Ullanlinnan surman todellinen motiivi

Minfon tyyppi, joka väittää olleensa Bobin kanssa satuilee. Tuskinpa on edes opiskellut yliopistossa. Tuskinpa on ikinä edes nähnyt Bobia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt paljastan jotain mitä en ole kertonut kellekään: luulin olevani älykäs. Kirjoitin 5 Laudaturia, joissa laaja matematiikka ja fyssa, englanti, kemia, biologia, 2 eximiaa (äidinkieli ja ruotsi). Olin harhassa, että olen älykäs. Sittemmin hain kandivaiheessa ulkomailta lääkealan työpaikkaa, jossa oli kykytesti. Osoittauduin kokeessa loogisen päättelyn osalta selvästi keskitasoa heikommaksi ja muut kyvyt keskitasoa. Opiskelen loppuvaiheen opintoja yliopistolla ja teen lopputyötä el lis.työtä. Oli jonkinmoinen järkytys. En hevillä sano, että jonkun alan opiskelijat ovat älykkäitä.

Ehkä koe oli poikkeuksellisen korkeavaatimuksinen? Toisaalta kansainvälisissä hommissa on monesti kovat vaatimukset. Suomessa luullaan olevamme hyviä laudatureinimme!

Niin,sinnehän tekijäkin halusi,oikein maailmankansalaiseksi.Mutta ei hän olisi myöskään sinne päässyt kuten et sinäkään päässyt.Pizzanpaistajaksi pääsee ilman testejäkin.

Miten niin ei päässyt? Eikös hän ole opiskellut USA:ssa?

No, Suomessa jaettavan stipendin turvin, joita jaetaan verraten paljon. Hakijoita ei ole kovin paljon. En tiedä yhtään, joka ei olisi sitä saanut. Kolme suosituskirjettä tarvitaan.

Ketähän ne kolme suosittelukirjeen laatijaa on ollut? Sen saisi varmaan säätiöstä tietopyynnöllä. Sitä ihmettelen miten on pärjännyt ko rahalla nimenomaan Washingtonissa, jossa on kalliin puoleinen hintataso.

Tietämättömille tiedoksi: Tässä systeemissä ei ole kyse itse hankitusta työpaikasta vaan siitä, että ko tutustumispaikat ovat listalla tarjolla ja niihin voi hakea apurahaa. Psykiatrian alalla on tuskin ollut muita hakijoita Suomesta ja hakijalla väitöskirja tehtynä eli olisi ollut ihme, jos ei olisi paikkaa saanut. Apuraha on sen verran pieni että oikeaa kunnianhimoa tarvitaan, jotta sinne lähtee. Taloudellinen satsaus, joka voi sinänsä poikia hyvää tutkijanuralle. Nyt jäi tyhjän pantiksi.

Miten jäi tyhjän pantiksi? Mutta eikö hän kuitenkin ollut siellä?

Ilmeisesti tutkijan ura ei kiinnostanut, vuoden oli.

Tietämätön edelleen kyselee, että kuinka pitkään olisi pitänyt/kannattanut olla, kun itsestäni vuosi ihan pitkäkin aika?

Eikös hän tutkijan uralla jo ollut Suomessa, kun teki väitöskirjan? Ja eikö nuo ulkomaan pestit (post doc ) yleensä sen vuoden kestä?

Väitöskirjalla periaatteessa osoitetaan, että kykenee itsenäiseen tutkimustyöhön. Tosin lääketieteessä tuon vaiheen tutkimus on harvoin kovin itsenäistä, minkä näkee esimerkiksi siitä että yhdessä paperissa voi tekijäluettelossa olla kymmeniä nimiä. Jos työskentelee jossain tutkimusryhmässä, saattaa sen johtaja uittaa työntekijänsä nimen johonkin paperiin vain että saa henkilön valmistumaan (väittelemään).

Vuosi on aika lyhyt post doc, jos ajatellaan että siinä ajassa sekä pitää syventyä johonkin uuteen tutkimuskysymykseen että saada siitä jotain julkaistavaa aikaan. Pari vuotta alalla ehkä tavallisempi. Vuosi voi olla sellainen hiukan pieleen mennyt sinnittely. Oliko hänellä tuolta ajalta julkaisuja, siitähän sen näkee oliko onnistunut?

Vierailija kirjoitti:

Vinkkiääää kirjoitti:

Nyt m i n f o s s a tekijän kanssa ( miehen ollessa alle 30 v) hengaillut ja ilmeisesti osin kakkospoikaystävänä pitänyt tuolloin 20+ nainen kertoo taustaa ja kokemuksiaan henkilöstä. ( sivut 211 ja 222 ) Persoonaan liittyviä ominaisuuksia ja mielenkiinnon kohteita paljastuu. Ovatko ne muuttuneet mihin suuntaan viimeisen reilun 20 vuoden aikana, voimme osin arvailla.

Tietäjät tietävät.

Taustaa vähän myös isä-oletetusta.

Onkohan totta vai mielikuvituksen tuotetta? Tässä Ullanlinnan surmassa on tullut esiin monia seikkoja joissa todellisuus on tarua ihmeellisempää. Ei oikein enää tiedä mikä on totta ja mikä ei.

