Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?

En ole löytänyt vakaata parisuhdetta johon olisin lapsia ollut valmis hankkimaan. Minulla on aina ollut periaatteena, että lapsia en hanki minkään vuoden tai kahden parisuhteen jälkeen ja sitten erotaan lasten jäädessä yh-äidille. Haluan vakaan perhekokonaisuuden ja siihen kuuluu lähtökohtana mm. useamman vuoden vakaa parisuhde ja yhteinen omistusasunto. Ihan riittävästi näkee tätä nykyajan meininkiä, joka on täynnä nuoria naisia, jotka eivät ole enää lastensa isän kanssa. Ei ole minun juttu.

T: Nelikymppinen mies

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu kuolla yksin vanhana eikä kukaan ole läsnä ja mahdollisesti vanhanapiikana?

Erittäin hyvältä. Olen elänyt omaa elämääni haluamallani tavalla. En ole synnyttänyt tänne yhtään sielua kärsimään, tästä voin olla kuoleman hetkellä todella ylpeä ja onnellinen. En myöskään itse ole joutunut kärsimään turhaan, kehoni ei ole tuhoutunut enkä ole joutunut omistamaan elämääni toisen olennon hyysäämiseen (ja sen kamaluudesta valittamiseen).

Koska olen myös sinkku, on myös parisuhdedraamat, avioerot sun muut erittäin stressaavat ja ahdistavat kokemukset jääneet pois. Puhumattakaan rahanmenosta jonka miehen kanssa asuminen aiheuttaa! Saati sitten lapset!

Eli aivan pirun hyvältä tuntuu että olen rohkeasti elänyt tasan haluamallani tavalla.

Elämäntarkoitus on lisääntyminen, eläimetkin tekee sitä vaistomaisesti vaikka kaikki eläimet eivät ole kovin älykkäitä, mistä eläin voi tietää että sen pitää lisääntyä ja toimia oikein että poikaset säilyy hengissä, esimerkiksi lintujen lisääntyminen, pesän rakentaminen, munien hautominen, ruokkiminen, mistä nuori lintu nämä taidot oppii? Ihmiset sentään oppii kun niille kerrotaan ja opetetaan miten toimitaan..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu kuolla yksin vanhana eikä kukaan ole läsnä ja mahdollisesti vanhanapiikana?

Miksi jonkun lapsistani pitäisi olla minulle läsnä vanhanapiikana? Tekisin siis lapsen jotta hän voisi olla palvelijani kun olen vanha?

Lapsettomat ovat itsekkäitä. Pahempaa on mahdollinen lisääntymättömyydestä aiheutuva kärsimys itselle kuin mahdollinen lisääntymisestä aiheutuva kärsimys lapselle. Siksi vain epäitsekkäät sikiävät.

Miten vastauksesi liittyy mitenkään lainaamaasi kirjoittamaani tekstiin? Etenkin kun se on vielä kaiken lisäksi puppua :D.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestä lapsettomat naiset ovat reppanoita ja heikkoluonteisia. Heikot geenit karsitaan pois tällä tavalla.

Millä oikeudella sinä esität kenenkään pyytämättä besserwissermielipiteitäsi muiden yksityisiin perhesuunnitteluasioihin?

Heikkogeeninen reppana sairaalloisella muiden asioihin sekaantumisneuroosilla löytyy peilistäsi.

Mitä ihmeen merkitystä jollain suvun jatkamisella on? Kaikki me olemme samaa sukua kun tarpeeksi kauas mennään, samaa massaa joista joku lisääntyy, joku ei.

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu kuolla yksin vanhana eikä kukaan ole läsnä ja mahdollisesti vanhanapiikana?

Todella outo ajatus tehdä elämänvalintoja sillä ajatuksella, että millainen oman kuoleman hetki on. Miltä tuntui opiskella insinööriksi, kun ei niitä töitä välttämättä kuolemaansa asti tee?

Minua ei ainakaan kiinnosta pätkän vertaa jatkuuko sukuni vai ei. Minun tai kenenkään muun suvulla ei ole isossa kuvassa yhtään mitään merkitystä.

En ole löytänyt sopivaa miestä ja pitkää, luottamusta sisältävää parisuhdetta. Olen "jo" 31v. Yksin en lasta halua. Jos elämäni rakkaus nyt tupsahtaisi eteeni, saattaisin hetken vielä harkita.

Lähtökohtaisesti en ole koskaan kokenut vauvakuumetta tai mitään halua äidiksi. Tuntuu epätodennäköiseltä että mieli muuttuisi.

Lisäksi olen köyhä taiteilija, välillä elän 0-tuloilla. En tiedä olisiko lapsen hankinta järkevää siksikään.

Niinalla on 7 lasta ja maksuhäiriömerkintä... tästä syystä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu kuolla yksin vanhana eikä kukaan ole läsnä ja mahdollisesti vanhanapiikana?

