Miksi miehille ei kelpaa tavallinen, normaali ja "tylsä" nainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen on se tavallinen, normaali ja tylsä nainen? Kuulostaisi kumppanina aivan erinomaiselta, ja varsinkin jos ei olisi mitään traumoja, vääriä käsityksiä itsestään, eikä muitakaan luonnehäiriöitä.

Minä olen joskus koittanut etsiä sellaista, mutta jostain syystä niitä ei oikein tahdo löytyä mistään.

Muutaman vuoden etsinnän jälkeen lopetin sellaisen etsimisen. Mutta olis toki ihan mielenkiintoista kohdata sellainen.

T: se tavismies

Mitä tarkoitat, että ei saa olla traumoja. Eli jos kuulet, että minulla on ollut lapsuus väkivaltaisessa alkoholistikodissa niin se on heti hei hei. Kun ihmisenä taas olen rauhallinen ja vakaa tyyppi ja etsin ja arvostan vakaata elämää. Niin minut tuomittaisiin asiassa jolle en ole itse voinut mitään.

Terapian olen käynyt, mutta se ei poista sitä faktaa että mulla oli traumaattinen lapsuus.

En ole tuo, kelle vastasit mutta joo: en deittaile porukkaa, joka on "eronneita ja karanneita" juuri siitä syystä, että rikkinäinen perhetausta ja huono lapsuus puskevat ihmisestä enne pitkää huonolla tavalla läpi vaikka mitä tekisi. Luojan kiitos vaimolla ehjä perhetausta -> vakaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen on se tavallinen, normaali ja tylsä nainen? Kuulostaisi kumppanina aivan erinomaiselta, ja varsinkin jos ei olisi mitään traumoja, vääriä käsityksiä itsestään, eikä muitakaan luonnehäiriöitä.

Minä olen joskus koittanut etsiä sellaista, mutta jostain syystä niitä ei oikein tahdo löytyä mistään.

Muutaman vuoden etsinnän jälkeen lopetin sellaisen etsimisen. Mutta olis toki ihan mielenkiintoista kohdata sellainen.

T: se tavismies

Mitä tarkoitat, että ei saa olla traumoja. Eli jos kuulet, että minulla on ollut lapsuus väkivaltaisessa alkoholistikodissa niin se on heti hei hei. Kun ihmisenä taas olen rauhallinen ja vakaa tyyppi ja etsin ja arvostan vakaata elämää. Niin minut tuomittaisiin asiassa jolle en ole itse voinut mitään.

Terapian olen käynyt, mutta se ei poista sitä faktaa että mulla oli traumaattinen lapsuus.

En ole tuo, kelle vastasit mutta joo: en deittaile porukkaa, joka on "eronneita ja karanneita" juuri siitä syystä, että rikkinäinen perhetausta ja huono lapsuus puskevat ihmisestä enne pitkää huonolla tavalla läpi vaikka mitä tekisi. Luojan kiitos vaimolla ehjä perhetausta -> vakaa.

Olen eri, mutta mulla on kyllä ehjä perhetausta, ns. hyvästä perheestä, jossa on läheiset välit kaikilla vielä aikuisenakin. Exälläni sen sijaan oli alkuun näennäisen normaali duunariperhetausta, mutta pikkuhiljaa mulle alkoi selvitä, että taisi olla taipumusta alkoholismiin isällä ja äitinsä osoittautua aikamoiseksi tossukaksi, eli miehellä oli kyllä todella erikoinen perhemalli sieltä. Ystävänsä olivat hyviä perheenisiä jne. ja kuvittelin, että ehkä hän kuitenkin olisi enemmän ystäviensä kuin oman isänsä kaltainen. Alkoholismia hänellä ei ollut, mutta isän rooli ei luonnistunut sitten ollenkaan, vetäytyi ja ahdistui lapsiarjesta ja erosimme.

Olenko minä nyt sitten epävakaa, kun olen eronnut?

Minulle kyllä kelpaisi. Mutta koska olen pienipalkkainen en kelpaa naisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen on se tavallinen, normaali ja tylsä nainen? Kuulostaisi kumppanina aivan erinomaiselta, ja varsinkin jos ei olisi mitään traumoja, vääriä käsityksiä itsestään, eikä muitakaan luonnehäiriöitä.

