Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?
Mitä vanhempasi ajattelee kun et jatka sukua?
Jos olisit halunut perustaa perheen etkä saanut lapsia niin mikä siihen johti?
Kommentit (5318)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.iltalehti.fi/tosielamaa/a/201804172200883595
Kun äitiys ei ollutkaan onnen täyttymys: ”Odotan lapsen aikuistumista, jotta saan alkaa taas elää omaa elämääni”
Äitiys voi tuoda tullessaan paitsi suuren onnen myös synkän katumuksen. Ilonan lukijat kertovat, miltä tuntuu, kun lasten hankkiminen kaduttaa.
Niin, no, velahan ei ikinä voisi tunnustaa, että kaduttaa, kun ei tehnyt lapsia. Ei ikinä, paitsi ehkä yksinäisenä vanhuuden päivillään, kodinhoitajaa odottaessa, kun ei edes ole ketään kelle soittaa.
Edelleenkään et vaan tajua: velaa ei kaduta valintansa lapsettomuudesta, koska juuri se on velan toive nro.1.
Mistä tiedät? Puhutko muiden suulla? Onko hoitajia tarpeeksi kaikille? Saattaa se tulla mieleen, että olisi edes joku, kun makaa sänkyyn hoidettavana yksin kotonaan. Monella lapset auttavat ja hyvä niin, koska vanhustenhoito on kriisissä. Lapset pitävät huolta ja varmistavat, että vanhus saa tarvitsemansa palvelut.
Juu niinpä näkyy: tässä maassa on kymmeniä tuhansia (ellei useamoiakin) vanhuksia täysin oman onnensa nojassa sekä omissa kodeissaan että hoitolaitoksissa eikä heidän lapsiaan voisi vähempää kiinnostaa. Todella monen lapset eivät edes koskaan käy tervehtimässä - eivät edes jouluna.
Jep. Yli 10 vuotta sitten mummoni oli vanhainkodissa, hänellä 8 lasta, kahden tyttären keskustelua "Ai sä kävit siellä just viime viikonloppuna, no eihän mun ois sitten vielä tarvinnu mennä".
Ja yksi hänen pojistaan asui äitinsä katon alla yli viisikymppiseksi, äiti siivosi huoneen ja pääsi valmiiseen pöytään joka päivä, kunnes mummoni joutui sinne vanhainkotiin. Hän oli siellä useamman vuoden, arvatkaa kuinka monta kertaa tämä äijä kävi äitiään siellä katsomassa!
0.
Nolla kertaa. Ei tullut edes hautajaisiin.Mistäköhän johtuu, että ihmiset joita passataan eniten tuntuvat arvostavan sitä vähiten?
Jos kenet tahansa opetetaan ja totutetaan passattavaksi niin oppii kyllä ja väistämättä lopulta passivoituu.
Passivoituu niin ettei hautajaisiinkaan pääse tulemaan? (Töissä hän kyllä kävi, eli ei täysi pummi kuitenkaan, tosin tuskin paljoa joutui asumiskuluista maksamaan.) En tässä ajanut takaa sitä että hän olisi alkanut äidistään huolehtimaan, vaan että edes vaikka pari kertaa vuodessa olisi käynyt moikkaamassa, kerta samassa pienessä kylässäkin olivat. Ei mitään kiitollisuutta. Että vaikka kuinka vanhempi antaa kaikkensa lapselleen monet vuosikymmenet, niin yhtään mikään ei takaa sitä että lapsi vierailisi, saati huolehtisi vanhasta vanhemmastaan. "Kuka sinusta sitten huolehtii kun olet vanha?" -argumentilla ei ole painoarvoa. Se oli pointti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.iltalehti.fi/tosielamaa/a/201804172200883595
Kun äitiys ei ollutkaan onnen täyttymys: ”Odotan lapsen aikuistumista, jotta saan alkaa taas elää omaa elämääni”
Äitiys voi tuoda tullessaan paitsi suuren onnen myös synkän katumuksen. Ilonan lukijat kertovat, miltä tuntuu, kun lasten hankkiminen kaduttaa.
Niin, no, velahan ei ikinä voisi tunnustaa, että kaduttaa, kun ei tehnyt lapsia. Ei ikinä, paitsi ehkä yksinäisenä vanhuuden päivillään, kodinhoitajaa odottaessa, kun ei edes ole ketään kelle soittaa.
Edelleenkään et vaan tajua: velaa ei kaduta valintansa lapsettomuudesta, koska juuri se on velan toive nro.1.
