Empaatit ja henkisen polun kulkijat, miten löydätte ystäviä...

Entä sinpanssit? Mistä ystäviä?

Vierailija kirjoitti:

Mikä on empaatti?

Empatia on myötätunto, ymmärrys, ei tuomitseva, positiivinen. Ei tarkoita aina että itkee ja ahdistuu vieressä. Empaattinen voi aistia ja / tai ymmärtää, on kehittänyt itsessään sitä ja on jo lapsuudessa voinut olla kiltti. Osaa ajatella tilanteita eri näkökulmista ja näkee jonkin toisen näkökulman.

Samalla lailla riidoissa keskenään nuo henkisetkin.  Puolisoiden kiertoa näkyy myös olevan.   En tiedä ovatko sitten loppujen lopulta sen korkeammalla henkisellä asteella.

Henkisessä kasvussa "pitkällä" tai "korkealla" tai "syvällä" tai "edistyneellä tasolla" oleminen toistaa ihmiselle tyypillistä hierarkioiden kaipuuta ja halua saada merkityksellisyyttä omaan yksilölliseen olemassaoloonsa pärjäämällä näissä hierarkioissa. Tässä kategoriassa pärjääminen on kaikkein helpointa: Riittää, että kokee olevansa kovin henkistynyt. Tätä ei voi ulkopuolelta haastaa ja jos yrittää haastaa, on selvää, että motiivit ovat "alhaiset" ja "ei-henkistyneet" Paljon vaikeampi pärjätä vaikka taloudellisessa hierarkiassa. Pelkkä kokemus ei riitä, pitää olla jotain konkretiaa.

Pahoittelen kyynisyyttäni. Se on oma ristini ja yritän minimoida vahingot. Pärjäisin ilman sitäkin, mutta no can do.

Vierailija kirjoitti:

Henkisessä kasvussa "pitkällä" tai "korkealla" tai "syvällä" tai "edistyneellä tasolla" oleminen toistaa ihmiselle tyypillistä hierarkioiden kaipuuta ja halua saada merkityksellisyyttä omaan yksilölliseen olemassaoloonsa pärjäämällä näissä hierarkioissa. Tässä kategoriassa pärjääminen on kaikkein helpointa: Riittää, että kokee olevansa kovin henkistynyt. Tätä ei voi ulkopuolelta haastaa ja jos yrittää haastaa, on selvää, että motiivit ovat "alhaiset" ja "ei-henkistyneet" Paljon vaikeampi pärjätä vaikka taloudellisessa hierarkiassa. Pelkkä kokemus ei riitä, pitää olla jotain konkretiaa.

Pahoittelen kyynisyyttäni. Se on oma ristini ja yritän minimoida vahingot. Pärjäisin ilman sitäkin, mutta no can do.

Jep. Luonnollisesti noilla guruilla on myös erilaisia yliluonnollisia kykyjä kuten selvänäkökyky tai energialla parantamista, onnistuu jopa etänä. Johtuen korkeasta henkisen kehityksen tasosta henkilö elää täällä enää viimeistä elämäänsä, koska tämän jälkeen on ns.valmis eikä tarvitse enää maallista elämänkoulua kehittyäkseen. Tämän viimeisen elämän ajan hän kohottaa maapallon ja ihmisten värähtelytasoa, tuo rakkautta maailmaan, opettaa ihmiskuntaa. 

Rahahan noissa liikkuu.

Ollaan niin nöyriä ja kiitollisia ja täynnä universumin rakkautta, puhdistetaan energioita jne. Ulkoinen olemus onkin sitten jotain ihan muuta. Ylipaino ja alkoholiturvotus lähes kaikilla joita tiedän. Sekalaiset ihmissuhde- ja perhekuviot. Mt-ongelmia (muitakin kuin henkinen kehitys). 

Mitään kritiikkiä ei tietenkään oteta vastaan. Jos sellaista esittää, olet "negatiivinen", "maallinen", "kehittymätön" ym. 