Minä olen joskus koittanut etsiä sellaista, mutta jostain syystä niitä ei oikein tahdo löytyä mistään.

Muutaman vuoden etsinnän jälkeen lopetin sellaisen etsimisen. Mutta olis toki ihan mielenkiintoista kohdata sellainen.

T: se tavismies

Mitä tarkoitat, että ei saa olla traumoja. Eli jos kuulet, että minulla on ollut lapsuus väkivaltaisessa alkoholistikodissa niin se on heti hei hei. Kun ihmisenä taas olen rauhallinen ja vakaa tyyppi ja etsin ja arvostan vakaata elämää. Niin minut tuomittaisiin asiassa jolle en ole itse voinut mitään.

Terapian olen käynyt, mutta se ei poista sitä faktaa että mulla oli traumaattinen lapsuus.

En ole tuo, kelle vastasit mutta joo: en deittaile porukkaa, joka on "eronneita ja karanneita" juuri siitä syystä, että rikkinäinen perhetausta ja huono lapsuus puskevat ihmisestä enne pitkää huonolla tavalla läpi vaikka mitä tekisi. Luojan kiitos vaimolla ehjä perhetausta -> vakaa.

Olen eri, mutta mulla on kyllä ehjä perhetausta, ns. hyvästä perheestä, jossa on läheiset välit kaikilla vielä aikuisenakin. Exälläni sen sijaan oli alkuun näennäisen normaali duunariperhetausta, mutta pikkuhiljaa mulle alkoi selvitä, että taisi olla taipumusta alkoholismiin isällä ja äitinsä osoittautua aikamoiseksi tossukaksi, eli miehellä oli kyllä todella erikoinen perhemalli sieltä. Ystävänsä olivat hyviä perheenisiä jne. ja kuvittelin, että ehkä hän kuitenkin olisi enemmän ystäviensä kuin oman isänsä kaltainen. Alkoholismia hänellä ei ollut, mutta isän rooli ei luonnistunut sitten ollenkaan, vetäytyi ja ahdistui lapsiarjesta ja erosimme.

Olenko minä nyt sitten epävakaa, kun olen eronnut?

Olen myös sitoutuvaa ja kestävää psrisuhdeainesta. Kuitenkin olen eronnut. Mistä olisin voinut tietää, että mies haluaa joskus kahdenkymmenen vuoden päästä muuta kuin lapsiperheenelämää. Hänen mielensä muuttui. Parisuhde on kahden kauppa. Miehen tausta oli kunnossa. Elämä yhdessä tasaista. Olenko nyt siis epävakaa, koska olen eronnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen on se tavallinen, normaali ja tylsä nainen? Kuulostaisi kumppanina aivan erinomaiselta, ja varsinkin jos ei olisi mitään traumoja, vääriä käsityksiä itsestään, eikä muitakaan luonnehäiriöitä.

Minä olen joskus koittanut etsiä sellaista, mutta jostain syystä niitä ei oikein tahdo löytyä mistään.

Muutaman vuoden etsinnän jälkeen lopetin sellaisen etsimisen. Mutta olis toki ihan mielenkiintoista kohdata sellainen.

T: se tavismies

Mitä tarkoitat, että ei saa olla traumoja. Eli jos kuulet, että minulla on ollut lapsuus väkivaltaisessa alkoholistikodissa niin se on heti hei hei. Kun ihmisenä taas olen rauhallinen ja vakaa tyyppi ja etsin ja arvostan vakaata elämää. Niin minut tuomittaisiin asiassa jolle en ole itse voinut mitään.

Terapian olen käynyt, mutta se ei poista sitä faktaa että mulla oli traumaattinen lapsuus.

En ole tuo, kelle vastasit mutta joo: en deittaile porukkaa, joka on "eronneita ja karanneita" juuri siitä syystä, että rikkinäinen perhetausta ja huono lapsuus puskevat ihmisestä enne pitkää huonolla tavalla läpi vaikka mitä tekisi. Luojan kiitos vaimolla ehjä perhetausta -> vakaa.

