Metsien hiilinielut

Vierailija kirjoitti:

Kyllä puuta suomesta löytyy, jos käy lapissa ajelemassa niin siellä on semmoista ryteikköä että kyllä harvennusta kaipaa että puu kasvaisi kunnolla.

Metsän omistaja saa tehdä metsille mitä haluaa, vaikka hakata, nythän se kannattaa kun puun hinta on niin korkealla. Jokainen omalla tyylillänsä. Verot kyllä maksellaan.

No sitten kun Venäjän puolelta saa taas puuta tuoda niin sieltä saa hakata kuinka paljon vaan sielu sietää ja metsääkin siperiassa voi palaa satoja tuhansia hehtaareja.

Ilmasto hysteria on nykyään niin suurta.

Totuus on että metsätalouden oppien mukaisen harvennuksen jälkeen metsän kokonaiskasvu on 5-30% pienempi kuin ennen harvennusta. Eli ilmastonäkökulmasta harvennus on epäedullinen toimenpide. Jäljelle jääneet puut kasvavat toki nopeammin tukkikokoon, mutta puuta metsässä on jatkossa vähemmän kuin täystiheänä säilytetyssä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä puuta suomesta löytyy, jos käy lapissa ajelemassa niin siellä on semmoista ryteikköä että kyllä harvennusta kaipaa että puu kasvaisi kunnolla.

Metsän omistaja saa tehdä metsille mitä haluaa, vaikka hakata, nythän se kannattaa kun puun hinta on niin korkealla. Jokainen omalla tyylillänsä. Verot kyllä maksellaan.

No sitten kun Venäjän puolelta saa taas puuta tuoda niin sieltä saa hakata kuinka paljon vaan sielu sietää ja metsääkin siperiassa voi palaa satoja tuhansia hehtaareja.

Ilmasto hysteria on nykyään niin suurta.

Totuus on että metsätalouden oppien mukaisen harvennuksen jälkeen metsän kokonaiskasvu on 5-30% pienempi kuin ennen harvennusta. Eli ilmastonäkökulmasta harvennus on epäedullinen toimenpide. Jäljelle jääneet puut kasvavat toki nopeammin tukkikokoon, mutta puuta metsässä on jatkossa vähemmän kuin täystiheänä säilytetyssä.

Opit on oppeja, mutta onko kokemusta metsästä? on näistä agrologien kanssa väännetty, mutta täällähän vauva palstalla todelliset asiantuntijat ovat. Tämä ilmasto hössötys on mitä on, itellä yli 100 hehtaaria ja jos menee siihen että pakko suojellaan niin sitä ennen menee matalaksi ja näillä seuduilla moni miettii että vetäisis sileäksi kun tässä ilmasto hössötyksessä ei ole mitään järkeä. Valtio tuskin maksaa suojelusta saman mitä saa metsästä suoralla pystykaupalla tilille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä puuta suomesta löytyy, jos käy lapissa ajelemassa niin siellä on semmoista ryteikköä että kyllä harvennusta kaipaa että puu kasvaisi kunnolla.

Metsän omistaja saa tehdä metsille mitä haluaa, vaikka hakata, nythän se kannattaa kun puun hinta on niin korkealla. Jokainen omalla tyylillänsä. Verot kyllä maksellaan.

No sitten kun Venäjän puolelta saa taas puuta tuoda niin sieltä saa hakata kuinka paljon vaan sielu sietää ja metsääkin siperiassa voi palaa satoja tuhansia hehtaareja.

Ilmasto hysteria on nykyään niin suurta.

Totuus on että metsätalouden oppien mukaisen harvennuksen jälkeen metsän kokonaiskasvu on 5-30% pienempi kuin ennen harvennusta. Eli ilmastonäkökulmasta harvennus on epäedullinen toimenpide. Jäljelle jääneet puut kasvavat toki nopeammin tukkikokoon, mutta puuta metsässä on jatkossa vähemmän kuin täystiheänä säilytetyssä.

Opit on oppeja, mutta onko kokemusta metsästä? on näistä agrologien kanssa väännetty, mutta täällähän vauva palstalla todelliset asiantuntijat ovat. Tämä ilmasto hössötys on mitä on, itellä yli 100 hehtaaria ja jos menee siihen että pakko suojellaan niin sitä ennen menee matalaksi ja näillä seuduilla moni miettii että vetäisis sileäksi kun tässä ilmasto hössötyksessä ei ole mitään järkeä. Valtio tuskin maksaa suojelusta saman mitä saa metsästä suoralla pystykaupalla tilille.

No, nuo kasvun alenemaa koskevat luvut ovat suoraan Metsälehden sivuilta.

Ymmärrän, että ilmastokeskustelu tuntuu hössötykseltä, kun on totuttu siihen, että voi menetellä metsien ja muun omaisuuden kanssa siten kuin parhaalta tuntuu. Globaalit ongelmat kuitenkin koskettavat aivan jokaista ja usko tai älä, ne eivät ole sumutusta tai salaliitto. Joka vähänkään välittää lapsiensa ja lapsenlapsiensa tulevaisuudesta - tai ympäristöstään - kallistaa korvaansa ilmastokeskustelulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä puuta suomesta löytyy, jos käy lapissa ajelemassa niin siellä on semmoista ryteikköä että kyllä harvennusta kaipaa että puu kasvaisi kunnolla.

Metsän omistaja saa tehdä metsille mitä haluaa, vaikka hakata, nythän se kannattaa kun puun hinta on niin korkealla. Jokainen omalla tyylillänsä. Verot kyllä maksellaan.

No sitten kun Venäjän puolelta saa taas puuta tuoda niin sieltä saa hakata kuinka paljon vaan sielu sietää ja metsääkin siperiassa voi palaa satoja tuhansia hehtaareja.

Ilmasto hysteria on nykyään niin suurta.

Totuus on että metsätalouden oppien mukaisen harvennuksen jälkeen metsän kokonaiskasvu on 5-30% pienempi kuin ennen harvennusta. Eli ilmastonäkökulmasta harvennus on epäedullinen toimenpide. Jäljelle jääneet puut kasvavat toki nopeammin tukkikokoon, mutta puuta metsässä on jatkossa vähemmän kuin täystiheänä säilytetyssä.