Yhteistä noille on vielä se, että puhutaan egosta luopumisesta, mutta jutut pörrää sen oman navan ympärillä niin että nöyhtä vaan ropisee kun jaksetaan vatvoa niitä omia sielunkerroksiaan. Kaikenlaista henkisen kehityksen kurssia ja todistusta saa ostettua isolla rahalla ja ylenee näin Mestariksi siinä omassa henkihumpassaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä, ketkä väittävät olevansa henkisesti heränneitä ja valveutuneita, miten he voivat tietää olevansa? Mitä he käyttävät mittarina? Jos mittariksi otetaan esimerkiksi voimistunut kiinnostuminen elämästä ja sen ilmiöistä, silloin ei saisi negatiivista lukemaa tulkita positiiviseksi. Ollaan suorastaan ylpeitä siitä miten vähän asiat ja ilmiöt kiinnostaa.

Ei sitä pysty selittämään ihmiselle kuka ei lähtökohtasestikkaan ole samalla aaltopituudella asioiden kanssa. Sen "heräämisen" tajuaa vasta sitten kun se tapahtuu omalla kohdalla. Se on ihan sama ku joku alkais selittää jotain ydinfysiikkaa ihmiselle kuka ei ole koskaan asiasta mitään kuullutkaan, ei se ihminen sitä ymmärrä vaikka kuinka koittais selittää. Se vaatii sen oman kokemuksen siihen asiaan että se resonoi edes jollain pienellä tasolla. Mä en edes ymmärrä miksi te ihmiset vaaditte jotain todisteita toist

Tämä uushenkisyys on vaan yksi uskonto lisää. Kaikki luulevat olevansa se jumalasta seuraava. Uskonnoissa se ero että palvotaan tiettyä jumalaa mutta uushenkisyydessä ollaan itse se itse jumaluus. Voi napsia sopivan kattauksen erilaisia suuntauksia, reikihoitoa, tarot-kortteja, fengshui-sälää, mikä itselle sopii, ja sitten pyöritään siellä omissa korkeuksissa. Jostain syystä ei sitten kuitenkaan eletä ilman fyysisen maailman iloja kuten ruokaa ja aika monelle se viinakin näyttää maistuvan. Liikuntakaan ei niin kiinnosta. Mitäpä sitä kropasta huolehtimaan kun ollaan henkisesti niin pitkällä. 

Psykoosin alkuhan tuo tuollainen herääminen on. Se on kaikki vain siellä omassa päässä. Mitään yhtymäkohtaa todellisuuteen sillä ei ole.  Kyllä se henkimaailma tulee aikanaan jos on tullakseen. Nyt eletään tätä elämää ja tässä todellisuudessa. 

Olisiko joku seurakunta hyvä paikka etsiä samanhenkisiä ihmisiä? Toisaalta yhteentörmäystä voi tulla sielläkin, jos toiselle kristinusko on laajemmin osa hengellisyyttä ja toiselle fundamentalistisen tiukkaa Raamatun mukaan elämistä ja muiden tuomitsemista. Itse olen löytänyt seurakunnasta ystävällisiä ihmisiä ja yllättynyt siitä ettei kaikki olekaan mitään päiviräsäsiä. En ole itse uskoni tai henkisen polkuni suhteen mitenkään varma asioista tai perillä, mutta eipä siitä ole kukaan tullut kyselemäänkään. 

Henkisten piirien (new age) ihmiset vaikuttavat olevan heräämisen lisäksi myös hyvin traumatisoituneita. Puheet rakkaudesta ja ykseydestä ei muuta sitä faktaa, että traumat vaikuttaa ja tasapainoista tunne-elämää ei ole. Olin näissä piireissä vuosia ja yksi niistä traumatisoituneista. Uskoontulon jälkeen löysin tasapainoisen ja tervehenkisen, aidosti hyväntahtoisten ihmisten yhteisön. Tosin en Suomesta. Mutta Jeesuksen (ei new age "Jeesus") seuraajien joukossa ihmiset vaikuttavat olevan terveempiä, nöyrempiä ja tasapainoisempia. Pitkiä ja vakaita ystävyyssuhteita sekä elämän pituisia avioliittoja. 

Vierailija kirjoitti:

Henkisten piirien (new age) ihmiset vaikuttavat olevan heräämisen lisäksi myös hyvin traumatisoituneita. Puheet rakkaudesta ja ykseydestä ei muuta sitä faktaa, että traumat vaikuttaa ja tasapainoista tunne-elämää ei ole. Olin näissä piireissä vuosia ja yksi niistä traumatisoituneista. Uskoontulon jälkeen löysin tasapainoisen ja tervehenkisen, aidosti hyväntahtoisten ihmisten yhteisön. Tosin en Suomesta. Mutta Jeesuksen (ei new age "Jeesus") seuraajien joukossa ihmiset vaikuttavat olevan terveempiä, nöyrempiä ja tasapainoisempia. Pitkiä ja vakaita ystävyyssuhteita sekä elämän pituisia avioliittoja. 

