Lähetä kaipaamallesi henkilölle terveiset elokuu 2023
Kaipuu jatkukoon...
(Popeda, Minä, sinä ja Mannerheim Lyrics)
"Jotenkin vaan elämä ajautuu
Koko ajan kauemmas
Ilman sua mä en tosiaan pärjää
Ilman sua oon kuin puolikas
Elämän äänetön osakas"
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Kommentit (25856)
Vierailija kirjoitti:
Mä melkein sanoisin, että jos kovasti täytyy miettiä niin ehkä ne tunteet ei ole kovin palavat.
Tämä. Ja jos myöhemmin kehiikin jotain tunteita niin tulee mieleen, että ei tuohon ihmiseen voi kyllä luottaa kun voi taas ne tunteet loppua tai alkaa jotain toista kohtaan ym. Ei anna luotettavaa kuvaa.
Tai jos tajuaa myöhemmin että oli vähän tyhmä juttu eikä parempaa luultavasti löydy, niin sekin kielii lähinnä tunteiden puutteesta.
Kun ei sitä alunperin edes halua päästää menemään sellaista ihmistä joka ns. kolahtaa oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä melkein sanoisin, että jos kovasti täytyy miettiä niin ehkä ne tunteet ei ole kovin palavat.
Tämä. Ja jos myöhemmin kehiikin jotain tunteita niin tulee mieleen, että ei tuohon ihmiseen voi kyllä luottaa kun voi taas ne tunteet loppua tai alkaa jotain toista kohtaan ym. Ei anna luotettavaa kuvaa.
Tai jos tajuaa myöhemmin että oli vähän tyhmä juttu eikä parempaa luultavasti löydy, niin sekin kielii lähinnä tunteiden puutteesta.
Kun ei sitä alunperin edes halua päästää menemään sellaista ihmistä joka ns. kolahtaa oikeasti.
Kaikki ei tunne palavasti koskaan, palavat tunteet voivat myös laantua ja lakastua ja syttyä yhtä roihuavasti toista kohtaan, joillakin tunteet vaan kehittyy hitaammin tai eivät tunnista tunteitaan heti/helposti. Eli siis päätelmäsi ovat hyvin heikolla pohjalla, vaikka saat toki itse uskoa mihin haluat. Toisista ihmisistä et vaan voi tietää, ainoastaan itsestäsi. Sivusta.
Vierailija kirjoitti:
Hyvää huomenta. Mukavaa päivää mun unelmieni naiselle 💕
Helliä halauksia ja suukkoja 🤗🤗🤗🤗😘😘😘😘
Kiitos. Hyvää huomenta.
Mukavaa tätä päivää myös sulle.💕
Lämpöisiä halauksia ja pieniä suukkosia pitkin
päivää. 🤗🤗🤗🤗😘😘😘😘
Katseesi lempeä sun, pájaro, ilonani mun. Tässäkin aamussa, tietyltä päivältä.
Aistinautintoja. Kaipaan sua niin...😊🧡🌻
Pakit ovat lopullisia, eivät väliaikaisia. Kuinka moni päätyy yhteen pakkien jälkeen.
Hukkasin sinut viikonloppuna.
Hyvää huomenta nousevan auringon talo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä melkein sanoisin, että jos kovasti täytyy miettiä niin ehkä ne tunteet ei ole kovin palavat.
Tämä. Ja jos myöhemmin kehiikin jotain tunteita niin tulee mieleen, että ei tuohon ihmiseen voi kyllä luottaa kun voi taas ne tunteet loppua tai alkaa jotain toista kohtaan ym. Ei anna luotettavaa kuvaa.
Tai jos tajuaa myöhemmin että oli vähän tyhmä juttu eikä parempaa luultavasti löydy, niin sekin kielii lähinnä tunteiden puutteesta.
Kun ei sitä alunperin edes halua päästää menemään sellaista ihmistä joka ns. kolahtaa oikeasti.Kaikki ei tunne palavasti koskaan, palavat tunteet voivat myös laantua ja lakastua ja syttyä yhtä roihuavasti toista kohtaan, joillakin tunteet vaan kehittyy hitaammin tai eivät tunnista tunteitaan heti/helposti. Eli siis päätelmäsi ovat hyvin heikolla pohjalla, vaikka saat toki itse uskoa mihin haluat. Toisista ihmisistä et vaan voi tietää, ainoastaan itsestäsi. Sivusta.
Varmasti näin, eivät vaan ole minun tyyppisiä ihmisiä.
Hyvä huomio kyllä sinulta siinä mielessä, että on tosiaan eri tyyppisiä ihmisiä ja toisilla tunne-elämä ei ylipäätään ole kovin voimakasta eivätkä ole niin kemia-ihmisiä kuin toiset.
Minun tyyppisillä ja minun piireissäni ja kasvuympäristössäni se kuitenkin on ja on ollut noin, kuten kirjoitin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä melkein sanoisin, että jos kovasti täytyy miettiä niin ehkä ne tunteet ei ole kovin palavat.
