Lue keskustelun säännöt.
Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?
Mitä vanhempasi ajattelee kun et jatka sukua?
Jos olisit halunut perustaa perheen etkä saanut lapsia niin mikä siihen johti?
Kommentit (5304)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla on kaunis, upea, lapsista huolehtiva vaimo, varsin perinteinen nainen rengastettuna <3
Ja sitäkin upeampi tytär. Toivottavasti saamme lisää lapsia. Olisi elämä tyhjää muuten, eritoten sitten kun 60v kilahtaa lasiin.
Säälittää nämä ilmastonpelastaja-lapsettomat. Onneksi maailma jää minun lapsilleni.
Mutta millainen maailma niille jää? Hyvä kuitenkin että sinun elämäsi ei ole pappana tyhjää, totta kai sen rinnalla on pikkuasia millaisessa helvetissä lapsesi joutuvat elämään oman tulevaisuutensa.
Samanlainen maailma niille jää, kesällä lämmintä, talvella tulee lunta, jossakin välillä pommit tippuu. Kyllä sitä ihmisiä pelotellaan turhasta
Ymmärrän hyvin, miksi on pakko kieltää totuus ja uskotella itselleen jotain tällaista. Olisi aivan hirveää jos pitäisi avata silmät ja nähdä millainen maailma omille lapsille on jäämässä.
Denialismi on suojautumiskeino ja ihan ymmärrettävä sellainen.
Ainahan se talvella on ollut lunta, kyllä minä näen sen nytkin ikkunasta kun katson ulos niin luntahan siellä on, samalla tavalla se tulee lumi 10vuoden päästä ja 20vuoden päästä. Uskon kyllä, että näin lumisella kelillä ei ole kukaan istumassa Mannerheimintiellä, nyt kun sitä lunta on. Ainahan se kesällä on ollut hellettä, vaikkakin vuodet ei ole koskaan "veljeksiä" keskenään ollutkaan. Turhaa ihmiset hysterisoi, pitäisi ottaa rennosti, lähteä vaikka jonnekin Lappiin tai Ulkomaille lomalle. Jos joku pyöräyttää vaikka kolme mukulaa niin samalla tavalla ne sitten aikanaan ihmettelee kun lunta on
Alphamale, joka kriisin tullessa työntää päänsä tyynyn alle, sormet korviin ja siellä lallattelee että ei ole mitään hätää, kaikki on samoin jatkossakin, ei tässä mitään hätää :D
Ihan oikeasti, mitä ihmettä yhteisö tekisi tuollaisella alphamalella joka pelkää epämiellyttäviä asioita?
Kriisi? mikä kriisi on päällä? Ei tässä ole hätiä mitään kyllä. Mitähän se yhteisö sinulla sitten tekee? :D
Silmät kiinni, sormet korviin ja lisää lapsia tekemään, hopi hopi!
Ei auta kuin toivoa että pojasta polvi paranee.
kiitos, suosittelen samaa sinullekkin :)
Jonkun on näytettävä esimerkkiä ja jätettävä se touhu väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En halua riippurintoja, virtsanpidätysongelmia ja venynyttä nahkaa
Ole huoleti, 60 v kun kilahtaa mittariin niin omaat nuo kaikki ilman niitä lapsiakin😂
Mielummin nuo ottaa osana vanhenemista kuin kolmekymppisenä raskauden ja synnytyksen takia.
En minäkään selittele yhtään mitään kun en ole tilivelvollinen kenellekkään valinnoistani varsinkin kun omillani pärjään enkä halua olla riippuvainen muista ihmisistä.
Jos apua joskus on tarvinnut niin kaikesta on maksettu.
