Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?
Mitä vanhempasi ajattelee kun et jatka sukua?
Jos olisit halunut perustaa perheen etkä saanut lapsia niin mikä siihen johti?
Kommentit (5304)
Vierailija kirjoitti:
N45vuotta kirjoitti:
Yksinkertaisesti; tykkään elämästäni ilman lapsia. Eli että on paljon aikaa (muille läheisille sekä itselle) ja vapaus tehdä ja mennä oman mielen mukaan!
N45vuotta
Toivottavasti pidät siitä myös vanhana. Koska nykymenolla meillä ei riitä hoitajia vanhuksille, koska lapsia ei tähän maahan synny eikä tänne tule riittävästi väkeä muualtakaan.
En syyllistä niitä, jotka eivät pysty saamaan lapsia, mutta nämä jotka omasta mukavuudenhalustaan jättävät lapset tekemättä, hoitakoon itse itsensä vanhuksena. Enkä tarkoita, että omien lasten pitäisi hoitaa, ei se ole realistista, vaikka ihanteellista onkin. Tarkoitan, että kun niin suuri osa elää tässä hetkessä minä-ensin -periaatteella, niin tästä maasta loppuu nuori väki, tulevat veronmaksajat, tulevat hoitajat.
Mitä mieltä olet siitä, että nykynuorten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet, eivätkä saa apua. Nuorelle väelle ei kasvavassa määrin oikein pystytä antamaan hyviä eväitä tullakseen veronmaksajaksi. Koulutus sakkaa, palvelut sakkaa, on kaikenmoista perhesäätöä. Käyttävät hyvin paljon palveluita, jos niitä edes saavat. On realismi ja idealismi. Nykynuorille yritetään antaa tehtäväksi sössittyjen asioiden korjaaminen. Ei ole kunnollisia rakententeita, avioerojen yleistyminen näkyy jo parin sukupolven voimavaroissa (tätä pidän rakenteellisesti yhtenä suurena tekijänä ihmisten pahoinvointiin, vaikkei sitä oikein nähdä). Ihmiset ovat harvinaisen sekaisin. Hommat on romahdutettu hitaasti mutta varmasti ja sitten puhutaan jostain onnistuneesta jatkumosta. Lisäksi kun kestävyysvaje on jo syntynyt, menee sen korjaamiseen monta minta sukupolvea ja tämä edellyttäisi myös suotuisat olosuhteet. Ei näköpiirissä tämän kurominen umpeen, maito kaatui jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N45vuotta kirjoitti:
Yksinkertaisesti; tykkään elämästäni ilman lapsia. Eli että on paljon aikaa (muille läheisille sekä itselle) ja vapaus tehdä ja mennä oman mielen mukaan!
N45vuotta
Toivottavasti pidät siitä myös vanhana. Koska nykymenolla meillä ei riitä hoitajia vanhuksille, koska lapsia ei tähän maahan synny eikä tänne tule riittävästi väkeä muualtakaan.
En syyllistä niitä, jotka eivät pysty saamaan lapsia, mutta nämä jotka omasta mukavuudenhalustaan jättävät lapset tekemättä, hoitakoon itse itsensä vanhuksena. Enkä tarkoita, että omien lasten pitäisi hoitaa, ei se ole realistista, vaikka ihanteellista onkin. Tarkoitan, että kun niin suuri osa elää tässä hetkessä minä-ensin -periaatteella, niin tästä maasta loppuu nuori väki, tulevat veronmaksajat, tulevat hoitajat.
