Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmiksi päätyneet ihmiset ovat äksyjä, väsyneitä, itsekkäitä ja heillä on hirveä tarve puuttua toisten elämään väittämällä, että lisääntyminen on elämän tarkoitus. Ei muuten ole.

Lisäksi vanhemmat eivät arvosta edes itseään. Nähdään ettei omalla elämällä ole merkitystä ilman jälkikasvua.

Kuka nyt tuollaista elämää haluaisi.

Ei olla sen parempia kuin esim. virukset. Elämän tarkoitus on luoda lisää elämää, aivan kuten virukset joilla ei ole muuta tarkoitusta kuin lisääntyä, on ihmisenkin perimmäinen syy täällä oloon lisääntyminen.

Se vaan on totuus, että vasta kun saa oman lapsen ymmärtää mitä on rakkaus ja miksi olemme tässä maailmassa. Saada kasvattaa pieni ihminen aikuiseksi, ei sen suurempaa onnea ole.

Kyllä ihminen eroaa viruksista hyvin monella tapaa. Meillä on esimerkiksi hyvin monimutkainen kulttuuri ja pystymme ajattelemaan sekä mennyttä, tulevaa että nykyhetkeä.

Se on hyvin surullista, jos elämä typistyy pelkkään lisääntymiseen, onneksi on toisenlaistakin ajattelua. Eihän me kehityttäisi mihinkään, jos oltaisiin jääty eläimen tasolle ihan vaan lisääntymään.

Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.

Voi kultapieni, ei se ole joko tai, ei omasta elämästä tarvitse luopua kun saa lapsia. Niin on vääristynyt kuva lapsettomilla meidän vanhempien maailmasta. Meillä on kaikki mitä lapsettomilla ja vielä elämän tarkoitus ja suurin lahja siihen päälle. Olen pahoillani, että sinulta se puuttuu.

Sulta puuttuu se tärkein eli vapaus. En ole pahoillani sun puolesta, itseppä tuota halusit.

Vierailija kirjoitti:

Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.

Ei ollenkaan soopaa. Kyllä vanhemman ja lapsen välinen rakkaus on jotain ihan muuta kuin esim. kahden aikuisen välinen rakkaus. Mutta mitä sinulla on vastapainoksi? Minä, minä, minä.

Ja joo, totta kai lapsi lähtee elämään omaa elämäänsä. Sehän se on kaiken kasvatustyön tarkoitus. Mutta eihän lasten hankkiminen tarkoita, että luovut kaikesta omasta. Minulla on kolme lasta ja silti minulla on haastava asiantuntija-työ, harrastuksia, ystäviä jne. Ei minun elämäni mihinkään tyhjene, kun lapset muuttavat pois kotoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N45vuotta kirjoitti:

Yksinkertaisesti; tykkään elämästäni ilman lapsia. Eli että on paljon aikaa (muille läheisille sekä itselle) ja vapaus tehdä ja mennä oman mielen mukaan!

N45vuotta

Toivottavasti pidät siitä myös vanhana. Koska nykymenolla meillä ei riitä hoitajia vanhuksille, koska lapsia ei tähän maahan synny eikä tänne tule riittävästi väkeä muualtakaan.

En syyllistä niitä, jotka eivät pysty saamaan lapsia, mutta nämä jotka omasta mukavuudenhalustaan jättävät lapset tekemättä, hoitakoon itse itsensä vanhuksena. Enkä tarkoita, että omien lasten pitäisi hoitaa, ei se ole realistista, vaikka ihanteellista onkin. Tarkoitan, että kun niin suuri osa elää tässä hetkessä minä-ensin -periaatteella, niin tästä maasta loppuu nuori väki, tulevat veronmaksajat, tulevat hoitajat.

Mitäpä jos sinä hoitaisit ihan itse omat lapsesi. Miksi lapsettomien pitää verovaroin tukea lapsellisia, kun emme itse näitä palveluja käytä? Maksa ihan itse lapsesi terveydenhoito, hammashoito, neuvola, päivähoito, varhaiskasvatus, alakoulu, yläkoulu, amis, lukio, amk, yliopisto, lastensuojelun palvelut, jne, jne, jne. Maksatatte muilla. Häpeäisit. Itsekäs.