Mitä eroa on heräämisellä ja uskoontulolla? Itsellen uskoontulo oli juuri sellainen kokemus, että heräsi todellisuuteen. Sitä on vaikea kuvailla, mutta onko sanoilla merkitystä? 

Vierailija kirjoitti:

Henkisten piirien (new age) ihmiset vaikuttavat olevan heräämisen lisäksi myös hyvin traumatisoituneita. Puheet rakkaudesta ja ykseydestä ei muuta sitä faktaa, että traumat vaikuttaa ja tasapainoista tunne-elämää ei ole. Olin näissä piireissä vuosia ja yksi niistä traumatisoituneista. Uskoontulon jälkeen löysin tasapainoisen ja tervehenkisen, aidosti hyväntahtoisten ihmisten yhteisön. Tosin en Suomesta. Mutta Jeesuksen (ei new age "Jeesus") seuraajien joukossa ihmiset vaikuttavat olevan terveempiä, nöyrempiä ja tasapainoisempia. Pitkiä ja vakaita ystävyyssuhteita sekä elämän pituisia avioliittoja. 

Puhut asiaa. Olen huomannut myös sen, että nuo newagelaiset ovat kovin hanakoita kaivamaan traumoja muista ihmisistä. Projisoivat ne omat ongelmansa muihin ja korottavat itsensä parantajiksi, jotka voivat korjata muiden traumoja. Puoskarointia pahimmillaan. Aika usein siinä rahakin vaihtaa omistajaa. Energiahoitoja ynnä muuta. 

Se rakkaustykitys uppoaa varmaan yksinäisiin ihmisiin ja sillä saadaan lisää "seurakuntaa" sen oman guru-identiteetin ympärille. Rakkaus, nöyryys, kiitollisuus vilisevät puheissa ja hyvesignaloidaan ostelemalla vuohia Afrikkaan ja ilmoitetaan se somessa. 

Ollaan auttajia ja parantajia, mutta ei välitetä huolehtia edes omista omaisista, edes lapsista. Liikaa vaivaa. On helpompi pyöriä siellä oman pään sisässä omissa suuruusharhoissa ja postata sydän-emojeita. 

Tuollainen uushenkisyys on sekä hengen että ruumiin laiskuutta. Harhamaailma. Kyllä ihminen kasvaa ja kehittyy ihan sitä tavan elämää eläessään ilman että kyselee tarot-korteilta ja selvänäkijöiltä ja reikihoitajilta asioita. Rehellinen työnteko ja konkreettinen läheisten auttaminen ovat sitä todellista henkisyyttä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkisten piirien (new age) ihmiset vaikuttavat olevan heräämisen lisäksi myös hyvin traumatisoituneita. Puheet rakkaudesta ja ykseydestä ei muuta sitä faktaa, että traumat vaikuttaa ja tasapainoista tunne-elämää ei ole. Olin näissä piireissä vuosia ja yksi niistä traumatisoituneista. Uskoontulon jälkeen löysin tasapainoisen ja tervehenkisen, aidosti hyväntahtoisten ihmisten yhteisön. Tosin en Suomesta. Mutta Jeesuksen (ei new age "Jeesus") seuraajien joukossa ihmiset vaikuttavat olevan terveempiä, nöyrempiä ja tasapainoisempia. Pitkiä ja vakaita ystävyyssuhteita sekä elämän pituisia avioliittoja. 

Mitä eroa on heräämisellä ja uskoontulolla? Itsellen uskoontulo oli juuri sellainen kokemus, että heräsi todellisuuteen. Sitä on vaikea kuvailla, mutta onko sanoilla merkitystä? 

Herääminen liittyy siihen että voi (muka) henkisesti kehittyä suurin piirtein jumalan asemaan. Uskossa uskotaan jumalaan, henkisyydessä kohotaan henkisesti ylemmäksi kuin muut. Täyttä pas*aa siis. 

