Hyvätuloinen sinkkunainen - Helsingin deittimarkkinat olemattomat
Otsikko provokatiivinen, sori siitä.
En halua kuulostaa ylimieliseltä, mutta Helsingin miestarjonta akateemisesti koulutetulle, hyvätuloiselle (ylin tulodesiili) ja varakkaalle sinkkunaiselle on luokattoman huonoa mikäli nainen haluaa tasoisensa miehen. Koulutettuja miehiä ei löydy juuri mistään ja ne vähät koulutetut miehet
- ovat kiinnostuneita ennemminkin yksinkertaisista naisista kuin tasoisistaan yliopistokoulutetuista,
- ovat olleet varattuja opiskeluajoistaan asti tai muutoin löytäneet jo puolisonsa tai
- pyörittävät useita naisia samanaikaisesti.
Olen käynyt muutamilla onnettomilla deiteillä, joilla kaikilla miehen kiinnostus on ennemmin tai myöhemmin lopahtanut kertoessani ammattini. Tämä on onnetonta; missä Helsingissä korkeastikoulutettuja miehiä voi tavata?
-kolmeakymmentä lähestyvä nainen Bulevardin eteläpuolelta
Kommentit (1218)
Vierailija kirjoitti:
Tuossa sanoit jo itsekin, akateemisesti koulutetulle, hyvätuloiselle ja varakkaalle sinkkumiehelle kelpaa mainiosti vähemmän koulutettu, alempituloinen, mutta NUORI ja KAUNIS nainen kumppaniksi.
Sosioekonomisesti samantasoisia miehiä ei varakkuutesi ja älykkyytesi juurikaan kiinnosta tai nuo ominaisuudet eivät ainakaan tee sinusta kiinnostavampaa kumppania.
Aloittaja oli menestyville 30v+ miehille kiinnostavampi kumppani 22v opiskelijana kuin nyt kohta 30v uranaisena.
Juuri näin.
Mies valitsee kauneimman. Katsokaa vaikka mitä tahansa jollekinmiehellemorsian-deittiohjelmia, jossa mies valitsee kumppania.
Valinta on selvillä kun katsoo niitä mukana olevia naisia. Miehen valinta on parhaimman näköinen.
Koulutuksilla ja muulla ei ole mitään väliä. Mies valitsee silmillään.
Ei ole kuollutta mutta minä etsinkin seuraa toisista naisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa sanoit jo itsekin, akateemisesti koulutetulle, hyvätuloiselle ja varakkaalle sinkkumiehelle kelpaa mainiosti vähemmän koulutettu, alempituloinen, mutta NUORI ja KAUNIS nainen kumppaniksi.
Sosioekonomisesti samantasoisia miehiä ei varakkuutesi ja älykkyytesi juurikaan kiinnosta tai nuo ominaisuudet eivät ainakaan tee sinusta kiinnostavampaa kumppania.
Aloittaja oli menestyville 30v+ miehille kiinnostavampi kumppani 22v opiskelijana kuin nyt kohta 30v uranaisena.
Juuri näin.
Mies valitsee kauneimman. Katsokaa vaikka mitä tahansa jollekinmiehellemorsian-deittiohjelmia, jossa mies valitsee kumppania.
Valinta on selvillä kun katsoo niitä mukana olevia naisia. Miehen valinta on parhaimman näköinen.
Koulutuksilla ja muulla ei ole mitään väliä. Mies valitsee silmillään.
Kannattaisi ymmärtää että tosi-tv ei ole nimestään huolimatta totta eikä siellä valita mitään oikeaa kumppania tai puolisoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä johtuu että yhdistelmä uraorientoitunut mies ja kotinainen toimii koska "vastakohdat täydentävät toisiaan", mutta jos nainen on uraorientoitunut niin sen on oltava "samanlaiset leikkivät yhdessä"?
Kuka on väittänyt että ensimmäinen vaihtoehto toimii koska vastakohdat täydentävät toisiaan? Se toimii koska mies katsoo hänen uransa olevan tärkeämpi ja nainen on samaa mieltä.
