Metsien hiilinielut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unohtuuko näiltä vihervouhottajilta se perusasia, että eniten hiiltä sitoo kasvava puu.

Sitten pari faktaa: vanha puu ei kasva yhtä paljon kuin nuori = vanha metsä ei enää sido lisää hiiltä. Uutta puuta ei kasva vanhassa hakkaamattomassa metsässä yhtä paljon kuin hakkuun jälkeen.

Nämä tiedot ovat aivan perusbiologiaa eikä politiikalla pitäisi olla mitään tekemistä.

Kukaan ei väitä, etteikö kasvava puu sitoisi hiiltä nopeammalla vauhdilla kuin vanha puu. Mutta yritin juuri rautalangasta vääntää, että taselaskelmassa täytyy ottaa huomioon, mihin se hakattavaan puuhun sisältynyt hiili päätyy ja millä aikataululla. Jos se vapautuu polton tai kompostoinnin kautta heti uudelleen ilmakehään, tilanne on kuin hölmölässä, missä peitosta leikataan kappale ja jatketaan sillä peiton toista päätä.

Mistä materiaalista teemme pakkauksia, jos muovi poistuu valikoimista ajan oloon? Vai lopetetaanko nettikauppa tyystin?

Entä millä pyyhimme takapuolemme, kun siinä operaatiossa vessapaperi palaa heti hiileksi?

Mistä Suomi saa rahaa, että voi kustantaa yliopistot ja tutkimuslaitokset ja niiden tutkijat, jotka puurahoilla on koulutettu ja puurahoilla saavat apurahansa?

Tähänhän Vihreät ovat ehdottaneet, että korvataan puuteknologia vihreällä teknologialla, jota myydään ulos. Hyvä idea. Täytyisi vain se korvaava teknologia kehittää ennen kuin ajetaan metsäteollisuus alas, että olisi rahoitus näille keksijöille. Ei voi ainutta vientituotetta lopettaa, jos ei ole korvaavaa. Pian ei ole Ohisalonkaan palkkaan rahaa, jos tähän mennään.

Vielä kysyisin, miten paljon Suomien metsienkäsittelytapa vaikuttaa ilmaston tilaan? Aika pieni pläntti kumminkin ollaan maailmassa, verrattuna vaikkapa Amazonin sademetsiin. Kuitenkin annetaan sellainen käsitys kuin ilmastonmuutoksen pysäyttäminen olisi kunnianhimoisten suomalaisten naisministerien käsissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kasvatan omaa metsään jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Kyseisessä tavassa ei tehdä avohakkuita, vaan metsä pysyy jatkuvasti peitteisenä. Hiilen sidonta on voimakkainta nuorissa (hyvin! eli on tehty perkausta säännöllisesti) hoidetuissa metsissä, jotka kasvavat nopeasti. Tällainen metsä toimii parhaiten hiilinieluna. Uudistushakkuun tekeminen taas heikentää metsän hiilensidontaa 20 vuodeksi. Jatkuvan kasvatuksen metsä lisää hiilivarastoa ja toimii hiilinieluna, erityisesti jos siinä ylläpidetään keskimääräistä suurempaa puumäärää ja otetaan huomioon luonnonpoistuma. Kun metsästä poistetaan vain yksittäisiä puita, eikä sitä hakata kokonaan, puusto toimii tasaisena hiilinieluna. Tällöin metsä ei muutu päästölähteeksi, vaan säilyy hiilinieluna. Mielestäni jatkuvan kasvatuksen periaatetta pitäisi lisätä roimasti. Toki rahana siinä ei saa kerrasta niin paljon, mitä avohakkuut antavat.

Jos kehitettäisiin mrtsätaloutta, esim. isommilla aurinkoladattavilla droneilla voisi hakea metsistä vaikka joka kymmenennen puun tai elinkaarensa lopulla olevia puita yksitellen tien varteen ja metsiin ei tulisi ollenkaan jälkiä ja energiakulut olisivat vähäiset. Uusia puita istutettaisiin kesäisin poistuneiden puiden tilalle.