Ainakin mitä Roopea olen tavannut ex-vaimon aikaan niin kuulostaa samalta ihmiseltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt paljastan jotain mitä en ole kertonut kellekään: luulin olevani älykäs. Kirjoitin 5 Laudaturia, joissa laaja matematiikka ja fyssa, englanti, kemia, biologia, 2 eximiaa (äidinkieli ja ruotsi). Olin harhassa, että olen älykäs. Sittemmin hain kandivaiheessa ulkomailta lääkealan työpaikkaa, jossa oli kykytesti. Osoittauduin kokeessa loogisen päättelyn osalta selvästi keskitasoa heikommaksi ja muut kyvyt keskitasoa. Opiskelen loppuvaiheen opintoja yliopistolla ja teen lopputyötä el lis.työtä. Oli jonkinmoinen järkytys. En hevillä sano, että jonkun alan opiskelijat ovat älykkäitä.

Ehkä koe oli poikkeuksellisen korkeavaatimuksinen? Toisaalta kansainvälisissä hommissa on monesti kovat vaatimukset. Suomessa luullaan olevamme hyviä laudatureinimme!

Niin,sinnehän tekijäkin halusi,oikein maailmankansalaiseksi.Mutta ei hän olisi myöskään sinne päässyt kuten et sinäkään päässyt.Pizzanpaistajaksi pääsee ilman testejäkin.

Miten niin ei päässyt? Eikös hän ole opiskellut USA:ssa?

No, Suomessa jaettavan stipendin turvin, joita jaetaan verraten paljon. Hakijoita ei ole kovin paljon. En tiedä yhtään, joka ei olisi sitä saanut. Kolme suosituskirjettä tarvitaan.

Ketähän ne kolme suosittelukirjeen laatijaa on ollut? Sen saisi varmaan säätiöstä tietopyynnöllä. Sitä ihmettelen miten on pärjännyt ko rahalla nimenomaan Washingtonissa, jossa on kalliin puoleinen hintataso.

Tietämättömille tiedoksi: Tässä systeemissä ei ole kyse itse hankitusta työpaikasta vaan siitä, että ko tutustumispaikat ovat listalla tarjolla ja niihin voi hakea apurahaa. Psykiatrian alalla on tuskin ollut muita hakijoita Suomesta ja hakijalla väitöskirja tehtynä eli olisi ollut ihme, jos ei olisi paikkaa saanut. Apuraha on sen verran pieni että oikeaa kunnianhimoa tarvitaan, jotta sinne lähtee. Taloudellinen satsaus, joka voi sinänsä poikia hyvää tutkijanuralle. Nyt jäi tyhjän pantiksi.

Miten jäi tyhjän pantiksi? Mutta eikö hän kuitenkin ollut siellä?

Ilmeisesti tutkijan ura ei kiinnostanut, vuoden oli.

Tietämätön edelleen kyselee, että kuinka pitkään olisi pitänyt/kannattanut olla, kun itsestäni vuosi ihan pitkäkin aika?

Eikös hän tutkijan uralla jo ollut Suomessa, kun teki väitöskirjan? Ja eikö nuo ulkomaan pestit (post doc ) yleensä sen vuoden kestä?

Väitöskirjalla periaatteessa osoitetaan, että kykenee itsenäiseen tutkimustyöhön. Tosin lääketieteessä tuon vaiheen tutkimus on harvoin kovin itsenäistä, minkä näkee esimerkiksi siitä että yhdessä paperissa voi tekijäluettelossa olla kymmeniä nimiä. Jos työskentelee jossain tutkimusryhmässä, saattaa sen johtaja uittaa työntekijänsä nimen johonkin paperiin vain että saa henkilön valmistumaan (väittelemään).

Vuosi on aika lyhyt post doc, jos ajatellaan että siinä ajassa sekä pitää syventyä johonkin uuteen tutkimuskysymykseen että saada siitä jotain julkaistavaa aikaan. Pari vuotta alalla ehkä tavallisempi. Vuosi voi olla sellainen hiukan pieleen mennyt sinnittely. Oliko hänellä tuolta ajalta julkaisuja, siitähän sen näkee oliko onnistunut?

Useimmat lääkärit myös tekevät väitöskirjan koska sitä edellytetään tietyissä positioissa. Eli jotta varmistavat ammatillisen pärjäämisensä. Eivät välttämättä aio tutkia sen kummemmin.

Ennen oli tavallisempaa että tutkijat tekivät sivussa kliinistä työtä. Tutkimuksessa on sen verran kilpailua että nykyään se on usein joko tai.

Onko kellään kopioida tuota Iltalehden uusinta juttua, oudoista tekstiviesteistä ilta-aikaan? Mitä Roope on viestitellyt potilailleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vinkkiääää kirjoitti:

Nyt m i n f o s s a tekijän kanssa ( miehen ollessa alle 30 v) hengaillut ja ilmeisesti osin kakkospoikaystävänä pitänyt tuolloin 20+ nainen kertoo taustaa ja kokemuksiaan henkilöstä. ( sivut 211 ja 222 ) Persoonaan liittyviä ominaisuuksia ja mielenkiinnon kohteita paljastuu. Ovatko ne muuttuneet mihin suuntaan viimeisen reilun 20 vuoden aikana, voimme osin arvailla.

Tietäjät tietävät.

Taustaa vähän myös isä-oletetusta.

Onkohan totta vai mielikuvituksen tuotetta? Tässä Ullanlinnan surmassa on tullut esiin monia seikkoja joissa todellisuus on tarua ihmeellisempää. Ei oikein enää tiedä mikä on totta ja mikä ei.

