Lue keskustelun säännöt.
Yläkoulun kielten opettajia paikalla?
04.01.2023 |
Katselin tuossa tytön (9lk) koearvosanoja ja ruotsista oli yksi koe, 9 1/2. Muita kokeita ei ainakaan Wilmassa ole merkitty. Joulutodistuksessa oli kuitenkin 8. Kuulostaako olevan ihan Ok? Minusta numero on alakanttiin ja vähän ihmetyttää. Läksyt on tehty eikä mitään käytösongelmaa tms.
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki: tyttö A ei saa englannin kokeista mitenkään erikoisen hyviä numeroita, eikä olle tunneilla erityisen aktiivinen. Hän saa englannista KYMPIN. Tyttö B saa kokeista 9 tai 10, ja kehuja opettajalta siitä, kun auttaa muita tunnilla. B on hyvin itseoppinutkin englannissa tietokonepelien kautta. Luontainen kyky lausua englantia. Iloinen, kiltti luonne. Hän saa todistukseen KASIN.
Vastaavia esimerkkejä on tässä koulussa paljon, eli kyseessä ei ole vain yksi opettaja.
Käytäntö/epäloogisuus pilaa oppilaiden motivaation.
Miksi niin tehdään? Sehän on syrjimistä!
Juuri sitä se on, syrjintää, ja jokaisen vanhemman kannattaisi olla kiinnostunut, millä tarkoilla, oikeaoppisilla ja perustelluilla lakisääteisillä kriteereillä lapsiamme todellisuudessa luokitellaan-tämä "koulutus" on heidän tulevaisuutensa yhteiskunnassa ja viranomaisrekistereissä.
Kyse ei ole aina osaamisesta tai koe-arvosanoista, vaan "pärstäkertoimesta", monien opettajien täydellisestä ammattitaidottomuudesta sekä henkilökohtaisesta tai POLIITTISESTA agendasta (työpaikat saadaan kaveri- ja sukulaisuussuhteilla myös kouluihin).
Jos lapsen vanhemmat eivät ole kyllin "suvaitsevaisia" tai saman mielisiä ties minkä asian tai poliittisen aatesuuntauksen osalta tai jokin lapsessa (mielivaltaista ja vallankäytönhimoista) opettajaa ärsyttää, voit olettaa lapsesi saavan korkeintaan kahdeksikkoja todistukseensa, vaikka hänen suorituksensa muihin nähden olisi täysi kymppi. Tämä täysin opettajasta riippuen, eli subjektiivisuus on pannassa.
Koe-arvosanoilla tai "hienoa Mirkku-Petteri, tuntiaktivisuus kymppi" Wilma merkinnöillä ei ole paskankaan väliä. Kyse on nykyään perheiden poliittisesta näkemyksestä ja opettajien omasta asenteellisuudesta. Ettekö ole huomanneet?
Huomasin kyllä, että stipendit jaettiin wokeismin mukaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki: tyttö A ei saa englannin kokeista mitenkään erikoisen hyviä numeroita, eikä olle tunneilla erityisen aktiivinen. Hän saa englannista KYMPIN. Tyttö B saa kokeista 9 tai 10, ja kehuja opettajalta siitä, kun auttaa muita tunnilla. B on hyvin itseoppinutkin englannissa tietokonepelien kautta. Luontainen kyky lausua englantia. Iloinen, kiltti luonne. Hän saa todistukseen KASIN.
Vastaavia esimerkkejä on tässä koulussa paljon, eli kyseessä ei ole vain yksi opettaja.
Käytäntö/epäloogisuus pilaa oppilaiden motivaation.
Miksi niin tehdään? Sehän on syrjimistä!
Juuri sitä se on, syrjintää, ja jokaisen vanhemman kannattaisi olla kiinnostunut, millä tarkoilla, oikeaoppisilla ja perustelluilla lakisääteisillä kriteereillä lapsiamme todellisuudessa luokitellaan-tämä "koulutus" on heidän tulevaisuutensa yhteiskunnassa ja viranomaisrekistereissä.
