Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekkyys on kyllä huipussaan tässä ketjussa, mutta: Jos te lapsettomat ihan vilpittömästi olette sitä mieltä, että lapsettomuus on teille ainoa oikea ratkaisu ja blaa blaa blaa, niin miksi sitä täytyy todistella? Ei ole pakko vastata, voi jättää koko kysymyksen omaan arvoonsa mutta ei, huudetaan suuna päänä ja todistetaan sillä mesoamisella sitä minkä me jo tiedämmekin; lapsettomat ovat itsekkäitä omaan napaan tuijottelijoita.

Ei kai sitä täällä olisi ketään todistelemassa jos ei kukaan olisi kyselemässä. Miksi sinä et halua lasta n + 1?

n = se lapsiluku, jonka haluat

Olen saanut haluamani määrän lapsia, ja antanut panokseni tälle yhteiskunnalle. Lapsettomat eivät ole antaneet mitään.

Melko alkeellista ja takapajuista että mitään muuta ei voi nykynainen tehdä nyky-yhteiskunnalle kuin vain uhrautua _tahtomattaan_ sarjatuotantoa tauotta puskevaksi synnytyskoneeksi vailla itsemääräämisoikeutta.

Etpä raukka yhtään onnelliselta vaikuta, koska silloin eläisit ilolla omaa elämääsi, sekaantumatta muiden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aune kirjoitti:

Yleensä halutaan jatkaa sukua. On erittäin läheinen ihminen omaa verta. Todella tärkeä asia, vanhempana osaa varsinkin arvostaa rohkeutta perustaa perhe.

Todellista rohkeutta on elää itse 100% vapaasti valitsemaansa elämää sekä suoda sama oikeus muillekin.

Mistä lähtien vastuunvälttelyä on sanottu rohkeudeksi?

Rautalangasta: vaikka juuri sinä haluaisit lapsia vastuineen et silti sinäkään halua kaikkia mahdollisia muita vastuita ja samoin kaikki muut kanssaihmisesi eivät halua ja siten valitsekaan juuri sitä lapsellisuusvastuuta.

Suurinta vastuuta lapsettomat välttelevät tietenkin. Ette voi edes verrata muita vastuita lapsen kasvattamiseen. Surkimukset!

Kuule ihan mitä vaan/kaikkea voi verrata, jos vaan oma ylänuppi antaa myöten. Pysy sinä toki puklu-umpiossasi.

Totta kai voi. Syöpää voi verrata sinun maailmassasi pikku haavaan. Kyllähän se haava pahempi on?

Minun lapseni ovat aikuisia, joten älä huolehdi kuin omista ripuleistasi.

Anteeksi, mutta miksi sinä besserwisserinä selostat jonkun muun maailmaa? Small minds discuss people?

Minulla voi olla mielipide vastuunvälttelijöistä ja heistä joiden maailma on oman navan ympärys

Joojoo ja samaten kellä tahansa voi olla mielipide (sinulta kenenkään pyytämättömästä) "mielipiteestäsi". Mielipide ja selostaminen ovat silti täysin eri asioita, mutta tuskinpa osaat itsereflektoida ja mennä itseesi.

Reflektoipa sinä nyt mielipiteesi!

Tuhannennen kerran rautalankaa: Te naiset jotka ette halua omia lapsia, miksette? Muut kiitos näkemiin!

Aika monennen kerran: En halua lapsia.

Miksi siihen pitää olla joku syy? Jos ei halua vaikka kampaajaksi niin pitääkö se kertoa että miksi et halua? Kun ei vaan ole esiintynyt sitä halua.

Tätä ja täten juuri tarkoitin, mutta lukutaidoton synnytyskone vaan vastaa kysymättä ja selostaa velavalintoja.

En voi kuin ihmetellä onko tuo yksi kommentoija joku kasvatuksessaan epäonnistunut äiti, joka nyt yrittää saada lohdutusta sillä että ainakin hän on parempi nainen kun hänellä sentään on lapsi(a). Outo ajatus, tiedän, mutta outoja ovat kommenttinsakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekkyys on kyllä huipussaan tässä ketjussa, mutta: Jos te lapsettomat ihan vilpittömästi olette sitä mieltä, että lapsettomuus on teille ainoa oikea ratkaisu ja blaa blaa blaa, niin miksi sitä täytyy todistella? Ei ole pakko vastata, voi jättää koko kysymyksen omaan arvoonsa mutta ei, huudetaan suuna päänä ja todistetaan sillä mesoamisella sitä minkä me jo tiedämmekin; lapsettomat ovat itsekkäitä omaan napaan tuijottelijoita.