Ainakin mitä Roopea olen tavannut ex-vaimon aikaan niin kuulostaa samalta ihmiseltä.

Oliko eksällä seurapiiritaustaa ts. miltä osin elämäntyyli vastasi samaa kuin uhrilla? Asuivatko ja elivätkö yhtä hulppeasti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vinkkiääää kirjoitti:

Nyt m i n f o s s a tekijän kanssa ( miehen ollessa alle 30 v) hengaillut ja ilmeisesti osin kakkospoikaystävänä pitänyt tuolloin 20+ nainen kertoo taustaa ja kokemuksiaan henkilöstä. ( sivut 211 ja 222 ) Persoonaan liittyviä ominaisuuksia ja mielenkiinnon kohteita paljastuu. Ovatko ne muuttuneet mihin suuntaan viimeisen reilun 20 vuoden aikana, voimme osin arvailla.

Tietäjät tietävät.

Taustaa vähän myös isä-oletetusta.

Onkohan totta vai mielikuvituksen tuotetta? Tässä Ullanlinnan surmassa on tullut esiin monia seikkoja joissa todellisuus on tarua ihmeellisempää. Ei oikein enää tiedä mikä on totta ja mikä ei.

Ainakin mitä Roopea olen tavannut ex-vaimon aikaan niin kuulostaa samalta ihmiseltä.

Oliko eksällä seurapiiritaustaa ts. miltä osin elämäntyyli vastasi samaa kuin uhrilla? Asuivatko ja elivätkö yhtä hulppeasti?

Ei seurapiiritaustaa. Muuten samanlaista elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt paljastan jotain mitä en ole kertonut kellekään: luulin olevani älykäs. Kirjoitin 5 Laudaturia, joissa laaja matematiikka ja fyssa, englanti, kemia, biologia, 2 eximiaa (äidinkieli ja ruotsi). Olin harhassa, että olen älykäs. Sittemmin hain kandivaiheessa ulkomailta lääkealan työpaikkaa, jossa oli kykytesti. Osoittauduin kokeessa loogisen päättelyn osalta selvästi keskitasoa heikommaksi ja muut kyvyt keskitasoa. Opiskelen loppuvaiheen opintoja yliopistolla ja teen lopputyötä el lis.työtä. Oli jonkinmoinen järkytys. En hevillä sano, että jonkun alan opiskelijat ovat älykkäitä.

Ehkä koe oli poikkeuksellisen korkeavaatimuksinen? Toisaalta kansainvälisissä hommissa on monesti kovat vaatimukset. Suomessa luullaan olevamme hyviä laudatureinimme!

Niin,sinnehän tekijäkin halusi,oikein maailmankansalaiseksi.Mutta ei hän olisi myöskään sinne päässyt kuten et sinäkään päässyt.Pizzanpaistajaksi pääsee ilman testejäkin.

Miten niin ei päässyt? Eikös hän ole opiskellut USA:ssa?

No, Suomessa jaettavan stipendin turvin, joita jaetaan verraten paljon. Hakijoita ei ole kovin paljon. En tiedä yhtään, joka ei olisi sitä saanut. Kolme suosituskirjettä tarvitaan.

Ketähän ne kolme suosittelukirjeen laatijaa on ollut? Sen saisi varmaan säätiöstä tietopyynnöllä. Sitä ihmettelen miten on pärjännyt ko rahalla nimenomaan Washingtonissa, jossa on kalliin puoleinen hintataso.

Tietämättömille tiedoksi: Tässä systeemissä ei ole kyse itse hankitusta työpaikasta vaan siitä, että ko tutustumispaikat ovat listalla tarjolla ja niihin voi hakea apurahaa. Psykiatrian alalla on tuskin ollut muita hakijoita Suomesta ja hakijalla väitöskirja tehtynä eli olisi ollut ihme, jos ei olisi paikkaa saanut. Apuraha on sen verran pieni että oikeaa kunnianhimoa tarvitaan, jotta sinne lähtee. Taloudellinen satsaus, joka voi sinänsä poikia hyvää tutkijanuralle. Nyt jäi tyhjän pantiksi.

Miten jäi tyhjän pantiksi? Mutta eikö hän kuitenkin ollut siellä?

Ilmeisesti tutkijan ura ei kiinnostanut, vuoden oli.

Ei saanut rahoitusta. Olisi kyllä muuten kiinnostanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt paljastan jotain mitä en ole kertonut kellekään: luulin olevani älykäs. Kirjoitin 5 Laudaturia, joissa laaja matematiikka ja fyssa, englanti, kemia, biologia, 2 eximiaa (äidinkieli ja ruotsi). Olin harhassa, että olen älykäs. Sittemmin hain kandivaiheessa ulkomailta lääkealan työpaikkaa, jossa oli kykytesti. Osoittauduin kokeessa loogisen päättelyn osalta selvästi keskitasoa heikommaksi ja muut kyvyt keskitasoa. Opiskelen loppuvaiheen opintoja yliopistolla ja teen lopputyötä el lis.työtä. Oli jonkinmoinen järkytys. En hevillä sano, että jonkun alan opiskelijat ovat älykkäitä.

Ehkä koe oli poikkeuksellisen korkeavaatimuksinen? Toisaalta kansainvälisissä hommissa on monesti kovat vaatimukset. Suomessa luullaan olevamme hyviä laudatureinimme!

