Onko uusi mies liian mustasukkainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan näistä aloituksista aina tietää että ap on erittäin sopiva uhri. Hän kyselee täällä. Ihminen joka osaa vetää terveellä tavalla rajat, vetää ne jo noissa tilanteissa ihan automaattisesti. Nauraa paskaisesti kun joku kysyy oliko hiihtoladulla komeita miehiä ja sanoo että no en helvetissä laita mitään seurantaa päälle, oletko tosissasi? Tässä vaiheessa mustasukkainen osapuoli tajuaa että toista ei saa alistettua ja suhde kokee äkkikuoleman. Sitten on niitä jotka loukkaantuu kysymyksistä hiljaa itsekseen, eivät sano mitään ja jäävät ansaan.

Tulee muistaa, että mustasukkaisuus ei ole vain toisen vahtimista ja pahaa, vaan se voi olla myös toisen erittäin suurta epävarmuutta ja todellista pelkoa toisen menettämisestä. On hyvä siis tutkailla mitkä syyt ovat mustasukkaisuuden takana.

Jos toinen vahtii suutuspäissään toista ja haluaa omia tämän täysin, niin se ei ole hyvä millään tavalla, mutta jos toinen on epävarma itsestään ja pelkää, että toinen jättää vaikka hänet ja lapset, niin silloin on tilanteeseen voi riittää kunnon juttelu ja asioista sopiminen.

Mustasukkaista voi yrittää siis ymmärtää, mutta raja se on ymmärtämiselläkin. Ei ole mukavaa kummallekaan, jos tuntee olonsa koko ajan epävarmaksi, sillä sellainen ei ole hyvä parisuhde.

Jutelkaa siis asiat selviksi. Nöyristelyjä ei tarvita ja mihinkään sellaiseen ei kannata lähteä, että itsestä tuntuu epäilyttävältä heti. Toiselle ei myöskään voi antaa mitää ikuisia lupauksia, että ei petä ja jätä ikinä, koska kukaan ei tiedä tulevasta. Voi luvata, että jos on jotain ajatuksia vaikka suhteen lopettamisesta, niin siitä tulee heti jutella, jertoa huolensa ja ajatuksensa, mutta muita lupauksia ei tarvitse antaa.

Mustasukkainen voi hakeutua myös ammattilaiselle juttelemaan, sillä usein tuokin asia on jostain lapsuudesta tullut ja kumppani ei ole sen parantaja.

Tämä on usein parisuhteiden ongelma, halutaan, että toinen parantaisi ja uskotaan, että toisen pystyy parantamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan näistä aloituksista aina tietää että ap on erittäin sopiva uhri. Hän kyselee täällä. Ihminen joka osaa vetää terveellä tavalla rajat, vetää ne jo noissa tilanteissa ihan automaattisesti. Nauraa paskaisesti kun joku kysyy oliko hiihtoladulla komeita miehiä ja sanoo että no en helvetissä laita mitään seurantaa päälle, oletko tosissasi? Tässä vaiheessa mustasukkainen osapuoli tajuaa että toista ei saa alistettua ja suhde kokee äkkikuoleman. Sitten on niitä jotka loukkaantuu kysymyksistä hiljaa itsekseen, eivät sano mitään ja jäävät ansaan.

Tulee muistaa, että mustasukkaisuus ei ole vain toisen vahtimista ja pahaa, vaan se voi olla myös toisen erittäin suurta epävarmuutta ja todellista pelkoa toisen menettämisestä. On hyvä siis tutkailla mitkä syyt ovat mustasukkaisuuden takana.

Jos toinen vahtii suutuspäissään toista ja haluaa omia tämän täysin, niin se ei ole hyvä millään tavalla, mutta jos toinen on epävarma itsestään ja pelkää, että toinen jättää vaikka hänet ja lapset, niin silloin on tilanteeseen voi riittää kunnon juttelu ja asioista sopiminen.

Mustasukkaista voi yrittää siis ymmärtää, mutta raja se on ymmärtämiselläkin. Ei ole mukavaa kummallekaan, jos tuntee olonsa koko ajan epävarmaksi, sillä sellainen ei ole hyvä parisuhde.

