SYYSKUUN SALAISUUDET Vko 35
Alkuun vielä suuret onnittelut syntyneille salaisuuksille,
saamme varmasti lisää upeita vauva-uutisia tällä viikolla ;)
Ensiviikolla alkaakin jo sitten syyskuu :o
Minnehän se aika on kadonnut....
Kommentit (100)
Talvella välillä osallistuin keskusteluihin, mutta kesän lähinnä olen taustaillut.
Alkuun onnittelut vauvansa saaneille, perässä tullaan!
Minulla on laskettu aika 24.9, mutta mukelo on ollut jo tiivisti ankkuroituna kolmisen viikkoa ja kohdunsuu on jokusen sentin jo auki, kuten "monisynnyttäjillä" ( kolmas ) on tavallista.
SF mitta minullakin on aika pieni, vajaa kolme viikkoa siitten 29cm, mutta niin on ollut aiemmillakin kerroilla, ja melkein nelikiloiset lapsoset olen silti saanut.
Fyysinen vointi on ihan ok, lukuunottamatta valvomisia yms. mutta henkisesti alan olemaan aika kypsä. Tahdon jo normaalia vauva-arkea : ) Lisäksi täälläkin mielialat vaihtelevat ja liian usein tulee äksyiltyä lapsille ihan suotta. Sitten iltaisin on Vuoden äiti fiilikset kun nuput nukkuvat ja on tullut kiukuttua enemmän ja vähemmän..
Mua on ahdistanut kun olen lukenut teidän muiden viestejä siitä, miten kaikki on jo valmiina, kun taas itseni olen tuntenut saamattomuuden ruumiillistumaksi, kun siirrän asioita vaan "huomiseen".. Tosin tänään sain kodin vihdoin melkein kokonaan siivottua, puhtaat matot lattioille pois vauvan sängystä, vauvan lakanat pestyä yms. Vielä pitäisi saada ne sänkyyn kuitenkin..
Turvakaukalokin puuttuu, mutta sen olemme ajatelleet vuokrata IFiltä ja niiden nettisivujen mukaan tulee viikossa. Juu ja ne imetysliivit, kuten joku muukin mainitsi.. Siis hankkia pitäisi : )
Utelias olen kun olen lukenut muiden välttämättömien tavaroiden listaa, niin miksi teillä on se rintapumppu välttämättömyyksissä? Mulla on yksi patterikäyttöinen tuolla kaapissa, mutta kakkosen vauva-aikana koin helpommaksi tyhjentää kipeät rinnat suihkussa, ja pumppu jäi käyttämättä, onneksi on perintöä siskolta.
Tässähän tätä, mies jo kohteliaasti kysäisi, että kirjoitanko romaania..
Jaksamisia kaikille ja mukavaa viikonloppua!
- Ellaeveliina ja Simo 36+3-
Wilhelmiina-73: Minullekin neuvolanlääkäri sanoi että saattaa tuo verenpaineen nousu ja pieni maha alkuoireita raskausmyrkytykselle. Verenpaine oli kyllä noussut nyt ekaa kertaa ja itse epäilen flunssalla olevan pientä vaikutusta asiaan... Jos sinulla päädytään käynnistykseen, niin toivottavasti kaikki menee hyvin! Tutullani on käynnistetty pari kertaa ja sanoi toisen olleen pitkä ja ikävä synnytys, toinen oli sujunut helposti ja nopeasti, eli toivottavasti niin sinullakin!
Tervetuloa kaikki uudet mukaan kirjoittelemaan!
Mamaj kertoi hankalista öistä, sama täällä! Asento kyllä löytyy hyvin, ainoastaan mahallaan en pysty nukkumaan, mutta herään aivan suunnattoman herkästi ja sitten ei meinaa uni enää tullakaan. Viime yönäkin valvoin kaksi tuntia kun heräsin taas ties mihin ja nukuin sitten tunnin ennenkuin nousin ylös... Päiväunetkaan ei oikein onnistu, joten hiukan hirvittää, millaisia univelkoja tässä kertyy...
Tittamarianne: Juotko rautajuoman illalla vai aamulla? Mulle neuvolassa neuvottiin ottamaan rautalääke illalla vähän ennen nukkumaan menoa, imeytyy kuulemma yöaikaan paremmin?!
Tsemppiä Norahille maanantaiseen sektioon!
Täälläkin ärsyttää, kun ihmiset utelevat milloin vauva syntyy ja vaikka kerron lasketun ajan, neuvovat silti juuri tuota 3S-vinkkiä synnytyksen alkamiseksi! Eipä ainakaan mulla ole aiemmissa raskauksissa auttaneet mitkään tamput, vaan yliaikaisina molemmat ovat syntyneet sitten kun ovat olleet itse siihen valmiita!
Millaisia rintapumppuja olette hankkineet ja mistä? Esikoisesta muistan, että heti kun maito oli noussut, alkoi sitä tulemaan niin paljon, että ilman rintapumppua oli tuskaa, kun paita oli suojista huolimatta heti märkänä maidosta! Silloin käytössä oli ihan käsikäyttöinen perusrintapumppu, nyt oeln tutkaillut hieman vaihtoehtoja ja en oikein tiedä mikä olisi hyvä?