Opit on oppeja, mutta onko kokemusta metsästä? on näistä agrologien kanssa väännetty, mutta täällähän vauva palstalla todelliset asiantuntijat ovat. Tämä ilmasto hössötys on mitä on, itellä yli 100 hehtaaria ja jos menee siihen että pakko suojellaan niin sitä ennen menee matalaksi ja näillä seuduilla moni miettii että vetäisis sileäksi kun tässä ilmasto hössötyksessä ei ole mitään järkeä. Valtio tuskin maksaa suojelusta saman mitä saa metsästä suoralla pystykaupalla tilille.

No, nuo kasvun alenemaa koskevat luvut ovat suoraan Metsälehden sivuilta.

Ymmärrän, että ilmastokeskustelu tuntuu hössötykseltä, kun on totuttu siihen, että voi menetellä metsien ja muun omaisuuden kanssa siten kuin parhaalta tuntuu. Globaalit ongelmat kuitenkin koskettavat aivan jokaista ja usko tai älä, ne eivät ole sumutusta tai salaliitto. Joka vähänkään välittää lapsiensa ja lapsenlapsiensa tulevaisuudesta - tai ympäristöstään - kallistaa korvaansa ilmastokeskustelulle.

Nythän sinä vääristelet ja irroittelet asioita yhteydestään. Metsälehden jutussa puhutaan että vanhan männikön kasvu alenee, jos sitä harvennetaan. Sen jälkeen heti mainitaan että taimikossa harvennuksen puute voi johtaa kasvun alenemiseen. Juuri kuten täälläkin on kaikki kertoneet. Et ole tainnut metsää nähdä kuin kuvissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä puuta suomesta löytyy, jos käy lapissa ajelemassa niin siellä on semmoista ryteikköä että kyllä harvennusta kaipaa että puu kasvaisi kunnolla.

Metsän omistaja saa tehdä metsille mitä haluaa, vaikka hakata, nythän se kannattaa kun puun hinta on niin korkealla. Jokainen omalla tyylillänsä. Verot kyllä maksellaan.

No sitten kun Venäjän puolelta saa taas puuta tuoda niin sieltä saa hakata kuinka paljon vaan sielu sietää ja metsääkin siperiassa voi palaa satoja tuhansia hehtaareja.

Ilmasto hysteria on nykyään niin suurta.

Totuus on että metsätalouden oppien mukaisen harvennuksen jälkeen metsän kokonaiskasvu on 5-30% pienempi kuin ennen harvennusta. Eli ilmastonäkökulmasta harvennus on epäedullinen toimenpide. Jäljelle jääneet puut kasvavat toki nopeammin tukkikokoon, mutta puuta metsässä on jatkossa vähemmän kuin täystiheänä säilytetyssä.

Opit on oppeja, mutta onko kokemusta metsästä? on näistä agrologien kanssa väännetty, mutta täällähän vauva palstalla todelliset asiantuntijat ovat. Tämä ilmasto hössötys on mitä on, itellä yli 100 hehtaaria ja jos menee siihen että pakko suojellaan niin sitä ennen menee matalaksi ja näillä seuduilla moni miettii että vetäisis sileäksi kun tässä ilmasto hössötyksessä ei ole mitään järkeä. Valtio tuskin maksaa suojelusta saman mitä saa metsästä suoralla pystykaupalla tilille.

No, nuo kasvun alenemaa koskevat luvut ovat suoraan Metsälehden sivuilta.

Ymmärrän, että ilmastokeskustelu tuntuu hössötykseltä, kun on totuttu siihen, että voi menetellä metsien ja muun omaisuuden kanssa siten kuin parhaalta tuntuu. Globaalit ongelmat kuitenkin koskettavat aivan jokaista ja usko tai älä, ne eivät ole sumutusta tai salaliitto. Joka vähänkään välittää lapsiensa ja lapsenlapsiensa tulevaisuudesta - tai ympäristöstään - kallistaa korvaansa ilmastokeskustelulle.

Nythän sinä vääristelet ja irroittelet asioita yhteydestään. Metsälehden jutussa puhutaan että vanhan männikön kasvu alenee, jos sitä harvennetaan. Sen jälkeen heti mainitaan että taimikossa harvennuksen puute voi johtaa kasvun alenemiseen. Juuri kuten täälläkin on kaikki kertoneet. Et ole tainnut metsää nähdä kuin kuvissa.

"Kokonaiskasvu on suurin harventamattomassa metsässä."

Tuo sanasta sanaan Metsälehden jutusta. Jos et syyttelisi turhista, keskustelun tado pysyisi parempana.

https://www.metsalehti.fi/artikkelit/metsanhoito-harvenna-jarkevasti/#4…

Ap on vihreän propagandan uhri kolmessa ensimmäisessä kohdassa. Toki metsäpinta-alan lisääminen lisää hiilen sitomista, mutta mistä sitä lisätään? Vähennetäänkö viljelymaata, kun metsämaan lisääminen soita ojittamalla on huono asia? Ja siinä vähenee elintarvikeomavaraisuus ja elintarvikkeitten hiilijalanjälki kasvaa kuljetusten vuoksi.

Vain 4. kohdasta olen täysin samaa mieltä. Jättäkäämme siis käyttämättä vessapaperit, talouspaperit ja muut nopeasti puun hiilen kiertoon palauttavat metsäteollisuuden tuotteet! Öljypohjaisten muovivaatteitten sijasta voimme käyttää muuntokuituisia vaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unohtuuko näiltä vihervouhottajilta se perusasia, että eniten hiiltä sitoo kasvava puu.

Sitten pari faktaa: vanha puu ei kasva yhtä paljon kuin nuori = vanha metsä ei enää sido lisää hiiltä. Uutta puuta ei kasva vanhassa hakkaamattomassa metsässä yhtä paljon kuin hakkuun jälkeen.

Nämä tiedot ovat aivan perusbiologiaa eikä politiikalla pitäisi olla mitään tekemistä.