Tämä. Ja jos myöhemmin kehiikin jotain tunteita niin tulee mieleen, että ei tuohon ihmiseen voi kyllä luottaa kun voi taas ne tunteet loppua tai alkaa jotain toista kohtaan ym. Ei anna luotettavaa kuvaa.
Tai jos tajuaa myöhemmin että oli vähän tyhmä juttu eikä parempaa luultavasti löydy, niin sekin kielii lähinnä tunteiden puutteesta.
Kun ei sitä alunperin edes halua päästää menemään sellaista ihmistä joka ns. kolahtaa oikeasti.Kaikki ei tunne palavasti koskaan, palavat tunteet voivat myös laantua ja lakastua ja syttyä yhtä roihuavasti toista kohtaan, joillakin tunteet vaan kehittyy hitaammin tai eivät tunnista tunteitaan heti/helposti. Eli siis päätelmäsi ovat hyvin heikolla pohjalla, vaikka saat toki itse uskoa mihin haluat. Toisista ihmisistä et vaan voi tietää, ainoastaan itsestäsi. Sivusta.
Ehkä se on kuitenkin se luottamus mikä on jo saanut kolauksen, ei niinkään tunteiden kehittymisestä. Sivusta myös.
Meistäkään ei siten voi tulla koskaan mitään. Toisaalta et sinä mulle ole oikeita pakkeja antanut, vain kieltänyt kaiken.
Keiden kaipaus on epätasapainossa?
Olet ihanampi luonnossa kuin kuvissa.
Eikä kaikki edes rakastu koskaan. Yksi aikuisena tapaama ystäväni joka on monessa aika erilainen kuin minä, on tuollainen joka ei ole koskaan rakastunut ja harrastaa deittailua listan kanssa, niin sitä on mielenkiintoista seurata.
Parisuhdetasolla tuon tyyppistä erilaisuutta ei kuitenkaan voi olla, vaikka muissa asioissa erilaisuus on ihan ok ja suotavaakin joskus.
Et kaipaa, ellen minä huutele sinua. Mistä se kertoo?
Hyvää aamupäivää kaivattuni.
Kaipausta ilmassa.
Yhteistä telepatiaa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvää aamupäivää kaivattuni.
Kaipausta ilmassa.
Yhteistä telepatiaa.
Ketä kaipaat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan pakkien laadusta.
Aika epätoivoista. Pakit on pakit, eikä siinä laatu vaihtele.
Palataan taas samaan. On tilanteita...
Vierailija kirjoitti:
Meistäkään ei siten voi tulla koskaan mitään. Toisaalta et sinä mulle ole oikeita pakkeja antanut, vain kieltänyt kaiken.
Mun mielestä ei tarvi antaa oikeita pakkeja, kun olennainen selviää jo siinä jos olet tarjolla eikä toista kiinnosta vaan jättää tilaisuuden käyttämättä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvää aamupäivää kaivattuni.
Kaipausta ilmassa.
Yhteistä telepatiaa.
Osuitko katseeni sektoriin viikonloppuna?
Näin unta sinusta, pitkähkö tumma nainen. Olimme jossain tilaisuudessa, joka venyi myöhään. Nuorin lapseni oli mukanani ja jossain vaiheessa lyöttäytyi seuraasi. Tulitte hyvin toimeen ja lapsi piti sinusta paljon. Tilaisuuden päätyttyä iski normaali unimaailman kaaos, eli kaikki meni hankalaksi. Ei löytynyt takkia eikä parkkeerattua autoa ja se lapsikin oli yhä kanssasi, enkä löytänyt teitäkään. Etsin kaikkialta, kunnes viimein keksin kaivaa puhelinnumerosi kännykästä jostain viestisovelluksesta ja soitin. Onhan mulla numerosi oikeasti, mutta unessa näemmä ei. Vastasit ja olit vihainen, kun en ollut tullut sovittuun paikkaan. En muistanut lainkaan mitään sovitun ja pahoittelin. Harmitti tuottaa pettymys. Taisin herätä tuon jälkeen.
Niin, uni jäi mieleen siitäkin, että muistan joskus kuulleeni väitteen, että unessa ei voi soittaa puhelua, vaikka puhelimen saisi käpäliinsä. Kyllä nyt pystyin, vaikka saattoi tämä ollakin eka kerta elämässäni. Yhtä kaikki, teknisesti onnistui ja äänesi oli aivan selkeä ja eläväinen kuin sinulla oikeastikin. Myös närkästynyt äänensävy kuului selvästi... mistä päästäänkin seuraavaan. Toinen miettimäni juttu on, että taidan pelätä tuottaneeni sulle pettymyksen jossain. Enkä ihmettelisi, koska asiat nyt ei oo menneet ihan täydellisesti aina.