Pointti on siinä ettei naisella ole uraa jota "uhrata".
Ainoa tie korkeaan elintasoon on miehen ura.
Kenen vika on se että mies on tällaisen naisen mennyt naimaan? Jos mies haluaa itselleen palvelijan ja palvelija suostuu, fine. Jos nainen ei tarvitse palvelijaa eikä koe sellaista elämäntapaa mielekkääksi, ihan yhtä fine. Sun idea on siis se, että kun nainen ja mies tykästyvät toisiinsa, on NAISEN VELVOLLISUUS sanoa että sori, ei voida seukata koska ansaitset enemmän kuin minä. Eikö miehellä ole tässä todella mitään vastuuta itsellään?
Vierailija kirjoitti:
Miehille naisen tärkeimmät ominaisuudet ovat kauneus, hoikkuus ja nuoruus.
Muut ominaisuudet kuten tulotaso, koulutus, status, mielenterveys ym ovat vähemmän tärkeitä. Ihan kiva jos ovat kunnossa, mutta ei haittaa jos eivät ole.
Ja kuitenkin jatkuvasti näkee myös vähemmän kauniiden, nuorten ja hoikkien pariutuvan. Itse en löytänyt pysyvää parisuhdetta nuorena, kohtuu kauniina ja hoikkana, vaikka etsinkin. Muutaman kerran kyllä seurustelin, eli siinä mielessä kelpasin miehille, mutta olin aika epäkypsä ihminen henkisesti, kuten oli ne samanikäiset kumppanitkin, ja suhteet loppui vuoden tai parin päästä. Löysin sitten kuitenkin yli nelikymppisenä, sairaalloisen ylipainoisena lopulta miehen, josta tuli aviopuolisoni. Hän on korkeasti koulutettu, hoikka ja kivan näköinen. Ei rikas, mutta it-alan tuloilla hyvin toimeentuleva. Hänen edellinen vaimo oli ns. kaunis, pitkä hoikka blondi, ja ihmettelin hänet nähtyäni että oletko nyt ihan varma että haluat mun kanssa olla... Mies totesi, että jos hän jotain oppi sen myrskyisän avioliiton aikana, niin että se ulkonäkö ei paljon arjessa auta, jos on jatkuvaa riitaa ja draamaa. Oli oppinut sen, ettei sillä lopulta ole pitkässä suhteessa juuri merkitystä, ja halusi nyt mukavan luonteisen ja älykkään naisen, ulkonäöstä viis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehille naisen tärkeimmät ominaisuudet ovat kauneus, hoikkuus ja nuoruus.
Muut ominaisuudet kuten tulotaso, koulutus, status, mielenterveys ym ovat vähemmän tärkeitä. Ihan kiva jos ovat kunnossa, mutta ei haittaa jos eivät ole.
Kuitenkin iso osa pariskunnista on lopulta aika lähellä toisiaan niin sosiaaliluokaltaan kuin koulutukseltaan.
Varmaan liikkuvat samoissa kuvioissa ja piireissä, jossa tapaavat.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa sanoit jo itsekin, akateemisesti koulutetulle, hyvätuloiselle ja varakkaalle sinkkumiehelle kelpaa mainiosti vähemmän koulutettu, alempituloinen, mutta NUORI ja KAUNIS nainen kumppaniksi.
Sosioekonomisesti samantasoisia miehiä ei varakkuutesi ja älykkyytesi juurikaan kiinnosta tai nuo ominaisuudet eivät ainakaan tee sinusta kiinnostavampaa kumppania.
Aloittaja oli menestyville 30v+ miehille kiinnostavampi kumppani 22v opiskelijana kuin nyt kohta 30v uranaisena.
Ainoo ettei 22v opiskelijaa kiinnosta 30+ miehet ja niiden tunkkaiset omakotitalot ja autot. Tiedän koska olen itse ollut 22v opiskelija. Erosin parhaasta kaveristani siinä, etten halunnut juoda näiden tyyppien piikkiin ja sitten häipyä paikalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehille naisen tärkeimmät ominaisuudet ovat kauneus, hoikkuus ja nuoruus.