Maanantaina aion mennä lääkärille, kun ei tämä flunssa osoita minkäänlaisia loppumisen merkkejä! Viikon tämä on nyt kestänyt ja kok vatsa on kipeä yskimisestä, nenänalus arka niistämisestä, ääni ei kulje ja kurkku on kipeä... Vain kuume puuttuu, alilämmöllä mennään, illalla lämpö oli 35,1!
Kaikesta huolimatta hauskaa viikonloppua!
t. Sanelma 35+6
tuosta rintapumpusta, että minä käytin sitä jo esikoisen aikaan laitoksella, jotta saatiin maito kunnolla nousemaan. kätilöt kehottivat näin. sitten kotiutuessa se olikin sitten ainoa asia, mikä puuttui.. ja mies lähti samantien pumppuostoksille :) eihän se ole välttämätön, mutta meillä ainakin oli. sitten kun "hanat" aukenivat, sain pakastettua maitoa myöhempää käyttöä varten :)
arkis: joo täälläkin tekisi mieli painua maan alle, kun ihmiset kyselee "eikö vieläkään" :( eilenkin teki mieli juosta yhen naapurin ohitse mitään sanomatta, kun huhuili, että joko sulla on vauva vaunuissa (esikoinen oli ratasosalla vaunuissa). hauskinta oli, kun eräs kyseli joko vauva on tullut?!! siis onkos mulla niin pieni massu? mulla oli takkikin auki ja ihoa vasten paita.. :D
meillä ei enää pahemmin liikuta. tai siis tämähän on ollut koko ajan rauhallista sorttia :/ pylly välillä nousee tuohon pintaan ja jalat tuntuu paukamina kyljessä.
eilen oli muuten hauskaa, kun supisti ja vauvan pylly oli ihan keskellä vatsaa.. (ja siis supistaessa vatsa työntyy sillein eteen- alas..) olisi pitänyt ottaa kuva, kun oli niin karun näköinen! siis ihan sellainen iso kuula tuossa etessä..
cec ja viikko enää laskettuun :) rv39+0
mulla on ollut kyllä tosi tarpeellinen molempien kanssa, maitoa on tullut ihan älyttömästi, oon saanut pakastettua, ja pulloihin. (ja oon heti synnytyksen jälkeen käyttänyt sairaalassakin pumppua, nopeuttanut maidon nousua.)
Aiemmilla kerroilla ollut ainun käsikäyttöinen pumppu, ja tänään olisi aikomus lähteä ostamaan uusi, kun edellinen halkesi (joku pesi vähän turhan kovakouraisesti.. :P).
Arkis kyselit muistaakseni petipuuhista?
Kolme kovaa äSsää ei oo mulla ainakaan synnytyksiä käynnistänyt, mutta petihommista en ole vielä kokonaan luopunut, vähemmän kylläkin kuin ennen mut ainaski kerta pari viikossa ;) Pitää mielen virkeänä :D
Nyt hankkimaan vikat kamat onnille,
Marili ja "Onni" 37+4
Kaikki muu tarpeellinen pitäis olla jo hankittuna, mutta rintapumppua en ole vielä saanut ostettua. Mietin vaan, että saankohan sillä mitään irti, kun esikoisen aikaan ei maito lähtenyt kunnolla sairaalan sähköpumpuillakaan saati käsipumpulla.. Parhaiten sain maidon lähtemään käsin lypsämällä. Taidan kyllä jonkunlaisen käsipumpun hankkia anyway, jospa tällä kerralla irtoaisi maito paremmin pumpulla.. Onko muilla kokemuksia, että maito ei irtoa pumpuilla..? Vai enköhän minä sitten osannut käyttää oikein sitä pumppua..?
Arkis kyseli seksistä... Kyllä täytyy myöntää, että seksi on jäänyt harmittavan vähälle!! Mielessä asia kyllä käy lähes päivittäin, mutta toteutus jääkin sitten usein tekemättä.. Jotenkin on niin epäeroottinen ja kömpelö olo, ettei hirveästi tee mieli sit kuitenkaan :-(
Niin ja tsemppiä Norahille sektioon!! Ja onnea vielä kerran kaikille jo jakaantuneille :-)
Pömppänä 38+1
P.S. Vois tää maha-asukki jo tulla.. Alan kaivata päivä päivältä enemmän tätä nyyttiä kainalooni!
Mukavaa lauantaita kaikille. Täällä suht rauhallisissa tunnelmissa, vaikka koko perhe yhtaikaa kotona.