Lapsiperheet pitää kaikkea itsestäänselvyytenä hyppyyttäen lähiomaisia ilmatteeksi kuin viimeistä päivää vaatien lahjojakin jatkuvasti. Edes matkakorvauksia ei voida tarjota kun kysyin. Ne perheet eivät ole todellakaan köyhiä kun täällä kamalasti huudetaan lapsiperhe köyhyydestä, harrastustenkin ollessa kalleimmasta päästä. Kahta autookin on varaa pitää vaikka toinen olisi kotona. Jatkuvasti reissataan jossain.
Kysymys pitäisi kyllä esittää lasta haluaville. Paljon pahempaa damagea tulee täysin viattomille lapsille, kun riittävään vanhemmuuteen kykenemättömät lisääntyvät. Se, että joku ei halua lasta, ei vahingoita ketään. Ja turha vedota johonkin tuleviin veronmaksajiin, tämä ei käy pienessä mielessäkään lapsellisilla, omiin tarpeisiin ne lapset tehdään tai ollaan tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla on kaunis, upea, lapsista huolehtiva vaimo, varsin perinteinen nainen rengastettuna <3
Ja sitäkin upeampi tytär. Toivottavasti saamme lisää lapsia. Olisi elämä tyhjää muuten, eritoten sitten kun 60v kilahtaa lasiin.
Säälittää nämä ilmastonpelastaja-lapsettomat. Onneksi maailma jää minun lapsilleni.
Mutta millainen maailma niille jää? Hyvä kuitenkin että sinun elämäsi ei ole pappana tyhjää, totta kai sen rinnalla on pikkuasia millaisessa helvetissä lapsesi joutuvat elämään oman tulevaisuutensa.
Samanlainen maailma niille jää, kesällä lämmintä, talvella tulee lunta, jossakin välillä pommit tippuu. Kyllä sitä ihmisiä pelotellaan turhasta
Ymmärrän hyvin, miksi on pakko kieltää totuus ja uskotella itselleen jotain tällaista. Olisi aivan hirveää jos pitäisi avata silmät ja nähdä millainen maailma omille lapsille on jäämässä.
Denialismi on suojautumiskeino ja ihan ymmärrettävä sellainen.
Ainahan se talvella on ollut lunta, kyllä minä näen sen nytkin ikkunasta kun katson ulos niin luntahan siellä on, samalla tavalla se tulee lumi 10vuoden päästä ja 20vuoden päästä. Uskon kyllä, että näin lumisella kelillä ei ole kukaan istumassa Mannerheimintiellä, nyt kun sitä lunta on. Ainahan se kesällä on ollut hellettä, vaikkakin vuodet ei ole koskaan "veljeksiä" keskenään ollutkaan. Turhaa ihmiset hysterisoi, pitäisi ottaa rennosti, lähteä vaikka jonnekin Lappiin tai Ulkomaille lomalle. Jos joku pyöräyttää vaikka kolme mukulaa niin samalla tavalla ne sitten aikanaan ihmettelee kun lunta on
Alphamale, joka kriisin tullessa työntää päänsä tyynyn alle, sormet korviin ja siellä lallattelee että ei ole mitään hätää, kaikki on samoin jatkossakin, ei tässä mitään hätää :D
Ihan oikeasti, mitä ihmettä yhteisö tekisi tuollaisella alphamalella joka pelkää epämiellyttäviä asioita?
Kriisi? mikä kriisi on päällä? Ei tässä ole hätiä mitään kyllä. Mitähän se yhteisö sinulla sitten tekee? :D
Silmät kiinni, sormet korviin ja lisää lapsia tekemään, hopi hopi!
Ei auta kuin toivoa että pojasta polvi paranee.
kiitos, suosittelen samaa sinullekkin :)
Alphamale suosittelee kaikkia muitakin pistämään sormet korviin ja kieltäytymään näkemästä totuutta koska häntä itseään pelottaa. Voi alphamale parkaa.