Ei kai sitä täällä olisi ketään todistelemassa jos ei kukaan olisi kyselemässä. Miksi sinä et halua lasta n + 1?

n = se lapsiluku, jonka haluat

Olen saanut haluamani määrän lapsia, ja antanut panokseni tälle yhteiskunnalle. Lapsettomat eivät ole antaneet mitään.

Melko alkeellista ja takapajuista että mitään muuta ei voi nykynainen tehdä nyky-yhteiskunnalle kuin vain uhrautua _tahtomattaan_ sarjatuotantoa tauotta puskevaksi synnytyskoneeksi vailla itsemääräämisoikeutta.

Etpä raukka yhtään onnelliselta vaikuta, koska silloin eläisit ilolla omaa elämääsi, sekaantumatta muiden.

Minä olen saanut lapseni ihan omasta halustani. Mitä äitisi muuten tykkää, kun kutsut häntä synnytyskoneeksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat vanhempani eivät rakastaneet minua,päätin alle kouluikäisenä asian,eikä ole miestä ollut vuosiin.Mun isä oli alkoholisti,hakkasi äitiä ja tappoi itsensä kun olin alle kouluikäinen.Mun äiti ei toipunut koskaan isän kuolemasta,jouduin tekee kotitöitä n8v siivous,ikkunoiden pesu,ruoan laitto.Mun äiti ei meille juurikaan jaksanut ruokaa laittaa,usein oltiin nälässä ja jatkuvaa huutoa ym.oli siinä hyvä perhemalli , siksi ei lapsia

Luulisi että tuolla taustalla olisit halunnut tarjota rakastavan kodin lapselle kun itse jäit ilman. Vai jäikö niin pahat traumat?

Ylisukupolviset kuviot kertovat siitä, ettei kyseessä ole yksinkertainen tehtävä. Toimia varmasti paremmin kuin omat vanhemmat, välttää heidän virheet. Kyseessä on mutkikas kokonaisuus, osin tiedostamaton ja näiden käsittely voi vaatia pitkän ajan(lastentekoaika taas rajallinen).

Dunning-kruger selittää; mitä huonommin osaat, sitä enemmän yläkanttiin taitosi arvioit. Tämän kun tiedostaa, on ihan tarpeellista kriittisesti katsoa, jos ajattelee olevansa hyvinkin loistava kasvattaja, tuosta noin vain. Verrattuna heihin, jotka eivät ole niin loistavasti onnistuneet. Onko itse poikkeuslahjakas yksilö? Vai voiko olla, ettei osaa realistisesti ennakkoon arvioida omia voimavaroja, läsnäoloa ja selviytymiskeinoja. Että oikeasti voi käydä miten vain ja tuleekin rankka arki, ongelmat ihmissuhteissa, oma jaksaminen ja yhtäkkiä totuus onkin toinen kuin haavekuvissa oli.

Ihmettelen aina ihmisiä, jotka sanovat, etteivät tajunneet lapsiperhearjen realiteetteja. Miten eivät? Ne ovat syy, miksi päädyin omaan päätökseeni. Tajusin ihan hyvin ja mietin kuinka omat voimavarat riittävät. Ei itseni kannalta, vaan sen lapsen. Ei häntä voisi vasurilla hoitaa. Ihan nähtävissä ja hyvä suhteuttaa omiin taipumuksiin. Mitkä ovat omat tunnetaidot, millaisia voisi lapselle opettaa. Itseluottamus, luottamus muihin, itsetuntemus, muiden ymmärrys. Ja sitten kuinka itse kestää arkea hyvässä hengessä, läsnäolevana. Käytämme etenkin stressitilanteissa opittuja käytösmalleja ja sieltä suoraan perintönä eteenpäin.

Maailman tärkeimpiä tehtäviä, johon suhtaudutaan yllättävän hälläväliä- asenteella. Ihmeellisellä luottamuksella kun hinnan epäonnistumisesta maksavat muut. Toivotaan parasta, mutta jos ei onnaa niin minkäs teet. Lapsilla ei ole valitusoikeutta.

Kysymys on siis suuresta pelkuruudesta. Ei yllätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat vanhempani eivät rakastaneet minua,päätin alle kouluikäisenä asian,eikä ole miestä ollut vuosiin.Mun isä oli alkoholisti,hakkasi äitiä ja tappoi itsensä kun olin alle kouluikäinen.Mun äiti ei toipunut koskaan isän kuolemasta,jouduin tekee kotitöitä n8v siivous,ikkunoiden pesu,ruoan laitto.Mun äiti ei meille juurikaan jaksanut ruokaa laittaa,usein oltiin nälässä ja jatkuvaa huutoa ym.oli siinä hyvä perhemalli , siksi ei lapsia

Luulisi että tuolla taustalla olisit halunnut tarjota rakastavan kodin lapselle kun itse jäit ilman. Vai jäikö niin pahat traumat?