Muut ominaisuudet kuten tulotaso, koulutus, status, mielenterveys ym ovat vähemmän tärkeitä. Ihan kiva jos ovat kunnossa, mutta ei haittaa jos eivät ole.
Kuitenkin iso osa pariskunnista on lopulta aika lähellä toisiaan niin sosiaaliluokaltaan kuin koulutukseltaan.
Varmaan liikkuvat samoissa kuvioissa ja piireissä, jossa tapaavat.
Samoissa piireissä ja kuvioissa liikutan koska be ovat niitä itselle tärkeitä asioita. Ja silloin puolisoksi valikoituu helposti ihminen jolle ne samat asiat ovat tärkeitä ja luonnollisia.
Rentmen.eu
Uraorientoituneelle naiselle sopii edustusmies. Anna miehen hoitaa luottokorttia vastaan koti ja lapset. Diilistä täytyy kertoa heti kättelyssä.
Moi täältä desiilistä kirjoitti:
Lähtökohtaisesti, ap aloituksessa ei ollut mitään, mikä olisin saanut minut kiinnostumaan hänestä naisena. Paljon kyllä sellaista, mikä haluaa pitää kaukana. Seuraavassa yritetään tuottaa tekstiä positiivisella tavalla.
Miehille ei merkitse naisen työ, tulot tai varallisuus aivan hirveästi mitään. Minimitaso pitää olla, eli pitää pystyä itse huolehtimaan taloudestaan ja jos lapsia on, niin näistä. Mutta kerta kaikkiaan, minkäänlainen viittaus "uraorientoituneisuuteen" tai "kunnianhimoon" on nykyään jo refleksi-ruksi Tinderissä. Itse asiassa, jopa silloin kun ao nainen olisi ihan OK-näköinenkin ensikatsomalta, mutta kuvauksen lukemisen jälkeen tämä onkin.. ruma.
Jos arvottaa itsensä ja muut ihmisen rahan ja varallisuuden kautta, tehdään se kokonaisvaltaisesti. "Ylin desiili" tarkoittaa 2022 verotilastoissa 4855,68€/kk. Varsinkin pk-seudulla, tämä ei ole hirveän paljon. Totta kai, mukaan desiiliin mahtuu Supercell-onnistujista hyvin ylitöistä ansaitseviin yhdistelmäajoneuvon kuljettajiin. Tai vaikka urakkaa tekeviin sähköasentajiin. Maailmanmittakaavassa on miljardeja ihmisiä jotka ovat köyhempiä, ja miljoonia, jotka ovat rikkaampia. Mutta jos ihmisarvon lähtökohta on euro, on se sairas, elämänvastainen.
Nainen on nuorena kauneimmillaan (pari poikkeusta mielessäni toki). Ulkonäkö on tärkeää, myös naisille. Jos omien mieshakukriteerien joukossa on sen pakollisen pituuden ja komeuden lisäksi hyvät tulot tai muuten euromääräisesti suuret ominaisuudet, niin kuten monesti muuallakin on todettu, tällaisille miehillä on halutessaan kaikki naiset melkein yhtä helppoja.
Ap tekstistä hyppi silmille yksi asia. Aivan kuin Tinder-ilmoitus, joka ei olisi ehkä tarkoitettukaan vain hakemaan seuraa miehistä, vaan myös taputtamaan itseään selkään. "En löydä hyvää miestä, kun olen niin upea ja kun olen näin upea, niin en löydä hyvää miestä". Tuo on pelkkää roskaa, kehäpäätelmä. Mikään ei ole helpompi kuin heteromies ilman naista.
Mitä siis tehdä? Nyt? Ei oikeastaan mitään. Oletettavasti 3-kymppisenä on jo siinä vaiheessa aikuistumistaan, että persoonallisuus on kohtuudella kasassa. Mitään muutosta lämpimäksi, ihanaksi kumppaniksi jollaista kaikki miehet haluavat, ei ole tulossa. Eikä siinä mitään, meillä kaikilla on oikeus olla ihan miten koemme parhaaksi olla. Ja ei oikeastaan kannata muuttaa siinä Tinder-profiilissakaan yhtään mitään, on tärkeää, että olet aidosti Sinä. Se säästää kaikkien osapuolten aikaa.