Niin,sinnehän tekijäkin halusi,oikein maailmankansalaiseksi.Mutta ei hän olisi myöskään sinne päässyt kuten et sinäkään päässyt.Pizzanpaistajaksi pääsee ilman testejäkin.

Miten niin ei päässyt? Eikös hän ole opiskellut USA:ssa?

No, Suomessa jaettavan stipendin turvin, joita jaetaan verraten paljon. Hakijoita ei ole kovin paljon. En tiedä yhtään, joka ei olisi sitä saanut. Kolme suosituskirjettä tarvitaan.

Ketähän ne kolme suosittelukirjeen laatijaa on ollut? Sen saisi varmaan säätiöstä tietopyynnöllä. Sitä ihmettelen miten on pärjännyt ko rahalla nimenomaan Washingtonissa, jossa on kalliin puoleinen hintataso.

Tietämättömille tiedoksi: Tässä systeemissä ei ole kyse itse hankitusta työpaikasta vaan siitä, että ko tutustumispaikat ovat listalla tarjolla ja niihin voi hakea apurahaa. Psykiatrian alalla on tuskin ollut muita hakijoita Suomesta ja hakijalla väitöskirja tehtynä eli olisi ollut ihme, jos ei olisi paikkaa saanut. Apuraha on sen verran pieni että oikeaa kunnianhimoa tarvitaan, jotta sinne lähtee. Taloudellinen satsaus, joka voi sinänsä poikia hyvää tutkijanuralle. Nyt jäi tyhjän pantiksi.

Miten jäi tyhjän pantiksi? Mutta eikö hän kuitenkin ollut siellä?

Ilmeisesti tutkijan ura ei kiinnostanut, vuoden oli.

Tietämätön edelleen kyselee, että kuinka pitkään olisi pitänyt/kannattanut olla, kun itsestäni vuosi ihan pitkäkin aika?

Eikös hän tutkijan uralla jo ollut Suomessa, kun teki väitöskirjan? Ja eikö nuo ulkomaan pestit (post doc ) yleensä sen vuoden kestä?

Väitöskirjalla periaatteessa osoitetaan, että kykenee itsenäiseen tutkimustyöhön. Tosin lääketieteessä tuon vaiheen tutkimus on harvoin kovin itsenäistä, minkä näkee esimerkiksi siitä että yhdessä paperissa voi tekijäluettelossa olla kymmeniä nimiä. Jos työskentelee jossain tutkimusryhmässä, saattaa sen johtaja uittaa työntekijänsä nimen johonkin paperiin vain että saa henkilön valmistumaan (väittelemään).

Vuosi on aika lyhyt post doc, jos ajatellaan että siinä ajassa sekä pitää syventyä johonkin uuteen tutkimuskysymykseen että saada siitä jotain julkaistavaa aikaan. Pari vuotta alalla ehkä tavallisempi. Vuosi voi olla sellainen hiukan pieleen mennyt sinnittely. Oliko hänellä tuolta ajalta julkaisuja, siitähän sen näkee oliko onnistunut?

Voi tehdä myös yksin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt paljastan jotain mitä en ole kertonut kellekään: luulin olevani älykäs. Kirjoitin 5 Laudaturia, joissa laaja matematiikka ja fyssa, englanti, kemia, biologia, 2 eximiaa (äidinkieli ja ruotsi). Olin harhassa, että olen älykäs. Sittemmin hain kandivaiheessa ulkomailta lääkealan työpaikkaa, jossa oli kykytesti. Osoittauduin kokeessa loogisen päättelyn osalta selvästi keskitasoa heikommaksi ja muut kyvyt keskitasoa. Opiskelen loppuvaiheen opintoja yliopistolla ja teen lopputyötä el lis.työtä. Oli jonkinmoinen järkytys. En hevillä sano, että jonkun alan opiskelijat ovat älykkäitä.

Ehkä koe oli poikkeuksellisen korkeavaatimuksinen? Toisaalta kansainvälisissä hommissa on monesti kovat vaatimukset. Suomessa luullaan olevamme hyviä laudatureinimme!

Niin,sinnehän tekijäkin halusi,oikein maailmankansalaiseksi.Mutta ei hän olisi myöskään sinne päässyt kuten et sinäkään päässyt.Pizzanpaistajaksi pääsee ilman testejäkin.

Miten niin ei päässyt? Eikös hän ole opiskellut USA:ssa?

No, Suomessa jaettavan stipendin turvin, joita jaetaan verraten paljon. Hakijoita ei ole kovin paljon. En tiedä yhtään, joka ei olisi sitä saanut. Kolme suosituskirjettä tarvitaan.

Ketähän ne kolme suosittelukirjeen laatijaa on ollut? Sen saisi varmaan säätiöstä tietopyynnöllä. Sitä ihmettelen miten on pärjännyt ko rahalla nimenomaan Washingtonissa, jossa on kalliin puoleinen hintataso.

Tietämättömille tiedoksi: Tässä systeemissä ei ole kyse itse hankitusta työpaikasta vaan siitä, että ko tutustumispaikat ovat listalla tarjolla ja niihin voi hakea apurahaa. Psykiatrian alalla on tuskin ollut muita hakijoita Suomesta ja hakijalla väitöskirja tehtynä eli olisi ollut ihme, jos ei olisi paikkaa saanut. Apuraha on sen verran pieni että oikeaa kunnianhimoa tarvitaan, jotta sinne lähtee. Taloudellinen satsaus, joka voi sinänsä poikia hyvää tutkijanuralle. Nyt jäi tyhjän pantiksi.