Rintapumpuista oli puhe. Mulla oli kahden ekan kanssa käsikäyttöinen pumppu, toimi kohtalaisen hyvin. Joskus vain oli vaikeaa saada pumpulla herumaan, vauva herutti itse paljon paremmin. Olen kuullut muiltakin tällaisia kokemuksia, että pumpulla ei heruminen käynnisty, mutta vauvan imiessä ei mitään ongelmaa. Kolmannen kanssa sijoitin sitten Medelan sähköpumppuun, joka olikin varsinainen "helvetinkone" :D, surisi menemään ja maitoa tuli tolkuttomasti. Oli siis tosi tehokas ja ihana huojennus aina, kun rinnat oli tosi täynnä. Jouduin vaan sitten varsinaiseen pumppauskierteeseen, kun oli tarkoitus tyhjentää vain hiukan ja unohduin vaikka tv.tä töllöttämään. Yhtäkkiä pullo olikin täynnä ihan huomaamatta...Sitten maitoa tulikin liikaa, yli vauvan tarpeen, pumppaushan stimuloi tuotantoa. Tarkoitus oli siis selvitä alkuaikojen ryöpystä ja päästä tasapainoon.
Kaikkein koomisinta on se, etten ole ikinä oppinut lypsämään kunnolla käsin, ja nyt nelosen kanssa aion opetella sen taidon. Kätilösiskoni näytti rauhassa kädestä pitäen, miten se tapahtuu. Onko kukaan teistä kärsinyt ns. "suihkutisseistä"? siis siitä, että maito tulee kauheella paineella ja lentää metrin päähän ja vauvalla menee väärään kurkkuun joka syötöllä? Tähän hommaan löysin vihdoin jotain hyviä keinoja, olikohan babyidean sivuilla, ja aion kokeilla sitten käytännössä.
Seksielämästä... Itseni tunsin tuossa puolivälissä oikein erotiikan ylipapittareksi, :D, mutta nyt ei enää kyllä meinaa kyetä, kun on niin ryhävalas-fiilis... Tekisi kyllä mieli, mutta supistelee jo sen verran enkä toivois synnytyksen vielä käynnistyvän, että täytyy kehitellä muita keinoja olla lähekkäin...
Hyvää viikonloppua kaikille, ajattelin vielä lyllertää kaupungille, kun mies ottaa tytöt mukaansa omille asioilleen. Taidankin mennä Indiskan loppuunmyyntiin kyttäilemään, Haa!
Onnea ja rauhaisaa mieltä Norahille sektioon ja pitkämielisyyttä meille muille :),
toivottelee
Trikoo ja Helvi 36+5
kaikille!
Pinnan kiristymisestä: Niinpä niin, samma här... Ihme asiat tuntuu olevan meikäläisen mielestä TODELLA ärsyttäviä ja sitten tiuskii ja äyskii ja miesparka saa kaiken tuon osakseen ihan syyttä suotta... Sitten on huono omatunto jälkeenpäin... Oon oikein yrittäny keskittyä tietoisesti etten olisi niin äksy.
Energiapiikkejä tuntuu tulevan tuon tuosta, nytkin on pullataikina nousemassa ja kovasti tekisi mieli touhuta kaikenlaista! Onneksi tuo selkä välillä pistää makuulle ettei mene ihan yli tää mun touhotus. En kyllä olisi uskonut että näin pitkällä vielä jaksaisin puuhastella näin paljon! Hyvä vaan...
Tuosta 3S:n tekniikasta: Meille ainakin terveydenhoitaja synnytysvalmennuksessa sanoi että se on ihan sama vaikka päällään seisoisi, siivoaisi saunoessa ja harrastaisi seksiä yhtä aikaa, vauva syntyy kun on syntyäkseen. Eli ilmeisesti tuolla kaikella ei juurikaan ole merkitystä, saattaapi vaan lisätä supistuksia muttei ilmeisesti kuitenkaan itse synnytystä käynnistä... Tiedä sitten...
Samaa vanhaa noin muuten, supistuksia tulee hissunkissun. Turvotus on onneksi kamalan vesikuurin jälkeen laskenut kohtalaisen kivasti. Joku kertoi heränneensä yöllä ties mihin, samaa täällä! Reilun tunnin siinä pyörin ja hain asentoa kunnes sain nukuttua reilun tunnin lisää.. V Eikä ollut ensimmäinen yö.. Valittelin tänään miehelle etten kohta voi nukkua kuin istuen tai kenties seisoen ;)
Selällään tuntuu ettei henki kulje, oikealla kyljellä ei voi nukkua kuin hetkiä koska vauva istuu sillä puolella ja puuduttaa koko oikean kyljen jos makaan niinpäin liian kauan, ei ilmeisesti tunnu mukavalta hänestäkään koska alkaa meuhkata vallan jumalattomasti! Vasen kylki enää vaihtoehtona muttei sitä jaksaisi nukkua koko yötä samassa asennossa... Onneksi enää max. 11 päivää...!
Alan myös hiljalleen kaivata omia vaatteita, ja tietysti omaa kroppaakin, mutta jotenkin erityisesti ne omat ihanat farkut houkuttaa... Sitten kun saisi itsensä niihin vielä mahtumaankin niin... Hiljaa hyvä tulee, toivon minä!
Alkaa olla masu täynnä vauvaa ja kohta myös pullaa... :)
Nasu_ 37+3
Jos nyt ihan pienesti vain avautuisin, kun ottaa niin päähän. Plääh, kun en tiedä edes mistä aloittaa.