Todella harva ymmärtää, ettei sillä sitomisen nopeudella ole ilmaston kannalta väliä. Vain hiilivaraston koolla on väliä. Koko Suomen ilmastokeskustelu on tässä kohtaa yleensä pielessä. Mitä enemmän meillä on biomassaa ja mitä pidempään se on olemassa, sitä vähemmän hiilidioksidia riittää ilmakehään. Nopea sitoutuminen on tietty kiva, mutta siitä ei ole mitään hyötyä, jos tuo sama hiilidioksidi palautuu takaisin ilmakehään nopeasti.

Ihmisen tekemät asiat ovat hyviä hiilivarastoja vain siinä tapauksessa, että ne ovat olemassa pidempään, kuiin se puu (tms.) olisi ollut.

Näissä laskelmissa unohdetaan se, että ei metsän ole tarkoituskaan sitoa mitään muuta hiilimäärää kuin se, mikä puista vapautuu. Vanhoissa metsissä on runsaasti lahopuuta, ne eivät ole hiilinielu, ne tuottavat hiiltä ilmakehään, joten laskennallisesti on se ja sama onko lopputulos sellua vai lahopuuta, hiilidioksidintuotanto on samansuuruista. Sellusta me saamme rahaa ja voimme maksaa vaikka 200 000 työttömälle siitä, että eivät suostu töihin. Lahopuusta emme saa muuta kuin hämyröytiäisiä ja muita ötököitä tutkijoiden riemuksi.

Mitä enemmän meillä on vanhoja metsiä, sitä nopeammin niistä tulee hiilinielun sijaan hiilentuottajia. Siksi tavoitteena on jonkinlainen optimaalinen eri-ikäisten metsien kokonaisuus, joka koko ajan sitoo hiiltä sen verran, mitä metsät hiiltä tuottavat. Muun hiilensidonnan tulisi tapahtua siellä, missä ilmakehään hiilidioksidia tuotetaan kuten kaupungeissa lisäämällä sinne puustoa hoidettujen puistojen ja leikkipuistojen sijaa ja edellyttämällä kaikille uusille kaavoitettaville alueille ns. hiilensidonta-alueita, joissa kasvatetaan hiiltä sitovia kasveja, joita ei ole tarkoituskaan kerätä syötäviksi.

Vain Suomessa kuvitellaan, että hiilitase saadaan kuntoon kieltämällä puun käyttö. Muualla Europassa ymmärretään, että luonnon yksi osatekijä ei voi korjata toisen osatekijän väärinkäyttöä. Vähän sama kuin kompensoitaisiin lentomatkustuksen ilmastopäästöt edellyttämällä biojätteen lisäämistä.

Et selvästi ymmärrä pointtia. Väännän rautalankaa:

Meillä olisi olemassa 1 ha vanhaa isoa järeää tukkipuuta. Samaan aikaan meillä pitäisi  olla olemassa tuon saman hehtaarin tukkipuita edelliseltä kierrokselta (150v sitten hakattua) ja mieluusti vähän vielä sitä edelliseltäkin(200-300v sitten hakattua). Tällä hetkellä nuo kaksi jälkimmäistä biomassakohdetta puuttuvat kokonaan. Yhtä hehtaaria kohti olemassa olevan biomassan pitäisi kasvaa rajusti.

Biomassan kiertoaika ihmistoiminnassa on nykyään aivan liian lyhyt. Se pitää 3-4 kertaistaa, jotta hiilivarastoa saadaan kasvatettua.

Suojelua suositaan, koska siinä on ihmistoimintaan verrattuna pidempi biomassan kiertoaika ja biomassaa on olemassa enemmän. Jos muutamme ihmistoiminnan sellaiseksi, että biomassan kierto pitenee merkittävästi, se oikeasti auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Ehei, sinä et nyt ymmärrä.

Suomen metsät hakattiin (ainakin tutkijoiden mukaan) jo 1850-luvulla lähes kokonaan, mutta toisin kuin Keski-Euroopassa on tilalle kasvanut uutta. Siksi meillä ei tarvitse olla moninkertaista biomassakohdetta, koska sillä samalla hehtaarilla on kasvanut jo muutama puusukupolvi sitoen hiiltä. Puiden biomassa on nyt rakennuksissa, huonekaluissa, selluna, paperina jne. ja osin palannut takaisin hiilidioksidiksi, jonka sen saman hehtaarin uudet puusukupolvet ovat ottaneet käyttöönsä.

Suojellussa vanhassa metsässä puut lahoavat ja tuottavat enemmän hiilidioksidia kuin sitovat sitä. Biomassan kierto ei pitene (ainakaan jos uskomme tutkijoita), se vain muuttuu sikäli, että sama puu on yhtä aikaa paljon hiiltä luovuttava ja vähän sitä sitova eikä päinvastoin, kuten tavoite on.

Suomen metsiä ei voida käyttää koko Euroopan hiilipäästöjen nieluna, koska se ei yksinkestaisesti onnistu ellei järviäkin mennä metsittämään. Pinta-ala ei riitä sille, että meillä samaan aikaan vanhat metsät ovat hiililähteinä ja epätoivoisesti yritetään kompensoida tätä lisäämällä puiden hehtaarikohtaista määrää nuoremmissa metsissä.

Ei kukaan ole väittänytkään, että Suomen pitäisi ratkaista koko Euroopan ongelmat, koko planeetasta nyt puhumattakaan. Tämä on tyypillistä mustavalkomaalausta niiden taholta, jotka eivät halua kantaa omaa korttaan kekoon.

Vanha metsä sitoo valtavan määrän hiiltä, vaikka sen hiilitase olisikin nolla tai jopa hiukan negatiivinen. Se on kuin eläkeläinen joka on oman osuutensa töistä jo tehnyt. Kokonaisuus ei todellakaan petraannu sillä, että ikimetsä kärrätään sellukattilaan ja tilalle istutetaan taimikko, päinvastoin. Vasta sitten kun Suomen kallioperässä on tilaa kymmenien ja satojen miljoonien puukuutioiden varastointiin, vanhojen metsien hakkuissa ja uudistamisessa on hiilitaseen kannalta merkitystä.