Jutelkaa siis asiat selviksi. Nöyristelyjä ei tarvita ja mihinkään sellaiseen ei kannata lähteä, että itsestä tuntuu epäilyttävältä heti. Toiselle ei myöskään voi antaa mitää ikuisia lupauksia, että ei petä ja jätä ikinä, koska kukaan ei tiedä tulevasta. Voi luvata, että jos on jotain ajatuksia vaikka suhteen lopettamisesta, niin siitä tulee heti jutella, jertoa huolensa ja ajatuksensa, mutta muita lupauksia ei tarvitse antaa.

Mustasukkainen voi hakeutua myös ammattilaiselle juttelemaan, sillä usein tuokin asia on jostain lapsuudesta tullut ja kumppani ei ole sen parantaja.

Tämä on usein parisuhteiden ongelma, halutaan, että toinen parantaisi ja uskotaan, että toisen pystyy parantamaan.

Niin, mutta toisaalta rakkaus myös voi parantaa. Sen kun tietäisi etukäteen.

Eri

Kuulostaa ihan mun silloiselta sairaalta kumppanilta. Olin nuori ja tyhmä parikymppinen ku seurustelin itseäni huomattavasti vanhemman kontrolloijan kanssa. Muistan sen syntymäpäiväni kun tämä sai massiivisen raivokohtauksen kun halusin mennä yhden ja ainoan ystäväni kanssa syntymäpäiväni kunniaksi baariin. Baarit olivat minulta kiellettyä, myös miespuoleiset kaverit tietysti mutta tämä epävarma sika kyllä kävi milloin missäkin ja hänellä oli naispuoleisia kavereita ja jälkeenpäin mietittynä.... ihan varmasti itse touhuili seläntakana ja minua syytteli kaikesta. Soitti kerran samalla sekunnilla kun olin jonku miespuoleisen tutun hyväksynyt fbssä kaveriksi ja meillä ei todellakaan ollut mitään, ei edes tunnettu mutta en itse tee noista numeroa:D . Joo heitä menemään tuommonen, hyi vttu puistattaa sun puolesta ajatella jotain seurantahommaa vielä. Se joka epäilee toista sairaalloisesti niin todennäköisesti tekee itse jotain seläntakana, toki aina näin ei ole mutta ikäväkyllä kuullut vastaavaa.

Epäluotettavat sivusuhteilijat ovat kaikista mustasukkaisimpia. Epäilevät toisia siitä mitä itse tekevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja aviomiehelläni on puhelimessa molempien seurannat päällä. Eikä se johdu mustasukkaisuudesta, vaan ihan käytännön elämää helpottaa, milloin toinen on saapumassa paikalle.

Noin voi toimia siinä vaiheessa kun on oltu pitkään yhdessä ja tuntee toisen ja tietää ettei kyse ole kontrolloinnista. Uudessa suhteessa ei.

No ei voi toimia noin koskaan! :D Olen ollut mieheni kanssa 25 vuotta ja en edes ajattelisi laittaa jotain seurantaa itsestäni tai seurata miehen työmatkojen ajeluita työpaikalta kotiin. En ehdi, en tarvitse sitä tietoa. Maailma pyörii hyvin vaikka en tietäisi edes vartin tai tunnin tarkkuudella hänen menojaan ja hän minun.

Kyllä minusta terveessä suhteessa voi noin toimia.

Siis että olisi seuranta päällä.

Voisin antaa miehen seurata menemisiäni. Tosin en siinä tapauksessa että mies itse sitä ehdottaisi mutta itse voisin ehdottaa että voisiko seurata minua. Syynä ihan oma turvallisuus. Olen varmaan kuunnellut liikaa rikospodcasteja mutta jos joku sieppaisi tai joutuisi onnettomuuteen missä ei ketään lähellä niin olisi luotto että joku edes löytäisi.

Olettaisin että jos en vastaa puhelimeen enkä tulisi illaksi kotiin niin mies katsoisi seurantatiedoista missä olen.

En tosin tiedä miten nuo toimii eli jos luuri kiinni niin ei varmaan näytä missä olen?

Itse en kyllä viitsisi seurata missä toinen menee.

Hulluksihan siinä tulisi jos maailma pyörisi vaan sen ympärillä mitä toinen tekee.

Tuon takia varmaan mustasukkaisuus pahenee kun sekoittaa päätä vaan enemmän ja enemmän mitä enemmän toista kyttää ja kehittelee tarinoita päässään.