Täysin sama tilanne, ihmisten laiskuus, oppimattomuus, haluttomuus edes yrittää ymmärtää oman elinpiirin ulkopuolelle jääviä asioita, ilmiöitä ja muita ihmisiä, toisten tuomitseminen ja syyttely ihan vain siksi että sen myöntäminen että toisen ideoissa ja ajatuksissa on tolkun järkeä, vaatisi itseltä ponnisteluja, saa turhautumaan. Individualismin korostama mutu-tieto joka korvaa faktat, salaliittoteorioiden suosion kasvu, kaikki tämä saa minut haluamaan täältä, elämästä pois vaikka sinänsä olenkin kaiken paskan jälkeen oppinut elämääni rakastamaan. Sosiaalisena olentona muuttuminen erakoksi on raskasta mutta ei niin raskasta kuin jatkuva vääntö jonkun kanssa joka helvetin asiasta, koska toinen vastustaa faktoja ihan periaatteessa, tai ehkä siksi että on "nähnyt" 4 tunnin elokuvan missä selitetään tyhjentävästi miksi holokaustia ei koskaan tapahtunut, eikä mikään mitä minä sanon sitä muuta. Minähän en ole kuin 100 tuntia dokumenttia, 1000 tuntia fiktiivistä mutta miljöö/historian tapahtumiltaan oikeaa elokuvaa, tuhansia sivuja kirjoja, niin tieto- kuin fiktiotakin opiskelleena 40 vuoden ajalta, ei paina vaakakupissa mitään. ole tässä sitten tuollaisten kanssa iisisti, puhumattakaan että olisi suhteessa.

Minä lähdin opiskelemaan ja yliopistolta löysin ystäviä näin vielä 50-vuotiaanakin, en mainosta mitenkään henkisistä asioista kiinnostuvaa puolta luonteestani, (enkä väitä olevani mikään empaatti tai erityisherkkä.) Tiedän että olen neuroepätyypillinen ja herkkä ihminen, mutta ei se ole koko totuus minusta tai luonteestani.

Puhun henkisistä asioista jos ne luontevasti tulevat puheeksi. Kaipaan kuitenkin kohteliasta ja arvostaa, tasapuolista ystävyyttä ja tällaista olen löytänytkin. Myös taideharrastuksista olen löytänyt samanhenkisiä ystäviä, joita arvostan todella paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkisten piirien (new age) ihmiset vaikuttavat olevan heräämisen lisäksi myös hyvin traumatisoituneita. Puheet rakkaudesta ja ykseydestä ei muuta sitä faktaa, että traumat vaikuttaa ja tasapainoista tunne-elämää ei ole. Olin näissä piireissä vuosia ja yksi niistä traumatisoituneista. Uskoontulon jälkeen löysin tasapainoisen ja tervehenkisen, aidosti hyväntahtoisten ihmisten yhteisön. Tosin en Suomesta. Mutta Jeesuksen (ei new age "Jeesus") seuraajien joukossa ihmiset vaikuttavat olevan terveempiä, nöyrempiä ja tasapainoisempia. Pitkiä ja vakaita ystävyyssuhteita sekä elämän pituisia avioliittoja. 

Puhut asiaa. Olen huomannut myös sen, että nuo newagelaiset ovat kovin hanakoita kaivamaan traumoja muista ihmisistä. Projisoivat ne omat ongelmansa muihin ja korottavat itsensä parantajiksi, jotka voivat korjata muiden traumoja. Puoskarointia pahimmillaan. Aika usein siinä rah

Ammathemammapiirit. Huh-huh! Niin hirveää tekopyhyyttä, teeskentelyä, mukarakkautta ja suoraa pahuutta Pyyteettömän Rakkauden nimissä. 

Tuntuu että uskovaisilta (tai uusilta uskovaisilta) sekoittuu tässä ketjussa sekä muualla new aget ja muut henkisyydet yhteen. Aika rajusti. Ja myös se unohtuu että osa uushenkisistä tai muuten henkisistä uskoo Luojaan ja korkeaan valoon, tekee jopa jonkinasteista eksorkismia, rukoilua, erotteluakin energioissa niitä tunnistaen. Eikä harrasta new agea automaattisesti, kultteja tai ostele vuohia, eikä käy enkelihoidoissa. Ja tarkastelee asioiden oikeellisuutta, koko ajan. Kirkkouskovissa (todetaan nyt vastavuoroisesti se) on joukossa myös harmaita ja tosikoita, hierarkiapyramideja, komentoketjuja, ei kaikki tunnu olevan vakautta. Vaan lahkomallinen usko ja avioliitto on pakkoliitto miltei.