Miten joku voi olla näin täydellisesti pihalla tässä asiassa? Niin kuin vertaisit puuta ja puusta vapautuvaa hiiltä ydinjätteeseen.

Pidä sinäkin jalat maassa! Mitä vanhempaa = järeämpää puu on kaadettaessa, sitä pitkäikäisempää tuotetta siitä valmistetaan. Käsittämätön ajatus, että puurakennuksen käyttöikä olisi vain vuosikymmeniä, kun pystyssä on satoja vuosia vanhoja hirsitaloja.  Pieni risukko voidaan hakettaa lämpökattilassa poltettavaksi. Olisko puu kuitenkin ekologisempi lämmönlähde kuin vaikkapa kivihiili? Jo muutamassa vuodessa haketettujen puiden tilalle on kasvanut uutta puuta, mutta kauanko menee, ennen kuin on muodostunut sama määrä poltettua kivihiiltä? Tai uraania ydinvoimalaan? 

Anteeksi jos ydinfysiikka on sinulle aivan liian vaikeaa, kun alaluokkien ympäristöoppikin on unohtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä puuta suomesta löytyy, jos käy lapissa ajelemassa niin siellä on semmoista ryteikköä että kyllä harvennusta kaipaa että puu kasvaisi kunnolla.

Metsän omistaja saa tehdä metsille mitä haluaa, vaikka hakata, nythän se kannattaa kun puun hinta on niin korkealla. Jokainen omalla tyylillänsä. Verot kyllä maksellaan.

No sitten kun Venäjän puolelta saa taas puuta tuoda niin sieltä saa hakata kuinka paljon vaan sielu sietää ja metsääkin siperiassa voi palaa satoja tuhansia hehtaareja.

Ilmasto hysteria on nykyään niin suurta.

Totuus on että metsätalouden oppien mukaisen harvennuksen jälkeen metsän kokonaiskasvu on 5-30% pienempi kuin ennen harvennusta. Eli ilmastonäkökulmasta harvennus on epäedullinen toimenpide. Jäljelle jääneet puut kasvavat toki nopeammin tukkikokoon, mutta puuta metsässä on jatkossa vähemmän kuin täystiheänä säilytetyssä.

Mistä löydän tuon metsätalouden opin? Aikoinaan alaa opiskellessani meille väitettiin, että harvennuksen jälkeen kokonaiskasvu keskittyy jääviin runkoihin, jolloin ne kasvavat 5-30% vinhemmin kuin ennen. Ilmastonäkökulmasta hiiltä sitoutuu enemmän yksittäisiin puihin kuin ennen, puuta on jatkossa enemmän kuin ylitiheässä, kitukasvuisessa, valosta ja tilasta taistelevassa metsässä. Lisäksi harvennuksessa myös maapohja saa lisää valoa, mikä antaa mahdollisuuden niin varpukasveille kuin uusille lehtipuille, jotka ilman valoa eivät kasvaisi kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Viime vuonna maailmassa tehtiin ennätys kivihiilen käytössä. Puu sentään uusiutuu, mutta muut maat käyttävät surutta fossiilisia polttoaineita ja vaativat Suomea pelastamaan maailman. Tänä vuonna melko varmasti lyödään tuo viime vuoden ennätys kivihiilen käytössä maailmassa. Öljyn käytön ennätys masilmassa on tullut joka vuosi lukuunottamatta korona-aikaa.

Kuinka monta vuotta menee, ennen kuin tänä vuonna Suomessa poltetun kivihiilen tilalle on kasvanut sama määrä uutta kivihiiltä? Jos en ole vallan väärin ymmärtänyt, sitä ei ainakaan Suomessa kasva yhtään kuutiota, enkä tiedä että olisi koskaan kasvanutkaan, koska sitä pitää tuoda muualta.

Puuta kasvaa joka vuosi suunnilleen sama määrä kuin mitä kesän aikana kasvaa - Suomessa! Tämä perustuu siihen, että ei hakata enempää vaan puun käyttö suunnitellaan kasvun määrän mukaan. Puun määrä = hiilivarasto ei siis vähene, vaikka sitä käytetään lyhytikäisessäkin kierrossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unohtuuko näiltä vihervouhottajilta se perusasia, että eniten hiiltä sitoo kasvava puu.

Sitten pari faktaa: vanha puu ei kasva yhtä paljon kuin nuori = vanha metsä ei enää sido lisää hiiltä. Uutta puuta ei kasva vanhassa hakkaamattomassa metsässä yhtä paljon kuin hakkuun jälkeen.

Nämä tiedot ovat aivan perusbiologiaa eikä politiikalla pitäisi olla mitään tekemistä.

Todella harva ymmärtää, ettei sillä sitomisen nopeudella ole ilmaston kannalta väliä. Vain hiilivaraston koolla on väliä. Koko Suomen ilmastokeskustelu on tässä kohtaa yleensä pielessä. Mitä enemmän meillä on biomassaa ja mitä pidempään se on olemassa, sitä vähemmän hiilidioksidia riittää ilmakehään. Nopea sitoutuminen on tietty kiva, mutta siitä ei ole mitään hyötyä, jos tuo sama hiilidioksidi palautuu takaisin ilmakehään nopeasti.

Ihmisen tekemät asiat ovat hyviä hiilivarastoja vain siinä tapauksessa, että ne ovat olemassa pidempään, kuiin se puu (tms.) olisi ollut.

Näissä laskelmissa unohdetaan se, että ei metsän ole tarkoituskaan sitoa mitään muuta hiilimäärää kuin se, mikä puista vapautuu. Vanhoissa metsissä on runsaasti lahopuuta, ne eivät ole hiilinielu, ne tuottavat hiiltä ilmakehään, joten laskennallisesti on se ja sama onko lopputulos sellua vai lahopuuta, hiilidioksidintuotanto on samansuuruista. Sellusta me saamme rahaa ja voimme maksaa vaikka 200 000 työttömälle siitä, että eivät suostu töihin. Lahopuusta emme saa muuta kuin hämyröytiäisiä ja muita ötököitä tutkijoiden riemuksi.

