Talo ja laina vain miehen nimissä. Miten toimia, että saadaan nuo minunkin nimiin?
Talo aikoinaan etsitty yhdessä, mutta talo ja laina tulivat vain miehen nimiin mun luottotiedottomuuden vuoksi. Olen kuitenkin koko ajan maksanut osan asumiskuluista, että en ole tässä ilmaiseksi asunut.
Nyt on mun tiedot puhtaat ja haluttaisiin talo ja laina myös mun nimiin. Toki asia selviäisi varmaan pankin kanssa, mutta ajattelin että onko jollakin omaa kokemusta tai tietoa asiasta? Varmaan pitäisi hakea uusi yhteinen laina vai miten? Jos pitää hakea uusi yhteinen laina, niin pitääkö siihenkin olla säästöjä tarpeeksi vai onko sillä mitään merkitystä, että kyse jo olemassa olevasta talosta ja sen omistajuuksiin tapahtuvista muutoksista? Jos pitää olla säästöjä tietty summa, niin homma tyssää siihen.
Kommentit (144)
Velaton kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velaton kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velaton kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko naimisissa? Onko avioehtoa?
Olemme naimisissa eikä ole avioehtoa. Haluamme kuitenkin talon myös mun nimiin joten ei ole vaihtoehto vain jatkaa nykyisellä tyylillä.
En nyt ihan ymmärrä, miten naimissa olo tai avioehto vaikuttaa talon omistussuhteisiin jos ette ole eroamassa. Joka tapauksessa sinä ostat haluamasi osan mieheltäsi. Voit hakea omaa lainaa tai sinut lisätään yhteiseen lainaan osalliseksi. Jos kyseessä ei ole ensiasunto, maksat osuudestasi varainsiirtoveron. Jos ostat alle puolet asunnosta, maksat varainsiirtoveron joka tapauksessa, olit ensiasunnon ostaja tai et. Ja jos mietitte asunnon myymistä tulevaisuudessa, kannattaa muistaa, että sinun tulee asua asunnossa kaksi vuotta asunnon ostamisen jälkeen, jotta vapaudut myyntivoiton verotuksesta.
Miksi teitä joitakin ärsyttää se, että ME haluamme talon myös mun nimiin? Ei se teidän asia ole. Ensiasunnon ainakin aiemmin sai ilman varainsiirtoveroa jos oli alle 39v. tms. Toki mä olen jo yli tuon, mutta kunhan nyt huomautin. Kyllä mä tiedän tuosta verosta, joten ei tarvitse tulla neuvomaan.
Eikä todellakaan olla muuttamassa yhtään mihinkään.
Kysyt neuvoa ja sitten ei saa tulla neuvomaan? Miten tuossa viestistä kävi ilmi, että ärsyttäisi asunnon omistusosuuksien muutos? Mutta ei siinä mitään, ei neuvota. Katso googlesta, soita pankkiin. Samapa tuo.
Niin mä kysyin neuvoja miten siirretään talo ja laina myös mun nimiin. En kysynyt neuvoja siitä, että kannattaako näin tehdä vai jatkaa samalla tavalla. En myöskään kysynyt neuvoja omaisuuden jaosta eron kannalta. En myöskään kysynyt neuvoja varainsiirtoverosta tai myyntivoiton verotuksesta.
Opetelkaa lukemaan.
Jos on kiinteistö, tee lainhuudatus. Jos tarvitset lainaa, hae sitä. Siinä sulle neuvot.
Vierailija kirjoitti:
Et nyt ymmärrä edes perusasioita. Miehesi omistaa talon yksin. Ei siitä voi noin vain siirtää sinun nimiisi puolikasta. Joko miehesi lahjoittaa puolet talosta sinulle, missä tapauksessa tulee lahjavero maksettavaksi, tai sinä ostat puolet talosta. Eikä kyse voi olla mistään näennäiskaupasta, vaan rahan PN vaihdettava omistajaa. Sitä varten tarvitset lainaa. Laki estää pankkia rahoittamasta tuota kauppaa kokonaan, vaikka niin haluaisivatkin tehdä. Tarvitset omarahoitusosuuden eli omia säästöjä.
Mutta siis yhteys pankkiin nyt ja kysytte miten tästä eteenpäin.
Hukkaan menee neuvot, kun ap:lla ei ole mitään käsitystä, mitä hän edes haluaa.
Muusta en tuossa tiedä mutta muistakaa tehdä lainhuuto uusiksi yhteiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Muusta en tuossa tiedä mutta muistakaa tehdä lainhuuto uusiksi yhteiseksi.
Ehdottomasti tämä. Lainhuuto ja sen myötä kenen nimi on kiinteistörekisterissä on ainoa millä on merkitystä. Se määrää sen kuka omistaa kiinteistön. Pelkkä kauppakirja tai mikään muukaan paperi ei sitä tee.