Ehkä kohtaa samanlaisen ihmisen, ehkä ei. Mutta hyvähän se on jo tässä vaiheessa alkaa tutustua ajatukseen, että elää suurimman osan loppuelämäänsä yksin ja ilman lapsia. Ajatus voi tuntua kovalta, ja sitä se ehkä on, mutta siksi se kannattaa aloittaa nyt. Voi sitten keskittyä työelämään, tienaamaan ja nauttimaan työnsä tuloksista ilman että haaveilee jostain, mitä ajan myötä ei ehkä saavuta entistä suuremmalla todennäköisyydellä. Mutta jos raha aivan oikeasti on noin tärkeää, niin ehkä kannattaisi suoraan katsoa 15-25v vanhempia miehiä?
Täysin samoja ajatuksia herätti myös minussa. En tiedä oliko aloitus pelkkä provo, vai ihan tosissaan tehty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän se menee kun ihminen tuotteistetaan ja parisuhde on taloudellinen sijoitus.
En mä nyt tiedä, onko tarpeen tuollaisia heittää. Ap:han etsii vain samankaltaista miestä, kuin itse on. Onko se nyt jotenkin väärin? En myöskään ymmärrä sitä, että taloudellinen tilanne nähdään vain itsessään rahana. Se vaikuttaa erittäin paljon siihen, millaisella elämäntyylillä voi elää. Ja kyllä, joku on pihi tuloistaan tai varallisuudestaan huolimatta, mutta jos on huomattavasti pienemmät tulot, niin monesti se alkaa hiertää parisuhteessa (esim. toisella ei ole varaa deittailuvaiheissa mihinkään, mitä toinen haluisi tehdä, yhdessä asuessa niitä ongelmia vasta voikin tulla).
Jos itse on kunnianhimoinen ja uraorientoitunut, voi olla aika vaikeaa parisuhteessa sellaisen kanssa, joka tiputtaa hanskat aina klo16. Ja taas, voi myös onnistua, mutta kyllä itseäni joskus ärsytti, kun exälläni oli aina jotain sitä vastaan, jos tein vähän töitä lasten mentyä nukkumaan (hänkin oli kyllä ihan hyvätuloinen, mutta ei niin intohimolla, eikä juuri etenemismahdollisuuksia). Vaihtoehtona oli tyyliin katsoa telkkaria, ettei ollut kyllä mistään pois se työnteko siinä vaiheessa.
Eikä se, että tykkää työstään ja panostaa siihen todellakaan tarkoita, että ihmisen tarvisi olla jotenkin kylmä ja kova läheisilleen. Se on ihan eri asia neuvotella töissä jostain asiasta, kuin elää vapaa-aikaa läheistensä kanssa. Luulisi tämän nyt olevan itsestäänselvää. Eli hyvin voi kovatuloinen uranainenkin osata heittäytyä iloiseksi ja rakastavaksi kumppaniksi. Itse asiassa suhteelta haetaankin usein juuri sitä vastapainoa työlle, eli tarkoituskin on olla täysin erilaisissa tunnelmissa kumppanin kanssa.
Moni on jossain vaiheessa luovuttamassa, jos ei meinaa osua kohdalle, mutta joskus niitä onnekkaita sattumia sitten käy, ja sellainen ikisinkuksi luokiteltukin (tai toisella kierroksella oleva) löytää hyvän suhteen. Tsemppiä!
Ei välttämättä jos ajattelee asiaa käytönnöllisesti eikä liikaa tunteella. Olen itse hyvätuloinen ja uraorientoitunut nainen ja minun pitää sanoa että se on onnistunut vain ja ainoastaan siksi että mieheni ei ole samanlainen. En nimittäin ymmärrä miten olisin ikinä voinut yhdistää uran ja perheen jos minä olisin se jonka oletetaan hakevan ne lapset päiväkodista viimeistään klo 16. Tai joka ei voisi lähteä työmatkoille silloin kun pitää tai puskemaan joku projekti maaliin viikonloppuna.