Kukas ne sinulle on aikanaan maksanut kun olet ollut lapsi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmiksi päätyneet ihmiset ovat äksyjä, väsyneitä, itsekkäitä ja heillä on hirveä tarve puuttua toisten elämään väittämällä, että lisääntyminen on elämän tarkoitus. Ei muuten ole.

Lisäksi vanhemmat eivät arvosta edes itseään. Nähdään ettei omalla elämällä ole merkitystä ilman jälkikasvua.

Kuka nyt tuollaista elämää haluaisi.

Ei olla sen parempia kuin esim. virukset. Elämän tarkoitus on luoda lisää elämää, aivan kuten virukset joilla ei ole muuta tarkoitusta kuin lisääntyä, on ihmisenkin perimmäinen syy täällä oloon lisääntyminen.

Se vaan on totuus, että vasta kun saa oman lapsen ymmärtää mitä on rakkaus ja miksi olemme tässä maailmassa. Saada kasvattaa pieni ihminen aikuiseksi, ei sen suurempaa onnea ole.

Kyllä ihminen eroaa viruksista hyvin monella tapaa. Meillä on esimerkiksi hyvin monimutkainen kulttuuri ja pystymme ajattelemaan sekä mennyttä, tulevaa että nykyhetkeä.

Se on hyvin surullista, jos elämä typistyy pelkkään lisääntymiseen, onneksi on toisenlaistakin ajattelua. Eihän me kehityttäisi mihinkään, jos oltaisiin jääty eläimen tasolle ihan vaan lisääntymään.

Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.

Voi kultapieni, ei se ole joko tai, ei omasta elämästä tarvitse luopua kun saa lapsia. Niin on vääristynyt kuva lapsettomilla meidän vanhempien maailmasta. Meillä on kaikki mitä lapsettomilla ja vielä elämän tarkoitus ja suurin lahja siihen päälle. Olen pahoillani, että sinulta se puuttuu.

Sulta puuttuu se tärkein eli vapaus. En ole pahoillani sun puolesta, itseppä tuota halusit.

Miksi vanhemmilta puuttuisi vapaus? Meillä on ihan yhtä paljon tunteja päivässä kuin muillakin. Jokainen päättää itse miten tuntinsa käyttää. Vapaus voi merkitä eri asiaa eri ihmisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N45vuotta kirjoitti:

Yksinkertaisesti; tykkään elämästäni ilman lapsia. Eli että on paljon aikaa (muille läheisille sekä itselle) ja vapaus tehdä ja mennä oman mielen mukaan!

N45vuotta

Toivottavasti pidät siitä myös vanhana. Koska nykymenolla meillä ei riitä hoitajia vanhuksille, koska lapsia ei tähän maahan synny eikä tänne tule riittävästi väkeä muualtakaan.

En syyllistä niitä, jotka eivät pysty saamaan lapsia, mutta nämä jotka omasta mukavuudenhalustaan jättävät lapset tekemättä, hoitakoon itse itsensä vanhuksena. Enkä tarkoita, että omien lasten pitäisi hoitaa, ei se ole realistista, vaikka ihanteellista onkin. Tarkoitan, että kun niin suuri osa elää tässä hetkessä minä-ensin -periaatteella, niin tästä maasta loppuu nuori väki, tulevat veronmaksajat, tulevat hoitajat.

Mitäpä jos sinä hoitaisit ihan itse omat lapsesi. Miksi lapsettomien pitää verovaroin tukea lapsellisia, kun emme itse näitä palveluja käytä? Maksa ihan itse lapsesi terveydenhoito, hammashoito, neuvola, päivähoito, varhaiskasvatus, alakoulu, yläkoulu, amis, lukio, amk, yliopisto, lastensuojelun palvelut, jne, jne, jne. Maksatatte muilla. Häpeäisit. Itsekäs.

Kukas ne sinulle on aikanaan maksanut kun olet ollut lapsi...