Mitä mieltä olet siitä, että nykynuorten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet, eivätkä saa apua. Nuorelle väelle ei kasvavassa määrin oikein pystytä antamaan hyviä eväitä tullakseen veronmaksajaksi. Koulutus sakkaa, palvelut sakkaa, on kaikenmoista perhesäätöä. Käyttävät hyvin paljon palveluita, jos niitä edes saavat. On realismi ja idealismi. Nykynuorille yritetään antaa tehtäväksi sössittyjen asioiden korjaaminen. Ei ole kunnollisia rakententeita, avioerojen yleistyminen näkyy jo parin sukupolven voimavaroissa (tätä pidän rakenteellisesti yhtenä suurena tekijänä ihmisten pahoinvointiin, vaikkei sitä oikein nähdä). Ihmiset ovat harvinaisen sekaisin. Hommat on romahdutettu hitaasti mutta varmasti ja sitten puhutaan jostain onnistuneesta jatkumosta. Lisäksi kun kestävyysvaje on jo syntynyt, menee sen korjaamiseen monta minta sukupolvea ja tämä edellyttäisi myös suotuisat olosuhteet. Ei näköpiirissä tämän kurominen umpeen, maito kaatui jo.
Normaalia, että heikoimmat eivät luonnossa lisäänny. Vain vahvimmat selviävät. Meidän vahvimpien, jotka jälkipolvia tekevät, heidän jälkeläisensä ovat ne jotka jatkavat sukupolvia eteenpäin.
Hassua että joku määrittelee itsensä sen perusteella onko hänellä lapsia vai ei, ja vielä erikseen sen perusteella haluaako hän lapsia tällä hetkellä vai ei.
Tuohan on sama kun määrittelisi itsensä vanhemmaksi, ja katsoisi ainoastaan sitä kautta maailmaa. Teen näin koska olen äiti/isä, minä äitinä/isänä olen tätä mieltä jne.
Vielä hauskempaa on se että määritellään itsensä sitä kautta mitä itsellä ei ole, ja mitä itse ei halua. Minä en halua moottorikelkkaa, joten määrittelen itseni vapaaehtoisesti moottorikelkattomaksi, ja lähden kaikkeen keskusteluun siitä pisteestä.
:D
Minä olen kahden vaiheilla, että haluanko yrittää saada lasta vai en. Tai onhan meitä kaksi tässä miettimässä. Olen aika introvertti ihminen ja tarvitsen paljon omaa aikaa palautumiseen. Lisäksi kärsin välillä päiväkausia kestävistä migreenikohtausten sarjoista ja olen silloin aivan puhki. Ihan tosissani mietin, että jaksanko minä huolehtia toisesta ihmisestä, vaikka olisihan mies toki apuna. Ehkä asiat järjestyisivät kuitenkin. Pelottaa vain oma jaksaminen.
Vierailija kirjoitti:
Hassua että joku määrittelee itsensä sen perusteella onko hänellä lapsia vai ei, ja vielä erikseen sen perusteella haluaako hän lapsia tällä hetkellä vai ei.
Tuohan on sama kun määrittelisi itsensä vanhemmaksi, ja katsoisi ainoastaan sitä kautta maailmaa. Teen näin koska olen äiti/isä, minä äitinä/isänä olen tätä mieltä jne.
Vielä hauskempaa on se että määritellään itsensä sitä kautta mitä itsellä ei ole, ja mitä itse ei halua. Minä en halua moottorikelkkaa, joten määrittelen itseni vapaaehtoisesti moottorikelkattomaksi, ja lähden kaikkeen keskusteluun siitä pisteestä.
:D
No näin juuri. Naurettavaa :D minulla on vapaus koska minulla ei ole moottorikelkkaa enkä sellaista riesakseni haluakaan, ne joilla on moottorikelkka eivät voi ymmärtää miten kivaa on kun ei ole moottorikelkkaa :D ja kaikki me ollaan kuitenkin eletty elämää ilman moottorikelkkaa. Siis ihan pelleilyä nuo vela hommat. Pitää vaan keksiä jotain selitystä sille elämänsä tyhjiölle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että joku määrittelee itsensä sen perusteella onko hänellä lapsia vai ei, ja vielä erikseen sen perusteella haluaako hän lapsia tällä hetkellä vai ei.
Tuohan on sama kun määrittelisi itsensä vanhemmaksi, ja katsoisi ainoastaan sitä kautta maailmaa. Teen näin koska olen äiti/isä, minä äitinä/isänä olen tätä mieltä jne.
Vielä hauskempaa on se että määritellään itsensä sitä kautta mitä itsellä ei ole, ja mitä itse ei halua. Minä en halua moottorikelkkaa, joten määrittelen itseni vapaaehtoisesti moottorikelkattomaksi, ja lähden kaikkeen keskusteluun siitä pisteestä.