Minun urani on siis mahdollistanut ihan mahtava mies joka toki tekee oman työnsä ihan hyvin mutta ei halua sen kummempaa kuin olla sen työajan töissä ja tulla sitten kotiin. Ja tämä sitten näkyy tietysti miehen tulotasossa vaikka hän ei mikään pienituloinen olekaan.
Minä voin kertoa, miten. Olen kahden alle kouluikäisen lapsen yh-mutsi arkisin (on niillä isäkin, mutta asuvat arkisin mun kanssa). Olen KTM ja tienaan n. 100keur/v.
1. (Osittaiset) etätyöt
Jos esim. jonkun palaverin vuoksi et ehtisi päiväkodille ennen klo17, hae lapset ennen palaveria (siinä ne katsoo telkkaria tai leikkii sen aikaa, että palaveri on pidetty).
Sairaan lapsen hoitovapaita ei pidetä, ellei ole katastrofioksennustauti tai sairaalakeikka. Sairas lapsi katsoo telkkaria, pelaa padilla, leikkii omiaan ja onneksi nukkuu yleensä pitkät päikkärit.
Lapset ajoissa nukkumaan ja silloin voi taas tehdä töitä, jos tarvis. Viikonloppuisinkin tietysti mahdollisuus paikata, jos tekee välillä tiukkaa.
2. Tukiverkot
Kyllä se viikonloppuisäkin joskus voi muutaman arkipäivän hoitaa, jos pakko päästä konttorille, kun lapsi sairaana tms. Työmatkojen ajan lapset isälleen tai sitten isovanhempi, lapsen kummi tai vaikka perhevapaalla oleva ystävä hoitaa (joskus on tuollainen viimeksi mainittukin ottanut mun lapsen luokseen, kun on ollut tilanne päällä).
3. Maksullinen lastenhoito
Jos em. kuviot ei riitä, hyvätuloisella on usein varaa myös palkata apuja.
Ja mahtavaa, että sulla on hieno mies ja hyvä parisuhde. Toki sellainen olisi ideaali ja toivottavaa. Ei kuitenkaan mitenkään pakollista arjen pyörityksen kannalta. Itse tässä elämäntilanteessa kaipaan miestä lähinnä seksiin, läheisyyteen ja mukavaan, aikuiseen yhdessäoloon ja tekemiseen (esim. viikonloppu-getaway:t). Tähänkin parhaiten toimii kyllä melko hyvätuloinen ja koulutettu mies, että on vara panostaa niihin viikonloppuihin (toki maksan oman osuuteni) ja on todennäköisemmin jotain minuakin kiinnostavaa puhuttavaa. Ja joo, joo, tunnen kyllä sivistyneitä kouluttamattomiakin.
Mainitsen vielä, ettei vaan jää epäselväksi, että olen todella onnellinen lapsistani ja elän mielelläni heidän kasvutarinaa. Tehdään paljon yhdessä lasten kanssa (harrastamista, reissuja jne.).
Että ap:lle, jos ei parisuhdemiestä löydy, niin lapset voit tehdä ihan itsekin ;) Sitä miehistä viihdykettä löytyy kyllä tarvittaessa, kuten tiedätkin. Itse kyllä olin lasten isän kanssa avioliitossa, mutta ei ole katastrofi, jos suhde kaatuukin (jos olet juristi, niin varmaan osaat tarvittavat sopparit kuntoon jo etukäteen), eli riskinotto miesvalinnan suhteen voi kannattaa vs. että jäisi perheettömäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa sanoit jo itsekin, akateemisesti koulutetulle, hyvätuloiselle ja varakkaalle sinkkumiehelle kelpaa mainiosti vähemmän koulutettu, alempituloinen, mutta NUORI ja KAUNIS nainen kumppaniksi.
Sosioekonomisesti samantasoisia miehiä ei varakkuutesi ja älykkyytesi juurikaan kiinnosta tai nuo ominaisuudet eivät ainakaan tee sinusta kiinnostavampaa kumppania.