Ylisukupolviset kuviot kertovat siitä, ettei kyseessä ole yksinkertainen tehtävä. Toimia varmasti paremmin kuin omat vanhemmat, välttää heidän virheet. Kyseessä on mutkikas kokonaisuus, osin tiedostamaton ja näiden käsittely voi vaatia pitkän ajan(lastentekoaika taas rajallinen).

Dunning-kruger selittää; mitä huonommin osaat, sitä enemmän yläkanttiin taitosi arvioit. Tämän kun tiedostaa, on ihan tarpeellista kriittisesti katsoa, jos ajattelee olevansa hyvinkin loistava kasvattaja, tuosta noin vain. Verrattuna heihin, jotka eivät ole niin loistavasti onnistuneet. Onko itse poikkeuslahjakas yksilö? Vai voiko olla, ettei osaa realistisesti ennakkoon arvioida omia voimavaroja, läsnäoloa ja selviytymiskeinoja. Että oikeasti voi käydä miten vain ja tuleekin rankka arki, ongelmat ihmissuhteissa, oma jaksaminen ja yhtäkkiä totuus onkin toinen kuin haavekuvissa oli.

Ihmettelen aina ihmisiä, jotka sanovat, etteivät tajunneet lapsiperhearjen realiteetteja. Miten eivät? Ne ovat syy, miksi päädyin omaan päätökseeni. Tajusin ihan hyvin ja mietin kuinka omat voimavarat riittävät. Ei itseni kannalta, vaan sen lapsen. Ei häntä voisi vasurilla hoitaa. Ihan nähtävissä ja hyvä suhteuttaa omiin taipumuksiin. Mitkä ovat omat tunnetaidot, millaisia voisi lapselle opettaa. Itseluottamus, luottamus muihin, itsetuntemus, muiden ymmärrys. Ja sitten kuinka itse kestää arkea hyvässä hengessä, läsnäolevana. Käytämme etenkin stressitilanteissa opittuja käytösmalleja ja sieltä suoraan perintönä eteenpäin.

Maailman tärkeimpiä tehtäviä, johon suhtaudutaan yllättävän hälläväliä- asenteella. Ihmeellisellä luottamuksella kun hinnan epäonnistumisesta maksavat muut. Toivotaan parasta, mutta jos ei onnaa niin minkäs teet. Lapsilla ei ole valitusoikeutta.

Kysymys on siis suuresta pelkuruudesta. Ei yllätä.

No ompa tosi "rohkeata" olla välimättä muista tai suhtautua vastuisiin ylimalkaisesti. Sellaista rohkeutta en kaipaa. Eikä ole tarvetta todistella rohkeutta muutenkaan, miksi se olisi varovaisuutta ja harkitsevaisuutta tärkeämpi arvo? Ihan ala-astemeininkiä, "kato mä oon rohkeampia, uskallan hypätä vauhdista keinussa." Ja sitten ope paikkaa polvet. Kukas paikkaa aikuisten arviointikyvyttömyyden? No lasu varmaan, mutta ei se tehtyä vahinkoa poista.

Syy on se että en halua

Minulla ei yleensäkään ole tapana tehdä yhtään mitään ilman hyvää syytä. Vielä en ole keksinyt minkäänlaista syytä ryhtyä lapsia tekemään. Eipä sitä enää tarvitse miettiäkään. Se on jo myöhäistä.

Tirsk, hih kirjoitti:

Jos haluan kuulla ulinaa ja pärrsseen pärinää, niin hakeudun hoitoalalle. Saan edes palkan vastenmielisestä hoitamisesta.

Yritä juu ihmeessä tuolla järjen juoksulla hakeutua. 🤦🏼

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekkyys on kyllä huipussaan tässä ketjussa, mutta: Jos te lapsettomat ihan vilpittömästi olette sitä mieltä, että lapsettomuus on teille ainoa oikea ratkaisu ja blaa blaa blaa, niin miksi sitä täytyy todistella? Ei ole pakko vastata, voi jättää koko kysymyksen omaan arvoonsa mutta ei, huudetaan suuna päänä ja todistetaan sillä mesoamisella sitä minkä me jo tiedämmekin; lapsettomat ovat itsekkäitä omaan napaan tuijottelijoita.

Ei kai sitä täällä olisi ketään todistelemassa jos ei kukaan olisi kyselemässä. Miksi sinä et halua lasta n + 1?

n = se lapsiluku, jonka haluat

Olen saanut haluamani määrän lapsia, ja antanut panokseni tälle yhteiskunnalle. Lapsettomat eivät ole antaneet mitään.