Ne kasvamassa olevat puut kyllä siementää sen verran ihan itse, että ei sinne tarvitse erikseen mennä istuttelemaan mitään. Taimikonhoidolla sitten poistetaan ne huonokuntoiset yksilöt ja luodaan tilaa uusille ja vähän vanhemmille. Nykyiset mettäkoneet on niin kehittyneitä, että ei ne tee enää niin rujoja ja korjaamattomia jälkiä kuin ennen. 

Mystinen metsätyömies kirjoitti:

Taimikko kasvaa hitaasti jos se on liian tiheää. Harvennuksen jälkeen jäljelle jäävien puiden kasvu kiihtyy nopeasti ja runko paksunee melkein silmissä. Liian tiheässä risukossa puu ei oikein kasva ollenkaan kun ravintoa ei riitä kaikille puille. Elossa kyllä kestävät, mutta eivät kasva.

Olen harrastanut metsänhoitoa 25 vuotta. Moottorisahalla ja raivaussahalla. Istuttanut taimia ja tehnyt harvennusta. Harvennuksessa en ota niitä hentoja varsia paksumman puun ympäriltä, vaan sen paksun puun niiden hentojen varsien keskeltä. Pari vuoden päästä ne hennot varret ovat yhtä paksuja kuin se kaadettu paksuin puu oli. Tämä on jatkuvaa kasvua.

Luepa koko ketju vielä kertaalleen läpi. Ilmastokysymyksessä on keskeistä se, paljonko hiiltä on sitoutuneena eli nk. hiilivarastosta. Metsäsi nopea kasvu ei hyödytä vähääkään, jos hakkautat sen tavanomaisessa 80 vuoden iässä ja saatu puumateriaali päätyy käyttöön, missä hiili nopeasti vapautuu takaisin ilmakehään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kasvatan omaa metsään jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Kyseisessä tavassa ei tehdä avohakkuita, vaan metsä pysyy jatkuvasti peitteisenä. Hiilen sidonta on voimakkainta nuorissa (hyvin! eli on tehty perkausta säännöllisesti) hoidetuissa metsissä, jotka kasvavat nopeasti. Tällainen metsä toimii parhaiten hiilinieluna. Uudistushakkuun tekeminen taas heikentää metsän hiilensidontaa 20 vuodeksi. Jatkuvan kasvatuksen metsä lisää hiilivarastoa ja toimii hiilinieluna, erityisesti jos siinä ylläpidetään keskimääräistä suurempaa puumäärää ja otetaan huomioon luonnonpoistuma. Kun metsästä poistetaan vain yksittäisiä puita, eikä sitä hakata kokonaan, puusto toimii tasaisena hiilinieluna. Tällöin metsä ei muutu päästölähteeksi, vaan säilyy hiilinieluna. Mielestäni jatkuvan kasvatuksen periaatetta pitäisi lisätä roimasti. Toki rahana siinä ei saa kerrasta niin paljon, mitä avohakkuut antavat.

Jos kehitettäisiin mrtsätaloutta, esim. isommilla aurinkoladattavilla droneilla voisi hakea metsistä vaikka joka kymmenennen puun tai elinkaarensa lopulla olevia puita yksitellen tien varteen ja metsiin ei tulisi ollenkaan jälkiä ja energiakulut olisivat vähäiset. Uusia puita istutettaisiin kesäisin poistuneiden puiden tilalle.

Korjuukustannukset olisivat aika isot, ja toki puita kaatuisi korjuu-urien tekemisessä. Vai ajattelitko, että hevoselle vedettäisiin rungot metsästä eikä monitoimikoneella?937

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unohtuuko näiltä vihervouhottajilta se perusasia, että eniten hiiltä sitoo kasvava puu.

Sitten pari faktaa: vanha puu ei kasva yhtä paljon kuin nuori = vanha metsä ei enää sido lisää hiiltä. Uutta puuta ei kasva vanhassa hakkaamattomassa metsässä yhtä paljon kuin hakkuun jälkeen.

Nämä tiedot ovat aivan perusbiologiaa eikä politiikalla pitäisi olla mitään tekemistä.

Kukaan ei väitä, etteikö kasvava puu sitoisi hiiltä nopeammalla vauhdilla kuin vanha puu. Mutta yritin juuri rautalangasta vääntää, että taselaskelmassa täytyy ottaa huomioon, mihin se hakattavaan puuhun sisältynyt hiili päätyy ja millä aikataululla. Jos se vapautuu polton tai kompostoinnin kautta heti uudelleen ilmakehään, tilanne on kuin hölmölässä, missä peitosta leikataan kappale ja jatketaan sillä peiton toista päätä.