No, jos ihan yksinkertaisesti selittäisi, niin ottaa aivoon, että ex jaksaa vieläkin olla kettumainen ja katkera, vaikka erosta on jo yli kolme vuotta aikaa ja hän oli meistä se, joka ensin löysi uuden (ja ovat edelleen yhdessä).
Meillä oli tuossa viikolla sanaharkkaa ihan typerästä asiasta exän kanssa ja olivat sitten siskoni kanssa jutelleet näistä meidän asioista. Ex oli haukkunut minua siskolleni ihan sumeilematta; ero on kuulemma minun syytäni ja minun syytäni on myös se että tällä hetkellä meillä on niin huonot välit exän ja hänen nyksänsä kanssa.
Minun näkemykseni on, että alussa yritin kyllä olla mukava ja kohtelias, mutta kun mitään samanlaista ei tullut takaisin, niin kyllä siinä se omakin hyvä tahto valuu pikkuhiljaa hiekkaan.
Annan siis kuulemma lapsilleni huonoa roolimallia, kun en ole tulevan vauvan isän kanssa parisuhteessa. Joo, ehkä kannattaisi sitten olla huolissaan, jos täällä ramppaisi jätkää jos jonkunlaista, mutta kun tämä vauvan isä on ainoa mies joka tässä meillä nyt on kolmen vuoden aikana edes pyörinyt.
Niin ja tämän uuden tulokkaan oli ykskantaan vahingoksi haukkunut. Joopa joo, pari vuotta piti tätäkin vahinkoa yrittää, mutta sitten napsahti.
Sitäkin oli ex kiitellyt, että onneksi nyksänsä on niin lapsirakas ja hyvä äiti (joka sivumennen sanoen jätti erossa lapset heidän isälleen).
Oli siis nyksänsä nostanut oikein jalustalle ja häntä ylistänyt ja minua taas sen sijaan haukkunut ja mollannut. Onneksi siskollani ei mene jauhot suuhun kovin herkästi, vaan oli minua puolustanut ja kyseenalaistanut exän näkemyksiä.
Osa tuosta exän suunsoitosta vain nauratti, mutta sitten mietin esim. sitä, että kun ex näille vanhemmille lapsille on oikein teroittanut sitä, että tämä uusi vauva on sitten _vain_ sisarpuoli, niin mitähän kaikkea muuta hän "totuuksina" lapsille puhuu.
Minä siis kuulemma olen ilkeä ja puran pahaa oloani lasten kautta (ai mitä pahaa oloa??) mutta mitähän tuo sitten on, että ex väheksyy vielä syntymätöntä lasta näille sisaruksille. Huh huh.. anteeksi sekava kirjoitus, mutta ottaa päähän ja väsyttääkin..
Rakentavaa palautetta otetaan joka tapauksessa vastaan mielellään.
tittamarianne + kovasti toivottu ja odotettu papu 36+3
Rintapumpusta. Minulla oli esikoisen kanssa Ainun käsikäyttöinen pumppu. Sitäkään en kyllä olisi etukäteen hankkinut, mutta sain sen serkulta. Itse sain kyllä pumpulla herumaan, mutta käytin sitä ainoastaan tilanteissa, joissa olin jossakin ilman vauvaa. Muutaman kerran sitten kun imetystä vähensin, taisin vähän oloa helpottaa pumppaamalla. Mutta en halunnut lisätä sitä maidon tuotantoa pumppaamalla, koska siinähän kysyntä ja tarjonta useimmiten kohtaavat. Itselläni on yksi ystävä joka ei maitoa saanut lainkaan herumaan pumpulla.
Minulla myöskin esikoisesta ns. suihkutissit. Poika meinasi monesti "tukehtua" maidon tuloon. Kyllä siinä alkuun itkettiin molemmat, sekä vauva että äiti. Mutta onneksi sitkeästi jatkoin imetystä, ja imetinkin 1v asti. Ainut oli, että makuulta piti aina imettää, että sai vähän helpotettua suihkua. Ja toisaalta, imetys sitoi siinä mielessä kotiin, että ei tehnyt mieli lähteä mihinkään, kun tiesi, että imetys on taistelua. Mutta onneksi vauvakin sitten vähän oppi imemään suihkutisseistä, eikä imetys aina mennyt taisteluksi.
Itse en usko noiden kolmen S:n auttavan synnytyksen alkamiseen. Olen sitä mieltä, että se alkaa kun aika on, aivan sama kuinka paljon olisi saunonut tai seksiä harrastanut. Mieli kyllä vielä tekee, mutta mies kun on ollut toipilaana leikkauksesta, on se vähän niinkun kuulunut "kiellettyjen" listalle :o(
Koitetaan jaksaa!
Ähkyinen Elohelmi ja PIrkko rv 38 + 6 (huomenna jo 39, jee!)
huaah...ei tarvinnut vielä käynnistää! Lapsivettä oli nyt siis hiukan enemmän...(miten ne senkin sitten niin hyvin jokakerta mittaa....) joo, mut taas ens ke kontrolliin! ja nyt täytyy seurata tarkkaan että vauva liikkuu kunnolla! (veden vähyys voi tuottaa vauvalle hapenpuutetta...niin siksi.)
