Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kaveriporukan fine-dining hifistely - polttareitakin pahempaa
Itseä ärsyttää, kun koulutetuilla kavereilla, jotka on aika hyvillä palkoilla, alkaa mennä tähän fine dining-hommaan. Jo pelkkä kaveri-ilta alkaa mennä ruokien ja juomien puolesta sinne osastolle. Ja itse haluaisin vain rauhassa istua jossain peruspaikoissa ruoan ja kaljan ääressä. Varsinkin kun on kaverihommasta kyse, jossa täytyisi olla rentoutta touhussa mukana.
Kokemuksia aiheesta muilla?
Kommentit (1087)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.
Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.
Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.
No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.
Tuo nyt on pelkkää provoa. Mutta oikeassa elämässä törmää kyllä ihmisiin, jotka ärsyyntyvät siitä, että joku ei halua käyttää satoja euroja illalliseen. En ymmärrä miksi toisten rahan kulutus ottaa niin kaaliin. En itsekään mene kommentoimaan esim jonkun edullisia vaateostoja tms.
Jep. Vieläkin yleisempää on törmätä ihmisiin jotka ärsyyntyvät siitä, että joku haluaa käyttää satoja euroja illalliseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.
Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.
Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.
Suursyömäreille nyt jää nälkä vaikka söisivät kokonaisen sian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.
Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.
Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.
No, sä et ole älynnyt fine dininging ideaa. Se on ihan ok. Minusta on kiehtovaa kuulla annosten ideoista, raaka-aineiden alkuperästä jne. Minulle on täysin fine maksaa 200-300e per ruokailu. En tee sitä monesti vuodessa. En yhtään nauti ähkystä. Nälkäisenä en ole ikinä fine diningista poistunut.
No, seuraan myös ruoka- ja viiniblogeja. Minusta ruoka ja ruokakemia ovat tavattoman kiehtovia asioita.
En itse lähde koskaan kebabille, on ihan ok, että joku muu ei tule hyvään ravintolaan. En silti hauku kebabilla kävijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.
Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.
Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.
Ok, eli käsityksesi hyvästä ruoasta on esimerkiksi kilon pussi vehnäjauhoja. Ei varmasti jää nälkä kun vedät ne huiviin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni mieltää itsensä tässä keskustelussa keskiluokkaiseksi, joku oli oikein yläluokkaakin. On varmaan niinkin, mutta eiköhän suurin yhteinen tekijä tässä ole keski-ikä. Te olette keski-ikäisiä, jotka vimmatusti hakee uutta keski-ikäistä identiteettiään. Olo tuntuu vähän hukassa olevalta, vähän liian tavalliselta, ei ole enää jännittäviä perjantai-iltoja eikä sen puoleen iltoja lastenkaan kanssa tai ehkä lapsia ei koskaan ollutkaan. Täytyy hakea merkityksiä elämään. Yrittää vaikuttaa mielenkiintoiselta ja siltä että on perillä pinnalla olevista jutuista. Lauantaina fine dining ja sunnuntaina padel. Ja suunnitellaan sitä sähköautoa ja ensi kesän matkaa Kroatiaan. Juuh, tähän on tultu.
On ihmisiä, jotka tekee asioita trendien ja statuksen takia. Sitten on meitä, jotka oikeesti nautitaan niistä asioista eikä kiinnosta se muille esittäminen.
Jep, en keksi kenelle minä esitin, kun viimeksi kävin syömässä fine diningissa. Olin matkalla yksin ja halusin vain palkita itseni vaativan kielikurssin päätteeksi matkan viimeisenä iltana. Yhtään kuvaakaan en ottanut sapuskoista, ravintolasta saati itsestäni, enkä tehnyt minkäänlaista some-päivitystä enkä vilkuillut puhelinta muutenkaan.
Oli ihanat ruuat ja palvelu erinomaista. Hieno ilta.Miksi yksin?