Miksi jonkun lapsistani pitäisi olla minulle läsnä vanhanapiikana? Tekisin siis lapsen jotta hän voisi olla palvelijani kun olen vanha?

Lapsettomat ovat itsekkäitä. Pahempaa on mahdollinen lisääntymättömyydestä aiheutuva kärsimys itselle kuin mahdollinen lisääntymisestä aiheutuva kärsimys lapselle. Siksi vain epäitsekkäät sikiävät.

Miten vastauksesi liittyy mitenkään lainaamaasi kirjoittamaani tekstiin? Etenkin kun se on vielä kaiken lisäksi puppua :D.

Siten että lisääntyjät miettivät palvelijan tekemistä kaiken muun itsekkyyden ohella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkein syy lapsettomuuteeni on se että en enää usko miesten kykyyn rakastaa naista, enkä halua olla yksinhuoltajakaan. Voi olla, että olen lukenut liikaa tätä palstaa.

Miesten suuri suisuus. Pitkin nettiä naisille painotetaan ettei mies kaipaa naista muuhun kuin lisääntymiseen ja statuksen nostoon. Viesti meni perille.

Tältä palstalta alunperin aloin ymmärtää että mies välittää naisessa vain ulkonäöstä ja nuoruudesta. Pitkään yritin väittää vastaan ja puolustaa että toisenkinlaisia miehiä on olemassa. Sitten tajusin että mitä ihmettä minä womanspleinaan, jos miehet itse ovat tosiaan tuota mieltä niin mikä minä olen vastaan väittämään. Lopetin deittailun ja olen valmistautunut elämään ilman perhettä. 

Ei se vain tämä palsta ole. Ihan samat jutut kaikkialla muuallakin. Olen lueskellut eri palstoja siitä asti kun internet tuli. Hyvin harvinaista nähdä sellainen kommentti miehiltä, jossa naista ja pitkää parisuhdetta pitää arvossa ja tavoitteena. Ei etteikö sellaisiakin miehiä olisi olemassa. Mutta on selvää että läheskään kaikki naiset eivät sellaista miestä saa. Ja naisen pitää itsekin sitten olla hyvin laadukas, jotta saa laadukkaan ja itseään hyvin kohtelevan miehen. Mulla ei ole mahdollisuutta saada kuin joku juntti joka "huolii minut" vakipilluksi kun ei muutakaan saa ja kohtelu on sitten sen mukaista. Mulla kesti jonkin aikaa tajuta tämä asia ja ettei se miestä vaihtamalla muuksi muutu, vaan mun pitäisi muuttua ihan toisenlaiseksi kuin olen. Mikä ei vain ole mun lähtökohdilla mahdollista. Mutta tietysti on helpompaa olla yksin kun on tavallaan tajunnut tosiasiat.

Minä kanssa kuvittelin, että palstojen miesten jutut ovat jotain vitsejä, eihän kukaan noin pinnallinen voi olla. Oikeassa elämässä olen tavannut miehiä, jotka kannattavat konservatiivisia sukupuolirooleja perheessä ja ovat aika s ovinisteja, ajattelin heidätkin vain yksilöiksi. Mutta taitaa sekin olla todella yleistä oikeasti.

Hyvin ovat miesten painotukset ja hokemat menneet perille, kun tässä ketjussa moni mainitsee sen, ettei halua olla yh, koska ero todennäköisesti jossain vaiheessa tulee.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestä lapsettomat naiset ovat reppanoita ja heikkoluonteisia. Heikot geenit karsitaan pois tällä tavalla.

Tämä. Afrikkalaisella tai vaikkapa hoitsulla on paljon enemmän aikaa lisääntyä tehokkaammin kuin jollain ydinvoimaloiden suunnittelijalla.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki vanhemmat jatkuvasti valittaa kuinka kauheaa ja raskasta on elää lapsiperhe-elämää. Kuinka se vie ilon, rauhan, rahat ja parisuhteen.

Niinhän se onkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kasvatus ei vaan kiinnosta, ei ole koskaan kiinnostanut. En myös halua pilata kehoani raskaudella ja synnytyksellä.

Edelleen ajatellaan, että äiti on se lapsen ensisijainen vanhempi ja äiti jää kotiin lasta hoitamaan tämän ensimmäisinä elinvuosina, äiti joustaa jne. mutta minä en halua luopua urastani.

Erotilanteissa se on nainen, joka lapsen lähivanhemmaksi jää enkä halua enkä voi (reissutyö, olen paljon jopa viikkoja poissa kotoa) olla yh. Olen itse yh:n lapsi ja nähnyt mitä se on, joten siitäkään syystä en halua sitä. Ja eroaminen on niin yleistä, että pakko jokaisen naisen miettiä lapsiasiaa pohtiessaan, pystyykö olemaan yh.