Tuo mitä ap:n mies tekee ei ole normaalia ja jos joutuu miettimään onko joku asia nornaalia parisuhteessa niin vastaus on IHAN AINA se ettei ole normaalia. Meillä kaikilla on varmasti oma käsitys siitä millaisen suhteen haluaa ja jos joku piirre alkumetreillä jo tuntuu oudolta niin se ei todennäköisesti kuulu sellaiseen parisuhteeseen jollaisen sinä haluat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja aviomiehelläni on puhelimessa molempien seurannat päällä. Eikä se johdu mustasukkaisuudesta, vaan ihan käytännön elämää helpottaa, milloin toinen on saapumassa paikalle.

Noin voi toimia siinä vaiheessa kun on oltu pitkään yhdessä ja tuntee toisen ja tietää ettei kyse ole kontrolloinnista. Uudessa suhteessa ei.

No ei voi toimia noin koskaan! :D Olen ollut mieheni kanssa 25 vuotta ja en edes ajattelisi laittaa jotain seurantaa itsestäni tai seurata miehen työmatkojen ajeluita työpaikalta kotiin. En ehdi, en tarvitse sitä tietoa. Maailma pyörii hyvin vaikka en tietäisi edes vartin tai tunnin tarkkuudella hänen menojaan ja hän minun.

Kyllä minusta terveessä suhteessa voi noin toimia.

Siis että olisi seuranta päällä.

Voisin antaa miehen seurata menemisiäni. Tosin en siinä tapauksessa että mies itse sitä ehdottaisi mutta itse voisin ehdottaa että voisiko seurata minua. Syynä ihan oma turvallisuus. Olen varmaan kuunnellut liikaa rikospodcasteja mutta jos joku sieppaisi tai joutuisi onnettomuuteen missä ei ketään lähellä niin olisi luotto että joku edes löytäisi.

Olettaisin että jos en vastaa puhelimeen enkä tulisi illaksi kotiin niin mies katsoisi seurantatiedoista missä olen.

En tosin tiedä miten nuo toimii eli jos luuri kiinni niin ei varmaan näytä missä olen?

Itse en kyllä viitsisi seurata missä toinen menee.

Hulluksihan siinä tulisi jos maailma pyörisi vaan sen ympärillä mitä toinen tekee.

Tuon takia varmaan mustasukkaisuus pahenee kun sekoittaa päätä vaan enemmän ja enemmän mitä enemmän toista kyttää ja kehittelee tarinoita päässään.

Tuo mitä ap:n mies tekee ei ole normaalia ja jos joutuu miettimään onko joku asia nornaalia parisuhteessa niin vastaus on IHAN AINA se ettei ole normaalia. Meillä kaikilla on varmasti oma käsitys siitä millaisen suhteen haluaa ja jos joku piirre alkumetreillä jo tuntuu oudolta niin se ei todennäköisesti kuulu sellaiseen parisuhteeseen jollaisen sinä haluat.

Lopeta joidenkin täysin turhien rikospodcastien kuuntelu.

Rajat, ap. Nyt heti. Kun olet viihteellä ystävien kanssa, et viestittele miehen kanssa. Et sinkkunakaan ole ilmoitellut kenellekään päässeesi turvallisesti kotiin eikä sinun tarvitse sitä tehdä nytkään. Seuraavan kerran kun hän kysyy, oliko jossain hyvännäköisiä miehiä, kysyt miksi hän kysyy tuollaista ja vastauksen jälkeen sanot, että sinusta tuo ei ole hauskaa etkä halua sen jatkuvan.

Älä missään tapauksessa suostu kännykkävalvontaan tai anna salasanoja. Ei sittenkään, vaikka hän kertoisi omansa sinulle. Äläkä lähde käymään läpi kaikkia somekontaktejasi ja kertomaan, mistä kenetkin tunnet. Älä ala kertoa hänelle joka piippauksesta, kuka viestitti tai mikä kilahti.

Olette edelleen kaksi erillistä yksilöä, joilla on oikeudet myös yksityisyyteen. Jos hän ei pysty normaaliin parisuhteeseen, on parempi että se selviää nyt heti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja aviomiehelläni on puhelimessa molempien seurannat päällä. Eikä se johdu mustasukkaisuudesta, vaan ihan käytännön elämää helpottaa, milloin toinen on saapumassa paikalle.

Selityksen makua. Kenenkään ei tarvitse tietää toisen menemisestä ja tulemisista niin tarkkaan, riittää, että sanot vaikka tulevasi kotiin töiden jälkeen. Töiden jälkeen saatat käväistä kaupassa tai vaikka kahdessakin ja sen tulee olla täysin ok kaikille.

