Metsien hiilinielut

Onneksi järki alkaa voittaa ja kepu kääpiöityy ja häviää lopulta kokonaan.

Fossiilisten käytöstä ilmastonmuutos aiheutuu. Metsien tase ei ole merkittävä tekijä niin kauan kuin niiden määrä pysyy ennallaan.

Unohtuuko näiltä vihervouhottajilta se perusasia, että eniten hiiltä sitoo kasvava puu.

Sitten pari faktaa: vanha puu ei kasva yhtä paljon kuin nuori = vanha metsä ei enää sido lisää hiiltä. Uutta puuta ei kasva vanhassa hakkaamattomassa metsässä yhtä paljon kuin hakkuun jälkeen.

Nämä tiedot ovat aivan perusbiologiaa eikä politiikalla pitäisi olla mitään tekemistä.

Vanha metsä ei juurikaan kasva! Taimikon hoito tehostaa metsien kasvua paremmin kuin pystyyn lahoavan metsän varjelu.

Kaupunkilaisten kannattaisi tutustua metsänhoitoon. Minäkin olen kaupunkilainen ja tykkään kävellä vanhoissa metsissä. Laskennalliset hiilinielut ovat kuitenkin virheellisiä teoreettisia pohdintoja.

Vierailija kirjoitti:

Unohtuuko näiltä vihervouhottajilta se perusasia, että eniten hiiltä sitoo kasvava puu.

Sitten pari faktaa: vanha puu ei kasva yhtä paljon kuin nuori = vanha metsä ei enää sido lisää hiiltä. Uutta puuta ei kasva vanhassa hakkaamattomassa metsässä yhtä paljon kuin hakkuun jälkeen.

Nämä tiedot ovat aivan perusbiologiaa eikä politiikalla pitäisi olla mitään tekemistä.

Todella harva ymmärtää, ettei sillä sitomisen nopeudella ole ilmaston kannalta väliä. Vain hiilivaraston koolla on väliä. Koko Suomen ilmastokeskustelu on tässä kohtaa yleensä pielessä. Mitä enemmän meillä on biomassaa ja mitä pidempään se on olemassa, sitä vähemmän hiilidioksidia riittää ilmakehään. Nopea sitoutuminen on tietty kiva, mutta siitä ei ole mitään hyötyä, jos tuo sama hiilidioksidi palautuu takaisin ilmakehään nopeasti.

Ihmisen tekemät asiat ovat hyviä hiilivarastoja vain siinä tapauksessa, että ne ovat olemassa pidempään, kuiin se puu (tms.) olisi ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vanha metsä ei juurikaan kasva! Taimikon hoito tehostaa metsien kasvua paremmin kuin pystyyn lahoavan metsän varjelu.

Kaupunkilaisten kannattaisi tutustua metsänhoitoon. Minäkin olen kaupunkilainen ja tykkään kävellä vanhoissa metsissä. Laskennalliset hiilinielut ovat kuitenkin virheellisiä teoreettisia pohdintoja.

Taimikko kyllä kasvaa, mutta se vanha metsä on huomattavasti parempi ja suurempi hiilivarasto. Vain biomassan määrällä ja sen olemassa olon kestolla on väliä.

Vierailija kirjoitti:

Unohtuuko näiltä vihervouhottajilta se perusasia, että eniten hiiltä sitoo kasvava puu.

Sitten pari faktaa: vanha puu ei kasva yhtä paljon kuin nuori = vanha metsä ei enää sido lisää hiiltä. Uutta puuta ei kasva vanhassa hakkaamattomassa metsässä yhtä paljon kuin hakkuun jälkeen.

Nämä tiedot ovat aivan perusbiologiaa eikä politiikalla pitäisi olla mitään tekemistä.

Kukaan ei väitä, etteikö kasvava puu sitoisi hiiltä nopeammalla vauhdilla kuin vanha puu. Mutta yritin juuri rautalangasta vääntää, että taselaskelmassa täytyy ottaa huomioon, mihin se hakattavaan puuhun sisältynyt hiili päätyy ja millä aikataululla. Jos se vapautuu polton tai kompostoinnin kautta heti uudelleen ilmakehään, tilanne on kuin hölmölässä, missä peitosta leikataan kappale ja jatketaan sillä peiton toista päätä.

Ei niitä puita tarvi siellä metsässä varastoida. Paremmin säilövät hiilen rakennusmateriaalina ja korvaavat betonia, jonka valmistus tuottaa paljon hiilidioksidia. Tärkeintä on metsien voimakas kasvu, ei se hiili muuten sitoudu metsään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unohtuuko näiltä vihervouhottajilta se perusasia, että eniten hiiltä sitoo kasvava puu.