Miten jäi tyhjän pantiksi? Mutta eikö hän kuitenkin ollut siellä?

Ilmeisesti tutkijan ura ei kiinnostanut, vuoden oli.

Ei saanut rahoitusta. Olisi kyllä muuten kiinnostanut.

Jotkut asuu maassa vakinaisesti saaden palkkaa esim Usassa.

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään kopioida tuota Iltalehden uusinta juttua, oudoista tekstiviesteistä ilta-aikaan? Mitä Roope on viestitellyt potilailleen?

Kopsasin Ylikselle niin vaivattomin käydä se sieltä sun lukemassa, vai?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt paljastan jotain mitä en ole kertonut kellekään: luulin olevani älykäs. Kirjoitin 5 Laudaturia, joissa laaja matematiikka ja fyssa, englanti, kemia, biologia, 2 eximiaa (äidinkieli ja ruotsi). Olin harhassa, että olen älykäs. Sittemmin hain kandivaiheessa ulkomailta lääkealan työpaikkaa, jossa oli kykytesti. Osoittauduin kokeessa loogisen päättelyn osalta selvästi keskitasoa heikommaksi ja muut kyvyt keskitasoa. Opiskelen loppuvaiheen opintoja yliopistolla ja teen lopputyötä el lis.työtä. Oli jonkinmoinen järkytys. En hevillä sano, että jonkun alan opiskelijat ovat älykkäitä.

Ehkä koe oli poikkeuksellisen korkeavaatimuksinen? Toisaalta kansainvälisissä hommissa on monesti kovat vaatimukset. Suomessa luullaan olevamme hyviä laudatureinimme!

Niin,sinnehän tekijäkin halusi,oikein maailmankansalaiseksi.Mutta ei hän olisi myöskään sinne päässyt kuten et sinäkään päässyt.Pizzanpaistajaksi pääsee ilman testejäkin.

Miten niin ei päässyt? Eikös hän ole opiskellut USA:ssa?

No, Suomessa jaettavan stipendin turvin, joita jaetaan verraten paljon. Hakijoita ei ole kovin paljon. En tiedä yhtään, joka ei olisi sitä saanut. Kolme suosituskirjettä tarvitaan.

Ketähän ne kolme suosittelukirjeen laatijaa on ollut? Sen saisi varmaan säätiöstä tietopyynnöllä. Sitä ihmettelen miten on pärjännyt ko rahalla nimenomaan Washingtonissa, jossa on kalliin puoleinen hintataso.

Tietämättömille tiedoksi: Tässä systeemissä ei ole kyse itse hankitusta työpaikasta vaan siitä, että ko tutustumispaikat ovat listalla tarjolla ja niihin voi hakea apurahaa. Psykiatrian alalla on tuskin ollut muita hakijoita Suomesta ja hakijalla väitöskirja tehtynä eli olisi ollut ihme, jos ei olisi paikkaa saanut. Apuraha on sen verran pieni että oikeaa kunnianhimoa tarvitaan, jotta sinne lähtee. Taloudellinen satsaus, joka voi sinänsä poikia hyvää tutkijanuralle. Nyt jäi tyhjän pantiksi.

Miten jäi tyhjän pantiksi? Mutta eikö hän kuitenkin ollut siellä?

Ilmeisesti tutkijan ura ei kiinnostanut, vuoden oli.

Ei saanut rahoitusta. Olisi kyllä muuten kiinnostanut.

Mistä sen osaa katsoa ettei saanut rahoitusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vinkkiääää kirjoitti:

Nyt m i n f o s s a tekijän kanssa ( miehen ollessa alle 30 v) hengaillut ja ilmeisesti osin kakkospoikaystävänä pitänyt tuolloin 20+ nainen kertoo taustaa ja kokemuksiaan henkilöstä. ( sivut 211 ja 222 ) Persoonaan liittyviä ominaisuuksia ja mielenkiinnon kohteita paljastuu. Ovatko ne muuttuneet mihin suuntaan viimeisen reilun 20 vuoden aikana, voimme osin arvailla.

Tietäjät tietävät.

Taustaa vähän myös isä-oletetusta.

Onkohan totta vai mielikuvituksen tuotetta? Tässä Ullanlinnan surmassa on tullut esiin monia seikkoja joissa todellisuus on tarua ihmeellisempää. Ei oikein enää tiedä mikä on totta ja mikä ei.

Ainakin mitä Roopea olen tavannut ex-vaimon aikaan niin kuulostaa samalta ihmiseltä.

Oliko eksällä seurapiiritaustaa ts. miltä osin elämäntyyli vastasi samaa kuin uhrilla? Asuivatko ja elivätkö yhtä hulppeasti?

Ei seurapiiritaustaa. Muuten samanlaista elämää.

Kiitos tiedosta, olen paljon tuota pohtinut että kuinka epäillyn aikaisempi elämäntapa eronnut siitä mihin uhri tottunut. Esim. siinä mereenajossa oli perustellut halunneensa näyttää omille lapsilleen merielämää ja hienon auton ottanut koeajolle kun olivat menossa katsomaan uutta venettä Sipooseen. Sinäänsä se ei kerro varallisuudesta mitään vaikka ei ole kokemusta vesillä olemisesta, mutta se itseäni kiinnostaa onko ollut ollut iso ero kuinka paljon ollut rahaa käytettävissä ja onko eksäkin ollut perso sille statukselle ja mielihyvälle mitä rahalla saa tai heidän lapsensa.