Mistä tiedät? Puhutko muiden suulla? Onko hoitajia tarpeeksi kaikille? Saattaa se tulla mieleen, että olisi edes joku, kun makaa sänkyyn hoidettavana yksin kotonaan. Monella lapset auttavat ja hyvä niin, koska vanhustenhoito on kriisissä. Lapset pitävät huolta ja varmistavat, että vanhus saa tarvitsemansa palvelut.
Juu niinpä näkyy: tässä maassa on kymmeniä tuhansia (ellei useamoiakin) vanhuksia täysin oman onnensa nojassa sekä omissa kodeissaan että hoitolaitoksissa eikä heidän lapsiaan voisi vähempää kiinnostaa. Todella monen lapset eivät edes koskaan käy tervehtimässä - eivät edes jouluna.
Jep. Yli 10 vuotta sitten mummoni oli vanhainkodissa, hänellä 8 lasta, kahden tyttären keskustelua "Ai sä kävit siellä just viime viikonloppuna, no eihän mun ois sitten vielä tarvinnu mennä".
Ja yksi hänen pojistaan asui äitinsä katon alla yli viisikymppiseksi, äiti siivosi huoneen ja pääsi valmiiseen pöytään joka päivä, kunnes mummoni joutui sinne vanhainkotiin. Hän oli siellä useamman vuoden, arvatkaa kuinka monta kertaa tämä äijä kävi äitiään siellä katsomassa!
0.
Nolla kertaa. Ei tullut edes hautajaisiin.Mistäköhän johtuu, että ihmiset joita passataan eniten tuntuvat arvostavan sitä vähiten?
Jos kenet tahansa opetetaan ja totutetaan passattavaksi niin oppii kyllä ja väistämättä lopulta passivoituu.
Passivoituu niin ettei hautajaisiinkaan pääse tulemaan? (Töissä hän kyllä kävi, eli ei täysi pummi kuitenkaan, tosin tuskin paljoa joutui asumiskuluista maksamaan.) En tässä ajanut takaa sitä että hän olisi alkanut äidistään huolehtimaan, vaan että edes vaikka pari kertaa vuodessa olisi käynyt moikkaamassa, kerta samassa pienessä kylässäkin olivat. Ei mitään kiitollisuutta. Että vaikka kuinka vanhempi antaa kaikkensa lapselleen monet vuosikymmenet, niin yhtään mikään ei takaa sitä että lapsi vierailisi, saati huolehtisi vanhasta vanhemmastaan. "Kuka sinusta sitten huolehtii kun olet vanha?" -argumentilla ei ole painoarvoa. Se oli pointti.
Samaa mieltä ja saman karun totuuden huomannut ja auliisti myöntävä yllä kommentoinut vela.
En halua olla äiti. En halua äitini kohtaloa ikuisena kotirouvana.
Vierailija kirjoitti:
Tärkein syy lapsettomuuteeni on se että en enää usko miesten kykyyn rakastaa naista, enkä halua olla yksinhuoltajakaan. Voi olla, että olen lukenut liikaa tätä palstaa.
mitä teis naisis on erikoista teissä ei varmaan ole mitään vikaa nainen ei halua lapsia kun ei sitten kerkee hoitaa kynsiänsä kun lapsi vie koko ajan
Jonkinkainen eheytysohjelma tarvittaisiin näille, jotka eivät halua lisääntyä. Niin perin juurin outoa tuo on. Psykoterapiaa ?
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/b367d6b7-3efe-4af6-a4ec-5bf2…
Syy on se, etten keksi yhden yhden yhtä syytä, miksi olisin halunnut lapsia. Yhtäkään sellaista syytä ei ole vielä kukaan pystynyt esittämään.
En tietenkään hanki harmikseni mitään sellaista, mitä en halua tai missä ei ole minulle mitään pointtia. Ei se tämän monimutkaisempaa ole.
Vierailija kirjoitti:
En tykkää lapsista.
Niin ei saisi sanoa. Ainakaan ääneen.
Ja mä en ikinä sanokaan. Mulle lapset on suorastaan vastenmielisiä. Käännän/skrollaan välittömästi ohi kuolaiset pulleat vauvanaamat samalla tavalla kuin lähikuvat hämähäkeistä. Julkisilla paikoilla katselen toiseen suuntaan.
Tämä on tunne, ei ajatus. Tunteille ei voi mitään, ne vaan tulee.
Mutta ihmisen pitää hallita mitä niiden seurauksena tekee. Ja mulla pokka pitää 100 %, kohtelias asiakaspalveluhymy ei hyydy koskaan, ikinä en sano mitään negatiivista lapsiasioista.