Olen eri, mutta mulla on kyllä ehjä perhetausta, ns. hyvästä perheestä, jossa on läheiset välit kaikilla vielä aikuisenakin. Exälläni sen sijaan oli alkuun näennäisen normaali duunariperhetausta, mutta pikkuhiljaa mulle alkoi selvitä, että taisi olla taipumusta alkoholismiin isällä ja äitinsä osoittautua aikamoiseksi tossukaksi, eli miehellä oli kyllä todella erikoinen perhemalli sieltä. Ystävänsä olivat hyviä perheenisiä jne. ja kuvittelin, että ehkä hän kuitenkin olisi enemmän ystäviensä kuin oman isänsä kaltainen. Alkoholismia hänellä ei ollut, mutta isän rooli ei luonnistunut sitten ollenkaan, vetäytyi ja ahdistui lapsiarjesta ja erosimme.

Olenko minä nyt sitten epävakaa, kun olen eronnut?

Olen myös sitoutuvaa ja kestävää psrisuhdeainesta. Kuitenkin olen eronnut. Mistä olisin voinut tietää, että mies haluaa joskus kahdenkymmenen vuoden päästä muuta kuin lapsiperheenelämää. Hänen mielensä muuttui. Parisuhde on kahden kauppa. Miehen tausta oli kunnossa. Elämä yhdessä tasaista. Olenko nyt siis epävakaa, koska olen eronnut.

Viittasin vanhempien eroamiseen. Tottakai sellainen jättää lapsuudessa jäljen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen on se tavallinen, normaali ja tylsä nainen? Kuulostaisi kumppanina aivan erinomaiselta, ja varsinkin jos ei olisi mitään traumoja, vääriä käsityksiä itsestään, eikä muitakaan luonnehäiriöitä.

Minä olen joskus koittanut etsiä sellaista, mutta jostain syystä niitä ei oikein tahdo löytyä mistään.

Muutaman vuoden etsinnän jälkeen lopetin sellaisen etsimisen. Mutta olis toki ihan mielenkiintoista kohdata sellainen.

T: se tavismies

Mitä tarkoitat, että ei saa olla traumoja. Eli jos kuulet, että minulla on ollut lapsuus väkivaltaisessa alkoholistikodissa niin se on heti hei hei. Kun ihmisenä taas olen rauhallinen ja vakaa tyyppi ja etsin ja arvostan vakaata elämää. Niin minut tuomittaisiin asiassa jolle en ole itse voinut mitään.

Terapian olen käynyt, mutta se ei poista sitä faktaa että mulla oli traumaattinen lapsuus.

Koska ne traumat seuraa läpi elämän silloin joutuu kävelemään munankuorilla koko suhteen ajan. Aina löytyy joku asia jota ei ääneen saa sanoa tai tehdä, kun muistot ja traumat aktivoituu ja olet paskaläjä, vaikket edes tiennyt, että se aiheuttaa tunnekuohun. Joten tässä myös traumoista kärsivä usein tuomitsee tunnekuohun aiheuttajan, vaikkei hän tiennyt että se voisi tunteita herättää. Kokemusta on. Et ehkä ole voinut asialle mitään, mutta silti se asia seuraa sinua ja aiheuttaa muille ongelmia, joita ei traumattoman kanssa ole. Joten kannattaisi etsiä tyyppi, jolla samanlaisia ongelmia tai joka on ymmärtäväinen, eikä tyyppiä jolle kommentoit. Ei monikaan välttämättä halua mt-ongelmaisen kanssa seurustella, ihan ymmärrettävää.

Varmaan vähän sama kuin "miksi naiset aina rakastuvat renttuihin". Miehiä tuntuu kiinnostavan röökiä vetävät, miehiä vaihtavat jakorasiat. En voi käsittää.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan vähän sama kuin "miksi naiset aina rakastuvat renttuihin". Miehiä tuntuu kiinnostavan röökiä vetävät, miehiä vaihtavat jakorasiat. En voi käsittää.

En tiedä kyllä omasta tuttavapiiristäni ketään, jota kiinnostaisi. Yleensä se unelmanainen on tasapainoinen, koulutettu, ammatillisesti hyvin pärjäävä jne.