:D
No näin juuri. Naurettavaa :D minulla on vapaus koska minulla ei ole moottorikelkkaa enkä sellaista riesakseni haluakaan, ne joilla on moottorikelkka eivät voi ymmärtää miten kivaa on kun ei ole moottorikelkkaa :D ja kaikki me ollaan kuitenkin eletty elämää ilman moottorikelkkaa. Siis ihan pelleilyä nuo vela hommat. Pitää vaan keksiä jotain selitystä sille elämänsä tyhjiölle.
Onko moottorikelkka sama kuin lapsi? Meneppä vielä kouluun, se on peruskoulu-pohjalta ponnistaminen just tätä tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että joku määrittelee itsensä sen perusteella onko hänellä lapsia vai ei, ja vielä erikseen sen perusteella haluaako hän lapsia tällä hetkellä vai ei.
Tuohan on sama kun määrittelisi itsensä vanhemmaksi, ja katsoisi ainoastaan sitä kautta maailmaa. Teen näin koska olen äiti/isä, minä äitinä/isänä olen tätä mieltä jne.
Vielä hauskempaa on se että määritellään itsensä sitä kautta mitä itsellä ei ole, ja mitä itse ei halua. Minä en halua moottorikelkkaa, joten määrittelen itseni vapaaehtoisesti moottorikelkattomaksi, ja lähden kaikkeen keskusteluun siitä pisteestä.
:D
No näin juuri. Naurettavaa :D minulla on vapaus koska minulla ei ole moottorikelkkaa enkä sellaista riesakseni haluakaan, ne joilla on moottorikelkka eivät voi ymmärtää miten kivaa on kun ei ole moottorikelkkaa :D ja kaikki me ollaan kuitenkin eletty elämää ilman moottorikelkkaa. Siis ihan pelleilyä nuo vela hommat. Pitää vaan keksiä jotain selitystä sille elämänsä tyhjiölle.
Tyhjyys taitaa olla sulla itsellä, kun toisten lapsettomuus nostattaa noin vihaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N45vuotta kirjoitti:
Yksinkertaisesti; tykkään elämästäni ilman lapsia. Eli että on paljon aikaa (muille läheisille sekä itselle) ja vapaus tehdä ja mennä oman mielen mukaan!
N45vuotta
Toivottavasti pidät siitä myös vanhana. Koska nykymenolla meillä ei riitä hoitajia vanhuksille, koska lapsia ei tähän maahan synny eikä tänne tule riittävästi väkeä muualtakaan.
En syyllistä niitä, jotka eivät pysty saamaan lapsia, mutta nämä jotka omasta mukavuudenhalustaan jättävät lapset tekemättä, hoitakoon itse itsensä vanhuksena. Enkä tarkoita, että omien lasten pitäisi hoitaa, ei se ole realistista, vaikka ihanteellista onkin. Tarkoitan, että kun niin suuri osa elää tässä hetkessä minä-ensin -periaatteella, niin tästä maasta loppuu nuori väki, tulevat veronmaksajat, tulevat hoitajat.
Mitä mieltä olet siitä, että nykynuorten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet, eivätkä saa apua. Nuorelle väelle ei kasvavassa määrin oikein pystytä antamaan hyviä eväitä tullakseen veronmaksajaksi. Koulutus sakkaa, palvelut sakkaa, on kaikenmoista perhesäätöä. Käyttävät hyvin paljon palveluita, jos niitä edes saavat. On realismi ja idealismi. Nykynuorille yritetään antaa tehtäväksi sössittyjen asioiden korjaaminen. Ei ole kunnollisia rakententeita, avioerojen yleistyminen näkyy jo parin sukupolven voimavaroissa (tätä pidän rakenteellisesti yhtenä suurena tekijänä ihmisten pahoinvointiin, vaikkei sitä oikein nähdä). Ihmiset ovat harvinaisen sekaisin. Hommat on romahdutettu hitaasti mutta varmasti ja sitten puhutaan jostain onnistuneesta jatkumosta. Lisäksi kun kestävyysvaje on jo syntynyt, menee sen korjaamiseen monta minta sukupolvea ja tämä edellyttäisi myös suotuisat olosuhteet. Ei näköpiirissä tämän kurominen umpeen, maito kaatui jo.
