Lue keskustelun säännöt.
Harrastaako kaikki oikeasti säännöllisesti liikuntaa?
Tunnen olevani ystäväporukastani ainut kuka ei harrasta joko ohjattua tai itsetoimista hikiliikuntaa ainakin pari kertaa viikossa. Olen harrastanut joukkuelajeja pienestä asti täysikäiseksi ja sen jälkeen säännöllinen liikunta jäi osaltani siihen. Nyt jo nelikymppinen.
Kommentit (384)
Minä taidan olla meidän työpaikan ainoa tyyppi, joka ei harrasta mitään liikuntaa koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, minkälaiseksi liikunnaksi katsotaan, kun teemme miehen kanssa joka aamu tunnin kävelylenkin, talvella hiihtolenkin, jos sää sallii hiihtämisen. Lenkin estää vain, jos sataa kovasti tai on parikymmentä astetta pakkasta. Terv. 76/78
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, minkälaiseksi liikunnaksi katsotaan, kun teemme miehen kanssa joka aamu tunnin kävelylenkin, talvella hiihtolenkin, jos sää sallii hiihtämisen. Lenkin estää vain, jos sataa kovasti tai on parikymmentä astetta pakkasta. Terv. 76/78
Onhan tuossa jo liikuntaa vaikka millä mitalla!
Liian vähän harrastan liikuntaa. Enemmän pitäisi, tiedän sen.
N41
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lähes viisikymppinen ja ajokortittomana pyöräilen oikeastaan päivittäin. Olen tanssinut yli 40 vuotta ja sitä en tule lopettamaan niin kauan, kun jalka heiluu. Ymmärrän kuitenkin liikkumattomuuden, jos joutuisi harrastamaan jotain lajia tai lenkkeilyä, joihin ei ole mitään intohimoa, ja ihan vain siksi, että pitää liikkua. Kesällä onneksi pääsee uimaan järveen tanssituntien ollessa tauolla.
Minä ihmettelen sitä miten joillakin on aikaa ja energiaa töiden jälkeen vielä harrastaa monta kertaa viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse harrastan, mutta en mitään kovin raskasta. Perheenjäseneni eivät liiku.
En harrasta mitään liikuntaa. Töissä saan hyötyliikuntaa ja koiran kanssa tule käveltyä vaihtelevasti. Venyttelen, jos paikat jumittaa. Kesäisin käyn uiskentelemassa ja joskus pyöräilen, mutta ei sitä voi liikunnan harrastamiseksi kutsua.
En saa liikunnasta mitään iloa. Se on tylsää pakkopullaa, josta tulee vaan turhautunut olo. Miksipä siihen siis aikaa haaskaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa mun ystävistä, perheenjäsenistä ja työkavereista harrastaa itseni mukaanlukien. Olen keski-ikäinen. Työpaikka asiantuntijaorganisaatio. Ne muutamat jotka eivät harrasta ovatkin jo ylipainoisia ja kaikenlaista vaivaa tuntuu olevan. Ei houkutteleva vaihtoehto.
En väitä etteikö liikkumattomuus aiheuttaisi kaikenlaisia vaivoja ja altistaisi ylipainolle. Monesti voi myös olla niin, että ne "kaikenlaiset vaivat" tekevät urheilusta todella epämiellyttävää. Saattaa olla esimerkiksi piilevä CP-vamma minkä takia lonkat tai polvet eivät kestä kovaa rasitusta. Myös raudanpuuteanemiasta kärsivillä syke saattaa nousta pienestäkin rasituksesta niin pilviin, että hikiliikunta saattaa olla jopa vaarallista. Myös hikoilemattomuus kilpirauhasvaivaisilla altistaa lämpöhalvaukselle. Lisäksi saattaa olla ykköstyypin diabetesta, sisäkorvaongelmia (l. tasapainohäiriöitä), hyvin epäsuhtainen kroppa, yms mitä vaan miksi liikunta tuntuu ikävältä. En sano, että liikunta olisi kaikille säännöllisesti liikkuvillekaan pelkkää nautintoa, mutta kyllä siihen on toisilla erilaiset valmiudet kuin toisilla. Olen itse esimerkiksi hyvin päärynävartaloinen nainen. Painopisteeni on hyvin matalalla, pebassa ja reisissä on todella runsaasti painoa sekä myös voimaa. Vastaavasti olen yläkropastani pienikokoinen, käsivarteni ovat heikot, kuten olkapääni mitkä ovat myös kapeat. On itsestään selvää, että esimerkiksi kiipeily, lankuttaminen ja uiminen ovat vähemmän kärsimystä henkilölle, kenen kehon painopiste on korkealla, on voimakkaat käsivarret ja hartiat ja vähän massaa kehon keski- ja alaosassa. Kyllä siinä uiminenkin maistuu varmasti paremmalta ja tekee mieli mennä uudelleenkin, kun kroppa on kuin tehty lajin harrastamiseen.