Kyllä työttömät ja mielenterveyssyistä eläkkeellä olevat ovat ihan ihmisiä. Saattavat olla varsin älykkäitä, hyviä tyyppejä. Elämänhallinta hallussa. Odotat treffikumppanilta avarakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta, mutta itseltäsi nämä ominaisuudet näyttää puuttuvan.

Vierailija kirjoitti:

Minulle kyllä kelpaisi. Mutta koska olen pienipalkkainen en kelpaa naisille.

Tinderöi Bulgariassa ja Turkissa. Turkki halvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

22v bikinifitness

Tuskin semmoinen ottaa perusinsinööri Ilkkaa 48v.

Vois ottaakin, jos perusinsinööri Ilkka 48 v. olisi menestyvä yrittäjämiljonääri.

Tässähän se nähdään miten nainen prioirisio. Ykkösenä on raha ja kun sitä on tarpeeksi, muilla ei ole enää merkitystä. Siksi naiset ovat olkaneet myymään itseään, koska raha on kaikista tärkein mittari itsekunnioitukselle.

Hah! itse kävit kirjoittamassa tuon insinöörijutun ja sitten tulet paheksumaan sitä, kuin joku nainen olisi sen kirjoittanut. Kenenkään naisen kriteeri ei ole mikään miljonääri.

Valitse kiltti mies. Niitähän palstalla riittää.

Naiset ei halua tavallista miestä joka harrastaa kalastusta. Naaiset ne haluaa vaarallissesti elää pahisten kanssa.

Naiset ne just haluaa vaarallisen miehen. Lehdissä lukee lähes joka viikko iten joku nainen kuollutk un oma mies sen tappoi. Ei kelpaa tylsä kiltti ja kunnollinen mies naisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle kyllä kelpaisi. Mutta koska olen pienipalkkainen en kelpaa naisille.

Tinderöi Bulgariassa ja Turkissa. Turkki halvin.

Onnea vaan kilpailla turkkilaisista naisista heidän maanmiestensä kanssa, suomalaisilla käytöstavoilla 🤣.

Mulla on kokemusta yhdessäasumisesta kahdesta naisesta joiden tietty tylsyys tms. alkoi ehkä mennä jo vähän yli.

Neiti A teki kaupan alan kassa- ja hyllytystyötä työvuorojen ollessa sellaisia, että elämässä ei valtavan paljon muuta ole kuin duuni. Hän veti himassa röökiä, ei halunnut lapsia, ei halunnut erotiikkaa, ei matkustellut, ei harrastuksia, ei liikuntaa. Tykkäsi vain elämää ohjelmasta ja seurasi sisustustrendejä. Eikä missään nimessä ollut kiinnostunut tällaisista vauvapalstoista tai muista koska täällä on ihmisten mielipiteitä ja ne eivät ole kiinnostavia hänen mielestä.

Neiti B oli siivooja/keittäjä joka ei myöskään oikein suostunut lähtemään minnekään ihmisten ilmoille ja ulkomaille ehdoton ei. Ei harrastuksia, ei liikuntaa, ei ystäviä, ei alkoholia. Vapaa-ajalla tykkäsi kuurata kämpän lattiasta kattoon.

Mikään vihaviesti exiäni kohtaan tämä ei ole, mutta toivottavasti herättää aloittajassakin jotain ajatuksia, että jossain tulee raja vastaan kun ei enää puhuta niin sanotusta elämänmyönteisyydestä, vaan tuo on jo vähän elämänvastaisuutta.

Minulle kelpaisi, kumpa löytäisin tuollaisen naisen.

En usko että olet normaali jos et kelpaa. Tietysti jos jotain miesmallia yrittelet niin voi olla että ne saa potkia epäkiinnostavia edestä

Vierailija kirjoitti:

Miehet tahtoo naisen jolla on joko kaksisuuntainan mielialahäiriö tai epävakaa persoonallisuushäiriö.

On todistettu jo monta kertaa. He tuntuvat oikein haluavan sellaisen epätasaisen parisuhteen jossa nainen menee välillä sekaisin. 