Mistä materiaalista teemme pakkauksia, jos muovi poistuu valikoimista ajan oloon? Vai lopetetaanko nettikauppa tyystin?

Entä millä pyyhimme takapuolemme, kun siinä operaatiossa vessapaperi palaa heti hiileksi?

Mistä Suomi saa rahaa, että voi kustantaa yliopistot ja tutkimuslaitokset ja niiden tutkijat, jotka puurahoilla on koulutettu ja puurahoilla saavat apurahansa?

Tähänhän Vihreät ovat ehdottaneet, että korvataan puuteknologia vihreällä teknologialla, jota myydään ulos. Hyvä idea. Täytyisi vain se korvaava teknologia kehittää ennen kuin ajetaan metsäteollisuus alas, että olisi rahoitus näille keksijöille. Ei voi ainutta vientituotetta lopettaa, jos ei ole korvaavaa. Pian ei ole Ohisalonkaan palkkaan rahaa, jos tähän mennään.

Vielä kysyisin, miten paljon Suomien metsienkäsittelytapa vaikuttaa ilmaston tilaan? Aika pieni pläntti kumminkin ollaan maailmassa, verrattuna vaikkapa Amazonin sademetsiin. Kuitenkin annetaan sellainen käsitys kuin ilmastonmuutoksen pysäyttäminen olisi kunnianhimoisten suomalaisten naisministerien käsissä.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on kaikkien käsissä. Pinta-alaan vetoaminen on pelkää älyllistä epärehellisyyttä, koska se johtaa vain loputtomaan vastuun siirtelyyn. Sitä paitsi kaksi kolmasosaa maailman maista on pinta-alaltaan Suomea pienempiä.

Paras hiilinielu on metsä, jonka kasvu on maksimoitu, yhdistettynä puutuotteisiin, joilla on pitkä elinkaari. Kärjistetysti siis tehokasvatetaan puustoa lannoittamalla, ja päätehakataan heti kun kasvu hiipuu, ja varastoidaan tukkipuut jonnekin kaivoskuiluun tms. olosuhteisiin, jossa puu ei hajoa.

Ehdottamallasi tyylillä metsän hiilensidonta hiipuu, ja lahoaminen alkaa, jolloin hiili vapautuu takaisin ilmakehään, ilman että puuta saadaan mitenkään hyödynnettyä.

Vierailija kirjoitti:

Paras hiilinielu on metsä, jonka kasvu on maksimoitu, yhdistettynä puutuotteisiin, joilla on pitkä elinkaari. Kärjistetysti siis tehokasvatetaan puustoa lannoittamalla, ja päätehakataan heti kun kasvu hiipuu, ja varastoidaan tukkipuut jonnekin kaivoskuiluun tms. olosuhteisiin, jossa puu ei hajoa.

Ehdottamallasi tyylillä metsän hiilensidonta hiipuu, ja lahoaminen alkaa, jolloin hiili vapautuu takaisin ilmakehään, ilman että puuta saadaan mitenkään hyödynnettyä.

Päätehakkuu mahdollisimman myöhään, jotta hiilivarasto pysyy mahdollisimman pitkään isona.

Nopea kasvu taas voi olla huono juttu, jos tuotettu puun laatu on heikkoa ja tarkoitus olisi tehdä pitkäikäisiä puutuotteita.

Suolakaivokset ovat hyvä varastopaikka puulle. Samoin pohjoisen järvet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras hiilinielu on metsä, jonka kasvu on maksimoitu, yhdistettynä puutuotteisiin, joilla on pitkä elinkaari. Kärjistetysti siis tehokasvatetaan puustoa lannoittamalla, ja päätehakataan heti kun kasvu hiipuu, ja varastoidaan tukkipuut jonnekin kaivoskuiluun tms. olosuhteisiin, jossa puu ei hajoa.

Ehdottamallasi tyylillä metsän hiilensidonta hiipuu, ja lahoaminen alkaa, jolloin hiili vapautuu takaisin ilmakehään, ilman että puuta saadaan mitenkään hyödynnettyä.