MIksi ei yksin? Yksin on ihana käydä syömässä vähän paremmin, voi keskittyä siihen ruokaan täysin. Se on rentouttavaa itsensä hemmottelua.
Erehdyin kerran puolivahingossa menemään tällaiseen hintaluokan yläosassa olevaan ravintolaan yksin ip lehti kainalossa, tarkoituksena lukea sitä.
Pöydät oli valmiiksi katettu aterioineen ja viinilaseineen.
Tarjoilija tiedustelisi syönkö yksin vai odotanko muuta seuruetta. Seuraavaksi korjasi ylimääräisen kattauksen pois. En sitten levittänyt lehteä siihen valkoiselle pöytäliinalle 🤣
Söin nopeasti ja häivyn jatkamaan ostoksiani. Pikainen silmäys muihin ruokailijoihin ilmensi myös sen, että paikalliset IT miljonäärit suosivat ko. ravintolaa.
*aterimineen 😌
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo näät dinnerit narrerit ovat peestä.
Minä en mene mihinkään dinneriin kun en juo alkoa. Ja sekös dinnereitä pännii.
Voin kotona syödä hyvin ystävieni kanssa eikä läträtä jonkun viinilitkun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
”Kaikki luksus on rakennettu jonkun toisen selkänahasta, jonkun täytyy maksaa.”
-NOMA, kuten muutkin huippuluokan ravintolat, on joutunut viime vuosina tarkkailun kohteeksi työolojen ja työntekijöiden alhaisen palkkatason takia.-
Työntekijöiden selkänahasta se siis revitään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.
Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.
Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.
No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.
Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.
Jonkinlainen larppi sekin 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.
Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.
Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.
Ok, eli käsityksesi hyvästä ruoasta on esimerkiksi kilon pussi vehnäjauhoja. Ei varmasti jää nälkä kun vedät ne huiviin.
OMG hiilareita 😳
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kellä on aikaa käydä ravintoloissa?
Kaikilla on vuodessa saman verran aikaa. Kyse on siitä, miten sen käyttää.
Nimenomaan... Kun käyttää ajansa hyödylliseen, tuottavaan ja pakolliseen, niin ei jää aikaa tuollaisiin Finediningeihin... Siinä on äkkiä mennyt valmisteluihin, matkoihin, syömisiin yms. kolme tuntia aikaa. Ei vaan löydy tuollaista aikaa varsinkaan, jos vaimonkin pitää saman verran aikaa löytää kalenterista.
Juuri näin! Haudassa on aikaa levätä, elämä ei ole nauttimista varten. On vain hyvä, kun tiedostaa oman korvaamattomuutensa, ja sen, että maailma pysähtyy, jos teet koskaan jotain muuta kuin hyödyllistä, tuottavaa tai pakollista.
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni ovat vaurastumisensa myötä muuttunut fine dining -hifistelijöiksi. Vierailulle mennessä tai heidät kotiin kutsuessa eivät "tavalliset" ruoat ja juomat enää riitä, tapaamiset tulevat todella hinnakkaiksi. Viimeksi vein (tarkistin tietysti etukäteen, mikä sopii suunniteltuun ruokalistaan) erilaisia kalliihkoja kaloja ja kalatuotteita - sain negatiivista palautetta, koska en ollut ostanut niitä tietyistä erikoisliikkeistä, vaan myönsin hankkineeni ne K-marketin palvelutiskiltä. Myös viinien tulee olla kalliita erikoisuuksia ja montaa lajia, vaikka itse juon vain 1-2 lasillista.
Tämä ei liity fine diningiin tai sen harrastajiin mitenkään - ystäväsi ovat yksinkertaisesti moukkia. Toki suhtaudun erittäin suurella varauksella edes siihen että puhut totta. Kerro ihmeessä, mistä "erikoisliikkeistä" Suomessa saa tuoretta kalaa ketjuruokakauppojen lisäksi? Itselläni tulee lähinnä Kauppahalli tai torikaupat mieleen muttei nekään nyt oikein erikoisliikkeiksi käy. Ehkä joki minikauppa Töölössä tai Eirassa saisi just ja just myytyä muikkuja, mutta epäilen kyllä vahvasti sitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.
Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.
Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.
No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.
Tuo nyt on pelkkää provoa. Mutta oikeassa elämässä törmää kyllä ihmisiin, jotka ärsyyntyvät siitä, että joku ei halua käyttää satoja euroja illalliseen. En ymmärrä miksi toisten rahan kulutus ottaa niin kaaliin. En itsekään mene kommentoimaan esim jonkun edullisia vaateostoja tms.
Omaa tuhlailuaan tai alkoholin liikakäyttöään ei haluta verrata niitä järkevästi käyttäviin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.
Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.
Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.
No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.
Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.
Jonkinlainen larppi sekin 🤣
No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.
Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.
Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.
No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.
Tuo nyt on pelkkää provoa. Mutta oikeassa elämässä törmää kyllä ihmisiin, jotka ärsyyntyvät siitä, että joku ei halua käyttää satoja euroja illalliseen. En ymmärrä miksi toisten rahan kulutus ottaa niin kaaliin. En itsekään mene kommentoimaan esim jonkun edullisia vaateostoja tms.
Omaa tuhlailuaan tai alkoholin liikakäyttöään ei haluta verrata niitä järkevästi käyttäviin.
Niin tai miksi puhua vain alkoholin liikakäytöstä, voidaan puhua ruuankin liikakäytöstä. Ylipaino on suomalaisten kansalaistauti, ja pitäisi oikeasti harkita kuinka monta kaloria kitaansa mättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.
Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.
Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.
No, sä et ole älynnyt fine dininging ideaa. Se on ihan ok. Minusta on kiehtovaa kuulla annosten ideoista, raaka-aineiden alkuperästä jne. Minulle on täysin fine maksaa 200-300e per ruokailu. En tee sitä monesti vuodessa. En yhtään nauti ähkystä. Nälkäisenä en ole ikinä fine diningista poistunut.
No, seuraan myös ruoka- ja viiniblogeja. Minusta ruoka ja ruokakemia ovat tavattoman kiehtovia asioita.
En itse lähde koskaan kebabille, on ihan ok, että joku muu ei tule hyvään ravintolaan. En silti hauku kebabilla kävijöitä.
On outoa, jos kavereiden ruokaharrastus määrittää kavereiden tapaamisen niin kalliiksi, ettei sinne halua/voi lähteä. Näin ap:lle oli käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä tuntunut riittävän sille, joka haukkui fine diningissa käyviä siitä, etteivät osaa lausua ruokien nimiä OIKEIN. Hän varmaan osaa sitten lausua virheetöntä italiaa pizzeriassa, turkkia kebab-mättölässä sekä kiinaa ja vietnamia aasia-ravintolassa. Entäs kun hän ostaa kalakukon Iisalmen torilta, taittuuko Ylä-Savon murre autenttisesti?
Oikein ääntäminen fine dining -paikoissa on SIVISTYSTÄ. Suomessa ei ole yhtä ainutta pizzeriaa, kebabmättölää, kiinalaista tai muutakaan paikkaa, joka olisi fine diningia. Ei Rolls Royceakaan revitellä, jos sellainen sattuu olemaan, vaikka tehoja onkin "riittävästi". Tasokkaaseen paikkaan kuuluu tasokkaat asiakkaatkin, proleravintoloissa ei ole niin väliä.
