Onko uusi mies liian mustasukkainen?

Nyt kannattaa jättää tuollainen seurailija. Ei ole asiallista minkäänlainen seuranta, mistä tiedät ettei ukko ole jo laittanut sulle kännykkään jotain seurantaohjelmaa päälle tai vaikka laittanut johonkin kassiisi seurantalaitetta ja tarkistelee sanomisistasi puhutko totta. Tuo vaikuttaa sairaalloisen mustasukkaiselta ukolta, joka pyrkii ottamaan kontrollin elämästäsi. Yhteenmuutto olisi vihoviimeinen asia. Juokse vielä kun voit.

Kyllä. Liiallista kontrollointia.

Nimenomaan kontrollointia, ei huolenpitoa.

Ei jatkoon.

Ap:lle olisi silmiä avavaa löytää se vanha pitkä keskustelu, joka käsitteli mustasukkaisten puolisoiden hulluimpia tempauksia. Oli ihan hirveää luettavaa, ja lähinnä jokaisessa lähtötilanne oli tuollainen kuin mitä ap kuvailee.

Jätä se sika!

Minulla ja aviomiehelläni on puhelimessa molempien seurannat päällä. Eikä se johdu mustasukkaisuudesta, vaan ihan käytännön elämää helpottaa, milloin toinen on saapumassa paikalle.

Tämähän on trollaus? Jos olet tosissasi, niin vastaan ihan näin miesnäkökulmastakin, että kannattaa ainakin ottaa vähän pakkia. Jos jo alku on tuota, niin kohta sulla on lieka kaulassa ja äijällä nyrkki ojossa joka kerta kun et pysty todistamaan milloistakin olinpaikkaasi.

Jos nainen on jo etukäteen kertonut tälle ihanuudelle menevänsä illalla baariin ystäviensä kanssa, ei äijällä pitäisi olla minkäänlaista tekosyytä enää erikseen häiritä naisen iltaa jatkuvilla uteluviesteillä. Sairas tyyppi. Nyt juoksukengät jalkaan ja lähdet vastakkaiseen suuntaan kuin maailmanennätys sprintteri.

Mustasukkaisuus vain pahenee tuosta! Näin se menee. Eli ei kuulosta hyvältä. Olen kokenut tuon avioliitossa, erosin, 20 v sitä jaksoin, lähinnä lasten vuoksi.

Tavallaan näistä aloituksista aina tietää että ap on erittäin sopiva uhri. Hän kyselee täällä. Ihminen joka osaa vetää terveellä tavalla rajat, vetää ne jo noissa tilanteissa ihan automaattisesti. Nauraa paskaisesti kun joku kysyy oliko hiihtoladulla komeita miehiä ja sanoo että no en helvetissä laita mitään seurantaa päälle, oletko tosissasi? Tässä vaiheessa mustasukkainen osapuoli tajuaa että toista ei saa alistettua ja suhde kokee äkkikuoleman. Sitten on niitä jotka loukkaantuu kysymyksistä hiljaa itsekseen, eivät sano mitään ja jäävät ansaan.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja aviomiehelläni on puhelimessa molempien seurannat päällä. Eikä se johdu mustasukkaisuudesta, vaan ihan käytännön elämää helpottaa, milloin toinen on saapumassa paikalle.

Noin voi toimia siinä vaiheessa kun on oltu pitkään yhdessä ja tuntee toisen ja tietää ettei kyse ole kontrolloinnista. Uudessa suhteessa ei.

Jaa, minun mieheni oli vuosia sitten mustasukkainen, mutta elin ja olin pitkään ihan niin kuin en olisi sitä huomannut. En mennyt mukaan hänen typeriin juttuihinsa, vaan sanoin, että huolehdin kyllä itsestäni niin kuin parhaaksi katson. Välillä miehen mustasukkaisuus nosti päätään ja jälkikäteen huomasin, että se oli aina silloin, kun miehellä oli liikaa aikaa ajatella kaikkea turhuuksia. Silloin kun hänellä oli töissä hyvä ja vauhdikas kausi, jolloin oli kiire ja aikataulut tiukkoja, ei hän ehtinyt miettimään turhuuksia, mutta kun kiire oli hellittänyt, oli tasaista ja omatkin harrastukset olivat vähemmällä, niin jo alkoi kaikenlainen nipottaminen. Eikä se ollut mitään pientä edes.