Sitten pari faktaa: vanha puu ei kasva yhtä paljon kuin nuori = vanha metsä ei enää sido lisää hiiltä. Uutta puuta ei kasva vanhassa hakkaamattomassa metsässä yhtä paljon kuin hakkuun jälkeen.

Nämä tiedot ovat aivan perusbiologiaa eikä politiikalla pitäisi olla mitään tekemistä.

Todella harva ymmärtää, ettei sillä sitomisen nopeudella ole ilmaston kannalta väliä. Vain hiilivaraston koolla on väliä. Koko Suomen ilmastokeskustelu on tässä kohtaa yleensä pielessä. Mitä enemmän meillä on biomassaa ja mitä pidempään se on olemassa, sitä vähemmän hiilidioksidia riittää ilmakehään. Nopea sitoutuminen on tietty kiva, mutta siitä ei ole mitään hyötyä, jos tuo sama hiilidioksidi palautuu takaisin ilmakehään nopeasti.

Ihmisen tekemät asiat ovat hyviä hiilivarastoja vain siinä tapauksessa, että ne ovat olemassa pidempään, kuiin se puu (tms.) olisi ollut.

Juuri tätä yritin aloituksessani valaista. On käsittämätöntä, että tätä suhteellisen yksinkertaista asiaa ei valtaosa ihmisistä kykene ollenkaan ymmärtämään.

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä puita tarvi siellä metsässä varastoida. Paremmin säilövät hiilen rakennusmateriaalina ja korvaavat betonia, jonka valmistus tuottaa paljon hiilidioksidia. Tärkeintä on metsien voimakas kasvu, ei se hiili muuten sitoudu metsään.

Kuntaamme rakennettiin uusi koulu puusta. Se rakennettiin 40v käyttöikää suunnitellen. Jos nuo puut olisivat pystyssä, niiden elinaika olisi ollut todennäköisesti huomattavasti pidempi. Eli koulu on metsään verrattuna huono hiilivarasto.  Betonin korvaaminen on tietysti hyvä juttu, mutta se ei nyt riitä.

Meillä tehdään ihan liian lyhytikäisiä puutuotteita. Jos ilmasta pois olevan hiilidioksidin määrä halutaan maksimoida, pitäisi puut kasvattaa ensin maksimikokoonsa ja ikäänsä. Sitten näistä puista tehtäisiin pitkäikäisiä (meiluiten 150-200v) runkorakenteita tms. Samaan aikaan kasvatettaisiin tuolla samalla maapalasella taas maksimikokoon ja ikään puutavaraa. 

Metsäpinta-alan kokonaismäärän hupenemista ei oteta huomioon, kun suunnitellaan uusia liikenneväyliä tai asuinalueita. Kaavoittajan pitäisi prosessin aikana osoittaa, mihin istutetaan uutta metsää, kun vanhaa hakataan alta. Kaupunkimetsien istutuksesta ei kukaan ole puhunut mitään, päinvastoin korostetaan tiivistettyä rakentamista, mutta siinäkin pitäisi muistaa puuston määrän pitäminen ennallaan tai lisättynä.

Taimikko kasvaa hitaasti jos se on liian tiheää. Harvennuksen jälkeen jäljelle jäävien puiden kasvu kiihtyy nopeasti ja runko paksunee melkein silmissä. Liian tiheässä risukossa puu ei oikein kasva ollenkaan kun ravintoa ei riitä kaikille puille. Elossa kyllä kestävät, mutta eivät kasva.

Olen harrastanut metsänhoitoa 25 vuotta. Moottorisahalla ja raivaussahalla. Istuttanut taimia ja tehnyt harvennusta. Harvennuksessa en ota niitä hentoja varsia paksumman puun ympäriltä, vaan sen paksun puun niiden hentojen varsien keskeltä. Pari vuoden päästä ne hennot varret ovat yhtä paksuja kuin se kaadettu paksuin puu oli. Tämä on jatkuvaa kasvua.

Kaikki puut joilla on enää 15-20 vuotta elinaikaa, on poistettava metsistä myös luonnonsuojelualueilta ja istutettava jokaisen poistettavan puun tilalle 3-4 puuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä puita tarvi siellä metsässä varastoida. Paremmin säilövät hiilen rakennusmateriaalina ja korvaavat betonia, jonka valmistus tuottaa paljon hiilidioksidia. Tärkeintä on metsien voimakas kasvu, ei se hiili muuten sitoudu metsään.

