Kaapista tuleminen työelämässä
Te joilla on kokemusta otsikon aiheesta, niin mielellään kuulisin kokemuksia. Ihan kaikenlaisia. Oletko itse tullut työpaikalla kaapista, millaisella alalla ja miten siihen suhtauduttiin? Oletko kokenut syrjintää tai jotain selän takana puhumisia?
Tai jos olet kaapissa, niin miksi?
Itse olen ajatellut, että en halua mitään leimoja otsaani, enkä sitä, että ihmiset alkaa ajatella kaikkia stereotypioita. Haluan, että mut tunnetaan oma itsenäni, ei jonkun näennäisen viiteryhmän edustajana. Enkä vaan halua työpaikalle mitään ylimääräistä.
Senhän riesan se kaapissa olo tuottaa, että aika vähän tulee puhuttua yksityisasioista ja aika tarkasti rajaten. Yllättävän fiksusti meillä kyllä toimiikin se, että ihmiset kertovat elämästään mitä kertovat eikä utele perheestä tai puolisoista, jos ei itse kerro.
Kommentit (173)
En ymmärrä, miksi seksuaalista suuntautumista pitäisi erikseen korostaa tai tuoda esille työpaikalla. Omaan työhöni se ei liity millään tavalla, joten tuntuisi hieman kummalliselta jos joku kollega alkaisi moista selittämään. Myös heteroilla on elämässä, perhepiirissä tai suvussa paljon asioita, jotka ei mielestäni kuulu työpaikalle.
Kuvittelen, että olo voisi olla hieman vaivaantunut ja kuvittelen, että pitäisi olla super-varovainen ettei se toinen vaan sitten loukkaantuisi mistään.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi seksuaalista suuntautumista pitäisi erikseen korostaa tai tuoda esille työpaikalla. Omaan työhöni se ei liity millään tavalla, joten tuntuisi hieman kummalliselta jos joku kollega alkaisi moista selittämään. Myös heteroilla on elämässä, perhepiirissä tai suvussa paljon asioita, jotka ei mielestäni kuulu työpaikalle.
Kuvittelen, että olo voisi olla hieman vaivaantunut ja kuvittelen, että pitäisi olla super-varovainen ettei se toinen vaan sitten loukkaantuisi mistään.
Ainakin kaikki työpaikkani heterot tuovat seksuaalista suuntautumistaan esille monin tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Teollisuudessa kun tekee sähköhommia, niin monesti on joutunut menemään sähkökaappiin sisälle ja tulemaan ulos. Ei tietysti ihan kokonaan sisällä, mutta siinä oviaukossa joutuu ramppaamaan. Ei kunnolla sisällä, eikä ulkona.
On tyhmää vitsailla tällaisilla asioilla.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi seksuaalista suuntautumista pitäisi erikseen korostaa tai tuoda esille työpaikalla. Omaan työhöni se ei liity millään tavalla, joten tuntuisi hieman kummalliselta jos joku kollega alkaisi moista selittämään. Myös heteroilla on elämässä, perhepiirissä tai suvussa paljon asioita, jotka ei mielestäni kuulu työpaikalle.
Kuvittelen, että olo voisi olla hieman vaivaantunut ja kuvittelen, että pitäisi olla super-varovainen ettei se toinen vaan sitten loukkaantuisi mistään.
Jos täytyy miettiä, ettei vin loukkaa toista, niin ehkä omassa käytöksess ja puhetavassa saattaa olla korjattavaa ihan perusteellisesti. Huomaavaisuus ja kohteliaisuus eivät maksa mitään, eivätkä erityisesti vaadi vaivaakaan. Sanoisin, että vaatii enemmän vaivaa olla kiusaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi seksuaalista suuntautumista pitäisi erikseen korostaa tai tuoda esille työpaikalla. Omaan työhöni se ei liity millään tavalla, joten tuntuisi hieman kummalliselta jos joku kollega alkaisi moista selittämään. Myös heteroilla on elämässä, perhepiirissä tai suvussa paljon asioita, jotka ei mielestäni kuulu työpaikalle.
Kuvittelen, että olo voisi olla hieman vaivaantunut ja kuvittelen, että pitäisi olla super-varovainen ettei se toinen vaan sitten loukkaantuisi mistään.Jos täytyy miettiä, ettei vin loukkaa toista, niin ehkä omassa käytöksess ja puhetavassa saattaa olla korjattavaa ihan perusteellisesti. Huomaavaisuus ja kohteliaisuus eivät maksa mitään, eivätkä erityisesti vaadi vaivaakaan. Sanoisin, että vaatii enemmän vaivaa olla kiusaaja.
Niin, ongelma taitaa olla usein siinä, että moni elää aika rajatun ja yhtenäisen ihmisjoukon ja normien keskellä. Siinä ei paljon tarvitse miettiä käytöstään eikä sitä miltä asiat kuulostaa jonkun muun korviin. Tuollaisessa elinpiirissä erilaisuus pysyy hiljaisena eikä ihmisten koskaan tarvitse reflektoida omaa puhettaan ja käytöstään.
Ei siis käytännössä tämmöisessä piirissä heterot juttelee juttujaan ja kaappihomo joko sopeutuu kuuntelemaan loukkaavia juttuja tai lähtee muualle. Kun heterot on pienessä piirissä koko ikänsä elänyt ja puhut tietyllä tavalla eikä ole koskaan joutunut ajattelemaan asioita toisenlaisen ihmisen näkökulmasta, niin eihän sitä tajua lainkaan.