Huomasin myös itsestäni samaa, kun olin vatsa pystyssä kotona ensimmäistä odottaessani ja mies oli töissä. Liikaa aikaa, liikaa turhuuksia mielessä ja kun oma olo oli tylsä, niin sitä alkoi näkemään ja miettimään kaikkea.

Joskus mies nipotti minulta täydellisen turhia asioita, oli vihainen syyttä suotta ja halusi, että en mene edes kävelemään naapurin rouvan kanssa. Tuli myös muita asioita. Silloin raivostuin todella. Olimme olleet kuitenkin yhdessä kauan ja tuollainen ärsyttävä epäileminen ketutti ihan tosissaan. Annoin tulla kovaa ja korkealta ärsytykseni ja en säästellyt sanojani enää. Sanoin suoraan, että hänen mustasukkaisuus saa luvan loppua tasan tähän tai sitten parisuhteemme on tässä. Että en todellakaan kuuntele enää kertaakaan hänen sairaita epäilyjään ja ala miettimään mitä mies mistäkin asiasta tuumaa. Jos luottoa ei ole, niin kettuako me olemme edes yhdessä?!? Sanoin myös, että hän saa keksiä itselleen sen verran tekemistä, että olemiset eivät ole vain minun varassani.

Se auttoi, mies tajusi, että lähden oikeasti, jos tilanne ei muutu. Koko suhteemme parani ja paljon. En ollut siihen mennessäkään juurikaan rajoittanut tekemisiäni, mutta en ollut viitsinyt lähteä esimerkiksi työkavereiden kanssa jokaiseen menoon. Räjähdykseni jälkeen ei mies ole kysellyt mitään, hän alkoi harrastamaan paria erilaista urheilua ja minä saan harrastaa omiani. Meillä on paljon yhteisiäkin tekemisiä ja aloimme keskustelemaan hyvin paljon kaikesta. Kannattaa siis sanoittaa tilanne ja kertoa vaihtoehdoksi sen, että yhdessä ei olla ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja aviomiehelläni on puhelimessa molempien seurannat päällä. Eikä se johdu mustasukkaisuudesta, vaan ihan käytännön elämää helpottaa, milloin toinen on saapumassa paikalle.

Selityksen makua. Kenenkään ei tarvitse tietää toisen menemisestä ja tulemisista niin tarkkaan, riittää, että sanot vaikka tulevasi kotiin töiden jälkeen. Töiden jälkeen saatat käväistä kaupassa tai vaikka kahdessakin ja sen tulee olla täysin ok kaikille.

Jos mies sanoisi minulle, että laitetaan seurantaan meidät molemmat, niin sanoisin, että pistä itsesi vain, tosin en katso sitä seurantaa kuin ehkä silloin, kun olet vaikka jossain todella ikävässä paikassa ja kelissä ajamassa, mutta muuten en ehdi sitä katsella. Elämässä pitää olla muutakin kuin toisen kyylääminen. Jos ei ole, niin ehkä on sitten parasta nyhertää toisessa kiinni koko ajan.

Aikuiset ihmiset kyllä pärjäävät ja jos eivät pärjää, niin eivöt he pärjää, vaikka toinen seuraisi vierestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja aviomiehelläni on puhelimessa molempien seurannat päällä. Eikä se johdu mustasukkaisuudesta, vaan ihan käytännön elämää helpottaa, milloin toinen on saapumassa paikalle.

Noin voi toimia siinä vaiheessa kun on oltu pitkään yhdessä ja tuntee toisen ja tietää ettei kyse ole kontrolloinnista. Uudessa suhteessa ei.