Käväsin kestovaippahulinoilla tänään ja matkaan lähti läjä ihania kankaita...niitä on niin kiva ommella! Jospa nyt tämän uuden tulokkaan kanssa oppis käyttämään niitä;)
Mullaki sellasta ylipursuavaa energiaa...illat venyy yömyöhään asti...kun tulee touhunpuuska...siis ei tod mitään seksiä...muutako siivoamista ja ompelemista ja millon oon minkäki homman kimpusssa. Mulla ainaki sellanen norsu olo että huh...ja mieski hieman sitä mieltä...ettei nyt niin huvita ku kerta korkeintaan viikkoon;) ...ompahan sit taas kohta
huippua, ilman mahaa ja pientä ihmistä siinä tiellä ;)
Rintapumppu ihan ehdoton mun kapistus:) siis sähkökäyttöinen. sisko hajoitti mun sellaisen kun sillä oli lainassa, niin seuraavan vauvan kanssa oli ihan tuskaa kun oli liian täys olo...itkua vääntää kuumassasuihkussa ja saada sellasella käsikäyttöisellä maitoa tuleen. Nyt oon taas hommannut medelan kunnon pumpun!!!!
Norahille täältäkin kovasti tsemppiä maanantain koitokseen!!!!!
Ja lykkyä muillekkin jotka suunnistavat synnäriä kohti...;)
Tuutski 37+4
Heh, missäs kaikki vauvauutiset viipyvät....? No ei kai, täällä on varmaan moni jo kyllästynyt kysymykseen "Milloin?" (juu, olen itsekin)
Odottelen tässä miestä, lähti vuokraamaan leffaa, Soitti matkalta, että haluanko hänen tuovan jotain esim. nannaa. Sanoin, että ei mitään herkkua, mutta en kehdannut tunnustaa syöneeni tänään ystäväni kahvipöydässä pullaa ja keksiä ihan omiin tarpeisiin...no pointti oli kuitenkin se, että ihanaa kun on huomaavainen mies! Tässä vaiheessa raskautta sitä arvostaa todella paljon :D kyllähän minäkin kovasti yritän olla hänelle avuksi, heräilen aamulla puuronkeittoon ja laitan ruoan valmiiksi. Välillä oikein harmittaa, kun olen ärtynyt ja hän saa turhaan osansa tiuskimisesta. Tosin hän totesi yhtenä päivänä, että mä olen tosi rauhallinen odottaja ja hän pelkäsi alkuun, että hormonit sekoittaa pään, mutta onneksi niin ei ole käynyt. Mutta siis ärtymystä on täälläkin suunnassa, lähinnä johtunee rikkonaisista öistä!
Rintapumppu: Näin esikkoa odottaessa en yhtään tiedä miten maitoa alkaa tulemaan, mutta pumppuhan on molemmissa tapauksissa hyödyksi. Jos ei ala riittävästi tulemaan, niin lypsämällä saa lisättyä tuotantoa. Jos taas tulee liikaa, niin voi lypsää ja pakastaa sekä myydä tarvitseville.Olen kovin kysellyt ja etsinyt tietoa pumpuista ja päätynyt Ainun sähkökäyttöiseen malliin. Ihan tavaratalosta meinasin hankkia.
Kolme S: Saunottu on melko paljon. Olen itseasiassa nauttinut saunomisesta odotusaikana hyvinkin paljon. Petipuuhat meillä on virinneet vasta loppuraskaudessa, koska alussa olin yksinkertaisesti niin väsynyt ja pahoinvoiva, ettei ollut päällimmäisenä mielessä. Ihanaa on se, ettö mies on kovin halukas ja tykkää näistä uhkeista muodoista (huom! kuppikokoni ei ole yhtään kasvanut ja omasta mielestäni tissini ovat tosi pienet, oikein "kuihtuneet"). Mutta meillä halitaan ja pidetään hyvänä kyllä muuten paljon ja se on minusta kivaa :D
Siivonnut olen ja joku ihmeen järjestelyvimma on iskenyt tässä loppumetreillä. Vauva ei kuitenkaan onneksi ole vielä syntynyt, kun ei ole aika vielä ihan kypsä.
Nyt iltapalan laittoon mars! Viikonlopun jatkot kaikille :D
Miaea ja masukki 36+5
Ja olo alkaa olla kärsimätön sillä tänäänhän on se päivä mihin on tähdätty koko vuosi eli LASKETTUAIKA!
Tosin mun kohalla se ei pidä nähtävästi paikkaansa.Vieläkin ärsyttää että sitä oli ihan varma vielä viikko sitten että kyllähän se vauva on tähän menessä syntynyt.Esikoinen kun tuli siis 8 päivää ennen.
No ei auta muuta kuin odottaa ja yrittää keksiä jotain tekemistä mutta mitä?
No ainakaan en ole kirjoitellut väärässä pinossa kun syyskuun vauva meille sitten tulee.No kai se täytyy ajatella positiivisesti että 2 viikon päästä meillä aika varmasti on vauva ja odotus palkitaan.