Päätehakkuu mahdollisimman myöhään, jotta hiilivarasto pysyy mahdollisimman pitkään isona.

Nopea kasvu taas voi olla huono juttu, jos tuotettu puun laatu on heikkoa ja tarkoitus olisi tehdä pitkäikäisiä puutuotteita.

Suolakaivokset ovat hyvä varastopaikka puulle. Samoin pohjoisen järvet.

Silloin puu ei enää kasva eikä sido hiiltä. Kun uudistaa heti kun kasvu hiipuu niin nielu on suurempi, mikäli raaka-aine tulee pitkään käyttöön. Pieni ristiriita on tietysti siinä, että kasvu tulisi olla nopeaa, mutta puu kuitenkin pitäisi olla hidaskasvuista ja laadukasta. Laatupuusta ei Suomessa kuitenkaan kukaan maksa ylimääräistä.

Aivan sama mitä tehdään, kunhan mahdolliset taloudelliset manetykseni korvataan 100%:sti. T:Metsänomistaja

Vierailija kirjoitti:

Mystinen metsätyömies kirjoitti:

Taimikko kasvaa hitaasti jos se on liian tiheää. Harvennuksen jälkeen jäljelle jäävien puiden kasvu kiihtyy nopeasti ja runko paksunee melkein silmissä. Liian tiheässä risukossa puu ei oikein kasva ollenkaan kun ravintoa ei riitä kaikille puille. Elossa kyllä kestävät, mutta eivät kasva.

Olen harrastanut metsänhoitoa 25 vuotta. Moottorisahalla ja raivaussahalla. Istuttanut taimia ja tehnyt harvennusta. Harvennuksessa en ota niitä hentoja varsia paksumman puun ympäriltä, vaan sen paksun puun niiden hentojen varsien keskeltä. Pari vuoden päästä ne hennot varret ovat yhtä paksuja kuin se kaadettu paksuin puu oli. Tämä on jatkuvaa kasvua.

Luepa koko ketju vielä kertaalleen läpi. Ilmastokysymyksessä on keskeistä se, paljonko hiiltä on sitoutuneena eli nk. hiilivarastosta. Metsäsi nopea kasvu ei hyödytä vähääkään, jos hakkautat sen tavanomaisessa 80 vuoden iässä ja saatu puumateriaali päätyy käyttöön, missä hiili nopeasti vapautuu takaisin ilmakehään.

Ei sitä aukoksi hakata koskaan. Ei 80 vuoden iässä, eikä milloinkaan. Siitä vain otetaan jatkuvasti puuta, vähän. Jos puuta ei oteta, kasvu - ja samalla hiilensidonta - hidastuu. Tämä on siis dramaattisesti tehokkaampaa verrattuna siihen, että puu kasvaa hitaasti metsässä. Yksi paksu puu kaadetaan, se ei ole enää sitomassa hiiltä, mutta tilalle tulee viisi uutta puuta jotka ottavat ilmakehästä hiiltä kasvunsa takia moninkertaisella teholla, verrattuna siihen, etteivät liian tiheässä metsässä pääse kasvamaan juuri ollenkaan.

Tästä pitäisi maksaa korvausta metsänomistajalle. Nythän tätä hiilensidontaa tehdään ilmaiseksi. En yhtään ihmettele että metsää myydään nyt paljon ja aukkoja tulee. Minulla on kuitenkin monta rautaa tulessa ja rahaa tulee muualtakin. Metsänhoitoa teen vain harrastuksena, kun sitä nyt sattuu olemaan. Harrastuksesta tulee lähinnä vain kuluja ja menee aikaa, mutta semmoista on metsänomistajan elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unohtuuko näiltä vihervouhottajilta se perusasia, että eniten hiiltä sitoo kasvava puu.

Sitten pari faktaa: vanha puu ei kasva yhtä paljon kuin nuori = vanha metsä ei enää sido lisää hiiltä. Uutta puuta ei kasva vanhassa hakkaamattomassa metsässä yhtä paljon kuin hakkuun jälkeen.

Nämä tiedot ovat aivan perusbiologiaa eikä politiikalla pitäisi olla mitään tekemistä.