Samat jotka sinullekin, mutta nyt sinä käytät nämä palvelut toiseen kertaan ja minä maksan itse niitä käyttämättä. Ole hyvä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmiksi päätyneet ihmiset ovat äksyjä, väsyneitä, itsekkäitä ja heillä on hirveä tarve puuttua toisten elämään väittämällä, että lisääntyminen on elämän tarkoitus. Ei muuten ole.

Lisäksi vanhemmat eivät arvosta edes itseään. Nähdään ettei omalla elämällä ole merkitystä ilman jälkikasvua.

Kuka nyt tuollaista elämää haluaisi.

Ei olla sen parempia kuin esim. virukset. Elämän tarkoitus on luoda lisää elämää, aivan kuten virukset joilla ei ole muuta tarkoitusta kuin lisääntyä, on ihmisenkin perimmäinen syy täällä oloon lisääntyminen.

Se vaan on totuus, että vasta kun saa oman lapsen ymmärtää mitä on rakkaus ja miksi olemme tässä maailmassa. Saada kasvattaa pieni ihminen aikuiseksi, ei sen suurempaa onnea ole.

Kyllä ihminen eroaa viruksista hyvin monella tapaa. Meillä on esimerkiksi hyvin monimutkainen kulttuuri ja pystymme ajattelemaan sekä mennyttä, tulevaa että nykyhetkeä.

Se on hyvin surullista, jos elämä typistyy pelkkään lisääntymiseen, onneksi on toisenlaistakin ajattelua. Eihän me kehityttäisi mihinkään, jos oltaisiin jääty eläimen tasolle ihan vaan lisääntymään.

Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.

Voi kultapieni, ei se ole joko tai, ei omasta elämästä tarvitse luopua kun saa lapsia. Niin on vääristynyt kuva lapsettomilla meidän vanhempien maailmasta. Meillä on kaikki mitä lapsettomilla ja vielä elämän tarkoitus ja suurin lahja siihen päälle. Olen pahoillani, että sinulta se puuttuu.

Sulta puuttuu se tärkein eli vapaus. En ole pahoillani sun puolesta, itseppä tuota halusit.

Miksi vanhemmilta puuttuisi vapaus? Meillä on ihan yhtä paljon tunteja päivässä kuin muillakin. Jokainen päättää itse miten tuntinsa käyttää. Vapaus voi merkitä eri asiaa eri ihmisille.

LOL, no sinä hoidat niitä lapsia ja fasilitoit heidän elämää.

Miksi et halua lapsia -ketju = Haukutaan lapsettomia ja leikitään itse pyhimystä -ketju, taas kerran

Ei ne lapset vaan ne vanhemmat. En halua ikinä päätyä tuollaiseksi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N45vuotta kirjoitti:

Yksinkertaisesti; tykkään elämästäni ilman lapsia. Eli että on paljon aikaa (muille läheisille sekä itselle) ja vapaus tehdä ja mennä oman mielen mukaan!

N45vuotta

Toivottavasti pidät siitä myös vanhana. Koska nykymenolla meillä ei riitä hoitajia vanhuksille, koska lapsia ei tähän maahan synny eikä tänne tule riittävästi väkeä muualtakaan.

En syyllistä niitä, jotka eivät pysty saamaan lapsia, mutta nämä jotka omasta mukavuudenhalustaan jättävät lapset tekemättä, hoitakoon itse itsensä vanhuksena. Enkä tarkoita, että omien lasten pitäisi hoitaa, ei se ole realistista, vaikka ihanteellista onkin. Tarkoitan, että kun niin suuri osa elää tässä hetkessä minä-ensin -periaatteella, niin tästä maasta loppuu nuori väki, tulevat veronmaksajat, tulevat hoitajat.

Mitäpä jos sinä hoitaisit ihan itse omat lapsesi. Miksi lapsettomien pitää verovaroin tukea lapsellisia, kun emme itse näitä palveluja käytä? Maksa ihan itse lapsesi terveydenhoito, hammashoito, neuvola, päivähoito, varhaiskasvatus, alakoulu, yläkoulu, amis, lukio, amk, yliopisto, lastensuojelun palvelut, jne, jne, jne. Maksatatte muilla. Häpeäisit. Itsekäs.