Kyse ei ole aina osaamisesta tai koe-arvosanoista, vaan "pärstäkertoimesta", monien opettajien täydellisestä ammattitaidottomuudesta sekä henkilökohtaisesta tai POLIITTISESTA agendasta (työpaikat saadaan kaveri- ja sukulaisuussuhteilla myös kouluihin).
Jos lapsen vanhemmat eivät ole kyllin "suvaitsevaisia" tai saman mielisiä ties minkä asian tai poliittisen aatesuuntauksen osalta tai jokin lapsessa (mielivaltaista ja vallankäytönhimoista) opettajaa ärsyttää, voit olettaa lapsesi saavan korkeintaan kahdeksikkoja todistukseensa, vaikka hänen suorituksensa muihin nähden olisi täysi kymppi. Tämä täysin opettajasta riippuen, eli subjektiivisuus on pannassa.
Koe-arvosanoilla tai "hienoa Mirkku-Petteri, tuntiaktivisuus kymppi" Wilma merkinnöillä ei ole paskankaan väliä. Kyse on nykyään perheiden poliittisesta näkemyksestä ja opettajien omasta asenteellisuudesta. Ettekö ole huomanneet?
Uskon tämän kyllä.
MicMac kirjoitti:
Paikalla ollaan!
Arvuutteluahan tämä vain, mutta:
1) oppilas ei ole osallistunut kaikkiin arvioitaviin tehtäviin tai ne eivät jostakin syystä näy Wilmassa
2) tuntiosaaminen ja -osallistuminen on passiivista tai oppilas on valikoiva vertaisyhteistyössä (suomeksi ei pysty työskentelemään opettajan osoittaman parin kanssa)
3) kiitettävän arvosanan edellytyksenä on ollut jokin sellainen valinnainen osio, jota oppilas ei ole tehnyt. Se voi olla esimerkiksi esitelmä, kirjan tehtävistä tietyt, valinnaisen teoksen lukeminen/katsominen/kuunteleminen + raportointi tai osallistuminen johonkin produktioon tai vaikka koulun vieraiden isännöinti/emännöinti
4) opettaja on kirjannut arvosanan väärin
Voiko olla, että arvostelusta on tullut MIELIVALTAISTA?
Siinä missä ennen riitti saada kokeista ja testeistä hyvät numerot, nykyää jokin SOSIAALINEN seikka (lainauksessa kohta 3), valinnainen osio) voi saada arviointikriteereissä suhteellisen vahvan aseman?
Eli opetettaisiin: "Joko alistut sosiaalisiin sääntöihimme, ja sinut palkitaan suuresti - tai sinua rankaistaan."
Kyse ei olisikaan enää opetussuunnitelmasta sellaisenaan - englanti ei olisi enää englantia, liikunta liikuntaa, - vaan oppiaineista olisi tehty väline sosiaalisen ideologian takomiseen...
(Vähän niin kuin se aate, että sukupuolia ei ole enää vain kaksi. Sosiaalisen konstruktion teoria?)
Ehkä opettajien on annettu ymmärtää, että on ok, jopa suotavaa, kurittaa ja palkita kaikesta sosiaalisin perspektiivein.
Olisi näytetty vihreää valoa psykologiselle periaatteelle ja loput olisi hoitunu itsestään, ihmisluonteen perusteella.
Opettajat olisivat kenties kokeneet, että he tarvitsevatkin enemmän valtaa, ja että kaikki keinot ovat siksi sallittuja. Mikä on ymmärrettävää - mutta pitkällä tähtäimellä ehkä moraalisesti tärvelevää.
Moni opettaja olisi haksahtanut mielivaltaisuuden periaatteesen, koska siitä olisi tullut yleisesti hyväksyttävä vallan keino. Moni olisu nuuttunut jopa röyhkeäksi; vähän niin kuin woke, joka on liikaa saanut hyppiä silmille. Samaan aikaan päivitellään oppilaiden levottomuuta (ei ihne, jos wokeismi ahdistaa!) niin se vie huomion pois syystä..?