Mitä enemmän meillä on vanhoja metsiä, sitä nopeammin niistä tulee hiilinielun sijaan hiilentuottajia. Siksi tavoitteena on jonkinlainen optimaalinen eri-ikäisten metsien kokonaisuus, joka koko ajan sitoo hiiltä sen verran, mitä metsät hiiltä tuottavat. Muun hiilensidonnan tulisi tapahtua siellä, missä ilmakehään hiilidioksidia tuotetaan kuten kaupungeissa lisäämällä sinne puustoa hoidettujen puistojen ja leikkipuistojen sijaa ja edellyttämällä kaikille uusille kaavoitettaville alueille ns. hiilensidonta-alueita, joissa kasvatetaan hiiltä sitovia kasveja, joita ei ole tarkoituskaan kerätä syötäviksi.

Vain Suomessa kuvitellaan, että hiilitase saadaan kuntoon kieltämällä puun käyttö. Muualla Europassa ymmärretään, että luonnon yksi osatekijä ei voi korjata toisen osatekijän väärinkäyttöä. Vähän sama kuin kompensoitaisiin lentomatkustuksen ilmastopäästöt edellyttämällä biojätteen lisäämistä.

Et selvästi ymmärrä pointtia. Väännän rautalankaa:

Meillä olisi olemassa 1 ha vanhaa isoa järeää tukkipuuta. Samaan aikaan meillä pitäisi  olla olemassa tuon saman hehtaarin tukkipuita edelliseltä kierrokselta (150v sitten hakattua) ja mieluusti vähän vielä sitä edelliseltäkin(200-300v sitten hakattua). Tällä hetkellä nuo kaksi jälkimmäistä biomassakohdetta puuttuvat kokonaan. Yhtä hehtaaria kohti olemassa olevan biomassan pitäisi kasvaa rajusti.

Biomassan kiertoaika ihmistoiminnassa on nykyään aivan liian lyhyt. Se pitää 3-4 kertaistaa, jotta hiilivarastoa saadaan kasvatettua.

Suojelua suositaan, koska siinä on ihmistoimintaan verrattuna pidempi biomassan kiertoaika ja biomassaa on olemassa enemmän. Jos muutamme ihmistoiminnan sellaiseksi, että biomassan kierto pitenee merkittävästi, se oikeasti auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Ehei, sinä et nyt ymmärrä.

Suomen metsät hakattiin (ainakin tutkijoiden mukaan) jo 1850-luvulla lähes kokonaan, mutta toisin kuin Keski-Euroopassa on tilalle kasvanut uutta. Siksi meillä ei tarvitse olla moninkertaista biomassakohdetta, koska sillä samalla hehtaarilla on kasvanut jo muutama puusukupolvi sitoen hiiltä. Puiden biomassa on nyt rakennuksissa, huonekaluissa, selluna, paperina jne. ja osin palannut takaisin hiilidioksidiksi, jonka sen saman hehtaarin uudet puusukupolvet ovat ottaneet käyttöönsä.

Suojellussa vanhassa metsässä puut lahoavat ja tuottavat enemmän hiilidioksidia kuin sitovat sitä. Biomassan kierto ei pitene (ainakaan jos uskomme tutkijoita), se vain muuttuu sikäli, että sama puu on yhtä aikaa paljon hiiltä luovuttava ja vähän sitä sitova eikä päinvastoin, kuten tavoite on.

Suomen metsiä ei voida käyttää koko Euroopan hiilipäästöjen nieluna, koska se ei yksinkestaisesti onnistu ellei järviäkin mennä metsittämään. Pinta-ala ei riitä sille, että meillä samaan aikaan vanhat metsät ovat hiililähteinä ja epätoivoisesti yritetään kompensoida tätä lisäämällä puiden hehtaarikohtaista määrää nuoremmissa metsissä.

Ei kukaan ole väittänytkään, että Suomen pitäisi ratkaista koko Euroopan ongelmat, koko planeetasta nyt puhumattakaan. Tämä on tyypillistä mustavalkomaalausta niiden taholta, jotka eivät halua kantaa omaa korttaan kekoon.

Vanha metsä sitoo valtavan määrän hiiltä, vaikka sen hiilitase olisikin nolla tai jopa hiukan negatiivinen. Se on kuin eläkeläinen joka on oman osuutensa töistä jo tehnyt. Kokonaisuus ei todellakaan petraannu sillä, että ikimetsä kärrätään sellukattilaan ja tilalle istutetaan taimikko, päinvastoin. Vasta sitten kun Suomen kallioperässä on tilaa kymmenien ja satojen miljoonien puukuutioiden varastointiin, vanhojen metsien hakkuissa ja uudistamisessa on hiilitaseen kannalta merkitystä.

Miten joku voi olla näin täydellisesti pihalla tässä asiassa? Niin kuin vertaisit puuta ja puusta vapautuvaa hiiltä ydinjätteeseen.

Pidä sinäkin jalat maassa! Mitä vanhempaa = järeämpää puu on kaadettaessa, sitä pitkäikäisempää tuotetta siitä valmistetaan. Käsittämätön ajatus, että puurakennuksen käyttöikä olisi vain vuosikymmeniä, kun pystyssä on satoja vuosia vanhoja hirsitaloja.  Pieni risukko voidaan hakettaa lämpökattilassa poltettavaksi. Olisko puu kuitenkin ekologisempi lämmönlähde kuin vaikkapa kivihiili? Jo muutamassa vuodessa haketettujen puiden tilalle on kasvanut uutta puuta, mutta kauanko menee, ennen kuin on muodostunut sama määrä poltettua kivihiiltä? Tai uraania ydinvoimalaan? 

Anteeksi jos ydinfysiikka on sinulle aivan liian vaikeaa, kun alaluokkien ympäristöoppikin on unohtunut.