Jos mies sanoisi minulle, että laitetaan seurantaan meidät molemmat, niin sanoisin, että pistä itsesi vain, tosin en katso sitä seurantaa kuin ehkä silloin, kun olet vaikka jossain todella ikävässä paikassa ja kelissä ajamassa, mutta muuten en ehdi sitä katsella. Elämässä pitää olla muutakin kuin toisen kyylääminen. Jos ei ole, niin ehkä on sitten parasta nyhertää toisessa kiinni koko ajan.

Aikuiset ihmiset kyllä pärjäävät ja jos eivät pärjää, niin eivöt he pärjää, vaikka toinen seuraisi vierestä.

Olen tuo, jolle vastaat. Mies halusi avata seurannan, kun minä aina soittelin, että monelta tulet ja milloin olet kotona, jotta saan ruoan pöytään juuri oikea-aikaisesti. Hän siis koki, että kyylään häntä, kun minä taas halusin tietää, miten organisoin illan, eli ehdinkö tekemään jotain ennen kuin jotain muuta.

Sittemmin olen oppinut, että mies haluaa elää illat tavallaan. Hän on työnarkomaani, ja tulee töistä klo 16-21 välillä, ja haluaa pitää itsellään tämän vapauden, ellemme ole muuta sopineet. Hän sanoi, että hänelle on helpompaa, että voin tsekata, kuinka hän on töissä.

Ei minun tarvitse enää tsekata, missä hän on. Hän on siellä töissä. Toki olisin oppinut tämän ilman seurantaakin, mutta meillä se nyt meni näin, eikä sitä ole poistettu, kun ei siitä haittaakaan ole.

Ruoan pöytään, kun mies saapuu? Apua! Meillä on päivällinen aina samaan aikaan, jos toinen ei ole silloin kotona niin hän lämmittää omansa sitten, kun saapuu. Tosin syömme sen verran myöhään (20.30 aikoihin), että sitä harvoin tapahtuu.

Eikä kyllä tulisi pieneen mieleenikään suostua kännykkäseurantaan, vaikka mitään salattavaa ei olekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja aviomiehelläni on puhelimessa molempien seurannat päällä. Eikä se johdu mustasukkaisuudesta, vaan ihan käytännön elämää helpottaa, milloin toinen on saapumassa paikalle.

Selityksen makua. Kenenkään ei tarvitse tietää toisen menemisestä ja tulemisista niin tarkkaan, riittää, että sanot vaikka tulevasi kotiin töiden jälkeen. Töiden jälkeen saatat käväistä kaupassa tai vaikka kahdessakin ja sen tulee olla täysin ok kaikille.

Jos mies sanoisi minulle, että laitetaan seurantaan meidät molemmat, niin sanoisin, että pistä itsesi vain, tosin en katso sitä seurantaa kuin ehkä silloin, kun olet vaikka jossain todella ikävässä paikassa ja kelissä ajamassa, mutta muuten en ehdi sitä katsella. Elämässä pitää olla muutakin kuin toisen kyylääminen. Jos ei ole, niin ehkä on sitten parasta nyhertää toisessa kiinni koko ajan.

Aikuiset ihmiset kyllä pärjäävät ja jos eivät pärjää, niin eivöt he pärjää, vaikka toinen seuraisi vierestä.

Olen tuo, jolle vastaat. Mies halusi avata seurannan, kun minä aina soittelin, että monelta tulet ja milloin olet kotona, jotta saan ruoan pöytään juuri oikea-aikaisesti. Hän siis koki, että kyylään häntä, kun minä taas halusin tietää, miten organisoin illan, eli ehdinkö tekemään jotain ennen kuin jotain muuta.

Sittemmin olen oppinut, että mies haluaa elää illat tavallaan. Hän on työnarkomaani, ja tulee töistä klo 16-21 välillä, ja haluaa pitää itsellään tämän vapauden, ellemme ole muuta sopineet. Hän sanoi, että hänelle on helpompaa, että voin tsekata, kuinka hän on töissä.

Ei minun tarvitse enää tsekata, missä hän on. Hän on siellä töissä. Toki olisin oppinut tämän ilman seurantaakin, mutta meillä se nyt meni näin, eikä sitä ole poistettu, kun ei siitä haittaakaan ole.

