Lue keskustelun säännöt.
Harrastaako kaikki oikeasti säännöllisesti liikuntaa?
Tunnen olevani ystäväporukastani ainut kuka ei harrasta joko ohjattua tai itsetoimista hikiliikuntaa ainakin pari kertaa viikossa. Olen harrastanut joukkuelajeja pienestä asti täysikäiseksi ja sen jälkeen säännöllinen liikunta jäi osaltani siihen. Nyt jo nelikymppinen.
Kommentit (384)
Kyllä. Havahduin huonoon kuntooni, kun virtsanpidätysongelmat alkoivat vaivata. Noh, nyt käyn juoksemassa 4km arkisin ja pilatesta kerran pari viikossa keskikropan treenin vuoksi. Eipä tule pissat housuun enää hississä kotiin mennessä tai aivastaessa....olihan se nyt ihan käsittämätöntä, että synnyttämätön, nuori nainen ei pysty pidättämään!
T: 20v nuori
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastan liikuntaa 5-6 kertaa viikossa (sali, juoksu tai kävely). Olen aina ollut hoikka, mutta vasta noin 25-vuotiaana havahduin siihen, ettei riitä pelkästään se, että pysyy hoikkana, vaan on pakko liikkuakin. Ja siihen aikaan en siis harrastanut mitään liikuntaa. Se kyllä tuntuikin, en jaksanut juosta edes sataa metriä. Olin ihan täysin rapakunnossa.
Nyt kun alkaa neljäkymppiä olla kohta mittarissa, olen todella iloinen, että tein tuolloin päätöksen alkaa liikkua ja kohottaa kuntoa. Nyt aloittaminen olisi varmasti paljon vaikeampaa.
Vierailija kirjoitti:
En harrasta, vaikka olen tiennyt lapsesta asti, että pitäisi.
Inhoan ohjattua liikuntaa, johon pitäisi jaksaa lähteä varta vasten joka viikko samaan aikaan. En vaan jaksa.
Ennen etätyöaikaa kertyi hyötyliikuntaa, kun kävin töissä. Työmatkoilla ja työpaikalla tuli käveltyä.
Etätöissä sitä nukkuu kunnes on pakko nousta ja avata kone. Työpäivän päätyttyä, jos on pimeää, ei jaksa lähteä ulos pimeään.
Ja tiedän terveysriskit. Olen yli 60-vuotias.
Yksi syy tähän lienee, että verenpaine on luonnostaan alhainen eikä ole taipumus ylipainoon. Venyttelen, teen tasapainoharjoituksia yms, mutta hikiliikunta ja kulkeminen on jäänyt ihan liian vähälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät kaikki harrasta, ja se näkyy kyllä katukuvassa sekä tilastoissa. Jopa yhä harvempi kouluikäinen harrastaa säännöllisesti liikuntaa, saatika liikuntasuositusten mukaisesti. Joten on yhä enemmän lapsia jotka eivät mm. pääse kyykkyyn tai kykene istumaan selkä suorassa lattialla. Saatika kykene varsinaiseen liikuntaan, kun harrastavat sitä enintään pari kertaa viikossa jossain ohjatussa harrastuksessa jossa yksittäinen lapsi saa ehkä sen 15min liikuntaa omalla vuorollaan ja muuten istuu penkillä katsoen muiden suoritusta...
Olen harrastanut liikuntaa jo pienestä lähtien enkä edes tarhaikäisenä päässyt kyykkyyn kannat lattiassa enkä saanut käsiä selkäni takaa kiinni. Eli niin, että kurkotan vasemmalla kädellä olan yli kohti lapoja ja yritän ottaa siitä kiinni oikealle kädellä kuljettamalla käden selän alakautta lapoja kohti. Ymmärrän, että tilastoista varmasti huomataan muutokset lasten liikunnallisuudessa, jos ennen näistä suostui 95% lapsista ja nykyään vain 45%. Hyvä kuitenkin muistaa, ettei ne entisajan 5% olleet kaikki mitään liikkumattomia pullukoita, vaan ihmisissä on myös rakenteellisia eroavaisuuksia.