Normaalia, että heikoimmat eivät luonnossa lisäänny. Vain vahvimmat selviävät. Meidän vahvimpien, jotka jälkipolvia tekevät, heidän jälkeläisensä ovat ne jotka jatkavat sukupolvia eteenpäin.
Joo, huomaa kyllä, että ne just vahvimmat ovat lisääntyneet, kun katsotaan missä jamassa lapset ja nuoret.
Ja niin syvällekö se sattuu ettei joku halua lapsia, että oikein darwinismia pitää keskusteluun ottaa mukaan. Mikä sua veloissa uhkaa? Mikä pelottaa? Että oma valinta ei ollutkaan itselle sopiva?
Vierailija kirjoitti:
N45vuotta kirjoitti:
Yksinkertaisesti; tykkään elämästäni ilman lapsia. Eli että on paljon aikaa (muille läheisille sekä itselle) ja vapaus tehdä ja mennä oman mielen mukaan!
N45vuotta
Toivottavasti pidät siitä myös vanhana. Koska nykymenolla meillä ei riitä hoitajia vanhuksille, koska lapsia ei tähän maahan synny eikä tänne tule riittävästi väkeä muualtakaan.
En syyllistä niitä, jotka eivät pysty saamaan lapsia, mutta nämä jotka omasta mukavuudenhalustaan jättävät lapset tekemättä, hoitakoon itse itsensä vanhuksena. Enkä tarkoita, että omien lasten pitäisi hoitaa, ei se ole realistista, vaikka ihanteellista onkin. Tarkoitan, että kun niin suuri osa elää tässä hetkessä minä-ensin -periaatteella, niin tästä maasta loppuu nuori väki, tulevat veronmaksajat, tulevat hoitajat.
Entä ne vanhemmat jotka ovat väkivaltaisia k*sipäitä ja joiden lapset ovat katkaisseet välit? Miksi he ansaitsisivat lastensa tai kenenkään hoivaa? Ennemmin se ystävällinen ja empaattinen lapseton vanhus ansaitsee huolenpitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei kannata tehdä lapsia. Kyllä sääliksi käy niitä lapsia jotka tänne hankitaan vaan isän ja äidin itsepäisyyden takia. Miettisitte vähän sen lapsenkin elämää, ettekä vain itseänne. Hävetkää kaikki!
En ymmärrä ollenkaan mistä puhut? Väität siis, että esimerkiksi omat lapseni elävät jotenkin onnetonta elämää? Yllättävän iloisilta ja elämännälkäisiltä vaikuttavat ulospäin kuitenkin... Vähän niinkuin itsekin oli lapsena.
Vau. Jollakin on varaa ja henkisiä resursseja kasvattaa lapset. Et tullu ajatelleeksi ettei kaikilla ole?
Heh. Viittasin tuossa tuohon "kenenkään ei kannata tehdä lapsia" neuvoon. Aivan kuin jonkun itseään muita viisaampana pitävän auktoriteetin suusta. Tosin tuossa neuvossa läpi paistaa kyllä sokea kyynisyys.
Olettaisi, että lapsia hankkineet pysyisivät avio/avoliitossa. Mutta kun täytyy väkisin erota ja mennä oikeussaliin riitelemään lapsista ja elatuksesta ja sitten asiaan sotketaan vielä nyksiä, ja eksät ja nyksät tappelevat koko ajan hampaat irvessä eikä se mies kumminkaan maksa elatusmaksuja vaan on kamala etävanhempi, mutta ei se lähivanhempi ole yhtään sen parempi. Tai sitten käy kuin Vilja Eerikalle.
Olen eri, mutta täsmälleen samaa mieltä eli ei kannata tehdä lapsia ja lisään vielä: koska ei kumminkaan osata olla perhe.