Mielivaltaisuudesta olisi, yhdessä Wilman kanssa, tullut ase oppilaiden vahvaan kontrollointiin ja alistamiseen. Ellei pärstäkerroin miellytä (esim. vanhempien poliittiset arvot ja muut asenteet, tai oppilaan motivaatio miellyttää), tulevaisuudelle ei näytetä peukkua.
Kanadassa woke menee näin:
It's Hard To Believe What Is Happening | Jordan Peterson 2022
Opettajien vanha konsti on herätellä joitain oppilaita ysiluokan joulutodistuksen numerolla. Jos oppilas alkaa pitää vaikka sitä ysiä itsestäänselvyytenä ja lakkaa yrittämästä parastaan, niin lasketaan numeroa jouluksi. Usein se tehoaa todella hyvin ja oppilas satsaa opiskeluun paremmin kevätlukukaudelle, jolloin se todella on tarpeenkin.
Veikkaan siis, että tyttösi ei ole tunneilla yrittänyt ysin arvoisesti ja ope tietää, että tyttö pystyy parempaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useammalle kirjoittajalle nyt tärkeä huomio, etenkin te jotka viittaatte "mielivaltaisuuteen"!
Muinoin käytössä ollut tapa, jossa pidettiin yksi tai enintään muutama ns. iso koe (ja kielissä sanakokeita), joiden keskiarvo määräsi numeron ja ope viilasi sitä +- 1 numerolla ja jossa päättöarvosana muodostui joulu- ja kevättokareiden numeroiden keskiarvosta ja jossa trendi ohjasi pyöristämistä (eli jos kesiarvo oli 7,5 niin oppilas sai 8 päättöarvosanaksi jos tuoreemmat numerot olivat parempia kuin seiskan ja taas jos seiskalla oli vaikka ysiä ja sitten oli tultu alas niin päättöarvosana oli 7) on nykyisin opetussuunnitelmassa yksiselitteisesti kielletty!
Siis se, että numero ei ole laskettavista kokeesta ei ole opettajan mielivaltaa, vaan opetussuunnitelma velvoittaa pohjaamaan arvioinnin JATKUVAAN arviointiin, MONIPUOLISIIN näyttöihin ja lisäksi arvioinnin on oltava KANNUSTAVAA ja REALISTISTA.
Valtakunnallinen ja kunta- (joskus koulu)kohtainen opetussuunnitelma on se pohja, johon oppilaan osaamista peilataan. Tässä on kotiväen nyt huomattava myös se, että oppiainekohtaisen sisällön lisäksi on ns. LAAJA-ALAISIA TAVOITTEITA (ks. esim. https://peda.net/tornio/peruskoulut/kyl%C3%A4joen-koulu/ops2016/lo), jotka koulussa jyvitetään oppiaineisiin ja luokkatasoille eri tavoin. Nämä saattavat limittyä mutta eivät aina limity MONIALAISIIN KOKONAISUUKSIIN.
Kysykää suoraan opettajalta ja koululta, miten nuo L1-L7-tavoitteet ja monialaiset kokonaisuudet vaikuttavat juuri sinun lapsesi opinpolkuun. Koulu ei aina onnistu viestimään näistä ja niiden arvioinnista sekä arvioinnin vaikutuksesta riittävän selkeästi.
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla, että arvostelusta on tullut MIELIVALTAISTA?
Siinä missä ennen riitti saada kokeista ja testeistä hyvät numerot, nykyää jokin SOSIAALINEN seikka (lainauksessa kohta 3), valinnainen osio) voi saada arviointikriteereissä suhteellisen vahvan aseman?
Eli opetettaisiin: "Joko alistut sosiaalisiin sääntöihimme, ja sinut palkitaan suuresti - tai sinua rankaistaan."
Kyse ei olisikaan enää opetussuunnitelmasta sellaisenaan - englanti ei olisi enää englantia, liikunta liikuntaa, - vaan oppiaineista olisi tehty väline sosiaalisen ideologian takomiseen...
