas aloitetaan alusta. Kunnon iso satakilometrinen meteori on jo miljoona vuotta myöhässä. Any day now.

Liikaa rokotteita, älylaitteita ja ympäristömyrkkyjä.

Aivot menee paskaksi.

EA3 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä,

muutos on tapahtunut, mutta ei ihmisissä yksilöinä, vaan ympäröivässä yhteiskunnassa. Suurelle osalle ihmisistä ei sovi 24/7 älylaitteella somessa oleminen, eikä nykyisen kaltainen opiskelu/työkulttuuri. Siitä tässä on kyse, eikä lisääntyneistä tautimääristä. Se joka nykyään saa nepsydiagnoosin, ei olisi sitä saanut ysärillä, koska silloin hän saattoi pärjätä elämässään jopa paremmin kuin nepsytön.

Totta tämäkin. Luin aikoinaan jutun psykiatrista, joka oli itse saanut ADHD-diagnoosin aikuisena. Hänkin sanoi, että nykyinen tietoyhteiskunta kuormittaa ihmisen kognitiivisia kykyjä ihan eri tavalla ja että diagnoositkin ovat tavallaan keinotekoisia.

Mutta joo, tuskinpa autismi tai ADHD on vain maagisesti yleistynyt, vaan diagnostiikka on parempaa kuin ennen.

Minun tätini on aina ollut vilkas, on vieläkin vaikkei tahdo liikkeelle enää päästä, silloin 50- luvulla pidettiin vain vilkkaana ja kun sisarukset Ihmetteli sitä vauhtia, heidän isä vaan sanoi "antaa olla tuollainen". Minulla on ADHD ja lukihäiriö, opettaja piti vain tyhmänä kun en onnistunut lukemaan yhtä hyvin kuin muut ja muutenkin olin omissa maailmoissa, en siis jaksanut seurata opetusta jos ei ollut jotain mielenkiintoista. Mutta nyt vasta aikuisena olen tajunnut asian oikean laidan, miksi juuri minä olin tämän tästä jälki-istunnossa, opettaja kyllä äidilleni kehui että olen kiltti ja olen vieläkin, mutta...on siis testattu sekä lukihäiriö että ADHD, lääkettä en käytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä juuri! Voin vain kuvitella sitä turvattomuuden määrää mikä nykypäivän lapsilla on harteillaan.

Lisäksi monet aikuiset eivät yhtään suodata, mitä ja miten puhuvat lasten läsnäollessa, mitä esim. uutisia tv:stä tulee, mitä pelejä pelataan. Ajatellaan kai, että se lapsi on pienikokoinen aikuinen.

Ai vitsit, meidän 7-vuotias lapsi tuli naapurista pahalla päällä ja kertoi, että tuli kotiin, koska naapurissa asuva kaveri pelaa jotain pelottavaa peliä ja hän pelkää, ettei saa illalla unta jos katsoo sitä. Aloin selvittämään mitähän peliä naapurin 6-vuitias pelaa. Kuuklasin pelejä ja lapseni osoitti kuvista GTA 5. Kerroin naapurin äidille, että lapsenne taitaa pelata k-18 peliä, niin tämä huolettomana naureskeli, että ei se varmaan ole mikään ikärajapeli kun heidän Julle pelaa sitä niin mielellään ja sitä paitsi Jullea ei pelota oikeastaan mikään kun on nähnyt isoisän oikeita aseita mökillä. Sanoin, että jos lähettäisi meidän lapset kotiin, jos heillä sitä peliä vielä pelataan, koska meidän lapsia se pelottaa. Reilun 4 kk päästä äiti sanoi, että oli tarkemmin seurannut mitä pelissä tapahtuu ja myönsi mun olleen oikeassa, pelissä oli tapahtunut jotain hirveyksiä. Käsitin, että se peli on nyt heilläkin kielletty. Mä en tiedä varmasti mikä peli oli kyseessä, koska en tietenkään voi naapuriin mennä ratsaamaan, mutta luulen, että se oli GTA.

Toisen naapurin lapset on peloteltu henkihieveriin koronalla ja yksi lapsemme kaveri on pätevöitynyt Ukrainan sota-asiantuntijana. Mä en ole itse seurannut korona uutisointia sitten toukokuun 2020 ja sotauutiset olen skipannut kokonaan. En ymmärrä miten vanhemmat antaa lastensa seurata tänä päivänä uutisia.

EA3 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä,

muutos on tapahtunut, mutta ei ihmisissä yksilöinä, vaan ympäröivässä yhteiskunnassa. Suurelle osalle ihmisistä ei sovi 24/7 älylaitteella somessa oleminen, eikä nykyisen kaltainen opiskelu/työkulttuuri. Siitä tässä on kyse, eikä lisääntyneistä tautimääristä. Se joka nykyään saa nepsydiagnoosin, ei olisi sitä saanut ysärillä, koska silloin hän saattoi pärjätä elämässään jopa paremmin kuin nepsytön.

Totta tämäkin. Luin aikoinaan jutun psykiatrista, joka oli itse saanut ADHD-diagnoosin aikuisena. Hänkin sanoi, että nykyinen tietoyhteiskunta kuormittaa ihmisen kognitiivisia kykyjä ihan eri tavalla ja että diagnoositkin ovat tavallaan keinotekoisia.