Lue toi oma tekstisi ajatuksella läpi. Sen verran kovia ja yksipuolisia väitteitä kyllä heittelet että ehkä olisi tarvetta miettiä asioita vähän tarkemmin.
Nyt meni tunteisiin. Taisi liipata totuus liian läheltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että joku määrittelee itsensä sen perusteella onko hänellä lapsia vai ei, ja vielä erikseen sen perusteella haluaako hän lapsia tällä hetkellä vai ei.
Tuohan on sama kun määrittelisi itsensä vanhemmaksi, ja katsoisi ainoastaan sitä kautta maailmaa. Teen näin koska olen äiti/isä, minä äitinä/isänä olen tätä mieltä jne.
Vielä hauskempaa on se että määritellään itsensä sitä kautta mitä itsellä ei ole, ja mitä itse ei halua. Minä en halua moottorikelkkaa, joten määrittelen itseni vapaaehtoisesti moottorikelkattomaksi, ja lähden kaikkeen keskusteluun siitä pisteestä.
:D
No näin juuri. Naurettavaa :D minulla on vapaus koska minulla ei ole moottorikelkkaa enkä sellaista riesakseni haluakaan, ne joilla on moottorikelkka eivät voi ymmärtää miten kivaa on kun ei ole moottorikelkkaa :D ja kaikki me ollaan kuitenkin eletty elämää ilman moottorikelkkaa. Siis ihan pelleilyä nuo vela hommat. Pitää vaan keksiä jotain selitystä sille elämänsä tyhjiölle.
Ja joku täyttää elämänsä tyhjiön tehtailemalla lapsia ja sitten dumppaa ne kymmenkuisina päiväkotiin, koska täytyy ehdottomasti toteuttaa itseään työntekemisellä, jossa vauva on vain rasite.
I rest my case.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että joku määrittelee itsensä sen perusteella onko hänellä lapsia vai ei, ja vielä erikseen sen perusteella haluaako hän lapsia tällä hetkellä vai ei.
Tuohan on sama kun määrittelisi itsensä vanhemmaksi, ja katsoisi ainoastaan sitä kautta maailmaa. Teen näin koska olen äiti/isä, minä äitinä/isänä olen tätä mieltä jne.
Vielä hauskempaa on se että määritellään itsensä sitä kautta mitä itsellä ei ole, ja mitä itse ei halua. Minä en halua moottorikelkkaa, joten määrittelen itseni vapaaehtoisesti moottorikelkattomaksi, ja lähden kaikkeen keskusteluun siitä pisteestä.
:D
No näin juuri. Naurettavaa :D minulla on vapaus koska minulla ei ole moottorikelkkaa enkä sellaista riesakseni haluakaan, ne joilla on moottorikelkka eivät voi ymmärtää miten kivaa on kun ei ole moottorikelkkaa :D ja kaikki me ollaan kuitenkin eletty elämää ilman moottorikelkkaa. Siis ihan pelleilyä nuo vela hommat. Pitää vaan keksiä jotain selitystä sille elämänsä tyhjiölle.
Ja joku täyttää elämänsä tyhjiön tehtailemalla lapsia ja sitten dumppaa ne kymmenkuisina päiväkotiin, koska täytyy ehdottomasti toteuttaa itseään työntekemisellä, jossa vauva on vain rasite.
I rest my case.
No se on Suomessa ja aika pitkä aika onkin toi 10kk, joissain maissa on vain viikkoja tai muutama kk.
https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000007722049.html
Oulun laulava tenorityrannipoliisi Petrus Schroderus kohduttomana määräisi kohdullisten elämänvalinnoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka halusitte omia lapsia niin mikä siihen on syynä? Tämä minua kiinnostaa enemmän, koska oikeasti hyviä syitä lisääntyä on paljon vähemmän.