Olen ajatellut, että toisaalta olisi tavallaan helpompaa olla ulkona kaapista aina ja kaikkialla, mutta toisaalta ei, koska sellainen vaatii aika paljon rohkeutta ja sen sietämistä, että siitä voi tulla paljonkin kakkaa niskaan. Tykkään pukeutua hyvin, meikata ja käyttää koruja ja korkokenkiä, mikä leimaa minut 110% varmuudella homoksi. Kaikissa työpaikoissa tuollainen tälläytyminen ei oikein käy, mutta toisaalta oman suuntautumisensa ilmaiseminen jo ulkonäöllä säästäisi paljolta miettimiseltä ja selittämiseltä. Heteronoloiset perusjamppa-homoilla on tässä kohtaa erilainen asema, koska heidän homoutensa ei näy ollenkaan ulospäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua tätä ollenkaan. Miksi kaapissa pitää olla tai sieltä tulla? Jos sulla on vaimo, puhu vaimosta, jos poikaystävä, puhu poikaystävästä, jne. Muut tiedot tulee sitten sitä mukaa kun työkavereihin tutustuu paremmin. Ja ihmiset tietää yleensä vaikkette mitään kertoisikaan, että turha sitä on stressata.
Sä et taida olla ihminen, joka joutuu asiaa omakohtaisesti miettimään? Suvaitsevalle normi-heterolle asiat näyttäytyy ihan naiivin yksinkertaisina.
Itseasiassa luulisi tuon nimenomaan olevan naivin yksinkertaista. Millä tavoin sukupuolinen suuntautuminen vaikuttaa työn tekemiseen, mitä sen on väliä, missä kohtaa asteikkoa olet? Mulle on yks sama, ketä työkaverini nai vapaa-ajallaan, kunhan hoitaa työajalla duuninsa.
Itselleni ei muistu mieleen kuin yksi avoimesti homoseksuaalinen työkaveri. Varmaan niitä muitakin on ollut, mutta ei ole tullut puheeksi. Ensimmäisenä työpäivänä, kun tutustuttiin ja puhuttiin perheistä, hän kertoi, että hänellä on vaimo ja he odottavat lasta. Ei muuttanut minun suhtautumistani häneen tietenkään mitenkään ja asia oli täysin normaali koko firmassa. Kyseessä oli tuore tekkistartup Helsingissä, joten suhtautuminen oli varmaan aika paljon avoimempaa, kuin jossain peräkylän tehtaassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua tätä ollenkaan. Miksi kaapissa pitää olla tai sieltä tulla? Jos sulla on vaimo, puhu vaimosta, jos poikaystävä, puhu poikaystävästä, jne. Muut tiedot tulee sitten sitä mukaa kun työkavereihin tutustuu paremmin. Ja ihmiset tietää yleensä vaikkette mitään kertoisikaan, että turha sitä on stressata.
Sä et taida olla ihminen, joka joutuu asiaa omakohtaisesti miettimään? Suvaitsevalle normi-heterolle asiat näyttäytyy ihan naiivin yksinkertaisina.
Itseasiassa luulisi tuon nimenomaan olevan naivin yksinkertaista. Millä tavoin sukupuolinen suuntautuminen vaikuttaa työn tekemiseen, mitä sen on väliä, missä kohtaa asteikkoa olet? Mulle on yks sama, ketä työkaverini nai vapaa-ajallaan, kunhan hoitaa työajalla duuninsa.
Pointti ei ole, että se vaikuttaisi työhön. Pointti on, että jos ei halua tulla kaapista, ei työssä voi kertoa itsestään juuri mitään henkilökohtaista. Kaikissa töissä ei varmaan kerrotakaan, mutta kyllä meillä puhutaan viikonloppusuunnitelmista, kesälomasuunnitelmista, naimisiinmenoista, lapsista jne.
Kysymykseen: olen tullut kaapista kaikille lähimmille työkavereille. Puoliso taas ei ole, vaikka moni varmasti jotain kautta tietää, kun olemme menneet naimisiin hänen ollessaan samassa työpaikassa. Hän on ollut teini aikana, jolloin homous oli sairaus, ja on pieneltä paikkakunnalta, joten hänellä on aika ikäviä kokemuksia kaapista tulosta.
Työ on vaan sellainen, ettei kaapista voi tulla. Ei vaan voi, se aiheuttaisi liikaa hankaluuksia. Tykkään pukeutua naiseksi, mutta vain privaatisti.
Näin heterona on todettava, että työpaikalla ei koskaan kannata kertoa mitään henkilökohtaisesta elämästään. Ei yhtään mitään. Kateellisille ei kannata antaa siimaa milliäkään.
Meillä on työpaikalla kaappi, tai suorastaan komero,johon täytyy välillä mennä. Lesbo työkaveri sanoi "menevänsä kaappiin" , ja sieltä tullessaan sanoi " tulleensa just kaapista ".
Teollisuudessa kun tekee sähköhommia, niin monesti on joutunut menemään sähkökaappiin sisälle ja tulemaan ulos. Ei tietysti ihan kokonaan sisällä, mutta siinä oviaukossa joutuu ramppaamaan. Ei kunnolla sisällä, eikä ulkona.