Mietin samaa. Asun talossa, jonka hirret ovat jostain 1700-luvulta eli hiilivarasto ympärilläni on kestänyt yli 200 vuotta. Näiden puiden tilalla on kasvanut todennäköisesti jo kolme uutta puusukupolvea, jotka ovat osaltaan keränneet hiiltä ja osin luovuttaneet sitä takaisin ilmakehään, osin päätyneet rakennuksiin tai paperiksi tai hammastikuiksi tms.

Hiilikeskustelussa unohdetaan se ikävä tosiseikka, että yhteyttämisessä (sitä kasvit tekevät kasvaakseen) tarvitaan hiilidioksidia ja luonnon kiertokulussa kasvit sitä sekä kuluttavat että tuottavat. Jostain syystä nyt on lähdetty sille tielle, että metsien tulisi sitoa itseensä kaikki ilmakehään tungettu hiili, jotta kivihiiltä voidaan edelleen huoleti käyttää. Parempi malli olisi sellainen, jossa metsien hiilinielun tulisi kerätä vain se määrä hiiltä, jonka metsät (tai niiden lopputuotteet) ilmakehään puskevat ja kivihiilentuottajat vastaisivat ihan itse hiilipäästöjensä sitomisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä puuta suomesta löytyy, jos käy lapissa ajelemassa niin siellä on semmoista ryteikköä että kyllä harvennusta kaipaa että puu kasvaisi kunnolla.

Metsän omistaja saa tehdä metsille mitä haluaa, vaikka hakata, nythän se kannattaa kun puun hinta on niin korkealla. Jokainen omalla tyylillänsä. Verot kyllä maksellaan.

No sitten kun Venäjän puolelta saa taas puuta tuoda niin sieltä saa hakata kuinka paljon vaan sielu sietää ja metsääkin siperiassa voi palaa satoja tuhansia hehtaareja.

Ilmasto hysteria on nykyään niin suurta.

Totuus on että metsätalouden oppien mukaisen harvennuksen jälkeen metsän kokonaiskasvu on 5-30% pienempi kuin ennen harvennusta. Eli ilmastonäkökulmasta harvennus on epäedullinen toimenpide. Jäljelle jääneet puut kasvavat toki nopeammin tukkikokoon, mutta puuta metsässä on jatkossa vähemmän kuin täystiheänä säilytetyssä.

Opit on oppeja, mutta onko kokemusta metsästä? on näistä agrologien kanssa väännetty, mutta täällähän vauva palstalla todelliset asiantuntijat ovat. Tämä ilmasto hössötys on mitä on, itellä yli 100 hehtaaria ja jos menee siihen että pakko suojellaan niin sitä ennen menee matalaksi ja näillä seuduilla moni miettii että vetäisis sileäksi kun tässä ilmasto hössötyksessä ei ole mitään järkeä. Valtio tuskin maksaa suojelusta saman mitä saa metsästä suoralla pystykaupalla tilille.

No, nuo kasvun alenemaa koskevat luvut ovat suoraan Metsälehden sivuilta.

Ymmärrän, että ilmastokeskustelu tuntuu hössötykseltä, kun on totuttu siihen, että voi menetellä metsien ja muun omaisuuden kanssa siten kuin parhaalta tuntuu. Globaalit ongelmat kuitenkin koskettavat aivan jokaista ja usko tai älä, ne eivät ole sumutusta tai salaliitto. Joka vähänkään välittää lapsiensa ja lapsenlapsiensa tulevaisuudesta - tai ympäristöstään - kallistaa korvaansa ilmastokeskustelulle.

Nythän sinä vääristelet ja irroittelet asioita yhteydestään. Metsälehden jutussa puhutaan että vanhan männikön kasvu alenee, jos sitä harvennetaan. Sen jälkeen heti mainitaan että taimikossa harvennuksen puute voi johtaa kasvun alenemiseen. Juuri kuten täälläkin on kaikki kertoneet. Et ole tainnut metsää nähdä kuin kuvissa.

"Kokonaiskasvu on suurin harventamattomassa metsässä."

Tuo sanasta sanaan Metsälehden jutusta. Jos et syyttelisi turhista, keskustelun tado pysyisi parempana.

https://www.metsalehti.fi/artikkelit/metsanhoito-harvenna-jarkevasti/#4…

Kyseessä on Luonnonvarakeskuksen tutkija, joka ei puhu pelkästään puuvarannosta vaan kokonaiskasvusta. Se käsittää ihan kaikenlaisen puuntuotantoonkin liittymättömän kasvun. Kuten jutussa kerrotaan, paras tulos saavutetaan riittävän väljän taimikon avulla, jolloin kasvu keskittyy koko ajan vain säilytettäviin runkoihin, ei erilaiseen aluspuustoon ja risukkoon.

Jutussa unohdettiin kertoa, että kokonaiskasvun laskentamallissa huomioidaan vuotuinen kasvu, mutta siitä ei vähennetä vuotuista luontaista poistumaa eli esim. kuolleiden puiden määrää.

Raha ratkaisee, joten aloittajan lista EI toteudu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä puuta suomesta löytyy, jos käy lapissa ajelemassa niin siellä on semmoista ryteikköä että kyllä harvennusta kaipaa että puu kasvaisi kunnolla.

Metsän omistaja saa tehdä metsille mitä haluaa, vaikka hakata, nythän se kannattaa kun puun hinta on niin korkealla. Jokainen omalla tyylillänsä. Verot kyllä maksellaan.

No sitten kun Venäjän puolelta saa taas puuta tuoda niin sieltä saa hakata kuinka paljon vaan sielu sietää ja metsääkin siperiassa voi palaa satoja tuhansia hehtaareja.

Ilmasto hysteria on nykyään niin suurta.

Totuus on että metsätalouden oppien mukaisen harvennuksen jälkeen metsän kokonaiskasvu on 5-30% pienempi kuin ennen harvennusta. Eli ilmastonäkökulmasta harvennus on epäedullinen toimenpide. Jäljelle jääneet puut kasvavat toki nopeammin tukkikokoon, mutta puuta metsässä on jatkossa vähemmän kuin täystiheänä säilytetyssä.