(Sinullekin kirjoitetaan muuten yhdellä k:lla. Onko alphamale käynyt koulua ollenkaan vai onko vika älykkyydessä?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla on kaunis, upea, lapsista huolehtiva vaimo, varsin perinteinen nainen rengastettuna <3
Ja sitäkin upeampi tytär. Toivottavasti saamme lisää lapsia. Olisi elämä tyhjää muuten, eritoten sitten kun 60v kilahtaa lasiin.
Säälittää nämä ilmastonpelastaja-lapsettomat. Onneksi maailma jää minun lapsilleni.
Mutta millainen maailma niille jää? Hyvä kuitenkin että sinun elämäsi ei ole pappana tyhjää, totta kai sen rinnalla on pikkuasia millaisessa helvetissä lapsesi joutuvat elämään oman tulevaisuutensa.
Samanlainen maailma niille jää, kesällä lämmintä, talvella tulee lunta, jossakin välillä pommit tippuu. Kyllä sitä ihmisiä pelotellaan turhasta
Ymmärrän hyvin, miksi on pakko kieltää totuus ja uskotella itselleen jotain tällaista. Olisi aivan hirveää jos pitäisi avata silmät ja nähdä millainen maailma omille lapsille on jäämässä.
Denialismi on suojautumiskeino ja ihan ymmärrettävä sellainen.
Ainahan se talvella on ollut lunta, kyllä minä näen sen nytkin ikkunasta kun katson ulos niin luntahan siellä on, samalla tavalla se tulee lumi 10vuoden päästä ja 20vuoden päästä. Uskon kyllä, että näin lumisella kelillä ei ole kukaan istumassa Mannerheimintiellä, nyt kun sitä lunta on. Ainahan se kesällä on ollut hellettä, vaikkakin vuodet ei ole koskaan "veljeksiä" keskenään ollutkaan. Turhaa ihmiset hysterisoi, pitäisi ottaa rennosti, lähteä vaikka jonnekin Lappiin tai Ulkomaille lomalle. Jos joku pyöräyttää vaikka kolme mukulaa niin samalla tavalla ne sitten aikanaan ihmettelee kun lunta on
Alphamale, joka kriisin tullessa työntää päänsä tyynyn alle, sormet korviin ja siellä lallattelee että ei ole mitään hätää, kaikki on samoin jatkossakin, ei tässä mitään hätää :D
Ihan oikeasti, mitä ihmettä yhteisö tekisi tuollaisella alphamalella joka pelkää epämiellyttäviä asioita?
Kriisi? mikä kriisi on päällä? Ei tässä ole hätiä mitään kyllä. Mitähän se yhteisö sinulla sitten tekee? :D
Silmät kiinni, sormet korviin ja lisää lapsia tekemään, hopi hopi!
Ei auta kuin toivoa että pojasta polvi paranee.
kiitos, suosittelen samaa sinullekkin :)
Alphamale suosittelee kaikkia muitakin pistämään sormet korviin ja kieltäytymään näkemästä totuutta koska häntä itseään pelottaa. Voi alphamale parkaa.
(Sinullekin kirjoitetaan muuten yhdellä k:lla. Onko alphamale käynyt koulua ollenkaan vai onko vika älykkyydessä?)
Ketäpä se nyt tämä asia pelottaisi? Ei ketään, ainoastaan mielenterveysongelmaisia.
Vierailija kirjoitti:
Tässähän tämä nähdään. Ei lapsettomia oikeasti kiinnosta tulevaisuus, ovat kiinnostuneita ainoastaan itsestään ja omista asioistaan, vaikka hurskaasti väittävät jättäneensä lapset tekemättä ympäristön takia.
Nykyään elää niin paljon ihmisiä, että ei haittaa ketään jos osa jättää omasta tahdostaan lisääntymättä. Ihmiset eivät ole katoamassa, maapallon kestokyky väestön ylläpitoon sen sijaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nahkajazu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla on kaunis, upea, lapsista huolehtiva vaimo, varsin perinteinen nainen rengastettuna <3
Ja sitäkin upeampi tytär. Toivottavasti saamme lisää lapsia. Olisi elämä tyhjää muuten, eritoten sitten kun 60v kilahtaa lasiin.