Voisin vastata tähän. Minä tiesin jo ihan pikkutytöstä asti, että haluan lapsia. Leikin nukeilla ja suunnittelin nimiä tuleville lapsilleni. Aikustuttuani tietysti tajusin, ettei lapsia noin vain tehdä. Ensin piti löytää mies. Kun oikea mies löytyi, olin 28-vuotias. Vauvakuume oli valtava: aivan tunsin kuinka koko kroppa huusi äitiyttä. Sitä on vaikea selittää ellei ole itse kokenut, tarve tuntui tulevan syvältä biologiasta tai evoluution historiasta. Ei siinä mitään syytä tai järkeilyä ollut mukana, ihan puhdas biologinen vietti.
Sain sitten 2 lasta, raskaudet ja synnytykset olivat helppoja. Äitinä oli ja on ihana olla. Nyt lapset ovat jo aikuisia, mutta välimme ovat lämpimät.
Äitiys on ollut minulle enintä mitä elämä voi tarjota. Vaikka olen saanut pitkän ja onnellisen avioliiton, kauniin kodin, hienon uran työelämässä ja matkustanut ja harrastanut paljon.
N54
Sama mulla: voimakas sisäsyntyinen tarve saada lapsia. Ja totta on, että lapsissa on paljon työtä, mutta mulle ei mikään maailmassa ole tuonut niin paljon onnea kuin äitiys ja pienet lapset. Ymmärrän silti ihan hyvin, että jotkut eivät vain koe tarvetta saada lapsia. Eli miksemme vain hyväksyisi sitä, että me ihmiset olemme erilaisia.
Miksi kantikset näkisivät sen vaivan, kus se on mm. malit kun pitää huolen Suomen huoltovarmuudesta! Ja he ovat paljon yleistä käsitystä fiksumpia, mitä todistaa esim. Fathin nokkeluus Suurmestarissa! Käsittääkseni soom mali? -- Soom moro!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että joku määrittelee itsensä sen perusteella onko hänellä lapsia vai ei, ja vielä erikseen sen perusteella haluaako hän lapsia tällä hetkellä vai ei.
Tuohan on sama kun määrittelisi itsensä vanhemmaksi, ja katsoisi ainoastaan sitä kautta maailmaa. Teen näin koska olen äiti/isä, minä äitinä/isänä olen tätä mieltä jne.
Vielä hauskempaa on se että määritellään itsensä sitä kautta mitä itsellä ei ole, ja mitä itse ei halua. Minä en halua moottorikelkkaa, joten määrittelen itseni vapaaehtoisesti moottorikelkattomaksi, ja lähden kaikkeen keskusteluun siitä pisteestä.
:D
No näin juuri. Naurettavaa :D minulla on vapaus koska minulla ei ole moottorikelkkaa enkä sellaista riesakseni haluakaan, ne joilla on moottorikelkka eivät voi ymmärtää miten kivaa on kun ei ole moottorikelkkaa :D ja kaikki me ollaan kuitenkin eletty elämää ilman moottorikelkkaa. Siis ihan pelleilyä nuo vela hommat. Pitää vaan keksiä jotain selitystä sille elämänsä tyhjiölle.
Onko moottorikelkka sama kuin lapsi? Meneppä vielä kouluun, se on peruskoulu-pohjalta ponnistaminen just tätä tasoa.
Ai jaa, minusta se moottorikelkka oli oikein onnistunut vertaus ja vertausten käyttäminen yleensä kertoo hyvästä hahmotuskyvystä. Oletettu koulutustaso taas ei ollut millään tavalla asiassa relevantti.
- Ei myöskään moottorikelkkaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmiksi päätyneet ihmiset ovat äksyjä, väsyneitä, itsekkäitä ja heillä on hirveä tarve puuttua toisten elämään väittämällä, että lisääntyminen on elämän tarkoitus. Ei muuten ole.
Lisäksi vanhemmat eivät arvosta edes itseään. Nähdään ettei omalla elämällä ole merkitystä ilman jälkikasvua.
Kuka nyt tuollaista elämää haluaisi.
Ei olla sen parempia kuin esim. virukset. Elämän tarkoitus on luoda lisää elämää, aivan kuten virukset joilla ei ole muuta tarkoitusta kuin lisääntyä, on ihmisenkin perimmäinen syy täällä oloon lisääntyminen.