Todella harva ymmärtää, ettei sillä sitomisen nopeudella ole ilmaston kannalta väliä. Vain hiilivaraston koolla on väliä. Koko Suomen ilmastokeskustelu on tässä kohtaa yleensä pielessä. Mitä enemmän meillä on biomassaa ja mitä pidempään se on olemassa, sitä vähemmän hiilidioksidia riittää ilmakehään. Nopea sitoutuminen on tietty kiva, mutta siitä ei ole mitään hyötyä, jos tuo sama hiilidioksidi palautuu takaisin ilmakehään nopeasti.

Ihmisen tekemät asiat ovat hyviä hiilivarastoja vain siinä tapauksessa, että ne ovat olemassa pidempään, kuiin se puu (tms.) olisi ollut.

Tuo on täydessä ristiriidassa sen kanssa mitä nyt viimeaikoina on vouhkattu kun uudet 'parannellut' mallit osoittavat että metsämme ovatkin muka hiilen lähde eikä hiilinieulu.

Niissäkin myönnetään silti että kyllä metsiemme vuotuinen kasvu on jo ties kuinka pitkään ylittänyt hakkuut, eli hiilivarastoon on varastoitu hiiltä enemmän kuin sieltä on otettu. Tuo asia on hoidossa, jatketaan vaan samaan malliin niin hyvä tulee.

Ongelmaksi arvellaan sen sijaan se että vaikka hiilivarastopuoli onkin kunnossa, niin vanhat metsät eivät enää sido riittävästi uutta hiiltä. Tähän olisi ratkaisuna uudistaa vanhat metsät nopeakasvuiseksi ja paljon hiiltä sitovaksi uudisalueeksi. Ja nuo vanhat suuret puuthan menevät lautatavaraksi, joka säilyttää hiilivarastonsa vuosikymmeniä, ei niitä selluksi keitetä.

Sitäpaitsi hakkuuaukea ei ole niin paha kuin väitetään. Jo kahden vuoden kuluttua hakkuusta aukea puskee monenlaista kasvia, vadelmaa, vesakkoa, heinää, jotka omalta osaltaa sitovat hiiltä sen aikaa, kunnes uusi taimikko taas pääsee voimiinsa. Lisäksi hakkuuaukea on lajistoltaan paljon runsaampi kuin vanha metsä.

Toi vihreiden kari sometti hakatusta tunturista että paratiisi kun oli laskettelemassa. Laskettelurinne on avohakkuuaukea. Ja millä ne lämmittää reikäisen vanhan talonsa. Sähköllä vai puilla? Että saavat ensin tehdä niinkuin opettavat ennekuin teen perässä.

Vierailija kirjoitti:

Paras hiilinielu on metsä, jonka kasvu on maksimoitu, yhdistettynä puutuotteisiin, joilla on pitkä elinkaari. Kärjistetysti siis tehokasvatetaan puustoa lannoittamalla, ja päätehakataan heti kun kasvu hiipuu, ja varastoidaan tukkipuut jonnekin kaivoskuiluun tms. olosuhteisiin, jossa puu ei hajoa.

Ehdottamallasi tyylillä metsän hiilensidonta hiipuu, ja lahoaminen alkaa, jolloin hiili vapautuu takaisin ilmakehään, ilman että puuta saadaan mitenkään hyödynnettyä.

Se, että kasvu hidastuu ja lopulta päättyy, ei ole mikään kauhistus. Siinähän sitä hiiltä sitten seisoo pystyssä varastoituna. (Eteläisessä Suomessa taitaa ennätys olla 1400 kiintokuution paikkeilla per hehtaari, eli noin viisinkertainen määrä tavalliseen päätehakkuun tilavuuteen verrattuna.) Kliimaksmetsäkään ei luovuta kuin pienen osan hiilestä kerrallaan takaisin ja lahonneen puun tilalle kyllä kasvaa uutta. Vasta metsäpalo vapauttaa enimmät hiilet ilmakehään.

Vierailija kirjoitti:

Mystinen metsätyömies kirjoitti:

Taimikko kasvaa hitaasti jos se on liian tiheää. Harvennuksen jälkeen jäljelle jäävien puiden kasvu kiihtyy nopeasti ja runko paksunee melkein silmissä. Liian tiheässä risukossa puu ei oikein kasva ollenkaan kun ravintoa ei riitä kaikille puille. Elossa kyllä kestävät, mutta eivät kasva.