Kuntaamme rakennettiin uusi koulu puusta. Se rakennettiin 40v käyttöikää suunnitellen. Jos nuo puut olisivat pystyssä, niiden elinaika olisi ollut todennäköisesti huomattavasti pidempi. Eli koulu on metsään verrattuna huono hiilivarasto.  Betonin korvaaminen on tietysti hyvä juttu, mutta se ei nyt riitä.

Meillä tehdään ihan liian lyhytikäisiä puutuotteita. Jos ilmasta pois olevan hiilidioksidin määrä halutaan maksimoida, pitäisi puut kasvattaa ensin maksimikokoonsa ja ikäänsä. Sitten näistä puista tehtäisiin pitkäikäisiä (meiluiten 150-200v) runkorakenteita tms. Samaan aikaan kasvatettaisiin tuolla samalla maapalasella taas maksimikokoon ja ikään puutavaraa. 

Tuskin teidän koulua on mistään pikkutukista rakennettu vaan kyllä metsän järeä puu on ollut jo min. 60v kasvamassa, 70..80 vuotiaana se on sitten hakattavissa joka tapauksessa.

Itse kasvatan omaa metsään jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Kyseisessä tavassa ei tehdä avohakkuita, vaan metsä pysyy jatkuvasti peitteisenä. Hiilen sidonta on voimakkainta nuorissa (hyvin! eli on tehty perkausta säännöllisesti) hoidetuissa metsissä, jotka kasvavat nopeasti. Tällainen metsä toimii parhaiten hiilinieluna. Uudistushakkuun tekeminen taas heikentää metsän hiilensidontaa 20 vuodeksi. Jatkuvan kasvatuksen metsä lisää hiilivarastoa ja toimii hiilinieluna, erityisesti jos siinä ylläpidetään keskimääräistä suurempaa puumäärää ja otetaan huomioon luonnonpoistuma. Kun metsästä poistetaan vain yksittäisiä puita, eikä sitä hakata kokonaan, puusto toimii tasaisena hiilinieluna. Tällöin metsä ei muutu päästölähteeksi, vaan säilyy hiilinieluna. Mielestäni jatkuvan kasvatuksen periaatetta pitäisi lisätä roimasti. Toki rahana siinä ei saa kerrasta niin paljon, mitä avohakkuut antavat.

Viime vuonna maailmassa tehtiin ennätys kivihiilen käytössä. Puu sentään uusiutuu, mutta muut maat käyttävät surutta fossiilisia polttoaineita ja vaativat Suomea pelastamaan maailman. Tänä vuonna melko varmasti lyödään tuo viime vuoden ennätys kivihiilen käytössä maailmassa. Öljyn käytön ennätys masilmassa on tullut joka vuosi lukuunottamatta korona-aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse kasvatan omaa metsään jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Kyseisessä tavassa ei tehdä avohakkuita, vaan metsä pysyy jatkuvasti peitteisenä. Hiilen sidonta on voimakkainta nuorissa (hyvin! eli on tehty perkausta säännöllisesti) hoidetuissa metsissä, jotka kasvavat nopeasti. Tällainen metsä toimii parhaiten hiilinieluna. Uudistushakkuun tekeminen taas heikentää metsän hiilensidontaa 20 vuodeksi. Jatkuvan kasvatuksen metsä lisää hiilivarastoa ja toimii hiilinieluna, erityisesti jos siinä ylläpidetään keskimääräistä suurempaa puumäärää ja otetaan huomioon luonnonpoistuma. Kun metsästä poistetaan vain yksittäisiä puita, eikä sitä hakata kokonaan, puusto toimii tasaisena hiilinieluna. Tällöin metsä ei muutu päästölähteeksi, vaan säilyy hiilinieluna. Mielestäni jatkuvan kasvatuksen periaatetta pitäisi lisätä roimasti. Toki rahana siinä ei saa kerrasta niin paljon, mitä avohakkuut antavat.

Tosin, Ylellä oli juttu, että vajaassa 50 vuodessa jatkuva kasvatus tuottaa hehtaarilta voittoa 7 440 euroa enemmän kuin avohakkuun. Sadalla hehtaarilla ero on jo 744 400 euroa! 