En harrasta mitään säännöllistä liikuntaa. Arkiliikunta riittää mulle. Olen yli 40-vuotias, hoikka ja terve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasketaanko naiminen liikunnaksi? Sitä pyrin harrastamaan mahdollisemman säännöllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Eivät kaikki harrasta, ja se näkyy kyllä katukuvassa sekä tilastoissa. Jopa yhä harvempi kouluikäinen harrastaa säännöllisesti liikuntaa, saatika liikuntasuositusten mukaisesti. Joten on yhä enemmän lapsia jotka eivät mm. pääse kyykkyyn tai kykene istumaan selkä suorassa lattialla. Saatika kykene varsinaiseen liikuntaan, kun harrastavat sitä enintään pari kertaa viikossa jossain ohjatussa harrastuksessa jossa yksittäinen lapsi saa ehkä sen 15min liikuntaa omalla vuorollaan ja muuten istuu penkillä katsoen muiden suoritusta...
Olen harrastanut liikuntaa jo pienestä lähtien enkä edes tarhaikäisenä päässyt kyykkyyn kannat lattiassa enkä saanut käsiä selkäni takaa kiinni. Eli niin, että kurkotan vasemmalla kädellä olan yli kohti lapoja ja yritän ottaa siitä kiinni oikealle kädellä kuljettamalla käden selän alakautta lapoja kohti. Ymmärrän, että tilastoista varmasti huomataan muutokset lasten liikunnallisuudessa, jos ennen näistä suostui 95% lapsista ja nykyään vain 45%. Hyvä kuitenkin muistaa, ettei ne entisajan 5% olleet kaikki mitään liikkumattomia pullukoita, vaan ihmisissä on myös rakenteellisia eroavaisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En harrasta tällä hetkellä säännöllistä liikuntaa, mutta tietysti reipas tunnin kävely tulee tehtyä useimpina päivinä viikossa. 9000 askelta olisi hyvä saada kokoon päivittäin tavalla tai toisella.
En harrasta, vaikka olen tiennyt lapsesta asti, että pitäisi.
Inhoan ohjattua liikuntaa, johon pitäisi jaksaa lähteä varta vasten joka viikko samaan aikaan. En vaan jaksa.
Ennen etätyöaikaa kertyi hyötyliikuntaa, kun kävin töissä. Työmatkoilla ja työpaikalla tuli käveltyä.
Etätöissä sitä nukkuu kunnes on pakko nousta ja avata kone. Työpäivän päätyttyä, jos on pimeää, ei jaksa lähteä ulos pimeään.
Ja tiedän terveysriskit. Olen yli 60-vuotias.
Juoksen 2-3 kertaa viikossa, kesäisin ulkona, talvet juoksumatolla ja sitten koiran kanssa kävelyt. Mutta en juoksisi jos en nauttisi siitä, ei minua saisi liikkeelle pelkät terveyshyödyt mutta olen juossut 10 vuotta ja se on minulle äärimmäisen tärkeää.
Liikutan tietokoneen hiirtä joka pävä, mutta en säännöllisesti. Siinä tapauksessa, että se olisi säännöllistä, asia hoituisa varmasti paremmin näppäimistön avulla.
Olen siinä mielessä "onnekas" että työmatkani on käveltävissä.. Eli kävelen arkena töihin, satoi tai paistoi, ja sen lisäksi teen lihaskuntotreeniä joka toinen päivä. Ihan riittävät setit normaalipainon ylläpitoon ja keskivertoa jäntevämmältä näyttämiseen.
Mikä tämän kommentin pointti on? Täyttä hiustenhalkomista ja myrkyllinen asenne, jolla on negatiivinen vaikutus muiden liikkumiseen. Pääasia on, että liikkuu mieleisellään tavalla; se on hyväksi keholle sekä mielelle. Muistan elävästi vanhan kollegani sanoneen minulle, että et sinä ole siivonnut, vaan siistinyt, kun kerroin tyhjentäneeni tiskikoneen ja pyyhkineeni työtasot. Harmillisen vähättelevää puhetyyliä.
Hikiliikuntaa harrastan vain kerran viikossa. Kävelyllä käyn useammin. Lihaskuntoa pitäisi enemmän treenata.