Vierailija kirjoitti:
Syy on se, etten keksi yhden yhden yhtä syytä, miksi olisin halunnut lapsia. Yhtäkään sellaista syytä ei ole vielä kukaan pystynyt esittämään.
En tietenkään hanki harmikseni mitään sellaista, mitä en halua tai missä ei ole minulle mitään pointtia. Ei se tämän monimutkaisempaa ole.
Aivan, kaikki se kärsimys ja menetykset ja uhraukset joista ei saa vastineeksi mitään kun ei tykkää lapsista? Ei mitään järkeä. Mulla on koiria ja niiden tuottama sotku, meteli, huoli ja vaiva korvaantuu sillä että ne vaan on niin ihania. Mutta kun lapset ei vaan ole mun mielestä ihania niin en sais vastineeksi mitään. Jokainen, jolla on 2 toimivaa aivosolua, osaa varmaan ratkaista yhtälön = ei kannata.
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä pelkällä lapsen/lasten puskemisella taata että heistä tulisi kunnollisia, tunnollisia veronmaksajia.
Tääkin palsta on täynnä lapsitappajia, löysiä teinejä, sossupummeja, S2-tapauksia, roadman-kulttuuria, työttömiä, mielenterveysongelmia ihan joka lähtöön, perheitä joissa kaikilla on joku diagnoosi jne. jne. jne.
Tai voit saada monivammaisen lapsen ja viettää loppuikäsi tämän sängyn vieressä nostamassa, kääntämässä, pyyhkimässä, syöttämässä, pesemässä, tukien varassa tekemättä itsekään ikinä enää töitä.
Sitä paitsi tuosta maan tulevaisuudesta messuaja oli itsekin laiminlyönyt velvollisuutensa ja onnistunut saamaan aikaan VAIN 2 tulevaa veronmaksajaa, mikä ei siis todellakaan ole tarpeeksi väestönkasvua varten, mihin vaaditaan vähintään 2,1 lasta per nainen.
En halua olla raskaana, en halua synnyttää, sektiota ei saa tosta noin valita, ei ole ollut ns. vauvakuumetta tai mitään hinkua lapsia hankkia, maailman tilanne, lapsien ja nuorten nykytilanne, nuorten väkivalta, jengit, ei tukiverkkoa perheestä, koulutuksen ja päivähoidon tilanne, työelämän epävakaus, liikakansoitus ongelmat, hyvän puolison löytymisen vaikeus. Siinäpä muutama.
Vierailija kirjoitti:
Johtuu siitä, että ei olla henkisesti kypsiä. Silloin vasta on mahdollista seistä rauhassa omien valintojensa takana kyselemättä muilta. Jos valintoja ei tehdä muiden mielipiteistä erillisinä, ovat muiden mielipiteet uhka. Syy miksi kyseisen valinnan teit poistuu, jos muut eivät sitä arvostakaan. Koska se on se syy.
Itselläni minulle sopivien valintojen iloa ei poista se, että joku muu ei tee samoja valintoja. Koska en arvota valintojani yleisen mielipiteen, muodikkuuden, mukaan. Onnellisuuttani ei horjuta se, ettei joku muu saa onnea samoista asioista. Ihan hyvin riittää että itse saan. Enää ei olla yläasteella, jossa täytyy käyttää samoja hiertäviä vaatteita kuin suosituin tyttö. Voi ihan itse päättää ja jättää muiden mielipiteet omaan arvoonsa tarvittaessa.
Koska hyökkivillä äideillä ei ole oma identeetti muotoutunut yläasteajoista, nähdään omista poikkeavat henkilökohtaiset valinnat syyksi kiusata ja syrjiä, jotta itse saadaan tunne enemmistön tuomasta turvasta. Erilaisuus on vähintään moraalisesti arvelluttavaa, suututtaa ja pelottaa vaikka sanoja tälle ei ole.
Ja kaikki tämä harmi johtuu vain siitä, että heitä kiinnostaa niin hitosti, mitä muut ajattelevat. Loukkauksia käytetään tästä syystä. Koska itseä kiinnostaa muiden mielipiteet omista valinnoista yli kaiken, ajatellaan muidenkin tulevan yhtä epävarmoiksi kun vähän dissataan heidän elämänvalintoja erilaisin sanakääntein. Mutta velat harvoin ottavat tällaisesta itseensä, koska ovat alunperinkin tehneet enemmistöstä poikkeavan valinnan, mikä vaatii itsenäistä tunne-elämää. Oma arvo ei ole sidottu laumamentaliteettiin.