Meinaan siinä vaiheessa kun avioero tulee 30 vuoden kuluttua ja alatte riitelemään siitä kumpi omistaa talon.
Talo on vakuutena asuntolainassa joten ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä pankkiin josta asuntolaina on otettu. Ilman yhteistyötä pankin kanssa ei lainan vakuudeksi kiinnitettyä kiinteistöä voi siirtää kenenkään muun omistukseen.
Ilkeitä ja vääriä neuvoja täällä. Kyllä omistusta voi oikeasti siirrellä paljon helpommin. Olet maksanut osuuden, joten jos eroaisitte, joka tapauksessa voisit perustella, että talo on osin sinun. Mutta kyllä omaisuutta voi siirtää toisen nimiin helposti, eikä verottajaa aviopuolisoiden väliset omistukset kiinnosta. Meillä on esim autoja vaihdettu puolin ja toisin toisen nimiin, ikinä ei ole kukaan kysynyt mitään. Ja siis puhutaan uusista suht arvokkaista autoista. Samoin jos haluaa tehdä kauppakirjan, lainan voi vaikka ottaa mieheltä suoraan, ja katsoa, että aiemmat maksut lasketaan hyvitykseksi.
Missään tapauksessa miehelle ei tarvitse maksaa puolta hintaa talosta, kun ap on maksanut omaa osuuttaan siinä missä mieskin.
Vierailija kirjoitti:
Ilkeitä ja vääriä neuvoja täällä. Kyllä omistusta voi oikeasti siirrellä paljon helpommin. Olet maksanut osuuden, joten jos eroaisitte, joka tapauksessa voisit perustella, että talo on osin sinun. Mutta kyllä omaisuutta voi siirtää toisen nimiin helposti, eikä verottajaa aviopuolisoiden väliset omistukset kiinnosta. Meillä on esim autoja vaihdettu puolin ja toisin toisen nimiin, ikinä ei ole kukaan kysynyt mitään. Ja siis puhutaan uusista suht arvokkaista autoista. Samoin jos haluaa tehdä kauppakirjan, lainan voi vaikka ottaa mieheltä suoraan, ja katsoa, että aiemmat maksut lasketaan hyvitykseksi.
Missään tapauksessa miehelle ei tarvitse maksaa puolta hintaa talosta, kun ap on maksanut omaa osuuttaan siinä missä mieskin.
Se on vähän eri asia kiinteistöjen kuin autojen kohdalla. Kiinteistöjen omistussuhteet eivät muutu kiinteistörekisteriin, ellei tehdä lainhuutoa. Ja kaupan kohdalla tarvitaan kaupanvahvistaja, joka toteaa että kauppa on tapahtunut oikein, siis todella on rahaa siirtynyt. Se, että autojen siirtämistä ei kontrolloida yhtä tarkkaan ja olette onnistuneet tekemään (lahja)veropetoksen, ei liity tähän.
Minusta on fiksua siirtää talo molempien nimiin. Pankki varmasti osaa neuvoa parhaiten, miten asia käytännössä hoidetaan.
Teillähän on jo talon verran lainaa, joten enempää lainaa ei mitenkään voida tarvita. Päinvastoin, osa on jo maksettu. Eikös ole pankinkin etu, että sille olemassa olevalle lainasummalle tulee kaksi vastuullista maksajaa yhden sijaan.
Tosiaan, kysykää pankista miten paperit pitää käytännössä tehdä ja mitä ehdottavat.
Muuten. Jos olemassa olevalla lainalla on vielä matala korko, niin se kannattaa huomioida homman ajoituksessa. Esim. Meidän asuntolainassa on korontarkistus nyt tammikuussa ja korko nousee 3 prosenttiyksikköä. Tähän asti ollut halpaa.
Vierailija kirjoitti:
Ilkeitä ja vääriä neuvoja täällä. Kyllä omistusta voi oikeasti siirrellä paljon helpommin. Olet maksanut osuuden, joten jos eroaisitte, joka tapauksessa voisit perustella, että talo on osin sinun. Mutta kyllä omaisuutta voi siirtää toisen nimiin helposti, eikä verottajaa aviopuolisoiden väliset omistukset kiinnosta. Meillä on esim autoja vaihdettu puolin ja toisin toisen nimiin, ikinä ei ole kukaan kysynyt mitään. Ja siis puhutaan uusista suht arvokkaista autoista. Samoin jos haluaa tehdä kauppakirjan, lainan voi vaikka ottaa mieheltä suoraan, ja katsoa, että aiemmat maksut lasketaan hyvitykseksi.