ILTALEHDEN JUTTU

Löytyi heti yhteinen sävel

Impulsiivisuudesta ja väkivaltaisuudesta kärsinyt Niko kertoo pysäyttävän tarinan siitä, miten tiivis hoitosuhde hänellä oli Ullanlinnan surmasta epäillyn lääkärin kanssa. Kun puhuin ongelmistani Roopelle, hän osasi vähän kuin jo ennakoida, mitä aion sanoa, Niko kertoo.

32-vuotias kouvolalainenNikoon yksi Ullanlinnan surmasta epäillyn psykiatrin entisistä potilaista. Nikon historia on rankka: hän on istunut vankilassa pariinkin otteeseen ja taistellut mielenterveyshaasteiden kanssa. Tässä artikkelissa Niko kertoo poikkeuksellisesta suhteestaan surmasta epäiltyyn psykiatriinRoope Bob Tikkaseen.

Suomessa on paljon terapeutteja, mutta vain harva heistä sopii minulle. Roope todella oli sellainen terapeutti. Meillä löytyi heti yhteinen sävel ja synkkasi hyvin, Niko sanoo.

Nikon ja Tikkasen välinen lääkäri-potilas-suhde alkoi vuonna 2019. Kouvolassa ja Helsingissä elämänsä aikana asunut Niko kävi silloin läpi rankkaa loppuunpalamista ja työuupumusta. Pitkään rakennusalalla työnjohtajana ja timanttiporaajana töitä tehnyt mies alkoi kärsiä monenlaisista henkisistä oireista.

Niko hakeutui työterveyteen Pihlajalinnaan, jonka kautta hänet ohjattiin lopulta juuri Tikkasen asiakkaaksi. Nikolla oli diagnosoitu jo aiemmin ADHD ja ahdistuneisuutta.

Kun puhuin ongelmistani Roopelle, hän osasi vähän kuin jo ennakoida, mitä aion sanoa. Koin, että hän ymmärsi minua ihan täydellisesti, Niko kuvailee.

(Jatkuu)

ILTALEHTI jatkuu

Iltalehti julkaisee epäillyn nimen poikkeuksellisesti jo esitutkintavaiheessa, koska epäilty on työskennellyt yhteiskunnallisesti merkittävässä ammatissa ja hoitanut potilaita, joiden kannalta heitä hoitaneen psykiatrin rikosepäilyllä on suuri merkitys.

Nikon nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojelemiseksi. Iltalehti on nähnyt dokumentit, jotka todistavat, että Niko on ollut Tikkasen potilaana.

32-vuotiaalla Nikolla on rankka historia.

Roope sanoi usein ymmärtävänsä

Niko kertoo, että hänen ongelmansa juontavat juurensa lapsuuteen. Hän on varttunut yksinhuoltajaäidin kanssa Lehtomäen lähiössä Kouvolassa, joka oli tuohon aikaan 90-luvulla melko hurja paikka. Normaalia arkea oli esimerkiksi se, että alakerrasta kuului avunhuutoja, kun naapurissa oli väkivaltaa. Nikoa myös kiusattiin koulussa.

Joskus olin illalla parvekkeella, kun naapuritalon parkkipaikalta kuului ammuskelua ja huutoa. Muutaman päivän päästä siellä paloi auto.

Joskus oltiin koiran kanssa iltalenkillä, kun lähellä tömähti. Joku hyppäsi kerrostalon parvekkeelta katuun. Ei siinä ollut 10-vuotiaalla kauhean turvallinen olo. Tämä kaikki on johtanut siihen, että näin aikuisiällä oli pakko hakeutua terapiaan.

Niko on joutunut virkavallan kanssa tekemisiin useaan otteeseen elämänsä aikana. Hänet on vuosina 20132014 tuomittu vankeusrangaistuksiin lukuisista kulkuneuvon kuljettamisista oikeudetta sekä muista liikennerikoksista. Syyskuussa 2016 hänet tuomittiin sakkorangaistukseen pahoinpitelystä. Lokakuussa 2018 hänet tuomittiin vankeusrangaistukseen jälleen liikennerikoksista. Maaliskuussa 2019 hänet tuomittiin vankeusrangaistukseen muun muassa pahoinpitelystä ja liikennerikoksista.

Olen osittain ADHD:n ja osittain eletyn elämäni takia muokkautunut sellaiseksi, etten osaa ottaa aina asioita tarpeeksi vakavasti. Esimerkkinä nuo lukuisat liikennerikokset. Olin ajanut ylinopeuden takia BC-luokan ajokorttini hyllylle noina aikoina. Sitten kun piti sakon uhalla olla hyppäämättä rattiin tietty aika, en kiellosta osannut välittää. Tuli herkästi ajeltua, kun auto pihassa oli. Muita en ole tuonne liikenteeseen mennyt koskaan vahingoittamaan, eikä niin ole koskaan käynytkään, Niko selittää.

(Jatkuu)

ILTALEHTI jatkuu

Luonteeltani olen sellainen, että hermostun ja rauhoitun yhtä nopeasti. Siitä on sitten seurauksena tullut joskus noita pahoinpitelyitä.