(Vähän niin kuin se aate, että sukupuolia ei ole enää vain kaksi. Sosiaalisen konstruktion teoria?)Ehkä opettajien on annettu ymmärtää, että on ok, jopa suotavaa, kurittaa ja palkita kaikesta sosiaalisin perspektiivein.
....
Mielivaltaisuudesta olisi, yhdessä Wilman kanssa, tullut ase oppilaiden vahvaan kontrollointiin ja alistamiseen. Ellei pärstäkerroin miellytä (esim. vanhempien poliittiset arvot ja muut asenteet, tai oppilaan motivaatio miellyttää), tulevaisuudelle ei näytetä peukkua.
Sinun täytyy nyt opetella vetämään ero mielivaltaisen ja sinulle joiltakin osin epäselvän välille. Eli vaikka sinä et kaikin osin ole selvillä koulun arviointiperusteista, niin se ei tee niistä automaattisesti mielivaltaisia.
Mitä tulee kouluun valtakoneistona, niin kyllä, koulun funktio on nimenomaan sosiaalistaa KANSALAISIA, TUOTTAVIA KANSALAISIA. Nykyisen ihmiskäsityksen, yhteiskuntakäsityksen ja yhteiskuntamallin mukaisesti ajatus on, että tuottava kansalainen pystyy reagoimaan muuttuvaan toimintaympäristöön, erikoistuu omien taipumustensa mukaisesti ja kouluttautuu riittävästi.
Mitä tulee perheen mielipiteisiin yms., niin olen suorastaan liikuttunut siitä, kuinka laajana pidät opettajan oppilaaseen kohdistamaa mielenkiintoa. Voin valistaa sinua, että aineenopettajalla on aivan riittävä muistaminen oppilaiden nimissä, sovituissa tukitoimissa ja koulun arjen muutoksissa. Ainakaan itselläni ei ole mitään käsitystä perheiden kuvioista, jollei siellä ole jotakin palaverin aihetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettajien vanha konsti on herätellä joitain oppilaita ysiluokan joulutodistuksen numerolla. Jos oppilas alkaa pitää vaikka sitä ysiä itsestäänselvyytenä ja lakkaa yrittämästä parastaan, niin lasketaan numeroa jouluksi. Usein se tehoaa todella hyvin ja oppilas satsaa opiskeluun paremmin kevätlukukaudelle, jolloin se todella on tarpeenkin.
Veikkaan siis, että tyttösi ei ole tunneilla yrittänyt ysin arvoisesti ja ope tietää, että tyttö pystyy parempaan.
Tuo on epäasiallista kohtelua.
Ihminen joka on todistanut kiitettävän osaamisen, ei ansaitse kiusaamista ollakseen parempi. Ei tarvitse kuin seurata edellisvuosien eriarvoistamisen (syrjimistä & groomausta) vaikutusta, niin asia on selvä: kiusaamisesta ei seuraa suorittamisneuroosia. Päinvastoin, vaikutus on korkeintaan motivaation menetys: omasta työskentelystä ei seuraa loogista tulosta.
Päättötodistukseen panostetaan muista syistä, kuin pelottelusta, epäoikeudenmukaisuudesta ja kiusaamisesta.
Woket unohtavat kiusaamisen seurauksen (kiitos dissosiaation), ja keksivät sille lopuksi uuden merkityksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MicMac kirjoitti:
Useammalle kirjoittajalle nyt tärkeä huomio, etenkin te jotka viittaatte "mielivaltaisuuteen"!
Muinoin käytössä ollut tapa, jossa pidettiin yksi tai enintään muutama ns. iso koe (ja kielissä sanakokeita), joiden keskiarvo määräsi numeron ja ope viilasi sitä +- 1 numerolla ja jossa päättöarvosana muodostui joulu- ja kevättokareiden numeroiden keskiarvosta ja jossa trendi ohjasi pyöristämistä (eli jos kesiarvo oli 7,5 niin oppilas sai 8 päättöarvosanaksi jos tuoreemmat numerot olivat parempia kuin seiskan ja taas jos seiskalla oli vaikka ysiä ja sitten oli tultu alas niin päättöarvosana oli 7) on nykyisin opetussuunnitelmassa yksiselitteisesti kielletty!