Opit on oppeja, mutta onko kokemusta metsästä? on näistä agrologien kanssa väännetty, mutta täällähän vauva palstalla todelliset asiantuntijat ovat. Tämä ilmasto hössötys on mitä on, itellä yli 100 hehtaaria ja jos menee siihen että pakko suojellaan niin sitä ennen menee matalaksi ja näillä seuduilla moni miettii että vetäisis sileäksi kun tässä ilmasto hössötyksessä ei ole mitään järkeä. Valtio tuskin maksaa suojelusta saman mitä saa metsästä suoralla pystykaupalla tilille.

No, nuo kasvun alenemaa koskevat luvut ovat suoraan Metsälehden sivuilta.

Ymmärrän, että ilmastokeskustelu tuntuu hössötykseltä, kun on totuttu siihen, että voi menetellä metsien ja muun omaisuuden kanssa siten kuin parhaalta tuntuu. Globaalit ongelmat kuitenkin koskettavat aivan jokaista ja usko tai älä, ne eivät ole sumutusta tai salaliitto. Joka vähänkään välittää lapsiensa ja lapsenlapsiensa tulevaisuudesta - tai ympäristöstään - kallistaa korvaansa ilmastokeskustelulle.

Suomessa ilmastokeskustelu on sitä, että kielletään puunpoltto muualla paitsi nuotioissa ja laavuilla, koska on niin kiva paistaa makkaraa. Perustellaan tätä sillä, että metsien tulee sitoa hiiltä ja unohdetaan kokonaan se, että fossiilisten polttoaineiden käyttö sähköntuotannossa sitä hiiltä ilmakehään koko ajan tunkee. Metsistä syntyvä hiilidioksidi voidaan varsin hyvin sitoa uudestaan takaisin metsiin, mutta Suomessa halutaan sitoa sinne kaikkien muidenkin tahojen hiilipäästöt.

Juu, toimii seuraavat 100 vuotta ja sen jälkeen lahoamisen takia metsistäkin tulee hiilinielun sijaan hiiltä ilmakehään sitomista enemmän puskeva taho ja ongelma on sitten siinä.

Paras ratkaisu olisi lainsäädännöllä pakottaa puunkäyttö paljon suuremmaksi rakentamisessa. Ja vastaavasti betonin käytön vähentäminen. Sitten voimakasta puiden istuttamista hakatuille alueille ja suunnilleen kaikelle muullekin alueelle minne vain mahtuu.

Miten joku voi olla näin täydellisesti pihalla tässä asiassa? Niin kuin vertaisit puuta ja puusta vapautuvaa hiiltä ydinjätteeseen.

Pidä sinäkin jalat maassa! Mitä vanhempaa = järeämpää puu on kaadettaessa, sitä pitkäikäisempää tuotetta siitä valmistetaan. Käsittämätön ajatus, että puurakennuksen käyttöikä olisi vain vuosikymmeniä, kun pystyssä on satoja vuosia vanhoja hirsitaloja.  Pieni risukko voidaan hakettaa lämpökattilassa poltettavaksi. Olisko puu kuitenkin ekologisempi lämmönlähde kuin vaikkapa kivihiili? Jo muutamassa vuodessa haketettujen puiden tilalle on kasvanut uutta puuta, mutta kauanko menee, ennen kuin on muodostunut sama määrä poltettua kivihiiltä? Tai uraania ydinvoimalaan? 

Anteeksi jos ydinfysiikka on sinulle aivan liian vaikeaa, kun alaluokkien ympäristöoppikin on unohtunut.[/quote]

Ei ole ymppä unohtunut, kun olen koulutukseltani biologi. Sinulla vain menevät faktat ja toiveet ja luulot sekaisin.

Ilmastonmuutoksen ongelma numero yksi on liika hiilidioksidi ilmakehässä. Koska poltettua öljyä, kivihiiltä ja maakaasua on enää mahdoton varastoida takaisin maankuoreen, on aivan tosissaan mietitty hiilen sitouttamista puuhun ja puun sijoittamista varastoihin, jossa sitä estettäisiin lahoamasta. Tämän toiminnan volyymin pitäisi kuitenkin olla hyvin suurta, joten en itsekään oikein usko siihen.

Mutta luulosi puujalosteiden ja sahatavaran elinkaarta koskien ei kestä lähempää tarkastelua. Jos jossain ulkoilmamuseossa seisookin vielä pystyssä aitta 1800- luvulta, se ei todellakaan tarkoita, että hiili olisi rakentamiseen käyttämässämme puussa keskimäärin tallessa satojen vuosien ajan. Puhutaan pikemminkin kymmenistä vuosista ja sellusta valmistettavien tuotteiden kohdalla vain vuodesta parista. Sitä museoaittaa lukuunottamatta hiili olisi ollut paremmin tallessa metsän kasvavassa puussa kuin rakennuksissa. Jokainen voi kohdallaan miettiä, paljonko omassa talossa on puuta ja kuinka suuri osa siitä on vaikkapa yli 150-vuotiasta. Useimmissa taloissa ei myöskään liene juurikaan enempää puuta kuin mitä talon ja pihanurmikon kohdalla on aikoinaan kasvanut.

Kivihiilen polttoa en mielestäni ole missään kommentissa kannattanut, enkä myöskään vastustanut puun polttoa lämmitykseen. Ydinfysiikka? Mihin sitä tässä keskustelussa tarvittiinkaan?

Vierailija kirjoitti:

Ap on vihreän propagandan uhri kolmessa ensimmäisessä kohdassa. Toki metsäpinta-alan lisääminen lisää hiilen sitomista, mutta mistä sitä lisätään? Vähennetäänkö viljelymaata, kun metsämaan lisääminen soita ojittamalla on huono asia? Ja siinä vähenee elintarvikeomavaraisuus ja elintarvikkeitten hiilijalanjälki kasvaa kuljetusten vuoksi.

Vain 4. kohdasta olen täysin samaa mieltä. Jättäkäämme siis käyttämättä vessapaperit, talouspaperit ja muut nopeasti puun hiilen kiertoon palauttavat metsäteollisuuden tuotteet! Öljypohjaisten muovivaatteitten sijasta voimme käyttää muuntokuituisia vaatteita.