1970-luku soitti ja pyysi takaisin. Että ihan proletariaattiravintola?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni ovat vaurastumisensa myötä muuttunut fine dining -hifistelijöiksi. Vierailulle mennessä tai heidät kotiin kutsuessa eivät "tavalliset" ruoat ja juomat enää riitä, tapaamiset tulevat todella hinnakkaiksi. Viimeksi vein (tarkistin tietysti etukäteen, mikä sopii suunniteltuun ruokalistaan) erilaisia kalliihkoja kaloja ja kalatuotteita - sain negatiivista palautetta, koska en ollut ostanut niitä tietyistä erikoisliikkeistä, vaan myönsin hankkineeni ne K-marketin palvelutiskiltä. Myös viinien tulee olla kalliita erikoisuuksia ja montaa lajia, vaikka itse juon vain 1-2 lasillista.
Tämä ei liity fine diningiin tai sen harrastajiin mitenkään - ystäväsi ovat yksinkertaisesti moukkia. Toki suhtaudun erittäin suurella varauksella edes siihen että puhut totta. Kerro ihmeessä, mistä "erikoisliikkeistä" Suomessa saa tuoretta kalaa ketjuruokakauppojen lisäksi? Itselläni tulee lähinnä Kauppahalli tai torikaupat mieleen muttei nekään nyt oikein erikoisliikkeiksi käy. Ehkä joki minikauppa Töölössä tai Eirassa saisi just ja just myytyä muikkuja, mutta epäilen kyllä vahvasti sitäkin.
Ei laatutietoisuus ole moukkamaisuutta, vaan päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
On outoa, jos kavereiden ruokaharrastus määrittää kavereiden tapaamisen niin kalliiksi, ettei sinne halua/voi lähteä. Näin ap:lle oli käynyt.
Ei siinä ole mitään outoa, että elintaso nousee ikävuosien, varallisuuden ja tulotason myötä. AP on vain jäänyt kavereiden elintasokehityksestä jälkeen joko konkreettisesti tai sitten asenteellisesti, eli AP:n mielestä varallisuuden nousemista ei ole tarpeen suunnata elintason nostamiseen. Joskus ihmiset ajautuvat erilleen elämäntavoitteiden erilaisuuden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni ovat vaurastumisensa myötä muuttunut fine dining -hifistelijöiksi. Vierailulle mennessä tai heidät kotiin kutsuessa eivät "tavalliset" ruoat ja juomat enää riitä, tapaamiset tulevat todella hinnakkaiksi. Viimeksi vein (tarkistin tietysti etukäteen, mikä sopii suunniteltuun ruokalistaan) erilaisia kalliihkoja kaloja ja kalatuotteita - sain negatiivista palautetta, koska en ollut ostanut niitä tietyistä erikoisliikkeistä, vaan myönsin hankkineeni ne K-marketin palvelutiskiltä. Myös viinien tulee olla kalliita erikoisuuksia ja montaa lajia, vaikka itse juon vain 1-2 lasillista.
Tämä ei liity fine diningiin tai sen harrastajiin mitenkään - ystäväsi ovat yksinkertaisesti moukkia. Toki suhtaudun erittäin suurella varauksella edes siihen että puhut totta. Kerro ihmeessä, mistä "erikoisliikkeistä" Suomessa saa tuoretta kalaa ketjuruokakauppojen lisäksi? Itselläni tulee lähinnä Kauppahalli tai torikaupat mieleen muttei nekään nyt oikein erikoisliikkeiksi käy. Ehkä joki minikauppa Töölössä tai Eirassa saisi just ja just myytyä muikkuja, mutta epäilen kyllä vahvasti sitäkin.
Ei laatutietoisuus ole moukkamaisuutta, vaan päinvastoin.
Ei, laatutietoisuus ei ole moukkamaista, mutta se että sitä vaaditaan kavereilta puolestaan on. Ei tulisi mieleenkään "vaatia" kavereilta mitään erikoiskauppatuotteita jos yhdessä tehdään ruokaa. Nousukasmaista käytöstä -ja moukkamaista.
Alue: Aihe vapaa
Neljä kertaa on itselleni ihan liian vähän. Tai no ehkä samassa ravintolassa se olisi jotakuinkin maksimi.