Kukas ne sinulle on aikanaan maksanut kun olet ollut lapsi...

Samat jotka sinullekin, mutta nyt sinä käytät nämä palvelut toiseen kertaan ja minä maksan itse niitä käyttämättä. Ole hyvä!

Olet selvästi elämän katkeroittama. Toivottavasti löydät elämällesi jonkin tarkoituksen ja löydät rauhan itsesi kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmiksi päätyneet ihmiset ovat äksyjä, väsyneitä, itsekkäitä ja heillä on hirveä tarve puuttua toisten elämään väittämällä, että lisääntyminen on elämän tarkoitus. Ei muuten ole.

Lisäksi vanhemmat eivät arvosta edes itseään. Nähdään ettei omalla elämällä ole merkitystä ilman jälkikasvua.

Kuka nyt tuollaista elämää haluaisi.

Ei olla sen parempia kuin esim. virukset. Elämän tarkoitus on luoda lisää elämää, aivan kuten virukset joilla ei ole muuta tarkoitusta kuin lisääntyä, on ihmisenkin perimmäinen syy täällä oloon lisääntyminen.

Se vaan on totuus, että vasta kun saa oman lapsen ymmärtää mitä on rakkaus ja miksi olemme tässä maailmassa. Saada kasvattaa pieni ihminen aikuiseksi, ei sen suurempaa onnea ole.

Kyllä ihminen eroaa viruksista hyvin monella tapaa. Meillä on esimerkiksi hyvin monimutkainen kulttuuri ja pystymme ajattelemaan sekä mennyttä, tulevaa että nykyhetkeä.

Se on hyvin surullista, jos elämä typistyy pelkkään lisääntymiseen, onneksi on toisenlaistakin ajattelua. Eihän me kehityttäisi mihinkään, jos oltaisiin jääty eläimen tasolle ihan vaan lisääntymään.

Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.

Voi kultapieni, ei se ole joko tai, ei omasta elämästä tarvitse luopua kun saa lapsia. Niin on vääristynyt kuva lapsettomilla meidän vanhempien maailmasta. Meillä on kaikki mitä lapsettomilla ja vielä elämän tarkoitus ja suurin lahja siihen päälle. Olen pahoillani, että sinulta se puuttuu.

Sulta puuttuu se tärkein eli vapaus. En ole pahoillani sun puolesta, itseppä tuota halusit.

Miksi vanhemmilta puuttuisi vapaus? Meillä on ihan yhtä paljon tunteja päivässä kuin muillakin. Jokainen päättää itse miten tuntinsa käyttää. Vapaus voi merkitä eri asiaa eri ihmisille.

LOL, no sinä hoidat niitä lapsia ja fasilitoit heidän elämää.

LOL ja se tarkoittaa minulle vapautta, koska saan elää omanlaistani elämää ja koen että elämälläni on tarkoitus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.

Ei ollenkaan soopaa. Kyllä vanhemman ja lapsen välinen rakkaus on jotain ihan muuta kuin esim. kahden aikuisen välinen rakkaus. Mutta mitä sinulla on vastapainoksi? Minä, minä, minä.

Ja joo, totta kai lapsi lähtee elämään omaa elämäänsä. Sehän se on kaiken kasvatustyön tarkoitus. Mutta eihän lasten hankkiminen tarkoita, että luovut kaikesta omasta. Minulla on kolme lasta ja silti minulla on haastava asiantuntija-työ, harrastuksia, ystäviä jne. Ei minun elämäni mihinkään tyhjene, kun lapset muuttavat pois kotoa.

Kaikilla meillä on kokemus vanhempi-lapsi rakkaudesta/rakkaudettomuudesta. Ainakin itse olen ollut lapsi ja minulla on vanhemmat.