Säälittää nämä ilmastonpelastaja-lapsettomat. Onneksi maailma jää minun lapsilleni.
Mutta millainen maailma niille jää? Hyvä kuitenkin että sinun elämäsi ei ole pappana tyhjää, totta kai sen rinnalla on pikkuasia millaisessa helvetissä lapsesi joutuvat elämään oman tulevaisuutensa.
Samanlainen maailma niille jää, kesällä lämmintä, talvella tulee lunta, jossakin välillä pommit tippuu. Kyllä sitä ihmisiä pelotellaan turhasta
Ymmärrän hyvin, miksi on pakko kieltää totuus ja uskotella itselleen jotain tällaista. Olisi aivan hirveää jos pitäisi avata silmät ja nähdä millainen maailma omille lapsille on jäämässä.
Denialismi on suojautumiskeino ja ihan ymmärrettävä sellainen.
Ainahan se talvella on ollut lunta, kyllä minä näen sen nytkin ikkunasta kun katson ulos niin luntahan siellä on, samalla tavalla se tulee lumi 10vuoden päästä ja 20vuoden päästä. Uskon kyllä, että näin lumisella kelillä ei ole kukaan istumassa Mannerheimintiellä, nyt kun sitä lunta on. Ainahan se kesällä on ollut hellettä, vaikkakin vuodet ei ole koskaan "veljeksiä" keskenään ollutkaan. Turhaa ihmiset hysterisoi, pitäisi ottaa rennosti, lähteä vaikka jonnekin Lappiin tai Ulkomaille lomalle. Jos joku pyöräyttää vaikka kolme mukulaa niin samalla tavalla ne sitten aikanaan ihmettelee kun lunta on
Alphamale, joka kriisin tullessa työntää päänsä tyynyn alle, sormet korviin ja siellä lallattelee että ei ole mitään hätää, kaikki on samoin jatkossakin, ei tässä mitään hätää :D
Ihan oikeasti, mitä ihmettä yhteisö tekisi tuollaisella alphamalella joka pelkää epämiellyttäviä asioita?
Kriisi? mikä kriisi on päällä? Ei tässä ole hätiä mitään kyllä. Mitähän se yhteisö sinulla sitten tekee? :D
Silmät kiinni, sormet korviin ja lisää lapsia tekemään, hopi hopi!
Ei auta kuin toivoa että pojasta polvi paranee.
kiitos, suosittelen samaa sinullekkin :)
Alphamale suosittelee kaikkia muitakin pistämään sormet korviin ja kieltäytymään näkemästä totuutta koska häntä itseään pelottaa. Voi alphamale parkaa.
(Sinullekin kirjoitetaan muuten yhdellä k:lla. Onko alphamale käynyt koulua ollenkaan vai onko vika älykkyydessä?)
Ketäpä se nyt tämä asia pelottaisi? Ei ketään, ainoastaan mielenterveysongelmaisia.
Alphamalea pelottaa. Hänen mukaansa lehdet pelottelevat asialla. Minä luen samoja lehtiä, mutta en koe kirjoituksia pelotteluna koska minä en pelkää. Ne ovat raskaita ja hankalia asioita, mutta aikuisen ihmisen pitää kehittää henkistä lihasta jolla pystyy asiat käsittelemään. Alphamalelta tämä kehitys on jäänyt väliin ja siksi hän ruikuttaa pää pensaassa.
Vierailija kirjoitti:
Jännänä mietintänä, mikähän olisi syntyvyys, jos miehet olisivatkin raskaina, synnyttäisivät, imettäisivät ja olisivat päävastuussa lapsesta vaikka noin ekat 5 vuotta?