Ja osa tuntuu etsivän oikein hierarkioita ja virallisia toimintaelimiä, moniko hyväksikäyttää heidän hierarkian tarpeita sitten ja ohjailee, eikö se huolestuta uskovia koskaan. Käytetään tuttuja termejä Raamatusta ja triggerisanoja uskonnosta. Toki niin voi tehdä myös new agessa. Se ohjailu on karannut kaikkialle yhteiskuntaan, jopa haitallisessa määrin, vaikka pitäisi olla tasa-arvoa. Lisäksi on tuomitseva asenne jo valmiiksi muutamilla ja ylhäältä katsotaan muita alas, kuten monissa uskoissa. -Ehkä pelko on sitten kova että ei tunnisteta asioita toisistaan, tarvitsevat jonkun heidän pikkujohtajan kertomaan mikä kuuluu heidän uskoon ja mikä ei. Ja kauhistutaan valmiiksi ja luetaan yksisarvisista kirja, vaikka kaikilla uususkovilla ei ole yksisarviskulttia - ja jos jollakin on mitä sitten. Ei siihen tarvitse liittyä.

Ei uushenkiset liity automaattisesti kursseille, lahkoon tai lue ahdistavaa kirjaa, jos tarttuu syöttiin, myöhemmin huomaa varmasti oliko se ok. Maalaisjärjen käyttö ja oma kriittinen tarkastelu. Asioiden, ei ihmisten ruotiminen.

Ei löydy ystäviä koska kukaan ei halua ystävää minusta. Eikä minussa ole vikaa ihmisenä. Näin se vain joskus menee mutta pärjään yksinkin, olen aina pärjännyt. Avoin olen kuitenkin aina.

Aloittajalle - ja muille saman asian kanssa kipuileville sanoisin, että etsi ystäväsi jostain muualta kuin "henkisistä" piireistä. Niin kuin osa ketjussa on jo huomauttanutkin, myös niissä piireissä on ihan tavallisia ihmisiä. Sama pätemisen tarve ja paremmuuden osoittaminen ja tarve lytätä toisia on ihan yhtä tavallista kuin muuallakin. Jos ei muuta, niin arvioidaan ihmistä sen perusteella mitä kursseja on käynyt (= paljonko rahaa on käyttänyt) ja mitä kirjoja on lukenut. Jos et tiedä jostain -ismistä niin et välttämättä kelpaa edes keskustelemaan johonkin porukkaan. Se jo kertoo, että et todellakaan halua tällaisten tyyppien vaikutuspiiriin. Samaa paskaa eri paketissa, eli tätä porukkaa löytyy joka paikasta - myös seurakunnista ja henkisistä piireistä.

Tämä kanssakasvajien ylenkatse riitti omaksi kokemukseksi, päätin että nämä asiat hoituvat ihan oman pään sisällä, en halunnut joutua näiden tyyppien tai samanlaisten kynsiin enää. Osa näistä ihmisistä pyrkii johtamaan toisia, ja usein harhaan. Eli luota itseesi, tuntemuksiisi ja etene omalla tahdillasi oman intuitiosi mukaan.

Samasta syystä olen iloinen, että mieheni ei ole kiinnostunut keskustelemaan näistä asioista. Se ei tarkoita että hän ei olisi edistynyt omalla henkisellä polullaan. Vuosien aikana on tullut esiin asioita, joista on selvinnyt että hän on juuri oikea puoliso tukemaan minua kasvussani tämän elämään aikana. Se, että joku ei näistä puhu, ei tarkoita sitä ettei olisi kiinnostunut eikä edistynyt omalla henkisellä tiellään. Moni ei halua jakaa näitä asioita muiden kanssa, ja ymmärrän sen hyvin.