Siis se, että numero ei ole laskettavista kokeesta ei ole opettajan mielivaltaa, vaan opetussuunnitelma velvoittaa pohjaamaan arvioinnin JATKUVAAN arviointiin, MONIPUOLISIIN näyttöihin ja lisäksi arvioinnin on oltava KANNUSTAVAA ja REALISTISTA.
Valtakunnallinen ja kunta- (joskus koulu)kohtainen opetussuunnitelma on se pohja, johon oppilaan osaamista peilataan. Tässä on kotiväen nyt huomattava myös se, että oppiainekohtaisen sisällön lisäksi on ns. LAAJA-ALAISIA TAVOITTEITA (ks. esim. https://peda.net/tornio/peruskoulut/kyl%C3%A4joen-koulu/ops2016/lo), jotka koulussa jyvitetään oppiaineisiin ja luokkatasoille eri tavoin. Nämä saattavat limittyä mutta eivät aina limity MONIALAISIIN KOKONAISUUKSIIN.
Kysykää suoraan opettajalta ja koululta, miten nuo L1-L7-tavoitteet ja monialaiset kokonaisuudet vaikuttavat juuri sinun lapsesi opinpolkuun. Koulu ei aina onnistu viestimään näistä ja niiden arvioinnista sekä arvioinnin vaikutuksesta riittävän selkeästi.
Aikas FANAATTINEN sävy... Tyypillistä WOKE-uskonnolle...
MicMac kirjoitti:
Useammalle kirjoittajalle nyt tärkeä huomio, etenkin te jotka viittaatte "mielivaltaisuuteen"!
Muinoin käytössä ollut tapa, jossa pidettiin yksi tai enintään muutama ns. iso koe (ja kielissä sanakokeita), joiden keskiarvo määräsi numeron ja ope viilasi sitä +- 1 numerolla ja jossa päättöarvosana muodostui joulu- ja kevättokareiden numeroiden keskiarvosta ja jossa trendi ohjasi pyöristämistä (eli jos kesiarvo oli 7,5 niin oppilas sai 8 päättöarvosanaksi jos tuoreemmat numerot olivat parempia kuin seiskan ja taas jos seiskalla oli vaikka ysiä ja sitten oli tultu alas niin päättöarvosana oli 7) on nykyisin opetussuunnitelmassa yksiselitteisesti kielletty!
Hengitä välillä. Et kai paasaa lapsille tauotta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sillon kun itse olin koulussa koenumeroista aika suoraan tuli arvosana. Kysy opettajalta, ehkä on kirjannut väärän numeron.
Kun wokeismi canceloi järjen, ja korvaa sen omalla "logiikallaan..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sillon kun itse olin koulussa koenumeroista aika suoraan tuli arvosana. Kysy opettajalta, ehkä on kirjannut väärän numeron.
Hän kysyi. Tässä nyt keskustellaan ilmiöstä, ei yhdestä numerosta.
Woket pahoittaa mielensä, jos kokevat epäreiluutta; itse he tahtovat kuitenkin alistaa muita vaivihkaa, eli ovat pahimpia kiusaajia.
Poliittinen fanaattisuus pois opettamisen asenteesta!!!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sillon kun itse olin koulussa koenumeroista aika suoraan tuli arvosana. Kysy opettajalta, ehkä on kirjannut väärän numeron.
Huoh. Enää ei saa tulla. eli jos opettaja on niin ajastaan jäljessä että noin toimii ja ja vieläpä niin uuno, että hätäpäissään sen myöntää, niin rehtorin tai opetustoimenjohtajan ohjauskeskustelun jälkeen huoltajalle kiireesti kerrotaan, että ope ei suinkaan tarkoittanut, että arvosana muodostetaan niin, vaan tarkoitti diibadaaba.
Vierailija kirjoitti:
MicMac kirjoitti:
Useammalle kirjoittajalle nyt tärkeä huomio, etenkin te jotka viittaatte "mielivaltaisuuteen"!