Tarkasteluni oli lähinnä teoreettinen, mutta kyllä jokaisen kohdan osalta käytännössäkin olisi jotakin tehtävissä.

Metsäpinta-alan lisäämiseen keksin useita potentiaalisia kohteita, esim. pihanurmikot, golfkentät, laskettelurinteet, kaupunkien puistot, tehtaanpihat, tuulipuistot, laajennettavien suojelualueiden tiestö jne. Yksittäisiä puita voi lisäksi istuttaa melkein minne vain.

Tulevaisuuden (ja jo nykyisetkin) ongelmat ovat niin massiivisia, ettei niitä ratkota kosmeettisilla toimilla. Aivan ensiksi pitäisi tietysti radikaalisti vähentää fossiilisten polttoaineitten käyttöä ja saada se siirtymäajan jälkeen loppumaan kokonaan. Muuten metsien hiilinielupolitiikka jää lopulta pelkäksi näpertelyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä puuta suomesta löytyy, jos käy lapissa ajelemassa niin siellä on semmoista ryteikköä että kyllä harvennusta kaipaa että puu kasvaisi kunnolla.

Metsän omistaja saa tehdä metsille mitä haluaa, vaikka hakata, nythän se kannattaa kun puun hinta on niin korkealla. Jokainen omalla tyylillänsä. Verot kyllä maksellaan.

No sitten kun Venäjän puolelta saa taas puuta tuoda niin sieltä saa hakata kuinka paljon vaan sielu sietää ja metsääkin siperiassa voi palaa satoja tuhansia hehtaareja.

Ilmasto hysteria on nykyään niin suurta.

Totuus on että metsätalouden oppien mukaisen harvennuksen jälkeen metsän kokonaiskasvu on 5-30% pienempi kuin ennen harvennusta. Eli ilmastonäkökulmasta harvennus on epäedullinen toimenpide. Jäljelle jääneet puut kasvavat toki nopeammin tukkikokoon, mutta puuta metsässä on jatkossa vähemmän kuin täystiheänä säilytetyssä.

Mistä löydän tuon metsätalouden opin? Aikoinaan alaa opiskellessani meille väitettiin, että harvennuksen jälkeen kokonaiskasvu keskittyy jääviin runkoihin, jolloin ne kasvavat 5-30% vinhemmin kuin ennen. Ilmastonäkökulmasta hiiltä sitoutuu enemmän yksittäisiin puihin kuin ennen, puuta on jatkossa enemmän kuin ylitiheässä, kitukasvuisessa, valosta ja tilasta taistelevassa metsässä. Lisäksi harvennuksessa myös maapohja saa lisää valoa, mikä antaa mahdollisuuden niin varpukasveille kuin uusille lehtipuille, jotka ilman valoa eivät kasvaisi kunnolla.

Linkki on viestissäni numero 65. Kokonaiskasvu jää aina harvennuksen jälkeen vähäisemmäksi kuin täystiheässä metsässä. Jos alkuperäisestä runkomäärästä noin puolet on toisen harvennuksen jälkeen poistettu, jäljelle jäävät yksilöt toki kasvavat nopeammin, mutta eivät kuutioina/ha mitaten yhtä paljon kuin harventamaton metsä olisi kasvanut. Eihän siinä sinänsä ole edes mitään yllättävää.

Sen myytin se murtaa, että ihminen olisi jotenkin välttämätön tai edes hyödyllinen metsien "hoitaja". Omaa lompakkoa metsänomistajat kyllä osaavat hoitaa, mutta vain aiheuttamalla vahinkoa metsille monimuotoisina eliöyhteisöinä.

kaikki valtiotason toimenpiteet ja reguloinnit ovat aivan turhia, koska suurin osa valtioista ei ole millään tasolla valmis laskemaan elintasoaan. Erityisesti kääpiövaltioiden kuten Suomen toimenpiteillä ei ole mitään merkitystä.

Vihreä siirtymä tarvitaan globaalisti ja tapahtuu teknologian kehityksen kautta. Yksityinen sektori on avainasemassa luomalla uusia ratkaisuja sekä konsepteja. Tällöin muutos on kestävä sekä talouden että ympäristön kannalta. Subventoimalla vääriä markkinoilta poistuvia teknologisia ratkaisuja vain pahennetaan tilannetta, koska se voi merkitä esimerkiksi turhan infrastruktuurin pystyttämistä sekä ylläpitoa.

Vierailija kirjoitti:

kaikki valtiotason toimenpiteet ja reguloinnit ovat aivan turhia, koska suurin osa valtioista ei ole millään tasolla valmis laskemaan elintasoaan. Erityisesti kääpiövaltioiden kuten Suomen toimenpiteillä ei ole mitään merkitystä.

Vihreä siirtymä tarvitaan globaalisti ja tapahtuu teknologian kehityksen kautta. Yksityinen sektori on avainasemassa luomalla uusia ratkaisuja sekä konsepteja. Tällöin muutos on kestävä sekä talouden että ympäristön kannalta. Subventoimalla vääriä markkinoilta poistuvia teknologisia ratkaisuja vain pahennetaan tilannetta, koska se voi merkitä esimerkiksi turhan infrastruktuurin pystyttämistä sekä ylläpitoa.

Vihreä siirtymä suoritetaan teknologian avulla? Ei suoriteta. Väestöä on liikaa, osa kuluttaa liikaa ja loppujen lopuksi jokainen ajattelee vain omaa etuaan.

Kaikki teknologiset ratkaisut johtavat vain lisäkulutukseen. Ja siinä missä ne kenties helpottavatkin ihmisen elämää, ne leikkaavat muiden lajien elinmahdollisuuksia. Esimerkiksi jokainen innovaatio, joka lisää ruoantuotannon tehokkuutta, aiheuttaa sen että voidaan taas välittää vähemmän väestönkasvun ongelmista. Ainoa mahdollinen tie olisi luopumisen ja kohtuuden tie. Kaikesta ei tietenkään tarvitsisi luopua, mutta ihminen ei taida osata vapaaehtoisesti luopua yhtään mistään.