Naiselle lapsi on niin iso riski, ettei se kannata. Jos olisin mies, voisin suostua isäksi, mutta naisen roolissa en ikinä.

Oma äitini on jo kuollut, mutta hän hyväksyi vapaaehtoisen lapsettomuuteni. Isä ei ole hyväksynyt ja tuskin hyväksyy, hänelle geenien siirtäminen eteenpäin ja suvun jatkuminen on kaikkein tärkeintä.

Sama syy. Suunnittelin kumppanuusvanhemmuutta n. 10 vuotta sitten. Isäehdokas ei halunnut sitoutua asumaan lapsen kanssa samassa maassa edes lapsen ensimmäisiä elinvuosia. Olemme kummatkin syntyperäisiä suomalaisia.

Totesin, että tällä panostuksen asteella en ole valmis vanhemmaksi. Yksinhuoltajaksi en halua.

Olen tyytyväinen valintaani.

N40+

Sama havainto kumppanuusvanhemmuudesta. Olin aikoinaan kumppanuusvanhemmuutta suunnittelevien someryhmässä. Monet naiset siellä olivat ihan skarppeja, miehillä viestit sen sijaan tyyliä "voisin tavata lasta parin tunnin ajan joka toinen sunnuntai". Tuo nyt on ihan yhtä tyhjän kanssa, mieluummin sitten vaikka äidiksi itsellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Miettikää nyt jos hyvännäköinen kaunis nainen hyvällä kropalla jättäisi lisääntymättä, niin olisihan se iso menetys mutta jos ruma tai lihava ei lisäänny niin sillä ei niin väliä.

Tajuatko että he ovat sama henkilö ennen ja jälkeen porsimisen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu kuolla yksin vanhana eikä kukaan ole läsnä ja mahdollisesti vanhanapiikana?

Miksi jonkun lapsistani pitäisi olla minulle läsnä vanhanapiikana? Tekisin siis lapsen jotta hän voisi olla palvelijani kun olen vanha?

Lapsettomat ovat itsekkäitä. Pahempaa on mahdollinen lisääntymättömyydestä aiheutuva kärsimys itselle kuin mahdollinen lisääntymisestä aiheutuva kärsimys lapselle. Siksi vain epäitsekkäät sikiävät.

Miten vastauksesi liittyy mitenkään lainaamaasi kirjoittamaani tekstiin? Etenkin kun se on vielä kaiken lisäksi puppua :D.

Siten että lisääntyjät miettivät palvelijan tekemistä kaiken muun itsekkyyden ohella.

Tuossahan haukuttiin lapsettomia itsekkäiksi?

Kommenteissa olisi hyvä olla ikä. Jos alle 45v, mieli voi hyvin muuttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu kuolla yksin vanhana eikä kukaan ole läsnä ja mahdollisesti vanhanapiikana?

Miksi jonkun lapsistani pitäisi olla minulle läsnä vanhanapiikana? Tekisin siis lapsen jotta hän voisi olla palvelijani kun olen vanha?

Lapsettomat ovat itsekkäitä. Pahempaa on mahdollinen lisääntymättömyydestä aiheutuva kärsimys itselle kuin mahdollinen lisääntymisestä aiheutuva kärsimys lapselle. Siksi vain epäitsekkäät sikiävät.

Miten vastauksesi liittyy mitenkään lainaamaasi kirjoittamaani tekstiin? Etenkin kun se on vielä kaiken lisäksi puppua :D.

Siten että lisääntyjät miettivät palvelijan tekemistä kaiken muun itsekkyyden ohella.

Tuossahan haukuttiin lapsettomia itsekkäiksi?

Ei toiminut sarkasmi siis vaikka luulin selväksi.

Vierailija kirjoitti:

Elämäntarkoitus on lisääntyminen, eläimetkin tekee sitä vaistomaisesti vaikka kaikki eläimet eivät ole kovin älykkäitä, mistä eläin voi tietää että sen pitää lisääntyä ja toimia oikein että poikaset säilyy hengissä, esimerkiksi lintujen lisääntyminen, pesän rakentaminen, munien hautominen, ruokkiminen, mistä nuori lintu nämä taidot oppii? Ihmiset sentään oppii kun niille kerrotaan ja opetetaan miten toimitaan..

No johan on taas oikein kommenttien älynväläys... Ihmiset kun vaan tyhmistyy vaikka pitäisi kaiketi olla päin vastoin. Ihmiset saastuttaa ja tuhoaa maapallon ja lopulta itsensä. Eli mitä on opittu vaikka tiedetään miten pitäisi toimia? Eläimet ovat paljon viisaampia kuin ihminen. Etkö ole käynyt kouluja kun ihmettelet että mistä se lintu taidot oppii?