Samaa olin tulossa kirjoittamaan. Huomasin jo alle kouluikäisenä, etten päässyt samoihin asentoihin tai ollut yhtä notkea kuin muut tytöt. Tästä aikaa n 50 vuotta.
T. Toinen syntymäjäykkä
Vierailija kirjoitti:
Kävelylenkkejä ei lasketa liikunnaksi. Vain mm. hiihto, uinti, juoksu, sali. Hölkkäkään ei ole liikuntaa.
Tämä nyt oli niin ihme kommentti, että voitko avata vähän. Hyötyliikunta on paras tapa saada päivittäinen annos liikuntaa. Toki yleisesti suositellaan, että 1 - 2 kertaa viikossa oli hyvä liikkua niin, että hengästyy kunnolla (sydän ja kehkot vahvistuvat).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Läheskään kaikki eivät harrasta liikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Läheskään kaikki eivät harrasta liikuntaa.
Eivät tosiaan, mutta jokainen joutuu jossakin vaiheessa kuntotestiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävelytän vain koiria. En harrasta liikuntaa jos kriteerinä on hikoilu tai hengästyminen. Ei ole aikaa enkä ole oppinut nauttimaan siitä niin että priorisoisin siihen vähäistä aikaani.
Ka sen näkee naamasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävelytän vain koiria. En harrasta liikuntaa jos kriteerinä on hikoilu tai hengästyminen. Ei ole aikaa enkä ole oppinut nauttimaan siitä niin että priorisoisin siihen vähäistä aikaani.
Hyöty- ja arkiliikunta on se kaikkein tärkein liikuntamuoto terveyden kannalta. Mikäli tekee näyttöpäätetyötä 8h päivässä, suhaa autolla työpaikalle ja takaisin ja siitä vielä illalla salille, ei yhden tunnin salitreeni riitä kompensoimaan istumisen haittoja. Arkiliikunta metropysäkille ja kauppaan, kilometri sinne tänne, lenkit koiran kanssa ja lumityöt ovat sitä parasta liikuntaa. Harva todella iäkäs ja toimintakykyinen vanhus on entinen huippu-urheilija.
Mutta moni toimintakykyinen vanhus on entinen aktiiviurheilija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät kaikki harrasta, ja se näkyy kyllä katukuvassa sekä tilastoissa. Jopa yhä harvempi kouluikäinen harrastaa säännöllisesti liikuntaa, saatika liikuntasuositusten mukaisesti. Joten on yhä enemmän lapsia jotka eivät mm. pääse kyykkyyn tai kykene istumaan selkä suorassa lattialla. Saatika kykene varsinaiseen liikuntaan, kun harrastavat sitä enintään pari kertaa viikossa jossain ohjatussa harrastuksessa jossa yksittäinen lapsi saa ehkä sen 15min liikuntaa omalla vuorollaan ja muuten istuu penkillä katsoen muiden suoritusta...
Olen harrastanut liikuntaa jo pienestä lähtien enkä edes tarhaikäisenä päässyt kyykkyyn kannat lattiassa enkä saanut käsiä selkäni takaa kiinni. Eli niin, että kurkotan vasemmalla kädellä olan yli kohti lapoja ja yritän ottaa siitä kiinni oikealle kädellä kuljettamalla käden selän alakautta lapoja kohti. Ymmärrän, että tilastoista varmasti huomataan muutokset lasten liikunnallisuudessa, jos ennen näistä suostui 95% lapsista ja nykyään vain 45%. Hyvä kuitenkin muistaa, ettei ne entisajan 5% olleet kaikki mitään liikkumattomia pullukoita, vaan ihmisissä on myös rakenteellisia eroavaisuuksia.
Tuo käsien saaminen kiinni selän takana on ainoa "normaali" asia, mihin kroppani pystyy. Muistan edelleen yhden ryhmäliikuntatilanteen, missä tällaisia tehtiin ja olin oikein näkyvästi iloinen, että vihdoin pystyin johonkin liikkeeseen. Eikö jonkun pitänyt alkaa kettuilla, ettei hänestä ainakaan ole mikään ilon aihe, että on yliliikkuvat nivelet.