Minusta sinä olet hyvin itsekkään oloinen, hirveä tarve ja hätä määritellä toisten elämäntarkoitusta ja rakkautta. Ja tarvitset toisen ihmisen tekemään elämästäsi jotain. Hirvittävän itsekästä. Ultimaattisen itsekästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.

Ei ollenkaan soopaa. Kyllä vanhemman ja lapsen välinen rakkaus on jotain ihan muuta kuin esim. kahden aikuisen välinen rakkaus. Mutta mitä sinulla on vastapainoksi? Minä, minä, minä.

Ja joo, totta kai lapsi lähtee elämään omaa elämäänsä. Sehän se on kaiken kasvatustyön tarkoitus. Mutta eihän lasten hankkiminen tarkoita, että luovut kaikesta omasta. Minulla on kolme lasta ja silti minulla on haastava asiantuntija-työ, harrastuksia, ystäviä jne. Ei minun elämäni mihinkään tyhjene, kun lapset muuttavat pois kotoa.

Luuletko, että kaikki vanhemmat todella rakastavat lastaan/lapsiaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N45vuotta kirjoitti:

Yksinkertaisesti; tykkään elämästäni ilman lapsia. Eli että on paljon aikaa (muille läheisille sekä itselle) ja vapaus tehdä ja mennä oman mielen mukaan!

N45vuotta

Toivottavasti pidät siitä myös vanhana. Koska nykymenolla meillä ei riitä hoitajia vanhuksille, koska lapsia ei tähän maahan synny eikä tänne tule riittävästi väkeä muualtakaan.

En syyllistä niitä, jotka eivät pysty saamaan lapsia, mutta nämä jotka omasta mukavuudenhalustaan jättävät lapset tekemättä, hoitakoon itse itsensä vanhuksena. Enkä tarkoita, että omien lasten pitäisi hoitaa, ei se ole realistista, vaikka ihanteellista onkin. Tarkoitan, että kun niin suuri osa elää tässä hetkessä minä-ensin -periaatteella, niin tästä maasta loppuu nuori väki, tulevat veronmaksajat, tulevat hoitajat.

Mitäpä jos sinä hoitaisit ihan itse omat lapsesi. Miksi lapsettomien pitää verovaroin tukea lapsellisia, kun emme itse näitä palveluja käytä? Maksa ihan itse lapsesi terveydenhoito, hammashoito, neuvola, päivähoito, varhaiskasvatus, alakoulu, yläkoulu, amis, lukio, amk, yliopisto, lastensuojelun palvelut, jne, jne, jne. Maksatatte muilla. Häpeäisit. Itsekäs.

Kukas ne sinulle on aikanaan maksanut kun olet ollut lapsi...

Samat jotka sinullekin, mutta nyt sinä käytät nämä palvelut toiseen kertaan ja minä maksan itse niitä käyttämättä. Ole hyvä!

Olet selvästi elämän katkeroittama. Toivottavasti löydät elämällesi jonkin tarkoituksen ja löydät rauhan itsesi kanssa.

En ole, syrjintää en siedä ja sitä sinä teet, yrität syrjiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.

Ei ollenkaan soopaa. Kyllä vanhemman ja lapsen välinen rakkaus on jotain ihan muuta kuin esim. kahden aikuisen välinen rakkaus. Mutta mitä sinulla on vastapainoksi? Minä, minä, minä.

Ja joo, totta kai lapsi lähtee elämään omaa elämäänsä. Sehän se on kaiken kasvatustyön tarkoitus. Mutta eihän lasten hankkiminen tarkoita, että luovut kaikesta omasta. Minulla on kolme lasta ja silti minulla on haastava asiantuntija-työ, harrastuksia, ystäviä jne. Ei minun elämäni mihinkään tyhjene, kun lapset muuttavat pois kotoa.

Kaikilla meillä on kokemus vanhempi-lapsi rakkaudesta/rakkaudettomuudesta. Ainakin itse olen ollut lapsi ja minulla on vanhemmat.

Minusta sinä olet hyvin itsekkään oloinen, hirveä tarve ja hätä määritellä toisten elämäntarkoitusta ja rakkautta. Ja tarvitset toisen ihmisen tekemään elämästäsi jotain. Hirvittävän itsekästä. Ultimaattisen itsekästä.