Ruoan pöytään, kun mies saapuu? Apua! Meillä on päivällinen aina samaan aikaan, jos toinen ei ole silloin kotona niin hän lämmittää omansa sitten, kun saapuu. Tosin syömme sen verran myöhään (20.30 aikoihin), että sitä harvoin tapahtuu.

Eikä kyllä tulisi pieneen mieleenikään suostua kännykkäseurantaan, vaikka mitään salattavaa ei olekaan.

Nykyään meillä menee niin, että minä teen ruoan, kun minulla on nälkä. Jokainen syö sitten, kun tulee. En odota ketään.

Olin edellisessä avioliitossani tottunut, että syömme aina yhdessä, ja pasta (tms) tulee jokaisen lautaselle al dente.

Sama

Älä vaan muuta yhteen asumaan!

Kontrollointi lisääntyy, kohta olet todella vaikeassa tilanteessa ilman ystäviä kun et saa heitä tavata.

Jo tuo rakkauden hehkutus soittaa hälytyskelloja.

Ota aikalisä ja sano tiukasti että moinen kyttäys ei sinulle sovi.

Vierailija kirjoitti:

Jätä se sika!

Jätä se sika! Jätä se sika! Jätä se....

Kannattaa seurata tilannetta

Mene AP naimaan vaan swingerbileisiin. Sitähän te naiset haluatte. Koronastakaan ette välittäneet Himoksella vuonna 2021, ja touhu jatkuu nyt vaan.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/699d2624-d41b-4631-900b-105f04b5f3ab

Mitenköhän mies reagoi, kun otat asian kunnolla puheeksi? Lopettaakohan tuollaisen epäasiallisen kommentoinnin ja vaatimukset? Riippuisi paljon siitä, onko suhteella mitään tulevaisuutta. Yhteen en kyllä uskaltaisi muuttaa näillä tiedoilla.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja aviomiehelläni on puhelimessa molempien seurannat päällä. Eikä se johdu mustasukkaisuudesta, vaan ihan käytännön elämää helpottaa, milloin toinen on saapumassa paikalle.

Te olette naimisissa, ja teillä on molemminpuolinen seuranta, yhteisestä sopimuksesta.

AP:n tilanne on ihan eri, kun suhde on tuore, asuvat erillään, ja toinen osapuoli haluaa yksipuolisesti seurantaa.

Kun kyselee hyvännäköisistä miehistä, vastaa rehellisesti: "Ei tällä kertaa näkynyt yhtään." "Joo. Yksi hyvän näköinen mies jutteli jonkun mummon kanssa parkkipaikalla." "Yksi ohitti ylämäessä, kun olin hitaampi." "Tuli vastaan vähän sen jälkeen, kun olin lähtenyt ladulle."

Voit myös alkaa raportoimaan hänelle ihan oma-aloitteisesti siitä, millaisia ihmisiä näet lenkkipolulla: "Tuli vastaan yksi todella kaunis nainen, ja jonkun ajan päästä vanha ukko, ja sitten kaksi mummoa ulkoilutti koiraa." Kerrot myös niistä koirista.

Ap, olisi mukava tietää tapailetko vielä tuota miestä? Mitä kuuluu?

Pettäisin tuollaista miestä ja sitten paljastaisin sen hänelle vihjailevasti.

Miksi minusta tuntuu, että olen lukenut saman tarinan ennenkin? Jos on provo, niin ei se mitään. Toivottavasti vastauksista on hyötyä jollekin vastaavassa tilanteessa olevalle.

Kai sinä itsekin käsität, että ei todellakaan tarvitse olla puhelimessa mitään seurantaa päällä, jotta voi varmistaa, että olet päässyt turvallisesti kotiin. Sovit vaan lähettäväsi tekstarin "kotona" sitten, kun olet kotona.

Ei vähene ajan myötä vaan pahenee. Sinä itse pidät aluksi imartelevana sitä, että mies huolehtii sinusta niin kovasti. Mutta onko se huolehtimista, kun haluaa tietää, kenen seurassa olet jossakin? 

Paha homma on se, että sinä ehdit tottua siihen ja alat pitää sitä luonnollisena. Sitten et enää älyä ihmetellä sitä, kun kieltää sinua lähtemästä jopa työmatkalle, jossa on vieraita ihmisiä.

Onkohan ap jo lukkojen takana tiukassa valvonnassa?