Ja tämä selittääkin sen ,miksi näille miehille ei jää käteen yhtään mitään suhdetta ohjelman päätyttyä.
Aloittaja oli menestyville 30v+ miehille kiinnostavampi kumppani 22v opiskelijana kuin nyt kohta 30v uranaisena.Juuri näin.
Mies valitsee kauneimman. Katsokaa vaikka mitä tahansa jollekinmiehellemorsian-deittiohjelmia, jossa mies valitsee kumppania.
Valinta on selvillä kun katsoo niitä mukana olevia naisia. Miehen valinta on parhaimman näköinen.
Koulutuksilla ja muulla ei ole mitään väliä. Mies valitsee silmillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän se menee kun ihminen tuotteistetaan ja parisuhde on taloudellinen sijoitus.
En mä nyt tiedä, onko tarpeen tuollaisia heittää. Ap:han etsii vain samankaltaista miestä, kuin itse on. Onko se nyt jotenkin väärin? En myöskään ymmärrä sitä, että taloudellinen tilanne nähdään vain itsessään rahana. Se vaikuttaa erittäin paljon siihen, millaisella elämäntyylillä voi elää. Ja kyllä, joku on pihi tuloistaan tai varallisuudestaan huolimatta, mutta jos on huomattavasti pienemmät tulot, niin monesti se alkaa hiertää parisuhteessa (esim. toisella ei ole varaa deittailuvaiheissa mihinkään, mitä toinen haluisi tehdä, yhdessä asuessa niitä ongelmia vasta voikin tulla).
Jos itse on kunnianhimoinen ja uraorientoitunut, voi olla aika vaikeaa parisuhteessa sellaisen kanssa, joka tiputtaa hanskat aina klo16. Ja taas, voi myös onnistua, mutta kyllä itseäni joskus ärsytti, kun exälläni oli aina jotain sitä vastaan, jos tein vähän töitä lasten mentyä nukkumaan (hänkin oli kyllä ihan hyvätuloinen, mutta ei niin intohimolla, eikä juuri etenemismahdollisuuksia). Vaihtoehtona oli tyyliin katsoa telkkaria, ettei ollut kyllä mistään pois se työnteko siinä vaiheessa.
Eikä se, että tykkää työstään ja panostaa siihen todellakaan tarkoita, että ihmisen tarvisi olla jotenkin kylmä ja kova läheisilleen. Se on ihan eri asia neuvotella töissä jostain asiasta, kuin elää vapaa-aikaa läheistensä kanssa. Luulisi tämän nyt olevan itsestäänselvää. Eli hyvin voi kovatuloinen uranainenkin osata heittäytyä iloiseksi ja rakastavaksi kumppaniksi. Itse asiassa suhteelta haetaankin usein juuri sitä vastapainoa työlle, eli tarkoituskin on olla täysin erilaisissa tunnelmissa kumppanin kanssa.
Moni on jossain vaiheessa luovuttamassa, jos ei meinaa osua kohdalle, mutta joskus niitä onnekkaita sattumia sitten käy, ja sellainen ikisinkuksi luokiteltukin (tai toisella kierroksella oleva) löytää hyvän suhteen. Tsemppiä!
Ei välttämättä jos ajattelee asiaa käytönnöllisesti eikä liikaa tunteella. Olen itse hyvätuloinen ja uraorientoitunut nainen ja minun pitää sanoa että se on onnistunut vain ja ainoastaan siksi että mieheni ei ole samanlainen. En nimittäin ymmärrä miten olisin ikinä voinut yhdistää uran ja perheen jos minä olisin se jonka oletetaan hakevan ne lapset päiväkodista viimeistään klo 16. Tai joka ei voisi lähteä työmatkoille silloin kun pitää tai puskemaan joku projekti maaliin viikonloppuna.
Minun urani on siis mahdollistanut ihan mahtava mies joka toki tekee oman työnsä ihan hyvin mutta ei halua sen kummempaa kuin olla sen työajan töissä ja tulla sitten kotiin. Ja tämä sitten näkyy tietysti miehen tulotasossa vaikka hän ei mikään pienituloinen olekaan.