Hermostumisesta on seurannut hänelle itselleenkin paljon pahaa oloa. Aihe on tuntunut hänelle hyvin vaikealta.

Kun konflikti tulee, niin 10 minuutin päästä on jo hirveä morkkis, vaikkei olisi mitään fyysistä ollutkaan. Lähinnä vaan siksi, jos tuli edes hermostuttua liian pienestä asiasta, Niko kuvailee nyt puhelimessa.

Roope sanoi usein ymmärtävänsä, mistä puhun. Hän oli itse todella rauhallinen tyyppi, mikä auttoi minua.

Aiemmin on uutisoitu, että Tikkanen perehtyi urallaan nimenomaan väkivaltarikoksiin. Hän käsittelee vuonna 2009 hyväksytyssä väitöskirjassaan väkivallan taustasyitä ja uusintaväkivallan ja kuolleisuuden riskitekijöitä Suomessa.

Väkivallan taustasyyt ovat moninaisia: perhetausta, persoonallisuushäiriöt, alkoholiongelma ja geenit, väitöskirjassa kerrotaan.

Tyypillinen suomalainen henkirikos: tekijänä alempaan sosiaaliluokkaan kuuluva 2029-vuotias mies, alkoholilla osuutta asiaan.

Yleisimmin henkirikoksiin liittyi parisuhderiitoja, juoppojen kiistoja ja kunnian puolustamista. 85 prosentilla rikoksensa uusineista henkirikollisista oli persoonallisuushäiriö, useimmiten antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, ja vakava alkoholismi.

Tikkanen on työskennellyt viime vuodet psykiatrian erikoislääkärinä yksityisessä terveyspalveluyrityksessä. Valvira rajoitti hänen ammattioikeuksiaan vuonna 2014. Syynä oli, että hänen epäiltiin vaarantaneen potilasturvallisuutta. Valviralle oli vuonna 2013 jätetty Tikkasen väitetystä vaarallisesta toiminnasta ilmoitus.

Nyt Roope Bob Tikkasen, 48 vuotta, epäillään tappaneen oman vaimonsa. Hän on Ullanlinnassa ennen joulua tapahtuneen henkirikoksen ainoa epäilty.

(Jatkuu)

ILTALEHTI JATKUU

Rikoksen epäillään tapahtuneen aamuyöllä perjantaina 16. joulukuuta pariskunnan yhteisellä asunnolla arvoalueella Helsingissä. Nainen ilmoitettiin myöhemmin samana päivänä kadonneeksi, kun hän ei ilmaantunut töihin.

Poliisi otti Tikkasen kiinni, kun naapuri kiinnitti huomiota hänen siivouspäiväänsä. Tikkanen raahasi maton sisään käärittyä ruumista auton takakonttiin.

Nikoa helpotti jo se ajatus, että hänellä oli Tikkasen kanssa aika.

Erikoisen tiivis hoitosuhde

Tikkasen ja Nikon välille syntyi nopeasti poikkeuksellisen tiivis terapiasuhde. Niko toteaa, että hänellä saattoi olla tuohon aikaan usein päiviä, jolloin häntä alkoi ärsyttää jokin asia ja ärsytys jäi niin sanotusti päälle.

Jos tiesin, että minulla on Roopen kanssa vastaanottoaika, niin jo se ajatus helpotti oloani.

Tikkanen antoi Nikolle henkilökohtaisen WhatsApp-numeronsa ja kehotti laittamaan aina viestiä, kun siltä tuntuu. Niko kertoo laittaneensa terapeutilleen varsin usein viestejä WhatsAppissa. Tikkanen vastaili viesteihin aina ehtiessään.

Mulla oli hänelle suora numero ja WhatsApp-yhteys, mikä ei kai ole ihan tavallista. Roope sanoi, että periaatteessa mun pitäisi soittaa Terveystalolle ja varata aika, mutta että meidän tilanteessa voi aina laittaa WhatsAppia, jos joku askarruttaa.

Jos Nikon vointi oli todella huono, Tikkanen saattoi järjestää ylimääräisiä soittoaikoja hänelle. Nikon mukaan usein oli niin, että Tikkanen saattoi sanoa soittavansa hänelle vaikka neljältä iltapäivällä, mutta pirauttikin sitten seitsemältä illalla.

Minua se ei haitannut, että Roooe ei soittanut aina ajallaan. Pääasia oli se, että hän joka tapauksessa soitti saman vuorokauden aikana.

Nikoa ei vaivannut, että suhde terapeutin kanssa oli tällä tavalla erityinen. Hän kokee saaneensa hoidosta huomattavasti apua itselleen. Yksi terapiasuhteen erityispiirre oli, että Tikkanen auttoi Nikoa antamalla tälle henkilökohtaista alennusta hoidoista.

Hän jeesasi minua siinä mielessä, että hän ei veloittanut minulta aina täyttä hintaa. Hän tiesi, että mulla oli huono rahatilanne ja näin, niin sitten ne veloitukset olivat välillä aika pieniä.

Niko koki taloudellisen jouston antamisen välittämisen osoituksena.

Tuntui, että hän oikeasti välitti asiakkaistaan ja oli sydämellinen. Hän myös välillä otti itse yllättäen muhun yhteyttä ja kysyi, miten menee. Sillä oli mulle iso merkitys, että hän oli silloin tällöin se, joka otti minuun yhteyttä eikä toisin päin.