Kauhean katkeria nämä lapsettomat. Kannattaisi heidän hankkia lapsia niin näkisivät omaa napaansa pidemmälle. Elämä on elämisen arvoista kun saa jälkikasvua, se se on onnea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.

Ei ollenkaan soopaa. Kyllä vanhemman ja lapsen välinen rakkaus on jotain ihan muuta kuin esim. kahden aikuisen välinen rakkaus. Mutta mitä sinulla on vastapainoksi? Minä, minä, minä.

Ja joo, totta kai lapsi lähtee elämään omaa elämäänsä. Sehän se on kaiken kasvatustyön tarkoitus. Mutta eihän lasten hankkiminen tarkoita, että luovut kaikesta omasta. Minulla on kolme lasta ja silti minulla on haastava asiantuntija-työ, harrastuksia, ystäviä jne. Ei minun elämäni mihinkään tyhjene, kun lapset muuttavat pois kotoa.

Luuletko, että kaikki vanhemmat todella rakastavat lastaan/lapsiaan?

Hirvittävän paljon on juttuja, ihan joka päivä lehdet täynnä, siitä kun vanhemmat satuttavat mitä hirveimmillä tavoilla lapsiaan. Rakkautta? Pah.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.

Ei ollenkaan soopaa. Kyllä vanhemman ja lapsen välinen rakkaus on jotain ihan muuta kuin esim. kahden aikuisen välinen rakkaus. Mutta mitä sinulla on vastapainoksi? Minä, minä, minä.

Ja joo, totta kai lapsi lähtee elämään omaa elämäänsä. Sehän se on kaiken kasvatustyön tarkoitus. Mutta eihän lasten hankkiminen tarkoita, että luovut kaikesta omasta. Minulla on kolme lasta ja silti minulla on haastava asiantuntija-työ, harrastuksia, ystäviä jne. Ei minun elämäni mihinkään tyhjene, kun lapset muuttavat pois kotoa.

Kaikilla meillä on kokemus vanhempi-lapsi rakkaudesta/rakkaudettomuudesta. Ainakin itse olen ollut lapsi ja minulla on vanhemmat.

Minusta sinä olet hyvin itsekkään oloinen, hirveä tarve ja hätä määritellä toisten elämäntarkoitusta ja rakkautta. Ja tarvitset toisen ihmisen tekemään elämästäsi jotain. Hirvittävän itsekästä. Ultimaattisen itsekästä.

Kauhean katkeria nämä lapsettomat. Kannattaisi heidän hankkia lapsia niin näkisivät omaa napaansa pidemmälle. Elämä on elämisen arvoista kun saa jälkikasvua, se se on onnea.

Onneksi sinä vaikutat hyvin onnelliselta ja rakastavalta. Miksi olet katkera lapsettomille? Itseppä valitsit toisin. Ihan itse. Kanna vastuusi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.

Ei ollenkaan soopaa. Kyllä vanhemman ja lapsen välinen rakkaus on jotain ihan muuta kuin esim. kahden aikuisen välinen rakkaus. Mutta mitä sinulla on vastapainoksi? Minä, minä, minä.

Ja joo, totta kai lapsi lähtee elämään omaa elämäänsä. Sehän se on kaiken kasvatustyön tarkoitus. Mutta eihän lasten hankkiminen tarkoita, että luovut kaikesta omasta. Minulla on kolme lasta ja silti minulla on haastava asiantuntija-työ, harrastuksia, ystäviä jne. Ei minun elämäni mihinkään tyhjene, kun lapset muuttavat pois kotoa.

Luuletko, että kaikki vanhemmat todella rakastavat lastaan/lapsiaan?

Hirvittävän paljon on juttuja, ihan joka päivä lehdet täynnä, siitä kun vanhemmat satuttavat mitä hirveimmillä tavoilla lapsiaan. Rakkautta? Pah.