No ei voi toimia noin koskaan! :D Olen ollut mieheni kanssa 25 vuotta ja en edes ajattelisi laittaa jotain seurantaa itsestäni tai seurata miehen työmatkojen ajeluita työpaikalta kotiin. En ehdi, en tarvitse sitä tietoa. Maailma pyörii hyvin vaikka en tietäisi edes vartin tai tunnin tarkkuudella hänen menojaan ja hän minun.

Kuule ap, kun vähän tiedän ihmistyypin niin älä jätä sen kanssa yksin sitten tietokonettasi etkä puhelintasi. Muutenkin kannattaa katsoa koti kameroiden varalta. Kamerat on sitten nykyaikana todella pieniä, joten niitä on vaikea havaita.

Eiköhän ap itsekin tiedä, että nyt on 🐖🐽-jättöaika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja aviomiehelläni on puhelimessa molempien seurannat päällä. Eikä se johdu mustasukkaisuudesta, vaan ihan käytännön elämää helpottaa, milloin toinen on saapumassa paikalle.

Selityksen makua. Kenenkään ei tarvitse tietää toisen menemisestä ja tulemisista niin tarkkaan, riittää, että sanot vaikka tulevasi kotiin töiden jälkeen. Töiden jälkeen saatat käväistä kaupassa tai vaikka kahdessakin ja sen tulee olla täysin ok kaikille.

Jos mies sanoisi minulle, että laitetaan seurantaan meidät molemmat, niin sanoisin, että pistä itsesi vain, tosin en katso sitä seurantaa kuin ehkä silloin, kun olet vaikka jossain todella ikävässä paikassa ja kelissä ajamassa, mutta muuten en ehdi sitä katsella. Elämässä pitää olla muutakin kuin toisen kyylääminen. Jos ei ole, niin ehkä on sitten parasta nyhertää toisessa kiinni koko ajan.

Aikuiset ihmiset kyllä pärjäävät ja jos eivät pärjää, niin eivöt he pärjää, vaikka toinen seuraisi vierestä.

Olen tuo, jolle vastaat. Mies halusi avata seurannan, kun minä aina soittelin, että monelta tulet ja milloin olet kotona, jotta saan ruoan pöytään juuri oikea-aikaisesti. Hän siis koki, että kyylään häntä, kun minä taas halusin tietää, miten organisoin illan, eli ehdinkö tekemään jotain ennen kuin jotain muuta.

Sittemmin olen oppinut, että mies haluaa elää illat tavallaan. Hän on työnarkomaani, ja tulee töistä klo 16-21 välillä, ja haluaa pitää itsellään tämän vapauden, ellemme ole muuta sopineet. Hän sanoi, että hänelle on helpompaa, että voin tsekata, kuinka hän on töissä.

Ei minun tarvitse enää tsekata, missä hän on. Hän on siellä töissä. Toki olisin oppinut tämän ilman seurantaakin, mutta meillä se nyt meni näin, eikä sitä ole poistettu, kun ei siitä haittaakaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan näistä aloituksista aina tietää että ap on erittäin sopiva uhri. Hän kyselee täällä. Ihminen joka osaa vetää terveellä tavalla rajat, vetää ne jo noissa tilanteissa ihan automaattisesti. Nauraa paskaisesti kun joku kysyy oliko hiihtoladulla komeita miehiä ja sanoo että no en helvetissä laita mitään seurantaa päälle, oletko tosissasi? Tässä vaiheessa mustasukkainen osapuoli tajuaa että toista ei saa alistettua ja suhde kokee äkkikuoleman. Sitten on niitä jotka loukkaantuu kysymyksistä hiljaa itsekseen, eivät sano mitään ja jäävät ansaan.

Tulee muistaa, että mustasukkaisuus ei ole vain toisen vahtimista ja pahaa, vaan se voi olla myös toisen erittäin suurta epävarmuutta ja todellista pelkoa toisen menettämisestä. On hyvä siis tutkailla mitkä syyt ovat mustasukkaisuuden takana.