Minä voin kertoa, miten. Olen kahden alle kouluikäisen lapsen yh-mutsi arkisin (on niillä isäkin, mutta asuvat arkisin mun kanssa). Olen KTM ja tienaan n. 100keur/v.
1. (Osittaiset) etätyöt
Jos esim. jonkun palaverin vuoksi et ehtisi päiväkodille ennen klo17, hae lapset ennen palaveria (siinä ne katsoo telkkaria tai leikkii sen aikaa, että palaveri on pidetty).
Sairaan lapsen hoitovapaita ei pidetä, ellei ole katastrofioksennustauti tai sairaalakeikka. Sairas lapsi katsoo telkkaria, pelaa padilla, leikkii omiaan ja onneksi nukkuu yleensä pitkät päikkärit.
Lapset ajoissa nukkumaan ja silloin voi taas tehdä töitä, jos tarvis. Viikonloppuisinkin tietysti mahdollisuus paikata, jos tekee välillä tiukkaa.2. Tukiverkot
Kyllä se viikonloppuisäkin joskus voi muutaman arkipäivän hoitaa, jos pakko päästä konttorille, kun lapsi sairaana tms. Työmatkojen ajan lapset isälleen tai sitten isovanhempi, lapsen kummi tai vaikka perhevapaalla oleva ystävä hoitaa (joskus on tuollainen viimeksi mainittukin ottanut mun lapsen luokseen, kun on ollut tilanne päällä).3. Maksullinen lastenhoito
Jos em. kuviot ei riitä, hyvätuloisella on usein varaa myös palkata apuja.Ja mahtavaa, että sulla on hieno mies ja hyvä parisuhde. Toki sellainen olisi ideaali ja toivottavaa. Ei kuitenkaan mitenkään pakollista arjen pyörityksen kannalta. Itse tässä elämäntilanteessa kaipaan miestä lähinnä seksiin, läheisyyteen ja mukavaan, aikuiseen yhdessäoloon ja tekemiseen (esim. viikonloppu-getaway:t). Tähänkin parhaiten toimii kyllä melko hyvätuloinen ja koulutettu mies, että on vara panostaa niihin viikonloppuihin (toki maksan oman osuuteni) ja on todennäköisemmin jotain minuakin kiinnostavaa puhuttavaa. Ja joo, joo, tunnen kyllä sivistyneitä kouluttamattomiakin.
Mainitsen vielä, ettei vaan jää epäselväksi, että olen todella onnellinen lapsistani ja elän mielelläni heidän kasvutarinaa. Tehdään paljon yhdessä lasten kanssa (harrastamista, reissuja jne.).
Että ap:lle, jos ei parisuhdemiestä löydy, niin lapset voit tehdä ihan itsekin ;) Sitä miehistä viihdykettä löytyy kyllä tarvittaessa, kuten tiedätkin. Itse kyllä olin lasten isän kanssa avioliitossa, mutta ei ole katastrofi, jos suhde kaatuukin (jos olet juristi, niin varmaan osaat tarvittavat sopparit kuntoon jo etukäteen), eli riskinotto miesvalinnan suhteen voi kannattaa vs. että jäisi perheettömäksi.
Hienoa että sinä olet onnistunut yhdistämään uran ja perheen ilman miestäkin. Valitettavasti silloin kun omat lapseni olivat pieniä ei etätyötä vielä juuri tunnettu eikä se omassa työssäni olisi ollut kovin laajasti edes mahdolista. Jouduin myös olemaan monesti useana iltana viikossa ihan fyysisesti työpaikalla myöhään iltaan tai jopa yöhön joten se kyllä vaatii siltä kumppanilta joustoa tosi paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa sanoit jo itsekin, akateemisesti koulutetulle, hyvätuloiselle ja varakkaalle sinkkumiehelle kelpaa mainiosti vähemmän koulutettu, alempituloinen, mutta NUORI ja KAUNIS nainen kumppaniksi.