Missään tapauksessa miehelle ei tarvitse maksaa puolta hintaa talosta, kun ap on maksanut omaa osuuttaan siinä missä mieskin.
"Ikinä ei ole kukaan kysellyt mitään" olette kuitenkin tehneet vetopetoksen ja voitte jäädä siitä kiinni jossain tarkastuksessa. Ei verottaja kaikkea pysty valvomaan, verovähennyksiäkin saa ilmoittaa omalla ilmoituksella ja niitä sitten vain pistokokein tarkistetaan, ei jokaisen kohdalla. Mutta talo on tosiaan isompi juttu kuin auto, niissä tarkistetaan aina.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on fiksua siirtää talo molempien nimiin. Pankki varmasti osaa neuvoa parhaiten, miten asia käytännössä hoidetaan.
Teillähän on jo talon verran lainaa, joten enempää lainaa ei mitenkään voida tarvita. Päinvastoin, osa on jo maksettu. Eikös ole pankinkin etu, että sille olemassa olevalle lainasummalle tulee kaksi vastuullista maksajaa yhden sijaan.
Tosiaan, kysykää pankista miten paperit pitää käytännössä tehdä ja mitä ehdottavat.Muuten. Jos olemassa olevalla lainalla on vielä matala korko, niin se kannattaa huomioida homman ajoituksessa. Esim. Meidän asuntolainassa on korontarkistus nyt tammikuussa ja korko nousee 3 prosenttiyksikköä. Tähän asti ollut halpaa.
Laina on kokonaisuudessaan kiinteistön nykyisellä omistajalla. "Teillä" ei ole lainaa vaan pelkästään miehellä on lainaa. Nykyisellään AP ei ole millään tavalla osallinen asuntolainaan. Mies omistaa kiinteistön ja hänellä on asuntolaina.
AP, minusta kuulostaa järkevältä tuo ideanne siirtyä yhteisomistukseen asunnon osalta.
Lainan teknisistä yksityiskohdista saa tiedon tietenkin vain pankilta, joten ole rohkeasti yhteydessä omaan pankkiisi ja miksei kilpailijoihinkin.
Ketjussa joku maalaili hyvin kepeää kuvaa prosessista. Kiinteistön omistaminen on kuitenkin aina myös virallinen asia, ei pelkkä perheen sisäinen sopimus (etkä varmaan niin ajatellutkaan).
Löysin nyt pikaiseen tämmöisen sivulta https://laki24.fi/asunnon-myynti-puolisolle/:
"ASUNTO-OSAKE
Asunnon myynti puolisolle noudattaa samoja sääntöjä kuin muukin asuntokauppa. Alihintaisesta kaupasta, enintään 75 % käyvästä hinnasta, menee lahjavero.
ASUNNON MYYNTI PUOLISOLLE
Suomen avioliittojärjestelmässä puolisoilla on omaisuuden erillisyyden periaate. Molemmat omistavat itsenäisesti. Vaikka puolisot asuvat samassa asunnossa pitkäänkin, ei asunnosta tule automaattisesti ”puoliksi toisen puolison” omaisuutta, kuten virheellisesti monesti kuvitellaan. Totta on se, että avioliiton päättyessä tehtävässä avioero osituksessa omaisuudet tasataan puolisoiden välillä siten, että osituksen jälkeen molemmat omistavat saman verran. Tästäkin säännöstä on poikkeuksia, yleisimpänä avioehtosopimus, joka muotoaa tätä oikeustilaa.
Puolisot voivat siis asua kymmeniä vuosiakin asunnossa, jonka omistaa vain toinen puolisoista. Se puolisoista, kumpi omistaa asunnon, voi myydä asunnon kokonaan tai osittain toiselle puolisolle milloin tahansa.
Aviopuolisoiden välisissä kaupoissa voi olla halu käyttää alempaa myyntihintaa, kuin mitä asunnon arvo oikeasti on. Asunnon myynti alihintaan voi kuitenkin aiheuttaa ostajalle lahjaverovelvollisuuden. Lahjaveroa on maksettava kaikenlaisista lahjoista, jotka ylittävät perintö- ja lahjaverolain mukaisen verotuksen rajan. Alihintaisessa kaupassa lahjan osuuden muodostaa käyvän arvon ja toteutuneen myyntihinnan välinen erotus. Esimerkiksi, jos asunnon käypä arvo on 200000 euroa ja se myydään 120000 eurolla, on tässä lahjan osuus 80000 euroa. Alihintaisena pidetään kauppaa, joka on enintään 3/4 -osaa kauppahinnasta. Tämän säännön mukaan siis lahjaveron välttää, kun kauppahinta on yli 75 % asunnon käyvästä arvosta."