Olen harrastanut metsänhoitoa 25 vuotta. Moottorisahalla ja raivaussahalla. Istuttanut taimia ja tehnyt harvennusta. Harvennuksessa en ota niitä hentoja varsia paksumman puun ympäriltä, vaan sen paksun puun niiden hentojen varsien keskeltä. Pari vuoden päästä ne hennot varret ovat yhtä paksuja kuin se kaadettu paksuin puu oli. Tämä on jatkuvaa kasvua.

Luepa koko ketju vielä kertaalleen läpi. Ilmastokysymyksessä on keskeistä se, paljonko hiiltä on sitoutuneena eli nk. hiilivarastosta. Metsäsi nopea kasvu ei hyödytä vähääkään, jos hakkautat sen tavanomaisessa 80 vuoden iässä ja saatu puumateriaali päätyy käyttöön, missä hiili nopeasti vapautuu takaisin ilmakehään.

80 vuoden ikäisenä hakattu järeä puu ei päädy sellaiseen käyttöön jossa hiili vapautuu nopeasti, vaan pitkäikäiseksi puutavaraksi. Tuo nimenomaan on hiilitasapainon kannalta paras mahdollinen tilanne. Siinä vaiheessa kun hiilen sitoutuminen puuhun hidastuu liikaa, esimerkiksi 80 vuoden iässä, puu kaadetaan ja siitä valmistetaan lautaa, lankkua, ovia, ikkunoita, talojen runkoja jne joissa siihen sitoutunut hiili säilyy vuosikymmeniä sen sijaan että se lahoaisi metsässä. Ja puiden tilalle istutetaan uusia kuten Suomessa tapahtuu ja kiertokulku jatkuu lyhyehkön suvantovaiheen jälkeen entistä ehompana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras hiilinielu on metsä, jonka kasvu on maksimoitu, yhdistettynä puutuotteisiin, joilla on pitkä elinkaari. Kärjistetysti siis tehokasvatetaan puustoa lannoittamalla, ja päätehakataan heti kun kasvu hiipuu, ja varastoidaan tukkipuut jonnekin kaivoskuiluun tms. olosuhteisiin, jossa puu ei hajoa.

Ehdottamallasi tyylillä metsän hiilensidonta hiipuu, ja lahoaminen alkaa, jolloin hiili vapautuu takaisin ilmakehään, ilman että puuta saadaan mitenkään hyödynnettyä.

Se, että kasvu hidastuu ja lopulta päättyy, ei ole mikään kauhistus. Siinähän sitä hiiltä sitten seisoo pystyssä varastoituna. (Eteläisessä Suomessa taitaa ennätys olla 1400 kiintokuution paikkeilla per hehtaari, eli noin viisinkertainen määrä tavalliseen päätehakkuun tilavuuteen verrattuna.) Kliimaksmetsäkään ei luovuta kuin pienen osan hiilestä kerrallaan takaisin ja lahonneen puun tilalle kyllä kasvaa uutta. Vasta metsäpalo vapauttaa enimmät hiilet ilmakehään.

Parempi se hiili on varastoituna puutuotteissa kuin lahoavana metsässä. Ja vanhassa metsässä lahon tilalle ei kasva uutta puustoa, koska vanha metsä varjostaa ja vie kaikki ravinteet. Seuraavasta puusukupolvesta vain kuusi selviää tuollaisissa oloissa, ja sekin juroo siellä vuosikymmeniä joulukuusen kokoisena.

Vierailija kirjoitti:

Aivan sama mitä tehdään, kunhan mahdolliset taloudelliset manetykseni korvataan 100%:sti. T:Metsänomistaja

Edustat ajattelua, josta nimenomaan tulisi päästä eroon. Ilmastonmuutoksen torjunta tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisen on luovuttava jostakin. Joko rahasta, elintasosta, kulutuksesta, mukavuudesta - toisin sanoen vanhoista tottumuksista, joita on oppinut pitämään itsestäänselvyytenä. Muunlaiset väitteet eivät yksinkertaisesti pidä paikkaana.

Metsänsä jo suojellut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras hiilinielu on metsä, jonka kasvu on maksimoitu, yhdistettynä puutuotteisiin, joilla on pitkä elinkaari. Kärjistetysti siis tehokasvatetaan puustoa lannoittamalla, ja päätehakataan heti kun kasvu hiipuu, ja varastoidaan tukkipuut jonnekin kaivoskuiluun tms. olosuhteisiin, jossa puu ei hajoa.