Melko alkeellista ja takapajuista että mitään muuta ei voi nykynainen tehdä nyky-yhteiskunnalle kuin vain uhrautua _tahtomattaan_ sarjatuotantoa tauotta puskevaksi synnytyskoneeksi vailla itsemääräämisoikeutta.

Etpä raukka yhtään onnelliselta vaikuta, koska silloin eläisit ilolla omaa elämääsi, sekaantumatta muiden.

Minä olen saanut lapseni ihan omasta halustani. Mitä äitisi muuten tykkää, kun kutsut häntä synnytyskoneeksi?

Minä minä minä, minä minä minä MINÄ! Olet se sama myrkynkylväjä ja riidanlietsoja, sama levy soi ja soi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekkyys on kyllä huipussaan tässä ketjussa, mutta: Jos te lapsettomat ihan vilpittömästi olette sitä mieltä, että lapsettomuus on teille ainoa oikea ratkaisu ja blaa blaa blaa, niin miksi sitä täytyy todistella? Ei ole pakko vastata, voi jättää koko kysymyksen omaan arvoonsa mutta ei, huudetaan suuna päänä ja todistetaan sillä mesoamisella sitä minkä me jo tiedämmekin; lapsettomat ovat itsekkäitä omaan napaan tuijottelijoita.

Ei kai sitä täällä olisi ketään todistelemassa jos ei kukaan olisi kyselemässä. Miksi sinä et halua lasta n + 1?

n = se lapsiluku, jonka haluat

Olen saanut haluamani määrän lapsia, ja antanut panokseni tälle yhteiskunnalle. Lapsettomat eivät ole antaneet mitään.

Melko alkeellista ja takapajuista että mitään muuta ei voi nykynainen tehdä nyky-yhteiskunnalle kuin vain uhrautua _tahtomattaan_ sarjatuotantoa tauotta puskevaksi synnytyskoneeksi vailla itsemääräämisoikeutta.

Etpä raukka yhtään onnelliselta vaikuta, koska silloin eläisit ilolla omaa elämääsi, sekaantumatta muiden.

Minä olen saanut lapseni ihan omasta halustani. Mitä äitisi muuten tykkää, kun kutsut häntä synnytyskoneeksi?

Minä minä minä, minä minä minä MINÄ! Olet se sama myrkynkylväjä ja riidanlietsoja, sama levy soi ja soi.

Minä en käynyt henkilöön, hän kävi, joten sitä saa, mitä tilaa.

Koska kun olin parhaassa hedelmällisessä iässä, ei ollut miestä, jonka kanssa sen lapsen olisi voinut kasvattaa.  Ja nyt on jo liian myöhäistä. Se juna meni jo...

En löydä tarpeeksi tasokasta miestä.

Naiset on pilannut tän foorumin, niinku myös ihmissuhdemarkkinat.

10 naista kilpailee yhdestä suositusta miehestä.

Ei kuulu sulle! Elä omaa elämääsi!

Onkohan tämän ketjun aloittaja Suomen hallitus tai jokin sen ministeriöistä? Lapsiluvun pienentyminen läntisissä teollisuusmaissa on jos ei maailman, niin ainakin Euroopan laajuinen "ongelma". Laitoin tuon lainausmerkkeihin siksi, koska asia on lokaalisesti ongelma (työvoiman saatavuus jne) mutta globaalisti paljon suurempi ongelma on ylikansoittuminen.

Mutta tässä kun satoja sivuja jankataan yhtä ja samaa kysymystä, niin tuli vaan mieleen, että yrittääkö valtionhallinto näin juonikkaalla tavalla löytää asiaan jotain korrelaatiota?

Euroopan laajuisesti laskevaan lapsilukuun ei ole löydetty minkäänlaista selittävää tekijää. 

Onpa pitkä ketju! Täältä vanha nainen kommentoi, etten ole koskaan halunnut lapsia. Syytä en osaa valitettavasti selittää, en vain ole halunnut ja tämä on pitänyt koko ikäni. Minua se ei haittaa, toivottavasti ei muitakaan ja löysin itselleni miehen, joka hänkään ei halua lapsia. Eli näinkin voi elää - onnellisesti. Mutta kukin toki tyylillään, en arvostele ketään.

Vierailija kirjoitti:

Tirsk, hih kirjoitti:

Jos haluan kuulla ulinaa ja pärrsseen pärinää, niin hakeudun hoitoalalle. Saan edes palkan vastenmielisestä hoitamisesta.

Yritä juu ihmeessä tuolla järjen juoksulla hakeutua. 🤦🏼

Niinpä! Jos hoitoalalle meinaat, et voi kokea sitä vastenmieliseksi. Ja palkka on sen verran "huikee", että sen avulla et tule hoitamisesta kiinnostumaan.

Nautin ennemmin elämästä ja vapaudesta. Eipä tuota tarvitse paljoa miettiä.