Osalla on suuri tarve saada muut "omalle puolelleen" eli uskomaan samoihin asioihin kuin mihin itse uskoo ja samalla tavalla. Mutta eihän se toimi. Meillä kaikilla on oma henkinen polkumme ja jokainen meistä on niin ainutlaatuinen, että emme voi ottaa tarkkaa mallia kenenkään muun polusta. Sen vuoksi olisi käsittääkseni virhe lähteä jakamaan näitä asioita kovin tarkkaan muille, koska siinä on vaarana se, että tämän toisen tai toisten sanomiset vaikuttavat negatiivisesti omaan etenemiseesi. Ei kukaan muu voi kertoa sinulle mihin oma intuitiosi sinua ohjaa, eikä tietää mikä tuntuu sinusta epämukavalta tai väärältä.

Alkuvaiheessa mietin että olisi mukava jutella näistä jonkun kanssa. Aikani kipuiltuani ryhdyin keskustelemaan itseni kanssa, tai joku voisi sanoa että henkioppaani, yksisarviseni, universumin kanssa -  ihan miten vain. Myös kirjoittaminen auttaa paljon.

Jos joskus törmäät ihmiseen jonka elämänasenne on rento ja joka katselee sinua lempeällä uteliaisuudella ja on valmis kuuntelemaan päsmäröimättä saatat olla jonkun ihanan äärellä. Ehkä se on enkeli tai ehkä se on kanssakulkija, jonka silmän pilkkeestä voi päätellä että olette samalla tiellä. Intuitiosi kertoo keneen voit luottaa. Kuitenkin, seuraa vain sitä sisäistä ääntäsi. Elämä on ihmeellistä, ja jos pyydät universumilta, niin saat tavata näitä samalla polulla vaeltavia.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän. Tosi vaikeaa olla treffeillä kun vaistaus kysymykseen kuka olet, alkaa sanoilla akaateeminen ja nainen. Hassua, en huomannutkaan että olet nainen, luulin deittailevani miestä. Mitä akateemisuuteen tulee, niin miten parisuhteessa auttaa se tieto, jos kyse on ansioista, niin jos ihminen kertoo ansionsa heti kärkeen, arvot ovat kaukana minun arvoistani.

Tähän kyl kerrottavs vaikkei se ollut pääpointti, että "akateeminen" ei viittaa tuloihin varsinkin kun eri akateemisilla aloilla on todella eri tulot, monella pienetkin.

Se vain tarkoittaa ettö on akateeminen koulutus, että on siis kehittänyt tietouttaan ja toisaalta on pitkäjänteinen. Mut ennen kaikkea että ajattelee sillä tasolla, kunnioittaa tieteitä, kykenee jatkuvaan oppimiseen ja perspektiivin laajentamiseen, osaa perustella ja on lukenut paljon. On tehnyt ison työn itsensä kanssa eikä ole ajatellut, että omat tiedot teininä riittää

Olen herkkä ja empaattinen - raavas mies myöskin.

En etsi ystäviä, ja aika vähän ja harvoin olen nykyistenkään kanssa tekemisissä.

Kyllähän monet naiset tuntuvat viehättyvän seurastani vaan mulla on vain yksi kiinnostuksen kohteena oleva daami...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No oletkohan oikeasti kovin enpaatti tai henkevä. Se ei jotenkin istu yksiin sen kanssa että kukaan ei kelpaa.

'

Ei ole kyse siitä että kukaan ei kelpaa, enkä sano, että itse olisin jotenkin parempi. Mutta en vaan enää pysty puhumaan pelkästään parisuhteista, juoruista, bilettämisestä ja koko ajan tunnen että ollaan ihan eri aaltopituudella ja mietitään ihan eri asioita. Yritän sopeutua joukkoon mutta se on niin raskasta että oma seurani on lopulta parempaa. 

Jotenkin tuo kertomasi ei kuvasta sitä, että olisit henkisen polun kulkija.

Itselläni ainakin yksi ensimmäisistä tapahtuneista asioista oli se, että tutkalleni ei enää ilmesty kuin vähintään kohtalaisen kiinnostavia ihmisiä.  

Vanhat, epätyydyttävät ihmissuhteet joko muuttui hyviksi tai vaan liukeni. 

Itse en tehnyt muuta kuin lopetin kerta kaikkiaan kaiken kielteisen puheen muista ihmisistä, puheen yksinäisyydestä ja seuran löytämisen vaikeudesta. Aloin keskitty itseeni ja omaan tekemiseen muiden ruotimisen asemesta. 

Henkisen polun ensimmäinen sääntö on muuten se, että vika on aina ja poikkeuksetta peilissä. Vedät itse päällesi ihan kaiken.