Tämä! Lähipiirissä tällainen 12 vuotta kestänyt suhde, josta vähintään kuusi vuotta tätä. Olen molemmille osapuolille suositellut eroa ennen kuin jommalle kummalle käy huonosti, mutta ei kun yhdessä vaan ollaan. Molemmat varmaan löytäisivät ns. paremmat kumppanit, mutta onko vaan niin, että tässä suhtessa molemmat tietää ne toisen hyvät ja HUONOT puolet, niin helpompi jatkaa? Molemmat kuitenkin lähempänä 50v, joten mistään nuoruuden hulluudesta ei ole kyse. Lisäksi naispuolinen osapuoli etenkin vetää kulissia, kuinka kaikki on niin jees. Itse en jaksaisi missään superdraamasuhteessa enää tässä iässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehistä on tylsää kun nainen tekee vain kotitöitä, käy salilla ja lenkillä, lukee kirjoja ja käyttää aikaansa yhteiskunnallisten asioiden pohtimiseen. Ei mitään draamaa, ei jännää. Ei tapahdu mitään erikoista sellaisen ihmisen elämässä. Ei mies kestä sitä.

Onhan tämä ironista huumoria? Kun tosielämässä naiset ajat... tuntevat juuri noin, että pitää olla draamaa, ylä-, ja alamäkiä. Kun taas miehille kuvaamasi nainen olisi unelma.

Missä näitä miehiä on? Nuo tavalliset, normaalit ja tylsät miehetkin odottaa naiselta jotain omituista äksöniä ja temperamenttista luonnetta sekä isoa kaveri- ja tuttavapiiriä vaikka itse viihtyvät paremmin kotona (tai lenkkipolulla, luonnossa) ja ovat introverttejä.

Sitten kun nainen on samanlainen niin nainen onkin tylsä (ja outo).

Onko sinut muka aina dumpattu noiden syiden takia, vai keksitkö ihan päästäsi? Kyllä itse tuollaisena kuvailemanasi miehenä kelpaa ihan samanlainen nainen luonteeltaan, eikä tuollainen kuvailemassi sosiaalinen, laajan kaveripiirin omaava duracellpupu. Toki luonnetta sopii olla, ettei ole sellainen perässävedettävä jees-nainen, joka pelkää sanoa mielipiteensä ja mukautuu muiden tahdon mukaisesti.

No kyllä se aika selväksi tulee kun mies ihan ääneen ihmettelee miksi käyn "vaan" lenkillä enkä ryhmäjumpissa kavereiden kanssa. Ja mies siis ei itsekään käynyt esim pelaamassa mitään höntsäfutista kavereiden kanssa vaan nimenomaan lenkillä. Yksin.

Yksi taasen moitiskeli olevan kummallista kun en ole kokoaikaa suuna päänä kuten naisilla on tapana. Hän ei siis itsekään ollut mikään moottoriturpa.

Tuo perässävedettävyys tuskin innostaa ketään mutta toisaalta se itselliseen elämään tottunut kyllä harvemmin sellainen onkaan. Enemmänkin taitaa olla niin, että etenkin miehille pitää esittää sitä naurettavaa kylmää-kuumaa-teatteria ja sellainen mutkaton ja johdonmukainen suhtautuminen toiseen onkin ihan no-no ja mukamas merkki jostain kynnysmattoilusta.

Ne tylsät ja tavalliset miehetkin tuntuu kaipaavan draamaa ja oikkuja.

Miksi ette käyneet lenkillä yhdessä? Loistava tapa viettää aikaa yhdessä.

Ei me ehditty kun mies pettyi harrastamiini lajeihin sekä sosiaalisen elämäni laajuuteen jo tokilla treffeillä. 

Ok, ymmärrän. Minä kävin monillakin lenkkitreffeillä naisen kanssa, joka alkuun vaikutti erakolta, mutta ihan normaalit sosiaaliset ympyrät hänelläkin lopulta oli. Muista syistä johtuen ei vain kyennyt tavata ystäviään kovin usein.

Onneksi on 2 lasta niin ei välttämättä tarvitse miestä. Voin olla yksin ja levätä viikonloput, pestä pyykkiä, tehdä käsitöitä, katsoa telkkaria jne. Viikolla näen töissä työkavereita.