Pitäisi varmaan lähteä vielä kaupungille tänään kun ei ole vauvalle sellaista lämpimämpää pipoa.
Äsken olin reippaalla kävely lenkillä koiran kanssa mutta vain mahaa alkoi vihlomaan eikä siis supistuksia ollenkaan.
Ja 3 S tekniikka:Saunottu on koska olen tykännyt koko ajan saunoa,seksiä on ehkä kerran viikossa mikä on tois vähän meille mutta mua ei ythään huvita olo on kuin ryhävalaalla:)Vaikka miehelle kyllä varmaan maistuisi vähän useammin.Ja siivous no imuroin kyllä joka päivä ja järjestelen muutenkin paikkoha ja keräilen tytön leluja lattioilta.Mutta eipä noilla mitään vaikutusta tunnu olevan.
Muakin ärsyttää se että tuntuu siltä tosiaan kun ihmiset syyllistäisivät kun vauva ei ole vielä tullut.Ja mullek´kin kaikki sanoo että sulla on jo noin iso maha kyllä sen luulis tulevan että onpa kumma kun ei ole vielä tullut!Todella ärsyttävää!
Ja muutama viikko sitten jos satuin itse sanomaan että tulis jo niin silloin kaikki oli sitä mieltä että no eihän vielä ole laskettuaika ja malta nyt vielä sehän voi mennä yli,älä turhaan hermoile.Ja nyt kun vauvaa ei vielä olekkaan niin sekään ei ole hyvä.
No joo anteeksi valitus.Kai se pitäisi tytön kanssa lähteä puistoon ja yrittää nauttia vielä näistä viimeisistä odotus päivistä.
Tsemppiä kaikille ja vauva uutisia odotellessa:)
Terv:Sweety rv 40+0
Sweety20: Jännät paikat sullakin nyt, lähtö voi olla hetkenä minä vaan! Kovasti tsemppiä!!
Meillä oli eilen sukukemut ja voihan töräys mä sanon. Juuri mullehan kannattaakin kaikkien kauhistella mahan kokoa ja kysellä, että kuinkas iso nyt on tulossa:( Juuri, kun olen saanut mietittyä tuon tulevan synnytyksen niin nyt sit tulee sellanen viimehetken paniikki päälle, että mitä jos taas. Maha mulla kyllä onkin ihan kunnon kokoinen ja viime to sf-mitta oli 34, mutta eipä tuo mitta paljoa kerro. Meillä taas keskiviikkona tayssissa painokontrolli niin eiköhän se taas oloakin helpota, toivon ainakin niin.
Rintapumppua meillä ei vielä ole, kahdella edellisellä oli ja oli kyllä tarpeeseen. Ekalla mulla tuli maitoa yli tarpeen ja sain pumpulla hellitettyä olo ja sain pakkaseen varuiks. Toisella kerralla taas ei maitoa riittänyt pojan tarpeisiin ja yritin pumppaamalla lisätä tuotantoa, mutta ei sekään tosin kauaa auttanut ja imetinkin sitten vain 2kk. Ja kyllä syyllistin ja pidin itseäni huonona äitinä tuosta imetyksestä, mutta aina ei voi voittaa ja nyt en siitä mitään stressiä meinaa itselleni ottaa.
Ja mitä tuohon seksiin tulee, niin kovin on hiljaista täällä. Mies kyllä haluaa, mutta otollisin aika meillä on silloin, kun lapset nukkumassa ja juuri illasta meillä Helmi on virkeimmillään ja olo ei silloin kovin seksiä tihku, kun maha heiluu ja möyryää. Voi niitä aikoja, kun ei vielä ollut lapsia:)
Kuullaan taas, Kimaro ja Helmi 37+1
Eli sektio päivästä..aamulla 8 mentiin osastolle ja heti alettiin valmistelemaan mua leikkaukseen. leikkaussalissa puudutteen pisto oli tuskaa kun paikkaa ei meinannut löytyä, mies odotti hoitsun kanssa viereisessä huoneessa että homma lähtis alulle. viimeisestä pistosta oli kiinni etteikö oltais nukutettu no onneksi se onnistui viimein. helpotti paljon oloa kun mies oli vieressä silittelemässä päätä koko ajan :)tumma hiuksinen poika sieltä syntyi 3790g ja 52cm pitkä.leikkauksen jälkeen heräämössä olin vajaa kolme tuntia sit pääsin osastolle isää ja poikaa katsomaan. ei itselleni henk. koht jäänyt siitä mitään pahaa mieltä silti ja henkilökunta salissa kuten osastolla oli todella mukavaa. tänään päästiin sitten pojan kanssa kotiin nyt sitten opetellaan sitä arkea kolmen pojan kanssa =)
kärsivällisyyttä kaikille odottajille
Josuliini & Kirppu 3vrk
Olipa mukavaa lukea tuollainen positiivinen synnytyskokemus. :) Olin juuri viime viikolla synnärillä tutustumassa, ja täytyy myöntää että pieni ramppikuume iski.... :/
Heh, Tuuteliluu voisi ommella mullekin parit kestovaipat! :) Olen muuten ihan osaavainen ihminen :), mutta neula ei pysy kädessä sitten ollenkaan. Vasta nyt vauvaa odotellessa on alkanut harmittaa, etten koskaan hankkinut ompelutaitoa itselleni.