Mutta joo, tuskinpa autismi tai ADHD on vain maagisesti yleistynyt, vaan diagnostiikka on parempaa kuin ennen.

Oppimistulokset peruskoulussa omaavat lähes täydellisen negatiivisen korrelaation nepsymäisyyden lisääntymisen kanssa 2000-luvulla. Asiat eivät ole niinkuin ennenkin. Muutos on tapahtunut. 

Vierailija kirjoitti:

Lapseni autismipiirteet eivät johdu laitteista, sillä niitä hän on käyttänyt elämässään tavallista vähemmän. Sen sijaan piirteet ovat vahvistuneet aina kun häntä on kiusattu tai koulussa on ollut muuten kuormittavaa, ja lieventyneet silloin kun hänet on hyväksytty joukkoon sellaisena kuin on.

Olen pahoillani, että lastasi on kiusattu: Paitsi että kiusaaminen yleisestikin ottaen on aina väärin on se erityisen vahingollista autismipiirteisille lapsille, jotka jo lähtökohtaisesti joutuvat taistelemaan epäinhimillisen paljon löytääkseen paikkansa tässä maailmassa. Onneksi hänellä on vanhempi/vanhemmat, joka selkeästi ymmärtää häntä aidosti ja välittää syvästi.

Kaikki älylaitteetkin ovat tosiaan vain työkaluja. Ongelmaksi asia muodostuu, kun työkaluista tulee ihmisen tunne-elämän kaappaavia välineitä, jotka ruokkivat etenkin negatiivisia tunteita. Mielestäni lapsesi on toiminut asian suhteen viisaasti.

Haluaisin uskoa, että (koulu)kiusaaminen olisi vähenemään päin, mutta en vain pysty. Tässäkin näen samanlaiset kuviot kuin "aikuisten maailmassa": Joillakin ihmisillä on synnynnäinen, korostettu tarve varmistaa oma paikkansa laumassa - mielellään sen huipulla - ja ylentää itsensä alentamalla muita. Uhri onkin useimmiten se lauman erilainen yksilö, joka juuritasolla poikkeaa muista, vaikka ihmisenä olisikin tuhat kertaa kiusaajaansa parempi. Tieteellisenä käsitteenä asian nimi on sosiaalinen dominanssiorientaatio (social dominance orientation). Nyt lentää loppukärjistys melkoisen pitkälle, mutta esim. itänaapurin tämänhetkiset toimet menevät tuon käsitteen alle.

Ympäristö myrkytettyä raskasmetalleilla, muoveilla.         Ilma, vesistö esim. pilattu.     Typerä koulutusjärjestelmä.

Huonot geenit leviävät maailmassa koska sosialismi joka puolella.

Valtiot pystyvät sekoittamaan kaikki maailmanasit kimpassa tyhmillä päätöksillään koska ohjaavat raha hanoja keskuspankeilla.

Isäni oli klassinen adhd. 40-luvun lapsi, ei diagnoosia. Hyvin villi lapsena, mutta myös aikuisena. Hän ei ollut hetkeäkään paikallaan, lääkitsi oloaan viinalla ja urheilulla, kymmeniä rautoja tulessa. Veljensä myös.

Veljekset saivat viisi lasta, joista meillä kaikilla toistui samoja tarkkaavaisuuden häiriön piirteitä. Kasarilla ei tullut diagnooseja. Meidän serkusten lapset jo sitten saivat diagnoosit, josta aloimme oivaltaa, että perimämme levittää tätä adhd/add. Vaikka ilmeisesti pitäisi periytyä noin puolelle.

Kahden villin veljeksen jälkeläisiä on nyt kolmannessa polvessa 11 kpl. Näin se häiriö laajenee ja laajenee sukupolvi kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

EA3 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä,

muutos on tapahtunut, mutta ei ihmisissä yksilöinä, vaan ympäröivässä yhteiskunnassa. Suurelle osalle ihmisistä ei sovi 24/7 älylaitteella somessa oleminen, eikä nykyisen kaltainen opiskelu/työkulttuuri. Siitä tässä on kyse, eikä lisääntyneistä tautimääristä. Se joka nykyään saa nepsydiagnoosin, ei olisi sitä saanut ysärillä, koska silloin hän saattoi pärjätä elämässään jopa paremmin kuin nepsytön.

Totta tämäkin. Luin aikoinaan jutun psykiatrista, joka oli itse saanut ADHD-diagnoosin aikuisena. Hänkin sanoi, että nykyinen tietoyhteiskunta kuormittaa ihmisen kognitiivisia kykyjä ihan eri tavalla ja että diagnoositkin ovat tavallaan keinotekoisia.

Mutta joo, tuskinpa autismi tai ADHD on vain maagisesti yleistynyt, vaan diagnostiikka on parempaa kuin ennen.

Oppimistulokset peruskoulussa omaavat lähes täydellisen negatiivisen korrelaation nepsymäisyyden lisääntymisen kanssa 2000-luvulla. Asiat eivät ole niinkuin ennenkin. Muutos on tapahtunut. 

Olisiko sitten koulussa jotain korjattavaa? Ketä se palvelee, jos luokkakoot ovat isoja ja samassa ryhmässä useita enemmän tukea tarvitsevia?

Saavatkohan ADHD-diagnoosin omaavat enemmän lapsia?