Kun keho on syntymästä saakka lahjaton tekemään minkäänlaista liikuntasuoritusta, kaikenlaiseen liikkumiseen liittyy vuosikymmenien varrelta pelkkiä ikäviä fyysisiä ja henkisiä muistoja. Muuten ekan kerran kun kokeilin vesijuoksua, se oli minusta ihanaa ja olin taas oikein näkyvästi iloinen. Fysioterapeutin piti alkaa tylyttää altaan reunalta, että vesijuoksen aivan väärin. Toki olen myös saanut ikimuistoiset kommentit kuinka hengitän väärin ja kävelen väärin, eli aika selvästi ammattilaisten mielestä koko olemassaoloni on ihan vääränlaista.
Tässä vaiheessa jos joku yrittää maukua, että kyllä pitää liikkua vaikka pakolla joka päivä terveyden takia, on se aivan sama kuin väittäisi että on vaan pakko ruoskia itseään ruoskalla joka päivä, mikset tee, mikset pysty.
Eli ei, kaikki eivät oikeasti harrasta säännöllistä liikuntaa :D
Vierailija kirjoitti:
Lasketaanko naiminen liikunnaksi? Sitä pyrin harrastamaan mahdollisemman säännöllisesti.
Ei se minuutin rynkytys riitä liikunnaksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa ei harrasta, vaikka pitäisi.
Kyllä ainakin pitäisi harrastaa, mikäli yhtään välität itsestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Polar flown käyttäjät liikkuvat keskimäärin 5,5 tuntia viikossa. Heitä kai voi pitää harrastelijoina. Näytän kuuluvan tuohon keskivertoporukkaan.
No ei tietenkään harrasta, olipa typerä kysymys.
Harrastan. Kaksi kertaa viikossa tunnin ajan. Niihinkin on pakko osallistua kun kuuluvat viikko-ohjelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Kävelylenkkejä ei lasketa liikunnaksi. Vain mm. hiihto, uinti, juoksu, sali. Hölkkäkään ei ole liikuntaa.
Kävele 30 km ja tule sanomaan millainen olo?
Viime vuoden toteuma polar flowssa näytti olevan noin 7 tuntia liikuntaa viikossa ja siihen toki päälle lumityöt ja normaali arkiliikunta. Yksi sairastettu korona ja toinen perusflunssa huononsi tilastoja edellisvuodesta. Itse en jaksaisi ilman liikuntaa, mutta tunnistan kyllä tuon kuka jaksaa lähteä treenaamaan työpäivän päälle. Siihen mulla auttoi aikoinaan se, että lähdin suoraan työpaikalta treenaamaan, toinen vaihtoehto että sovin treenit kaverin kanssa. Nykyään ei enää ole väliä, mutta pyrin treenaamaan alkuillasta etteivät unet häiriinny. Kannattaa etsiä mielekkäitä muotoja liikkua!
Jos ei liiku, jäykistyy kroppa ja aika nopeasti järkikin.
Aloin harrastaa liikuntaa "tosissani" 46 vuotiaana viisi vuotta sitten. Sitä ennen muutama vuosi oli pelkkien kävelylenkkien ja satunnaisten pyöräilyretkien varassa. Nuorempana liikuin aktiivisesti.
Harrastan crossfittiä heti töiden jälkeen 5 kertaa viikossa. Viikinloppuisin kävelen tai teen jotain muuta palauttavaa liikuntaa.
Liikunnassa on se koukuttava puoli, että mitä enemmän sitä tekee niin sitä helpommaksi se muuttuu. Esimerkiksi ennen työmatkapyöräily oli minulle vastenmielinen ajatuksenakin. Nyt se sujuu hyväkuntoisena helposti ja mukavasti enkä edes ajattele pyöräilyä töihin liikuntasuorituksena.