Se riippuvaisuus muiden mielipiteistä näkyy myös vanhemmuuden koetuissa paineissa. Olenhan tarpeeksi, muiden mielestä. Arvoni riippuu siitä.
Aivan samaa mieltä. Mä olen tehnyt valintani jo nuorena muista riippumatta ja pysyn niiden takana muista riippumatta. Siksi muiden mielipiteet on mulle yhdentekeviä nytkin.
Tällaisessa ketjussa vastaan kun kysytään, mutta ei vastaukset siihen hetkauta mua mihinkään. Toki aina haluaa selventää asioita molemminpuolisen ymmärryksen hyväksi.
On ymmärrettävää, että jos joku on hankkinut lapset koska kaikkien nyt vaan kuuluu tehdä niin miettimättä asiaa sen enempää, on henkisesti paljon huonommin varustautunut kohtaamaan eriäviä perusteltuja mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Kyökkipsykologiaa. Miten olet hyödyksi tälle maalle tulevaisuudessa? Se on se olennainen kysymys, kaikki muu on turhaa jorinaa. Minulla on oikeus omiin arvoihini ilman, että sinä tulet kategorisoimaan minua.
Koska MITÄÄN muuta nainen ei voi maansa hyväksi tehdä kuin pyydystää spermaa jostain ja odottaa että eläviä sikiöitä turistuu ulos. Paitsi että sinäkään et ole onnistunut siinä kuin kahdesti, joten aika laiha tulos. Naisen luonnollinen hedelmällisyys on noin kymmenen lasta, oletko kitsas vai laiska?
Ei nuo lapset näytä onnea ja autuutta tuovan kun lukee tätä palstaa ja esim hs artikkelin kuinka miehiä ei kiinnosta lapset ja perhe-elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö ne äitylit täällä räyhää? Mikä teillä noin menee tunteisiin? Siis ihan vakavasti, miksi teille on henkilökohtainen loukkaus se että joku haluaa elää eri tavalla haittaamatta ketään? Mistä toi aggressio tulee? Pitäiskö käydä juttelemassa siitä jollekin?
Johtuu siitä, että ei olla henkisesti kypsiä. Silloin vasta on mahdollista seistä rauhassa omien valintojensa takana kyselemättä muilta. Jos valintoja ei tehdä muiden mielipiteistä erillisinä, ovat muiden mielipiteet uhka. Syy miksi kyseisen valinnan teit poistuu, jos muut eivät sitä arvostakaan. Koska se on se syy.
Itselläni minulle sopivien valintojen iloa ei poista se, että joku muu ei tee samoja valintoja. Koska en arvota valintojani yleisen mielipiteen, muodikkuuden, mukaan. Onnellisuuttani ei horjuta se, ettei joku muu saa onnea samoista asioista. Ihan hyvin riittää että itse saan. Enää ei olla yläasteella, jossa täytyy käyttää samoja hiertäviä vaatteita kuin suosituin tyttö. Voi ihan itse päättää ja jättää muiden mielipiteet omaan arvoonsa tarvittaessa.
Koska hyökkivillä äideillä ei ole oma identeetti muotoutunut yläasteajoista, nähdään omista poikkeavat henkilökohtaiset valinnat syyksi kiusata ja syrjiä, jotta itse saadaan tunne enemmistön tuomasta turvasta. Erilaisuus on vähintään moraalisesti arvelluttavaa, suututtaa ja pelottaa vaikka sanoja tälle ei ole.
Ja kaikki tämä harmi johtuu vain siitä, että heitä kiinnostaa niin hitosti, mitä muut ajattelevat. Loukkauksia käytetään tästä syystä. Koska itseä kiinnostaa muiden mielipiteet omista valinnoista yli kaiken, ajatellaan muidenkin tulevan yhtä epävarmoiksi kun vähän dissataan heidän elämänvalintoja erilaisin sanakääntein. Mutta velat harvoin ottavat tällaisesta itseensä, koska ovat alunperinkin tehneet enemmistöstä poikkeavan valinnan, mikä vaatii itsenäistä tunne-elämää. Oma arvo ei ole sidottu laumamentaliteettiin.
Se riippuvaisuus muiden mielipiteistä näkyy myös vanhemmuuden koetuissa paineissa. Olenhan tarpeeksi, muiden mielestä. Arvoni riippuu siitä.