Vierailija kirjoitti:

Itse kasvatan omaa metsään jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Kyseisessä tavassa ei tehdä avohakkuita, vaan metsä pysyy jatkuvasti peitteisenä. Hiilen sidonta on voimakkainta nuorissa (hyvin! eli on tehty perkausta säännöllisesti) hoidetuissa metsissä, jotka kasvavat nopeasti. Tällainen metsä toimii parhaiten hiilinieluna. Uudistushakkuun tekeminen taas heikentää metsän hiilensidontaa 20 vuodeksi. Jatkuvan kasvatuksen metsä lisää hiilivarastoa ja toimii hiilinieluna, erityisesti jos siinä ylläpidetään keskimääräistä suurempaa puumäärää ja otetaan huomioon luonnonpoistuma. Kun metsästä poistetaan vain yksittäisiä puita, eikä sitä hakata kokonaan, puusto toimii tasaisena hiilinieluna. Tällöin metsä ei muutu päästölähteeksi, vaan säilyy hiilinieluna. Mielestäni jatkuvan kasvatuksen periaatetta pitäisi lisätä roimasti. Toki rahana siinä ei saa kerrasta niin paljon, mitä avohakkuut antavat.

Jos kehitettäisiin mrtsätaloutta, esim. isommilla aurinkoladattavilla droneilla voisi hakea metsistä vaikka joka kymmenennen puun tai elinkaarensa lopulla olevia puita yksitellen tien varteen ja metsiin ei tulisi ollenkaan jälkiä ja energiakulut olisivat vähäiset. Uusia puita istutettaisiin kesäisin poistuneiden puiden tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä puita tarvi siellä metsässä varastoida. Paremmin säilövät hiilen rakennusmateriaalina ja korvaavat betonia, jonka valmistus tuottaa paljon hiilidioksidia. Tärkeintä on metsien voimakas kasvu, ei se hiili muuten sitoudu metsään.

Kuntaamme rakennettiin uusi koulu puusta. Se rakennettiin 40v käyttöikää suunnitellen. Jos nuo puut olisivat pystyssä, niiden elinaika olisi ollut todennäköisesti huomattavasti pidempi. Eli koulu on metsään verrattuna huono hiilivarasto.  Betonin korvaaminen on tietysti hyvä juttu, mutta se ei nyt riitä.

Meillä tehdään ihan liian lyhytikäisiä puutuotteita. Jos ilmasta pois olevan hiilidioksidin määrä halutaan maksimoida, pitäisi puut kasvattaa ensin maksimikokoonsa ja ikäänsä. Sitten näistä puista tehtäisiin pitkäikäisiä (meiluiten 150-200v) runkorakenteita tms. Samaan aikaan kasvatettaisiin tuolla samalla maapalasella taas maksimikokoon ja ikään puutavaraa. 

Tuskin teidän koulua on mistään pikkutukista rakennettu vaan kyllä metsän järeä puu on ollut jo min. 60v kasvamassa, 70..80 vuotiaana se on sitten hakattavissa joka tapauksessa.

Just tämä on se ongelma. Kasvattelen itse 160v mäntymetsää. Nyt näille puille (jotka alkavat osoittaa elontiensä loppumista), pitäisi löytää se käyttötarkoitus, jossa niiden biomassa olisi olemassa vielä 200v päästä.

Pohjoisen Suomen keloissa oleva sydänpuu saattaa olla yli 1000v takaa. Lapin järvistä löytyy useamman tuhat vuotta vanhoja uppotukkeja. Nuo puut ovat parhaita mahdollisia hiilivarastoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä puita tarvi siellä metsässä varastoida. Paremmin säilövät hiilen rakennusmateriaalina ja korvaavat betonia, jonka valmistus tuottaa paljon hiilidioksidia. Tärkeintä on metsien voimakas kasvu, ei se hiili muuten sitoudu metsään.

Kuntaamme rakennettiin uusi koulu puusta. Se rakennettiin 40v käyttöikää suunnitellen. Jos nuo puut olisivat pystyssä, niiden elinaika olisi ollut todennäköisesti huomattavasti pidempi. Eli koulu on metsään verrattuna huono hiilivarasto.  Betonin korvaaminen on tietysti hyvä juttu, mutta se ei nyt riitä.

Meillä tehdään ihan liian lyhytikäisiä puutuotteita. Jos ilmasta pois olevan hiilidioksidin määrä halutaan maksimoida, pitäisi puut kasvattaa ensin maksimikokoonsa ja ikäänsä. Sitten näistä puista tehtäisiin pitkäikäisiä (meiluiten 150-200v) runkorakenteita tms. Samaan aikaan kasvatettaisiin tuolla samalla maapalasella taas maksimikokoon ja ikään puutavaraa. 

Tuskin teidän koulua on mistään pikkutukista rakennettu vaan kyllä metsän järeä puu on ollut jo min. 60v kasvamassa, 70..80 vuotiaana se on sitten hakattavissa joka tapauksessa.

Hiilivarastoja ei kerry, jos puut kaadetaan liian nuorena ja puutuote ei ole olemassa riittävän pitkään. Hiilen sidonnan nopeudella ei siis ole väliä. Vain varaston koolla on.