Hoitosuhde terapeutin kanssa muuttui hyvin tiiviiksi.

(Jatkuu)

ILTALEHTI JATKUU

Niko ei ole ainoa Tikkasen potilas, joka on kertonut surmasta epäillyn lääkärin poikkeuksellisesta tavasta hoitaa potilaitaan.

Eräs vuosina 20202022 Tikkasen potilaana ollut naishenkilö kertoo Iltalehdelle, että Tikkasesta oli hänelle suuri apu diagnoosin ja lääkityksen saamisen kanssa. Häntä silti ihmetytti tietyt asiat hoitosuhteessa. Jälkikäteen paljastui, että käyntejä ei ollut kirjattu oikein Omakantaan.

Olisin tarvinnut vakuutusyhtiötä varten yhden lauseen ja tämä aiheutti kauhean työn ja häntä oli vaikea saada kiinni, nainen kertoo.

Alkusyksystä 2022 hän yritti varata aikaa Tikkaselle, mutta se ei lukuisista yrityksistä huolimatta onnistunut.

Lopulta luovutin ja aloin etsiä uutta psykiatria. Uusi psykiatri yritti etsiä tietoja käynneistäni Tikkasella, mutta totesi, ettei merkintöjä ole tehty. Mitään käyntitietoja ei löytynyt, vaikka olin ollut kaksi vuotta hoidettavana potilaana. Kelaa ja muita varten kirjoitetut lausunnot olivat tallessa, mutta käyntikertomuksia ei ollut.

Potilas kertoo, että kun hän luki uutisista, että Tikkasta epäillään surmasta, päällimmäinen tunne oli shokki.

Olin koko viikon aika silleen... Päässä pyöri vain se asia. Se oli outoa, miten se tuntui ihan siltä kuin se koskettaisi minua henkilökohtaisesti se asia. Vaikka eihän terapeutti ole mikään oma läheinen, vaikka hänelle tärkeitä asioita kerrotaankin.

Myös kolmas Tikkasen potilas on kertonut Iltalehdelle, että Tikkanen ei ollut hoidon aikana kirjannut ylös diagnoosia tai ADHD-testin tuloksia.

Olin ajatellut aiemmin, että hän on ylityöllistetty tai jäänyt lomalle. Mutta kun luin uutisia, ajattelin, etten olisi uskonut, potilas kertoi.

Hän oli erikoinen persoona, mutta asiallinen työssään.

Niko haluaisi lähestyä psykiatriaan vielä.

Nikon väkivaltaisuus helpotti

Niko kertoo, että rankka koulukiusaamistausta on vaikuttanut hänen väkivaltaisuuteensa. Hän kokee itse olevansa luonteeltaan oikeudenmukainen, mutta ylireagoivansa herkästi, jos aikuiselämässä tulee tunne kiusatuksi tulemisesta.

Olen kilpanyrkkeilytaustainen ihminen ja sitä kautta tiedän pärjääväni fyysisesti. Monesti riitatilanteissa miesten kesken on sitten tullut selvitettyä asiat nyrkein. Tätä ongelmaa on Roopen kanssa paljon käyty läpi.

Tikkanen löysi Nikolle sopivan ADHD-lääkityksen ja auttoi häntä terapian kautta.

Aiemmin kukaan ei osannut tehdä impulsiivisuudelleni mitään, mutta Roope löysi oikeanlaisen avaimen siihen. Väkivaltaisuuteni ja impulsiivisuuteni ovat vähentyneet hänen ansiostaan selvästi.

Niko kertoo pohtineensa viime päivinä paljon tapausta, koska se tuli niin puun takaa. Hän ei olisi koskaan voinut uskoa terapeutistaan mitään sellaista, mistä häntä nyt epäillään. Niko kertoo miettineensä, että haluaisi kovasti ottaa yhteyttä Tikkaseen.

Tekisi mieli lähettää hänelle kirje ja kysyä, että miten tässä nyt näin kävi. Toisaalta pitää kuitenkin muistaa, että hän on psykiatri, ja tuttavuutemme perustuu siihen. Minullehan tämä asia, tai hänen asiat muutenkaan eivät kuulu, joten miksipä sitä kyselemään.

Harmittaa kyllä hänen vaimonsa ja mahdollisten lasten puolesta.

LOPPU

Vierailija kirjoitti:

...Esim. siinä mereenajossa oli perustellut halunneensa näyttää omille lapsilleen merielämää...

😂 Katsokaas lapset, näin ne Kolera-altaan ravut elävät! 🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko poliisien harkintakykyyn vaikuttaa se, että esim. Perheensä mereen ajanut on psykiatri? Ei kai kukaan torilla peruuta kaasu pohjassa? Eikö auton nopeus herättänyt kysymyksiä?

No ehkä Roope osasi puhua jopa linnun alas puusta. Hän kertoi panikoituneensa... Miksi panikoitui, jos sekosi vaihteissa? Jos tarina olisi ollut tosi, ei auto olisi tuolla vauhdilla mennyt mereen vaan rauhallisesti liukuen kuin peruuttaen.

Menikö auto kovaa vauhtia mereen? Katsoin yhden videon, jossa auto näyttää liikkuvan aika hitaasti. Tosin auto oli jo valmiiksi lähellä reunaa.

 No painoi täysillä kaasun pohjaan, että kyllä se lujaa meni sen lyhyen matkan. Sivuikkunoista pääsivät nopeasti ulos autosta.