Kyökkipsykologiaa. Miten olet hyödyksi tälle maalle tulevaisuudessa? Se on se olennainen kysymys, kaikki muu on turhaa jorinaa. Minulla on oikeus omiin arvoihini ilman, että sinä tulet kategorisoimaan minua.
Maksan veroillani sinunkin lapsiesi hoidon, tuet ja koulutukset. Kun sinä olet Kelan tuilla kotona minä olen töissä ja maksan silloinkin paljon veroja. -eri
En mitenkään erityisesti pidä lapsista. Lisäksi tämä palsta paljastanut että lapseen liittyvät asiat jäisivät kuitenkin minun hoidettavaksi koska miehiä ei kiinnosta. Sitten katkerana tilittäisin elämääni muiden jatkona sen sijaan että nyt elämme lapsettomina.
Vierailija kirjoitti:
Tietäisin varmaan, jos haluaisin lapsia. Mutta koskaan ei ole sellaista tunnetta tullut.
Päin vastoin, välillä näen painajaisia raskaudesta. Näissä unissa usein itken menetettyä elämääni.
Näin se asia nimittäin on: lapsen saaminen näyttää silmiini vankilalta, kauhistuttavalta loukolta.
Niin mäkin sen aina näin kun katsoin äitiäni. Hänellä ei ollut mitään omaa. Ei omia lempiruokia, söi vain lasten ja miehen jämät. Ei lempimusiikkia, pelkkiä lastenlauluja. Ei lempiohjelmia, vain lapset ja mies katsoivat telkkaa. En koskaan nähnyt hänen ostavan vaatteita tai kenkiä tai ylipäänsä koskaan yhtään mitään itselleen. Tietenkään ei harrastanut mitään eikä koskaan käynyt missään. Ja isäni oli todella höveli jees-mies ja pysyi vain poissa tieltä. Äiti oli itse oma despoottinsa.
Mutta naisenhan kuulu saada elämänsä täyttymys siitä että uhraa koko elämänsä miehelleen ja lapsilleen? Miksi hän sitten oli aina hapan, negatiivinen, naama nurinpäin ja huonolla tuulella? Aina valittamassa että joutuu yksin raatamaan, ja jos yritti auttaa, hän huokaili aggressiivisesti ja teki vain saman homman uudestaan itse, väärin tiskattu! "Itki pitkästä ilosta" ja "kärsi kärsi kirkkaamman kruunun saat" olivat lempisananlaskut, jotka sopivat joka tilanteeseen. Semmonen palvelemisesta elämänsä tyydytyksen saava jalo äitipyhimys. Ajattelin aina että musta ei IKINÄ tule tuollaista, eikä tullut.
Lapset, perhe, metatyöt, kotityöt, rahat ja kaikki muu valitus äideiltä. Ei ikinä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Saan kertoa mielipiteeni. Menkää omille vela-sivuillenne haukkumaan heitä, joilla on lapsia. Siellä saatte pilkata lapsiakin kenenkään estämättä. Ai, niin, mutta kun ette ole edes edes sellaista palvelua saaneet aikaiseksi. No, menkää Ylikselle, siellä ei olla niin turhan tarkkoja. Hus, pois Vauvalta!
Vela-ryhmiähän on esim. Facebookissa. Ei niissä pilkata lapsia, koska kenellekään ei ole mitään lapsia vastaan.
Niissä ensinnäkin jaetaan kokemuksia lapsivapaasta elämästä vertaisryhmän kanssa ja toiseksi kritisoidaan lasten vanhempien näiden huonoa käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tulee olemaan yksinäistä porukkaa suomi täynnä 20-30v sisään. Ei perhettä, ei sukua, ei mitään.
Kyllä siinä merkkilaukku ja hieno asunto sitten kovasti lohduttaa kun elämässä ei ole muuta.
Kyllä se on perhe mikä onnelliseksi oikeasti tekee. Ei materia, raha tai muu turhuus.
Kyllä on ihmiset ja varsinkin naiset hienosti aivopesty uskomaan että ura olisi ihmisen ilon ja onnen lähde.
Sääliksi käy...
Kyllä mulla on perhe ihan ilman niitä lapsiakin. Aviomies, sisarukset, vanhemmat, appivanhemmat ja isovanhemmat muodostavat perheeni. Sen lisäksi vielä liuta hyviä ystäviä. Harrastuksia joista nautin ja kiva työ ja työkaverit.
Jos kenet tahansa opetetaan ja totutetaan passattavaksi niin oppii kyllä ja väistämättä lopulta passivoituu.