Lue keskustelun säännöt.
Voitteko kuvitella että vielä 100 vuotta sitten vain joka kolmas suomalainen pääsi kouluun ja oli luku-, kirjoitus- ja laskutaitoinen?
02.01.2023 |
Mutta mitä sitten tekivät ne kaksi kolmasosaa koulua käymättömistä suomalaisista, jotka eivät osanneet lukea, kirjoittaa eikä laskea?
Kommentit (117)
Sata vuotta sitten eli 1923 oli kaikkien käytävä koulua ja jokainen pääsi kouluun. 300 vuotta sitten oli hitusen eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä ihmeestä tuonkin mahdoit keksiä? Kansakoululaki tuli jo 1800-luvulla ja kiertokoulu oli tuttu juttu syrjäkylilläkin.
En voi kuvitella. Ihan siksi, että moinen ei ole totta.
Vaikea uskoa. Nelivuotinen kansakoulu oli jo vuosisadan alkupuolella pakollinen. Sitäpaitsi entisaikaan rippikoulua ei käyty ilman auttavaa lukutaitoa, ja ilman rippikoulun käyntiä ei onnistunut avioliitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin. Isoisä oli käynyt kiertokoulua vain neljä vuotta. Mitään muuta koulua hän ei armeijan lisäksi sitten ollutkaan käynyt.
Kyllä, voin hyvin kuvitella. Historia on mielenkiintoista tutkittavaa. Lukutaidottomat olivat usein heitä, jotka tekivät kovasti fyysistä työtä. Varsinkin maaseudulla monissa perheissä ajateltiin, että tärkeintä on osata viljellä maata, ja kasvattaa lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin. Av-palstalla kun aikaa viettää huomaa, että vielä tänäkin vuonna iso osa suomalaisista on luku- ja kirjoitustaidottomia.
Mun isä syntyi 1923 ja totta tosiaan kyllä kaikki silloin kävivät koulua.
Isoisän isoisä syntyi noin vuonna 1840 ja hän osasi lukea, mikä sulukirjojen mukaan ei ollut tuolloin itsestään selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistähän ap tällaisen sadun on keksinyt? Mitään totuuspohjaahan tuolla ei ole, koska Suomessa opetettiin lukemista jo 1800-luvun puolella.
Vanhempani, isä s. 1899, ei syrjäkylillä käynyt koulua ollenkaan. Osasi lukea, kirjoittaa ja laskupää oli hyvä ja käytännön taidot.
Äiti, s. 1903, oli käynyt kiertokoulua, toisen kunnan syrjäkylältä, lisäksi karjakkokoulun.
Olisi ollut innokas lukija, vähän salaa luki meidän lasten kirjastosta hakemia kirjoja.
Isä luki sanomalehden tarkkaan ja radion uutisia parit päivässä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voin. Isoisä oli käynyt kiertokoulua vain neljä vuotta. Mitään muuta koulua hän ei armeijan lisäksi sitten ollutkaan käynyt.
Kyllä tuossa ajassa oppii lukemaan, kirjoittamaan, peruslaskutoimitukset, kädentaitoja yms. Mutta kiertokoulu taisi olla jotenkin jaksottaista, eikä vuoden aikana kertynyt kovin monta kouluviikkoa. Mutta kiertokouluja ei kai ollut enää 1920-luvulla.
Samaan suuntaan ollaan ilmeisesti taas menossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo päti ehkä vuonna 1823. Mutta siitä on jo 200 vuotta.
Suomessa on ollut poikkeuksellisen korkea lukutaito jo reilusti aiemmin, koska luterilaisen kirkon oppeihin kuului opettaa kansa lukemaan itse. Eli ennen kiertokoulua kirkko opetti tavallista kansaa lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Mistähän ap tällaisen sadun on keksinyt? Mitään totuuspohjaahan tuolla ei ole, koska Suomessa opetettiin lukemista jo 1800-luvun puolella.
Kyllä, mutta eivät kaikki päässeet oppimaan. Esim. vuonna 1880 kirjoitustaitoisia oli 13 prosenttia kansasta. Samaisen artikkelin mukaan, missä kirjoitustaitoisista mainittiin, kerrotaan, että viimeisimmät lukutaidottomat suomalaiset kuolivat 1950 -luvulla ( toki esim. vammaisväestössä on yhä lukutaidottomia)
Vierailija kirjoitti:
Mistähän ap tällaisen sadun on keksinyt? Mitään totuuspohjaahan tuolla ei ole, koska Suomessa opetettiin lukemista jo 1800-luvun puolella.
Käytäntö on kuitenkin ollut vähän eri kuin yleinen historiantietous.
Rippikoulussa kuitenkin piti osata lukea ja tuntea katkismusta jotta pääsi ripille ja naimisiin.
Seitsemän veljeksen lukkarin koulun kai muistaa kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin. Isoisä oli käynyt kiertokoulua vain neljä vuotta. Mitään muuta koulua hän ei armeijan lisäksi sitten ollutkaan käynyt.
Kyllä tuossa ajassa oppii lukemaan, kirjoittamaan, peruslaskutoimitukset, kädentaitoja yms. Mutta kiertokoulu taisi olla jotenkin jaksottaista, eikä vuoden aikana kertynyt kovin monta kouluviikkoa. Mutta kiertokouluja ei kai ollut enää 1920-luvulla.
Oli ihan tavallista, että maalaisperheiden lapset olivat koulussa vain muutamia päiviä silloin tällöin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän ap tällaisen sadun on keksinyt? Mitään totuuspohjaahan tuolla ei ole, koska Suomessa opetettiin lukemista jo 1800-luvun puolella.
Kyllä, mutta eivät kaikki päässeet oppimaan. Esim. vuonna 1880 kirjoitustaitoisia oli 13 prosenttia kansasta. Samaisen artikkelin mukaan, missä kirjoitustaitoisista mainittiin, kerrotaan, että viimeisimmät lukutaidottomat suomalaiset kuolivat 1950 -luvulla ( toki esim. vammaisväestössä on yhä lukutaidottomia)
Ja tämä artikkeli löytyy....?
Det verkar som om ni vore på väg tillbaka till utgångspunkten.