Mielenvikaisia sellaiset, kuten kaikki jotka satuttavat toista, aikuista tai lasta. Normaali ihminen ei satuta toista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmiksi päätyneet ihmiset ovat äksyjä, väsyneitä, itsekkäitä ja heillä on hirveä tarve puuttua toisten elämään väittämällä, että lisääntyminen on elämän tarkoitus. Ei muuten ole.

Lisäksi vanhemmat eivät arvosta edes itseään. Nähdään ettei omalla elämällä ole merkitystä ilman jälkikasvua.

Kuka nyt tuollaista elämää haluaisi.

Ei olla sen parempia kuin esim. virukset. Elämän tarkoitus on luoda lisää elämää, aivan kuten virukset joilla ei ole muuta tarkoitusta kuin lisääntyä, on ihmisenkin perimmäinen syy täällä oloon lisääntyminen.

Se vaan on totuus, että vasta kun saa oman lapsen ymmärtää mitä on rakkaus ja miksi olemme tässä maailmassa. Saada kasvattaa pieni ihminen aikuiseksi, ei sen suurempaa onnea ole.

Kyllä ihminen eroaa viruksista hyvin monella tapaa. Meillä on esimerkiksi hyvin monimutkainen kulttuuri ja pystymme ajattelemaan sekä mennyttä, tulevaa että nykyhetkeä.

Se on hyvin surullista, jos elämä typistyy pelkkään lisääntymiseen, onneksi on toisenlaistakin ajattelua. Eihän me kehityttäisi mihinkään, jos oltaisiin jääty eläimen tasolle ihan vaan lisääntymään.

Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.

Voi kultapieni, ei se ole joko tai, ei omasta elämästä tarvitse luopua kun saa lapsia. Niin on vääristynyt kuva lapsettomilla meidän vanhempien maailmasta. Meillä on kaikki mitä lapsettomilla ja vielä elämän tarkoitus ja suurin lahja siihen päälle. Olen pahoillani, että sinulta se puuttuu.

Sulta puuttuu se tärkein eli vapaus. En ole pahoillani sun puolesta, itseppä tuota halusit.

Miksi vanhemmilta puuttuisi vapaus? Meillä on ihan yhtä paljon tunteja päivässä kuin muillakin. Jokainen päättää itse miten tuntinsa käyttää. Vapaus voi merkitä eri asiaa eri ihmisille.

LOL, no sinä hoidat niitä lapsia ja fasilitoit heidän elämää.

LOL ja se tarkoittaa minulle vapautta, koska saan elää omanlaistani elämää ja koen että elämälläni on tarkoitus

Surullista ja myös itsekästä, että tarvitset toisen ihmisen tuomaan sinulle elämäntarkoituksen. Et itsenäsi riitä? Minä riitän

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.

Ei ollenkaan soopaa. Kyllä vanhemman ja lapsen välinen rakkaus on jotain ihan muuta kuin esim. kahden aikuisen välinen rakkaus. Mutta mitä sinulla on vastapainoksi? Minä, minä, minä.

Ja joo, totta kai lapsi lähtee elämään omaa elämäänsä. Sehän se on kaiken kasvatustyön tarkoitus. Mutta eihän lasten hankkiminen tarkoita, että luovut kaikesta omasta. Minulla on kolme lasta ja silti minulla on haastava asiantuntija-työ, harrastuksia, ystäviä jne. Ei minun elämäni mihinkään tyhjene, kun lapset muuttavat pois kotoa.

Kaikilla meillä on kokemus vanhempi-lapsi rakkaudesta/rakkaudettomuudesta. Ainakin itse olen ollut lapsi ja minulla on vanhemmat.

Minusta sinä olet hyvin itsekkään oloinen, hirveä tarve ja hätä määritellä toisten elämäntarkoitusta ja rakkautta. Ja tarvitset toisen ihmisen tekemään elämästäsi jotain. Hirvittävän itsekästä. Ultimaattisen itsekästä.

Kauhean katkeria nämä lapsettomat. Kannattaisi heidän hankkia lapsia niin näkisivät omaa napaansa pidemmälle. Elämä on elämisen arvoista kun saa jälkikasvua, se se on onnea.