Villi veikkaus että lasten saanti ja synnytys julistettaisiin laittomaksi heti jos miehet siitä olisivat vastuussa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia hankitaan täysin itsekkäistä syistä. Halutaan merkitystä omaan elämään, kokea se ihmeellinen rakkaus (jota lapsettomat eivät voi kokea), halutaan itselle sitä lapsiperhe-elämää, halutaan itselle seuraa ja turvaa vanhuuteen. Eikö tämä ole nimenomaan sitä minäminäminä ja minun tarpeet -ajattelua?
Onko se itsekkyyttä, että jättää hankkimatta lapsen, jota ei halua?
Olenko erikoistapaus. Olen 4 lapsen yksi huolta, kun mies kuoli aikaisin. Koko elämä meni penninvenytyksessä. Nyt lapset aikuisia, ja työelämässä omillaan. Itse joutuvat maksamaan kouluvelkansa. Minulle ei ole koskaan tullut mieleen panetella tai ihmetellä niitä, jotka ovat päättäneet olla tekemättä lapsia. Olen muutenkin sen verran sivistynyt ja oppinut etten muutenkaan puutu toisen elämään, mikä ei minulle kuulu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ikinä haaveillut lapsesta, en edes pienenä tyttönä leikkinyt vauvanukeilla, en halua hoivata, en myöskään pidä lapsista, ne kuluttavat liikaa energiaani ja tarvitsen paljon rauhallista aikaa itselleni jotta voin ladata akkuja. Olen 36 v ja lapsettomuus tuntuu päivä päivältä fiksummalta valinnalta. Aviomieheni on samaa mieltä. Ystävät ja sisarukset joilla on lapsia tuntuvat aina olevan ihan loppu.
Vierailija kirjoitti:
Olin kolmekymppiseksi asti sitä mieltä, että en koskaan halua lapsia ja maailma on muutenkin niin pilalla, että ei kannata lisääntyä. Elämä on niin ihanan helppoa ja yksinkertaista ilman lapsia, voi tehdä kaikkea hauskaa spontaanisti. En myöskään erityisesti pidä muiden lapsista.
Sitten jossain vaiheessa kolmenkympin jälkeen alkoi hiipiä ajatus siitä, että tämä elämä tuntuu kyllä tosi hyvä tyhjältä: käyn töissä ansaitsemassa rahaa ja harrastan juttuja, eikä elämässä ole isompia muutoksia eikä sisältöä. En ole kiinnostunut urasta eikä minusta tule mitään merkittävää harrastusteni saralla, en ole kunnianhimoinen, haluan vain tehdä jotain itselle merkittävää jolla tienaa kohtuullisesti. Heräsi ajatus, että oma perhe toisi jotain syvällisempää sisältöä elämään ja seuraavan sukupolven kasvun turvaaminen jotain suurempaa merkitystä elämään tällä pallolla. Siitä voisi saada myös jotain uskoa ja toivoa maailman tulevaisuuden suhteen. Jos hyvin käy, niin perhe piristää elämää vanhoilla päivillä. Kunhan lapset itsenäistyy ja lähtee omilleen, niin ehtii palata näihin vanhoihin rutiineihin, joissa käyn vain töissä ja viihdytän itseäni. Sitten tapasin miehenkin, jolla oli samanlaisia ajatuksia perhe-elämästä, lapsista ja maailmasta, ja nyt on esikoinen matkalla. Hyvä ja seesteinen olo, hyvä hetki tälle elämänmuutokselle tässä 35 vuoden kieppeillä.
Niin, tätähän ei kukaan kysynyt. Pointti oli ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 2 lasta, mutta emme kuulu siihen pohjasakkaa joiden on tarvetta ulista ja panetella lapsettomia, saati kysellä henkilökohtaisuuksia. Se on vain kourallinen keroituneita, jotka pälisee..