Petipuuhista: keskiraskaus oli hyvinkin aktiivista aikaa, mutta nyt viime kerrasta on jo 3-4 viikkoa :o EI vaan kertakaikkiaan huvita, ja alapäässä on ollut jotenkin outo olo - toivottavasti ei hiivaa. Kyllä meillä muuten pussaillaan ja sylitellään, ja tarvittaessa kyllä "avustan" miestä - onhan sekin läheisyyttä ja molemmat ovat (suht) tyytyväisiä tähänkin ratkaisuun. Aika hurjaa kyllä ajatella, että jos seuraavan kerran vasta vauvan syntymän jälkeen..Toisaalta ei ehkä kannata ottaa paineita asiasta.
Kukas täällä juuri kirjoitti siivoamisesta ja poraamisesta.. Kuulosti niin tutulta että alkoi naurattaa! Juuri tänään siivosin hulluna koko päivän, nostelin kirjakasoja ja kannoin tavaraa vinttiin. Sitten kun mies saapui kotiin niin sain kamalan itkukohtauksen, että nyt varmaan istukka repeää tai jotain muuta kamalaa tapahtuu kun olen riehunut koko päivän. Mies oli vähän hämmentynyt.. :D Sain luvan pysyä sohvalla koko illan, ja tässä sitä nyt köllitään. Ihme kyllä siivotessa ei supistellut, mutta kyljet ovat nyt tosi kipeät. Tuntuu, että tämä ylipuuhastelun kontrollointi on ollut haastavinta koko raskaudessa.
Mukavaa syyskuun alkua kaikille - tärkeä kuukausi! :)
caligirl + ekavekara 36+2
Ensi alkuun Josuliinille onnea pojan johdosta :-) Hyvä, että kaikki meni hienosti ja aki on päässyt kotona alkamaan. Kuinkas isommat pojat ovat suhtautuneet pikkuveikkaan?
Omaan napaan... Aamulla Taysiin ja saa nähdä yrittävätkö ulkokäännöstä. Meillä kun pikku-juippi on päättänyt vaan istuskella. Olen odottanut kääntymist, mutta ei. Oon kuullut niin ikäviä kääntämisen suhteen, että vähän hirvittää. Siitä siis lisää myöhemmin.
Vaatteet oon vihdoin saanut pestyä ja sairaalakassi on ollut vähän jo ajatuksissa. Mun täti toi mulle survival bagin, josta löytyy mini kokoisia pesuaineita kasvoille, vartalolle, hiuksille, hammastahnaa, harja, ja mitä lie. Oikein hyvä hygieniapussukka :-)
Imetysliivejä mulla ei vielä ole, joten kauppaan pitäis ehkä suunnata...
Saunoin eilen eikä mitään erityisiä oloja sen jälkeen. Supistuksia ei oo ollut kuin yhden ainoan kerran koko raskausaikana... Seksiä tekis mieli, mutta miehellä on "päänsärkyä" ;-) Sillä on jotenkin jarru nyt päällä, kun mulla alkaa oleen kokoa ja vatsa heiluu kaiket illat. Ja se on kyllä töidenkin takia ollut tosi väsynyt, joten kai mä tässä loppuraskauden kestän selibaatissakin :-) Ehkä se tosta vielä joskus virkstyy ennalleen... No, murheensa kullakin.
Isofix-jalustaa testailin ja pyörittelin ja huomenna annan intesiivikurssin isännälle sen asennuksesta. Vaunut ja matkarattaat on varastossa, joten kaikki alkais oleen lasta vaille valmiina. Alan oleen jo vähän kärsimätön, mutta niin kai täällä pikku hiljaa muukin.
Norahille tsemppiä huomiseen ja muille paljon supistusterveisiä :-)
Mirrel ja Pähkinä 36+4 (vai miten se oli?)
Paljon onnea Josuliinille pienestä pojasta!
Voi kun kateudella lueskelen noista teidän energiapuuskista. Mulla olo on ihan vetämätön vaikka olisi vaikka mitä "ylimääräistä" vielä tehtävä. Kaikki on ensihätään suurinpiirtein hankittuna, mutta hommat ihan vaiheessa. Yhden koneellisen olen pessyt vauvanvaatteita, mutta nekin on vasta narulla. Sitterin haluaisin vielä ennen vauvaa koska ei varmaan voi yhtään päästää silmistään kun ei tiedä miten tuo esikko sitten lopulta reagoi. Kaikesta keskeneräisyydestä huolimatta voisin lähteä tositoimin vaikka heti.