Onneksi sinä vaikutat hyvin onnelliselta ja rakastavalta. Miksi olet katkera lapsettomille? Itseppä valitsit toisin. Ihan itse. Kanna vastuusi.

Surettaa teidän puolesta. Taidatte syvimmässänne tietää mitä menetätte kun ette uskalla lapsia hankkia, siitäkö tuo katkeruus. Toivon sinulle rauhaa ja onnea kaikesta huolimatta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.

Ei ollenkaan soopaa. Kyllä vanhemman ja lapsen välinen rakkaus on jotain ihan muuta kuin esim. kahden aikuisen välinen rakkaus. Mutta mitä sinulla on vastapainoksi? Minä, minä, minä.

Ja joo, totta kai lapsi lähtee elämään omaa elämäänsä. Sehän se on kaiken kasvatustyön tarkoitus. Mutta eihän lasten hankkiminen tarkoita, että luovut kaikesta omasta. Minulla on kolme lasta ja silti minulla on haastava asiantuntija-työ, harrastuksia, ystäviä jne. Ei minun elämäni mihinkään tyhjene, kun lapset muuttavat pois kotoa.

Kaikilla meillä on kokemus vanhempi-lapsi rakkaudesta/rakkaudettomuudesta. Ainakin itse olen ollut lapsi ja minulla on vanhemmat.

Minusta sinä olet hyvin itsekkään oloinen, hirveä tarve ja hätä määritellä toisten elämäntarkoitusta ja rakkautta. Ja tarvitset toisen ihmisen tekemään elämästäsi jotain. Hirvittävän itsekästä. Ultimaattisen itsekästä.

Kauhean katkeria nämä lapsettomat. Kannattaisi heidän hankkia lapsia niin näkisivät omaa napaansa pidemmälle. Elämä on elämisen arvoista kun saa jälkikasvua, se se on onnea.

Mä olisin katkera, jos mut olisi pakotettu synnytyskoneeksi. Nyt olen onnellinen kun saan elää hyvää elämää!

Lukasepa vaikka varhaiskasvatuksen hätähuutoja -ketju täältä ja ihastele mitä jaloja pyhimyksiä äitylit osaavat lapsilleen olla. Jatka sitten narsistiset vanhemmat, vauva mummun terapialeluna, lapsuudenperheiden kieroutuneet säännöt, elämän pilaava erityislapset yms. yms. yms. ketjut... niin paljon vanhempia, jotka eivät ainoastaan ole rakastamatta lapsiaan, myös rääkkäävät heitä kamalilla tavoilla. Lisää esimerkkejä voit lukea koska tahansa ihan vaan päivän uutisista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.

Ei ollenkaan soopaa. Kyllä vanhemman ja lapsen välinen rakkaus on jotain ihan muuta kuin esim. kahden aikuisen välinen rakkaus. Mutta mitä sinulla on vastapainoksi? Minä, minä, minä.

Ja joo, totta kai lapsi lähtee elämään omaa elämäänsä. Sehän se on kaiken kasvatustyön tarkoitus. Mutta eihän lasten hankkiminen tarkoita, että luovut kaikesta omasta. Minulla on kolme lasta ja silti minulla on haastava asiantuntija-työ, harrastuksia, ystäviä jne. Ei minun elämäni mihinkään tyhjene, kun lapset muuttavat pois kotoa.

Luuletko, että kaikki vanhemmat todella rakastavat lastaan/lapsiaan?

Hirvittävän paljon on juttuja, ihan joka päivä lehdet täynnä, siitä kun vanhemmat satuttavat mitä hirveimmillä tavoilla lapsiaan. Rakkautta? Pah.

Mielenvikaisia sellaiset, kuten kaikki jotka satuttavat toista, aikuista tai lasta. Normaali ihminen ei satuta toista

Paljon on sitten mielenvikaisia juuri vanhemmissa. Ja hei vanhemmat, kun katsotaan isossa kuvassa sitä miten lapset ja nuoret voivat tänä päivänä, niin miten meni noin niinkuin omasta mielestä?!