N32 kirjoitti:
Olen 32-vuotias enkä ole aivan varma siitä, haluanko lapsia vai en. Jotenkin tuntuu että tähän ikään mennessä asia pitäisi jo tietää.. Olen vähän kuin väliinputoaja tässä keskustelussa, jossa tuntuu että kaikki ovat niin varmoja siitä, että ehdottomasti halutaan lapsia/ei missään nimessä haluta lapsia. Puolisoni ei ainakaan viimeisten keskustelujemme mukaan taida haluta, joten minunkin pitäisi jotenkin selvittää itseltäni, haluanko vai en.
Suurin syy, miksi en haluaisi lapsia, on oma epävarmuuteni ja pelkoni lapsen tulevaisuudesta. Minkälaiseen maailmaan hän syntyisi? Osaisinko kasvattaa hänet täysipäiseksi, tasapainoiseksi ihmiseksi? Menestyisikö hän elämässä vai tulisiko hänestä työtön sosiaalipummi huumeidenkäyttäjä minun takiani vai minusta huolimatta? Mitä jos hän kuolisi? En tiedä kestäisinkö "epäonnistumista" lapseni kanssa, enkä nyt tarkoita sitä, että hänestä pitäisi tulla mikään miljoonikko. Luulen että huolehtisin lapsen pärjäämisestä jatkuvasti ja kokisin voimakkaasti hänen surunsa ja vastoinkäymisensä, koska sellaisia elämässä tulee. Toisaalta, yhtä voimakkaasti varmasti kokisin ilot ja onnistumiset.
En tiedä mistä pelot ja epävarmuus kumpuavat. Yhtä suuri mahdollisuushan on onnistua kasvattamaan lapsi normaaliksi ja terveeksi?
Minua on neuvottu että lapsi kannattaa hankkia, jos on yhtään sitä mieltä. Eli jos ei ole ehdottoman ein kannalla. Minkälaisia ajatuksia tämä herättää muissa? Miten te olette selvittäneet itsellenne, haluatteko lapsia vai ette? Ja onko täällä muita yhtä epävarmoja ja pelokkaita?
Olen pari vuotta sinua nuorempi ja mulla on noita samoja ajatuksia ja myös tilanne, että mies ei lasta halua. Itse en ole lasta halunnut nuorempana, olin aivan ehdoton ja yhä vieläkin olen melko paljon sitä mieltä, että lapsi ei ole kaiken vaivan ja riskin arvoinen hankinta. Jos lapsi nyt tulisi, niin se kieltämättä pilaisi suunnitelmani, koska vaihdan parhaillaan alaa ja opinnot ovat kesken eikä taloudellista tai psyykkistä valmiutta perheen perustamiseen nyt ole. Toisaalta jossain elää se pieni "entä jos sittenkin?" ja mietin, kadunko tätä myöhemmin ja olisiko se lapsi oikeasti niin aikaavievä, työmahdollisuudet tuhoava ja muutenkin epämieluisa ja työläs lisä elämääni.
Ajattelen, että niin kauan kuin lasta ei oikeasti halua ja ole valmis tekemään sille tilaa elämässään niin sitä ei pidä hankkia vain varmuuden vuoksi. Sitä ei myöskään pidä hankkia kenenkään kanssa, joka ei lasta halua ja tekisi sen vain sinua miellyttääkseen, koska vanhemmaksi "joutuminen" ei ole oikein ja saattaa johtaa myöhemmin eroon ja yksinhuoltajuuteen. Lapsi on niin iso päätös ja muuttaa koko elämän, että jos kumpikin vanhemmista ei koe vahvaa halua tehdä tätä päätöstä tuli mitä tuli niin kannattaa jättää lapsi hankkimatta. Lasta ei voi palauttaa ja siitä on kannettava vastuuta lähes parikymmentä vuotta ja usein myös senkin jälkeen. Lapsi ansaitsee rakastavat vanhemmat, ei sellaisia jotka eivät olleet valmiita, varmoja tai tietoisia siitä mihin ryhtyivät.