Ehdottamallasi tyylillä metsän hiilensidonta hiipuu, ja lahoaminen alkaa, jolloin hiili vapautuu takaisin ilmakehään, ilman että puuta saadaan mitenkään hyödynnettyä.

Päätehakkuu mahdollisimman myöhään, jotta hiilivarasto pysyy mahdollisimman pitkään isona.

Nopea kasvu taas voi olla huono juttu, jos tuotettu puun laatu on heikkoa ja tarkoitus olisi tehdä pitkäikäisiä puutuotteita.

Suolakaivokset ovat hyvä varastopaikka puulle. Samoin pohjoisen järvet.

Silloin puu ei enää kasva eikä sido hiiltä. Kun uudistaa heti kun kasvu hiipuu niin nielu on suurempi, mikäli raaka-aine tulee pitkään käyttöön. Pieni ristiriita on tietysti siinä, että kasvu tulisi olla nopeaa, mutta puu kuitenkin pitäisi olla hidaskasvuista ja laadukasta. Laatupuusta ei Suomessa kuitenkaan kukaan maksa ylimääräistä.

Niin pitkään, kun puu on elossa se sitoo hiiltä. Vuosirenkaita tulee joka vuosi yksi lisää. Niin pitkään, kun puu on olemassa se on hiilivarasto; oli se elossa tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mystinen metsätyömies kirjoitti:

Taimikko kasvaa hitaasti jos se on liian tiheää. Harvennuksen jälkeen jäljelle jäävien puiden kasvu kiihtyy nopeasti ja runko paksunee melkein silmissä. Liian tiheässä risukossa puu ei oikein kasva ollenkaan kun ravintoa ei riitä kaikille puille. Elossa kyllä kestävät, mutta eivät kasva.

Olen harrastanut metsänhoitoa 25 vuotta. Moottorisahalla ja raivaussahalla. Istuttanut taimia ja tehnyt harvennusta. Harvennuksessa en ota niitä hentoja varsia paksumman puun ympäriltä, vaan sen paksun puun niiden hentojen varsien keskeltä. Pari vuoden päästä ne hennot varret ovat yhtä paksuja kuin se kaadettu paksuin puu oli. Tämä on jatkuvaa kasvua.

Luepa koko ketju vielä kertaalleen läpi. Ilmastokysymyksessä on keskeistä se, paljonko hiiltä on sitoutuneena eli nk. hiilivarastosta. Metsäsi nopea kasvu ei hyödytä vähääkään, jos hakkautat sen tavanomaisessa 80 vuoden iässä ja saatu puumateriaali päätyy käyttöön, missä hiili nopeasti vapautuu takaisin ilmakehään.

80 vuoden ikäisenä hakattu järeä puu ei päädy sellaiseen käyttöön jossa hiili vapautuu nopeasti, vaan pitkäikäiseksi puutavaraksi. Tuo nimenomaan on hiilitasapainon kannalta paras mahdollinen tilanne. Siinä vaiheessa kun hiilen sitoutuminen puuhun hidastuu liikaa, esimerkiksi 80 vuoden iässä, puu kaadetaan ja siitä valmistetaan lautaa, lankkua, ovia, ikkunoita, talojen runkoja jne joissa siihen sitoutunut hiili säilyy vuosikymmeniä sen sijaan että se lahoaisi metsässä. Ja puiden tilalle istutetaan uusia kuten Suomessa tapahtuu ja kiertokulku jatkuu lyhyehkön suvantovaiheen jälkeen entistä ehompana.

Valitettavasti meillä Suomessa puutavarasta tehdään taloja, joiden käyttöikä on lyhyempi, kuin mitä puulla olisi mahdollisuus olla olemassa pystyssä.

Puutalot pitäisi tehdä 150-200v käyttöä varten.

Muualla maapallolla hiilinielut ovat niitä kouruja, joihin kivihiiltä lapioidaan tai kuormataan polttamista varten. Aloittajan saivartelulla ei ole mitään tekemistä maapallon todellisuuden kanssa mutta ihan kiva, että biologejakin verovaroilla koulutetaan.