Muinoin käytössä ollut tapa, jossa pidettiin yksi tai enintään muutama ns. iso koe (ja kielissä sanakokeita), joiden keskiarvo määräsi numeron ja ope viilasi sitä +- 1 numerolla ja jossa päättöarvosana muodostui joulu- ja kevättokareiden numeroiden keskiarvosta ja jossa trendi ohjasi pyöristämistä (eli jos kesiarvo oli 7,5 niin oppilas sai 8 päättöarvosanaksi jos tuoreemmat numerot olivat parempia kuin seiskan ja taas jos seiskalla oli vaikka ysiä ja sitten oli tultu alas niin päättöarvosana oli 7) on nykyisin opetussuunnitelmassa yksiselitteisesti kielletty!
Hengitä välillä. Et kai paasaa lapsille tauotta?
Tarvittaessa dataa paukutetaan tiukkaan tahtiin. Onneksi voit tauottaa lukemisen oman sietokykysi puitteissa.
MicMac kirjoitti:
Useammalle kirjoittajalle nyt tärkeä huomio, etenkin te jotka viittaatte "mielivaltaisuuteen"!
Muinoin käytössä ollut tapa, jossa pidettiin yksi tai enintään muutama ns. iso koe (ja kielissä sanakokeita), joiden keskiarvo määräsi numeron ja ope viilasi sitä +- 1 numerolla ja jossa päättöarvosana muodostui joulu- ja kevättokareiden numeroiden keskiarvosta ja jossa trendi ohjasi pyöristämistä (eli jos kesiarvo oli 7,5 niin oppilas sai 8 päättöarvosanaksi jos tuoreemmat numerot olivat parempia kuin seiskan ja taas jos seiskalla oli vaikka ysiä ja sitten oli tultu alas niin päättöarvosana oli 7) on nykyisin opetussuunnitelmassa yksiselitteisesti kielletty!
Siis se, että numero ei ole laskettavista kokeesta ei ole opettajan mielivaltaa, vaan opetussuunnitelma velvoittaa pohjaamaan arvioinnin JATKUVAAN arviointiin, MONIPUOLISIIN näyttöihin ja lisäksi arvioinnin on oltava KANNUSTAVAA ja REALISTISTA.
Valtakunnallinen ja kunta- (joskus koulu)kohtainen opetussuunnitelma on se pohja, johon oppilaan osaamista peilataan. Tässä on kotiväen nyt huomattava myös se, että oppiainekohtaisen sisällön lisäksi on ns. LAAJA-ALAISIA TAVOITTEITA (ks. esim. https://peda.net/tornio/peruskoulut/kyl%C3%A4joen-koulu/ops2016/lo), jotka koulussa jyvitetään oppiaineisiin ja luokkatasoille eri tavoin. Nämä saattavat limittyä mutta eivät aina limity MONIALAISIIN KOKONAISUUKSIIN.
Kysykää suoraan opettajalta ja koululta, miten nuo L1-L7-tavoitteet ja monialaiset kokonaisuudet vaikuttavat juuri sinun lapsesi opinpolkuun. Koulu ei aina onnistu viestimään näistä ja niiden arvioinnista sekä arvioinnin vaikutuksesta riittävän selkeästi.
Milläs selität, että samalla kun paasaat ihmisiin kohdistuvista EXTRA-tavoitteista, "jotka eivät aina limity monialaisiin kokonaisuuksiin" (kuinka sekaisin pitää olla, että tuottaa edellä olevan lauseen?) ... niin samalla yksi feilaus "vapaavalintaisessa osiossa" riittää pudottamaan numeroa jopa 2 yksikköä?
Yksi opettaja on antanut ohjeeksi, että kun hän tekee "virheen" ja antaa paremman numerron, oppilaat eivät saa tulla ilmoittamaan siitä. Mutta jos on omasta mielestä huonompi kuin mitä olisi aihetta, saa tulla. Ts. opettaja voi suosia vahinkona, vahingosta oltava hiljaa.