Mulla edellisestä vielä kaksikin rintapumppua säästössä ja luulen kyllä tarvitsevani nytkin. Esikoisen kanssahan sektiokin meni niin pipariksi että minut jouduttiin ylilääkitsemään ja heräämöaika venyi, joten imetyksestä ei sitten kerta kaikkiaan tullut mitään kun ei huolinut rintaa. Pumppailin sitten tippa silmässä niin kauan kun sain jotain herumaan, mutta lyhyeen se jäi. Toivottavasti parempi onni matkassa tällä kertaa.
Täytynee nuo välttämättömät kotitöiden rippeet tekaista ennen yötä..... ÄÄÄÄÄH!
Selidora 36+4
Hienoa että kaikki sujui hyvin!
Mä sain tänään kans jonkun siivouspuuskan ja siivosin iltaan asti :)
Nyt on taas hetken siistiä...
Huomenna äippäpolille kurkkaamaan ultralla "Onnin" kuulumisia, koko-arviota jne.
Huomenna se alkaa, syyskuu nimittäin... ihan just oli vielä tammikuu, ja kaks viivaa testissä =))
Marili ja "Onni" 37+5
Ihanaa, että kaikki sujui hyvin ja saat jo nautiskella vauvantuoksusta!
Mä olin kaikille toitottanut jo pitkin kesää, että elokuussa syntyy mein Pikku ja tänään tulikin sitten useampi puhelu. arvattekin varmaan, ettei MITÄÄN merkkiä synnytyksestä satunnaisia suppareita lukuunottamatta. Meinaa jo välillä usko loppua. Ja ens viikko tuntuu NIIIN pitkältä, viikonlopun jälkeen taas päivät kaksi esikoisen kanssa kotona ja puistossa. Kärsimättömyyttä siis ilmassa!
Esikoisen odottajille vinkiksi tuosta rintapumppuasiasta, että kannattaa vaikka aluksi lainata sellainen ja katsoa, onko tarvetta omalle. Itse imetin esikoista reilut 10 kuukautta (kunnes tulinkin jo uudelleen raskaaksi), siitä täysimetystä 6 kuukautta. Rintapumppua tarvitsin alle kymmenen kertaa. Mulla säännöllinen imetys piti maidon kysynnän ja tarjonnan mainiosti tasapainossa ja aina imetäessä pidin toisessa rinnassa maidonkerääjää. Siihen herui runsaasti maitoa (siis täysin ilman mitään vaivaa), jota riitti litroittain pakastettavaksi. Itse koin, että pumppaaminen olisi ollut ylimääräistä työtä ja toisaalta saattanut kasvattaa muutenkin runsasta maidontuotantoa ihan turhaan entisestään. Tämä on vain mun oma kokemus, mutta mikään jokaiselle välttämätön tuo pumppu ei siis mun mielestä ole.
Meillä ollut vauhdikas viikonloppua kaikkein kolmen S:n merkeissä. Mieskin jo naureskeli että taidan tosiaan alkaa olla malttamaton kun olin vielä kerran häntä vuoteeseen houkuttelemassa. Jospa se synnytys tästä ensi viikon aikana käynnistyisi, s:ien avulla tai ilman.
terkuin Adalmiina ja Pikku 39+2
Mulle tuli niin tuttu tunne tuosta Arkiksen kokemuksesta, että ihmisten kyselyt alkaa tuntumaan jotenkin syyttäviltä. Mulla virlä tuo pinei esikoinen pyörimässä ja viimeeksi tänään kuulin päivittelyjä etteikö hänenkään nostelunsa saa synnytystä alkamaan. Supistelee kyllä, mutta siinäpä se. Enkä päivän puuhien jälkeen todellakaan oo missää siivousvireessä, seksiä ja saunaa voi toki silloin tällöin harrastaakin ;)
Toisaalta sain myös tänään postiivista kommenttia siitä, miten jaksankin vielä touhata niin hyvin tuon pienen (vajaa puolitositavuotias) kanssa. Kehuja muisteli, miten ei itse näillä viikoilla jaksanut juuri muuta kuin sohvassa makoilla. Maistuisi se herkku toki minullekin, mutta minkäs teet.
Esikoinen syntyi 39+3 ja nyt kun on tasan 39 täynnä, niin oon ihan asennoitunut siihen, että näinä päivinä mein Pikku syntyy. Tiedän jo etukäteen, että jos mennään laskettuuun aikaan asti, saati sen yli, niin aika tulee käymään tooooodella pitkäksi. Ei pitäisi psyykata itseään mihinkään tiettyihin päiviin vaan malttaa odotella luonnon omaa aikataulua. Mutta se kun on näin lopussa niin kovin vaikeaa, tietänette tunteen?!
Joku muukin valitteli kireää pinnaa. Oikein välillä harmittaa, kun tulee tiuskittua esikoiselle, joka on ehtiväistä sorttia. Onneksi on välillä aivan ihaniakin hetkiä ja pääsääntöisesti päivät sujuvat mukavasti. Koetan ajatella, että kyllä se tästä helpottaa kun Pikku syntyy ja pääsee taas normaalieloon. Toivotaan näin.
Leppoisaa viikonloppua, toivottavasti moni malttamaton pääsisi tositoimiin jo nyt viikonloppuna.
Adalmiina ja Pikku myöskin tasan 39 tänään