Se vaan on totuus, että vasta kun saa oman lapsen ymmärtää mitä on rakkaus ja miksi olemme tässä maailmassa. Saada kasvattaa pieni ihminen aikuiseksi, ei sen suurempaa onnea ole.
Kyllä ihminen eroaa viruksista hyvin monella tapaa. Meillä on esimerkiksi hyvin monimutkainen kulttuuri ja pystymme ajattelemaan sekä mennyttä, tulevaa että nykyhetkeä.
Se on hyvin surullista, jos elämä typistyy pelkkään lisääntymiseen, onneksi on toisenlaistakin ajattelua. Eihän me kehityttäisi mihinkään, jos oltaisiin jääty eläimen tasolle ihan vaan lisääntymään.
Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.
Voi kultapieni, ei se ole joko tai, ei omasta elämästä tarvitse luopua kun saa lapsia. Niin on vääristynyt kuva lapsettomilla meidän vanhempien maailmasta. Meillä on kaikki mitä lapsettomilla ja vielä elämän tarkoitus ja suurin lahja siihen päälle. Olen pahoillani, että sinulta se puuttuu.
Sulta puuttuu se tärkein eli vapaus. En ole pahoillani sun puolesta, itseppä tuota halusit.
Miksi vanhemmilta puuttuisi vapaus? Meillä on ihan yhtä paljon tunteja päivässä kuin muillakin. Jokainen päättää itse miten tuntinsa käyttää. Vapaus voi merkitä eri asiaa eri ihmisille.
LOL, no sinä hoidat niitä lapsia ja fasilitoit heidän elämää.
LOL ja se tarkoittaa minulle vapautta, koska saan elää omanlaistani elämää ja koen että elämälläni on tarkoitus
Surullista ja myös itsekästä, että tarvitset toisen ihmisen tuomaan sinulle elämäntarkoituksen. Et itsenäsi riitä? Minä riitän
Toivon että tuo uskomuksesi kantaa sinua ja tuo sinulle rauhan
Tätäkään lapselliset eivät koskaan pysty ymmärtämään eikä kokemaan. Että elämässä voi ja on tarkoitus ilman, että tarvitsee sen vuoksi jälkeläinen tehdä. Että ihan oma kapasiteetti riittää. Tätä ei voi ymmärtää muut kuun sen kokeneet eli velat. Lapselliset eivät pysty ymmärtämään, eivätkä koskaan tule kokemaan. Jäävät ulkopuolelle, niinkuin monessa muussakin asiassa.
Olin itsekin vela. Kunnes lopulta uskalsin hankkia lapsen. Ja nyt vasta olen oikeasti onnellinen.
Mikä tuo uskallus-juttu on? Onko monellakin esteenä pelko ja uskallus, sen voittaminen, eikä muu pohdinta asian ympärillä? Toki monella näin voi olla. Mutta ei kaikilla. Monet uskaltavat ottaa riskiä, uhkapelata, muttei se tarkoita että se kannattaisi. Jos muut perusteet pitävät, ei uskalluksen puutteen pidä antaa tietenkään torpata asiaa. Täytyy katsoa kokonaisuutta. Mutta jos kyse on muista syistä, ei ole järkeä toteuttaa vain jotta voittaa itsensä. Siihen riittää ilmaisutaidon kurssi tai laskuvarjohyppy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka halusitte omia lapsia niin mikä siihen on syynä? Tämä minua kiinnostaa enemmän, koska oikeasti hyviä syitä lisääntyä on paljon vähemmän.
Voisin vastata tähän. Minä tiesin jo ihan pikkutytöstä asti, että haluan lapsia. Leikin nukeilla ja suunnittelin nimiä tuleville lapsilleni. Aikustuttuani tietysti tajusin, ettei lapsia noin vain tehdä. Ensin piti löytää mies. Kun oikea mies löytyi, olin 28-vuotias. Vauvakuume oli valtava: aivan tunsin kuinka koko kroppa huusi äitiyttä. Sitä on vaikea selittää ellei ole itse kokenut, tarve tuntui tulevan syvältä biologiasta tai evoluution historiasta. Ei siinä mitään syytä tai järkeilyä ollut mukana, ihan puhdas biologinen vietti.