Sosioekonomisesti samantasoisia miehiä ei varakkuutesi ja älykkyytesi juurikaan kiinnosta tai nuo ominaisuudet eivät ainakaan tee sinusta kiinnostavampaa kumppania.
Aloittaja oli menestyville 30v+ miehille kiinnostavampi kumppani 22v opiskelijana kuin nyt kohta 30v uranaisena.
Juuri näin.
Mies valitsee kauneimman. Katsokaa vaikka mitä tahansa jollekinmiehellemorsian-deittiohjelmia, jossa mies valitsee kumppania.
Valinta on selvillä kun katsoo niitä mukana olevia naisia. Miehen valinta on parhaimman näköinen.
Koulutuksilla ja muulla ei ole mitään väliä. Mies valitsee silmillään.
Ja tämä selittääkin sen, miksi näistä ohjelmissa ei muodostu koskaan mitään pysyviä oikeita suhteita kenellekään.
Dosentti kirjoitti:
Entäs jos on tohtoriksi väitellyt. Vielä vähemmän mahdollisuuksia. Karkottaa monet miehet, kun eivät kestä ajatusta, että vaimo olisi korkeammalle koulutettu.
Enpä tiedä. Helposti löytyi opiskeluaikaan ensimmäinen mies opiskelijakapakasta, kolmenkymmenen vuoden jälkeen erottiin ja helposti löytyi seuraava mies kun itkut itkettyäni aloin sellaista katselemaan. Enemmän kiinni luonteesta ja itsetuntemuksesta: kun tietää mitä on ja millainen ihminen itselle viereen sopii osaa löytää oikeanlaisen. t 10 v toisissa naimisissa oleva N dosentti
Miehelle kyllä kelpaa vähemmänkin koulutettu nainen, niin ehkä syy olisi katsoa peiliin. Tirsk vaan teille naisille
Vierailija kirjoitti:
Miehille naisen tärkeimmät ominaisuudet ovat kauneus, hoikkuus ja nuoruus.
Muut ominaisuudet kuten tulotaso, koulutus, status, mielenterveys ym ovat vähemmän tärkeitä. Ihan kiva jos ovat kunnossa, mutta ei haittaa jos eivät ole.
Olen eri mieltä mielenterveyden osalta. Mies kiinnostuu naisen nuoruudesta, hoikkuudesta ja kauneudesta juuri sen takia, että nuo ominaisuudet viittaavat hyvään terveyteen ja siis myös hyvään mielenterveyteen. Ne taas tarkoittavat, että nainen on lisääntymiskykyinen. Luonto on kaiken takana. Uros etsii naarasta ja päinvastoin levittääkseen geenejään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa sanoit jo itsekin, akateemisesti koulutetulle, hyvätuloiselle ja varakkaalle sinkkumiehelle kelpaa mainiosti vähemmän koulutettu, alempituloinen, mutta NUORI ja KAUNIS nainen kumppaniksi.
Sosioekonomisesti samantasoisia miehiä ei varakkuutesi ja älykkyytesi juurikaan kiinnosta tai nuo ominaisuudet eivät ainakaan tee sinusta kiinnostavampaa kumppania.
Aloittaja oli menestyville 30v+ miehille kiinnostavampi kumppani 22v opiskelijana kuin nyt kohta 30v uranaisena.
Juuri näin.
Mies valitsee kauneimman. Katsokaa vaikka mitä tahansa jollekinmiehellemorsian-deittiohjelmia, jossa mies valitsee kumppania.
Valinta on selvillä kun katsoo niitä mukana olevia naisia. Miehen valinta on parhaimman näköinen.
Koulutuksilla ja muulla ei ole mitään väliä. Mies valitsee silmillään.
Mieti nyt vähän millaisia ihmisiä noihin ohjelmiin osallistuu.
Hullua miten täällä moni tuntuu rakentavan aivan kaiken tositeeveen ja instagramin yms. pohjalle. Koko maailmankuva! Uskomatonta!
Kuitenkin iso osa pariskunnista on lopulta aika lähellä toisiaan niin sosiaaliluokaltaan kuin koulutukseltaan.