Jos toinen vahtii suutuspäissään toista ja haluaa omia tämän täysin, niin se ei ole hyvä millään tavalla, mutta jos toinen on epävarma itsestään ja pelkää, että toinen jättää vaikka hänet ja lapset, niin silloin on tilanteeseen voi riittää kunnon juttelu ja asioista sopiminen.

Mustasukkaista voi yrittää siis ymmärtää, mutta raja se on ymmärtämiselläkin. Ei ole mukavaa kummallekaan, jos tuntee olonsa koko ajan epävarmaksi, sillä sellainen ei ole hyvä parisuhde.

Jutelkaa siis asiat selviksi. Nöyristelyjä ei tarvita ja mihinkään sellaiseen ei kannata lähteä, että itsestä tuntuu epäilyttävältä heti. Toiselle ei myöskään voi antaa mitää ikuisia lupauksia, että ei petä ja jätä ikinä, koska kukaan ei tiedä tulevasta. Voi luvata, että jos on jotain ajatuksia vaikka suhteen lopettamisesta, niin siitä tulee heti jutella, jertoa huolensa ja ajatuksensa, mutta muita lupauksia ei tarvitse antaa.

Mustasukkainen voi hakeutua myös ammattilaiselle juttelemaan, sillä usein tuokin asia on jostain lapsuudesta tullut ja kumppani ei ole sen parantaja.

Nämä kyselyt tulee ja menee, välillä on kuukausikin ihan normaalia ja sitten saattaa yllättäen hermostua jostain pienestä.

Kerran oikaisin kotiin festarialueen läheltä ja kun en kotiin tullessa heti laittanut viestiä, olikin 10 huolestunutta viestiä odottamassa. Että en ole lähtenyt kenenkään festarimiehen matkaan. Tämä oli suhteen alkuaikoina ja mies myönsi itsekin olevansa ihastuksesta sekaisin.

Mua juttu silloin vaan nauratti kun tuntui niin oudolta.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Nyt kannattaa jättää tuollainen seurailija. Ei ole asiallista minkäänlainen seuranta, mistä tiedät ettei ukko ole jo laittanut sulle kännykkään jotain seurantaohjelmaa päälle tai vaikka laittanut johonkin kassiisi seurantalaitetta ja tarkistelee sanomisistasi puhutko totta. Tuo vaikuttaa sairaalloisen mustasukkaiselta ukolta, joka pyrkii ottamaan kontrollin elämästäsi. Yhteenmuutto olisi vihoviimeinen asia. Juokse vielä kun voit.

Mielestäni olisi erittäin mielenkiintoinen tilanne tuo, että löytäisin kassistani tai vaikka autostani seurantalaitteen tai se, että tajuaisin mieheni tietävän milloin ja missä menen.

Se olisikin sitten omaa taitavuutta miten tilanteen hoitaa eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Nämä kyselyt tulee ja menee, välillä on kuukausikin ihan normaalia ja sitten saattaa yllättäen hermostua jostain pienestä.

Kerran oikaisin kotiin festarialueen läheltä ja kun en kotiin tullessa heti laittanut viestiä, olikin 10 huolestunutta viestiä odottamassa. Että en ole lähtenyt kenenkään festarimiehen matkaan. Tämä oli suhteen alkuaikoina ja mies myönsi itsekin olevansa ihastuksesta sekaisin.

Mua juttu silloin vaan nauratti kun tuntui niin oudolta.

-ap

Ihastumista ei osoiteta huolestumisilla ja kymmenillä viesteillä. Lopeta selittely ja keskustele miehen kanssa teidän säännöistä. Jos et kykene aloittamaan keskustelua, vaan valitat vain täällä ja ystävillesi asiasta, niin tiedät, että tilanteessa on pahasti vikaa molemmin puolin.

Aikuistu, älä nöyristele ja lopeta tilanteiden selittäminen parhaiksi päin itsellesi. Jos asia huolestuttaa sinua, niin se on silloin väärin.