Sain sitten 2 lasta, raskaudet ja synnytykset olivat helppoja. Äitinä oli ja on ihana olla. Nyt lapset ovat jo aikuisia, mutta välimme ovat lämpimät.
Äitiys on ollut minulle enintä mitä elämä voi tarjota. Vaikka olen saanut pitkän ja onnellisen avioliiton, kauniin kodin, hienon uran työelämässä ja matkustanut ja harrastanut paljon.
N54
Ihana tarina.
Joo on toooosi ihana, mut menis tarinoimaan toiseen ketjuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N45vuotta kirjoitti:
Yksinkertaisesti; tykkään elämästäni ilman lapsia. Eli että on paljon aikaa (muille läheisille sekä itselle) ja vapaus tehdä ja mennä oman mielen mukaan!
N45vuotta
Toivottavasti pidät siitä myös vanhana. Koska nykymenolla meillä ei riitä hoitajia vanhuksille, koska lapsia ei tähän maahan synny eikä tänne tule riittävästi väkeä muualtakaan.
En syyllistä niitä, jotka eivät pysty saamaan lapsia, mutta nämä jotka omasta mukavuudenhalustaan jättävät lapset tekemättä, hoitakoon itse itsensä vanhuksena. Enkä tarkoita, että omien lasten pitäisi hoitaa, ei se ole realistista, vaikka ihanteellista onkin. Tarkoitan, että kun niin suuri osa elää tässä hetkessä minä-ensin -periaatteella, niin tästä maasta loppuu nuori väki, tulevat veronmaksajat, tulevat hoitajat.
Mitä mieltä olet siitä, että nykynuorten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet, eivätkä saa apua. Nuorelle väelle ei kasvavassa määrin oikein pystytä antamaan hyviä eväitä tullakseen veronmaksajaksi. Koulutus sakkaa, palvelut sakkaa, on kaikenmoista perhesäätöä. Käyttävät hyvin paljon palveluita, jos niitä edes saavat. On realismi ja idealismi. Nykynuorille yritetään antaa tehtäväksi sössittyjen asioiden korjaaminen. Ei ole kunnollisia rakententeita, avioerojen yleistyminen näkyy jo parin sukupolven voimavaroissa (tätä pidän rakenteellisesti yhtenä suurena tekijänä ihmisten pahoinvointiin, vaikkei sitä oikein nähdä). Ihmiset ovat harvinaisen sekaisin. Hommat on romahdutettu hitaasti mutta varmasti ja sitten puhutaan jostain onnistuneesta jatkumosta. Lisäksi kun kestävyysvaje on jo syntynyt, menee sen korjaamiseen monta minta sukupolvea ja tämä edellyttäisi myös suotuisat olosuhteet. Ei näköpiirissä tämän kurominen umpeen, maito kaatui jo.
Normaalia, että heikoimmat eivät luonnossa lisäänny. Vain vahvimmat selviävät. Meidän vahvimpien, jotka jälkipolvia tekevät, heidän jälkeläisensä ovat ne jotka jatkavat sukupolvia eteenpäin.
Voihan tuon nähdä noinkin, eikä siinä ole mitään väärää. Mietin vaan, miksi sinulle on niin tärkeää kuulua vahvoihin tai ylipäänsä jaotella ihmisiä heikkoihin ja vahvoihin. Itse näen ihmisten olevan monimuotoinen kokonaisuus ominaisuuksia, taitoja, vahvuuksia ja heikkouksia. Ehkä tuo ajatus antaa juuri sinulle itsellesi jotain tärkeää.
Ja totta on, että vahvuutta vaaditaan kun jälkipolvea kasvattaa, on oltava vahva heidän vuokseen tuli mitä vaan. Se on hyvä, jos tähän haasteeseen pystyy vastaamaan, kun muut ovat siitä riippuvaisia.
Ilman muuta tarvitaan. Velat eivät halua lapsia, mutta esim lapsettomat haluavat, mutta eivät ole saaneet. Tässä on vissi ero. Velat eivät ole lapsettomia, heillä ei mitään puutu. He ovat lapsivapaita.