Vierailija kirjoitti:
Kun on köyhän perheen esikoinen ja joutunut vetämään perässään ja auttamaan moni eri tavoin nuorempia sisaruksiaan näiden vielä aikuistuttuaankin ei ole koskaan tehnyt mieli hankkia itselle lisää huolenaiheita tekemällä omia lapsia. Oma elämä tässä on tavallaan jäänyt elämättä ja tiedän, että minua ovat vanhempani kohdelleet väärin ja vaatineet minulta asioita joita lapsien ei kuuluisi hoitaa, mutta olen päättänyt olla olematta katkera ja koitan nyt ottaa kaiken sen ilon irti elämästä minkä pystyn, mennyttä ei pysty elämään uudestaan. Tiedän olevani tärkeä henkilö sisarusteni lapsille ja se osittain korvaa sen ettei omia lapsia ole.
Sama. Minä olen jo yhden lapsen joutunut kasvattamaan - itseni. Nyt aion vain olla ja elää rauhassa, kun se jäi kokematta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä 2 lasta, mutta emme kuulu siihen pohjasakkaa joiden on tarvetta ulista ja panetella lapsettomia, saati kysellä henkilökohtaisuuksia. Se on vain kourallinen keroituneita, jotka pälisee..
... Niiiin samaa minäkln ihmettelen, että mikä niillä haukkujilla mättää. Kun se menee vain niin että tyhmillä kannanotoilla lapsettomat nauraa ja pyyhkii persettään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kolmekymppiseksi asti sitä mieltä, että en koskaan halua lapsia ja maailma on muutenkin niin pilalla, että ei kannata lisääntyä. Elämä on niin ihanan helppoa ja yksinkertaista ilman lapsia, voi tehdä kaikkea hauskaa spontaanisti. En myöskään erityisesti pidä muiden lapsista.
Sitten jossain vaiheessa kolmenkympin jälkeen alkoi hiipiä ajatus siitä, että tämä elämä tuntuu kyllä tosi hyvä tyhjältä: käyn töissä ansaitsemassa rahaa ja harrastan juttuja, eikä elämässä ole isompia muutoksia eikä sisältöä. En ole kiinnostunut urasta eikä minusta tule mitään merkittävää harrastusteni saralla, en ole kunnianhimoinen, haluan vain tehdä jotain itselle merkittävää jolla tienaa kohtuullisesti. Heräsi ajatus, että oma perhe toisi jotain syvällisempää sisältöä elämään ja seuraavan sukupolven kasvun turvaaminen jotain suurempaa merkitystä elämään tällä pallolla. Siitä voisi saada myös jotain uskoa ja toivoa maailman tulevaisuuden suhteen. Jos hyvin käy, niin perhe piristää elämää vanhoilla päivillä. Kunhan lapset itsenäistyy ja lähtee omilleen, niin ehtii palata näihin vanhoihin rutiineihin, joissa käyn vain töissä ja viihdytän itseäni. Sitten tapasin miehenkin, jolla oli samanlaisia ajatuksia perhe-elämästä, lapsista ja maailmasta, ja nyt on esikoinen matkalla. Hyvä ja seesteinen olo, hyvä hetki tälle elämänmuutokselle tässä 35 vuoden kieppeillä.
Niin, tätähän ei kukaan kysynyt. Pointti oli ?
Mikä perkeleen pointti tuntemattomille. Tehkää tai olkaa tekemättä niitä lapsia. Ketään ei kiinosta, eikä ole tarpeenkaan puuttua ja ällistellä kenenkään elämää.
Vierailija kirjoitti:
Lapsia hankitaan täysin itsekkäistä syistä. Halutaan merkitystä omaan elämään, kokea se ihmeellinen rakkaus (jota lapsettomat eivät voi kokea), halutaan itselle sitä lapsiperhe-elämää, halutaan itselle seuraa ja turvaa vanhuuteen. Eikö tämä ole nimenomaan sitä minäminäminä ja minun tarpeet -ajattelua?