Asuntoa tai kiinteistöä ei voi noin vaan siirtää, tarvitaan saanto eli käytännössä joko kauppa tai lahjoitus. Uutta yhteisvastuullista lainaa ette tule saamaan. Pankki ei näihin ota kantaa, kannattaa kysellä lakimieheltä. Ja verottajaa kiinnostaa kyllä ihan aviopuolisoidenkin asiat, jos niissä vältellään verojen maksua. Avioliiton aikana omaisuus on sen, kenen nimissä se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muusta en tuossa tiedä mutta muistakaa tehdä lainhuuto uusiksi yhteiseksi.
Ehdottomasti tämä. Lainhuuto ja sen myötä kenen nimi on kiinteistörekisterissä on ainoa millä on merkitystä. Se määrää sen kuka omistaa kiinteistön. Pelkkä kauppakirja tai mikään muukaan paperi ei sitä tee.
Meinaan siinä vaiheessa kun avioero tulee 30 vuoden kuluttua ja alatte riitelemään siitä kumpi omistaa talon.
Ei ne maanmittauslaitoksella tee muutoksia omistusoikeuksiin pyynnöstä vaan tarvitaan saanto, eli jonkinlainen dokumentti jossa ilmenee vanha omista/t ja uudet omistajat. Eli kauppakirja tai lahjakirja teidän tapauksessa.
Netissä asioit pankkisi kanssa. Kestää pari minuuttia tulla velalliseksi. Pankissa käymättä olen ottanut oman lainani. Tuskin vaikeampaa on saada nimensä jo olemassa olevaan lainaan.
Miksi kukaan on naimisissa ilman avioehtoa?
Jos ette halua maksaa lahjaveroa, ja mies haluaisi kuitenkin antaa puolet talosta sinulle mahdollisimman halvalla, niin kannattaisiko miehen myydä sinulle puolisko talosta vähintään 75 prosentin hinnalla käyvästä hinnasta. Käyvän hinnan määrittämiseksi teidän ehkä pitää pyytää arvio joltakin kiinteistövälittäjältä? Ja mikähän taho auttaa asunnon myyntiasiakirjan kanssa tai löytyykö siihen hyvät ohjeet netistä. Joka tapauksessa ei ole niin yksinkertaista, että pelkällä pankissa käymisellä hoituisi.
Älä toimi mitenkään. Mikset voi vaan säästää rahaa ja maksaa jotain vastiketta. Niin minä teen ja maksan miehelleni vuokraa, mies omistaa talon. Kaikki toimii hyvin miksi pitäisi ostaa sitten puolet talosta. Voin säästää rahaa lapsilleni ja eläke päiviä varten eikä tarvitse maksella lainaa.
Jos asunnon puolikas maksaisi vaikka 100 000, niin lahjavero (puoliso on lähisukulainen, joten menee pienin määrä veroa) on 10 100. Jos sinulla ei ole säästöjä sen maksamiseen, voit varmaan pankista saada lainan, joka kattaa sekä asunnonpuolikkaan hinnan, että lahjaveron. Jos lainan vakuudeksi kelpaa asunto.
Velaton kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velaton kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko naimisissa? Onko avioehtoa?
Olemme naimisissa eikä ole avioehtoa. Haluamme kuitenkin talon myös mun nimiin joten ei ole vaihtoehto vain jatkaa nykyisellä tyylillä.
En nyt ihan ymmärrä, miten naimissa olo tai avioehto vaikuttaa talon omistussuhteisiin jos ette ole eroamassa. Joka tapauksessa sinä ostat haluamasi osan mieheltäsi. Voit hakea omaa lainaa tai sinut lisätään yhteiseen lainaan osalliseksi. Jos kyseessä ei ole ensiasunto, maksat osuudestasi varainsiirtoveron. Jos ostat alle puolet asunnosta, maksat varainsiirtoveron joka tapauksessa, olit ensiasunnon ostaja tai et. Ja jos mietitte asunnon myymistä tulevaisuudessa, kannattaa muistaa, että sinun tulee asua asunnossa kaksi vuotta asunnon ostamisen jälkeen, jotta vapaudut myyntivoiton verotuksesta.
Miksi teitä joitakin ärsyttää se, että ME haluamme talon myös mun nimiin? Ei se teidän asia ole. Ensiasunnon ainakin aiemmin sai ilman varainsiirtoveroa jos oli alle 39v. tms. Toki mä olen jo yli tuon, mutta kunhan nyt huomautin. Kyllä mä tiedän tuosta verosta, joten ei tarvitse tulla neuvomaan.
Eikä todellakaan olla muuttamassa yhtään mihinkään.
No, kun nämä on niitä miesasiamiehiä.
Siis laina, se voi olla suullisestikin sovittu.