Onko se itsekkyyttä, että jättää hankkimatta lapsen, jota ei halua?
Tämä! Niin moni "uhrautuja" on minuakin syyttänyt itsekkääksi, kun valitsin itse lapsettomuuden. Itse puolestani säälin heidän lapsiaan. Millainen äiti on lapsiaan kohtaan, joka kokee uhrautuneensa, tehneensä epäitsekkään teon hänet tehdessään?! Jokaisen lasta haluavan tulisi miettiä, miksi lapsen haluaa, onko mitään muita syitä kuin itsekkäät syyt.
Kerronpa teille syyn valintaani jättää lapset tekemättä: Mietin tarkoin, tahtoisiko mahdollinen lapseni syntyä tällaiseen maailmaan, ja vastaus oli EI. Olen aamu-uninen ja puolisoni rytmi on vielä enemmän normista poikkeava, hänen aamunsa alkaa klo 14 ja usein aamukahvi on juotu vasta klo 16 (tehnyt ikänsä ilta-/yötyötä ja valitsi työnsä juuri luontaisen rytminsä vuoksi). Keskenämme rytmit sopivat erinomaisesti, mutta kun tämä MAAILMA ON RAKENNETTU AAMUIHMISILLE.
Kaikki on pantu pyörimään aamuihmisten rytmin mukaan. Edes eläkkeelle päässyt ei saa helpotusta tässä, vaan kaikki eläkeläistoiminta tapahtuu aamuisin tai viimeistään aamupäivällä. Oma aamu-uninen äitini jäi tämän vuoksi kaiken vanhustoiminnan ulkopuolelle. Jopa hautaan on mentävä aamuihmisten ehdoilla, hautajaisetkin pidetään klo 10-12 välillä (myös äitini hautajaiset, missä mieleeni tuli tämä irvokkuus), ja näihinkin tilaisuuksiin iltaihmiset matkustavat pitkiäkin matkoja silmät valmiiksi punaisina (univajeesta). Se, joka joutuu aina sopeutumaan ja joustamaan, on iltaihminen. Me emme saa edes mitään hyvityspisteitä koulujen pääsykokeissa ym. siitä, että lähdemme eri viivalta kuin aamurytmissä olevat, vaan päinvastoin jopa kouluissa syyllistetään aamu-unisia lapsia ja nuoria ja myös työelämässä heitä pidetään laiskoina, kun tulevat aamuvuoroon väsyneinä. - Mitenköhän aamuihmiset pärjäisivät, jos tämä maailma pyörisi iltaihmisten rytmissä? Itse vedin hienosti läpi urani em. huolimatta, mistä olen ylpeä. Mutta olihan se raskasta monina päivinä. - En halunnut, että joku muu joutuisi sellaiseen rääkkiin vuokseni, jos siis olisin tehnyt lapsen, joka olisi hyvin todennäköisesti ollut myös iltaihminen, ehkä vielä voimakkaammin kuin minä, jos olisi perinyt mieheni rytmin.
Muutenkin tämä maailma ei nyt ihan näytä niin sivistyneeltä paikalta, että olisin tahtonut tuoda tänne ihmisen, jonka olisin kasvattanut kohtelemaan muita hyvin. Turpiinhan hän olisi saanut.
- Teinkö siis itsekkäästi?!
Tuttuja ajatuksia. Oli tympeää kun ei tullut selkeää halua saada lasta niin ei ollut varma mitä tahtoo. Se on niin lopullista eikä sitä voi etukäteen kokeilla olisiko oma juttu. Minun päätöksen sinetöi puolison sairastuminen. Se ei sinänsä estä lasten hankkimista mutta pelkään ettei mies jaksa perhe elämää enkä minä jaksa lapsen hoitoa yksin.