Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää joku muistisääntö, milloin puheessa kuuluu kahdentaa konsonantti, siis esim hernekeitto -> hernek-keitto
19.03.2025 |
Kysyin tekoälyltä, mutta tän vastauksen on pakko olla väärin:
Sanaliitokset:
Kun kaksi sanaa yhdistetään ja ensimmäinen sana päättyy vokaaliin ja toinen sana alkaa konsonantilla, konsonantti usein kahdentuu.
Esimerkki: "joka talvi" -> "jokatalvi" (lausuttuna "jokkatalvi")
Kommentit (129)
Puhuessa ei tule yhdyssanavirheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla enimmäkseen K kirjaimiin liittyvää.
On muuten ihan hemmetin vaikeeta, kun omaan murteeseen nuo ei kuulu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö se tule sulta luontevasti? Ei tuollaista tarvi erikseen pohtia. Satakuntalaistaustainen äitini sanoo hernekeitto ilman kahdennusta ja se oikeasti ärsyttää mua mutta lohduttaudun, että kai murrealueesta johtuvaa.
No ei todellaan ole jokkatalvi. Ei jestas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Porissa ei kahdenneta. Hernekeitto sanotaan niinkuin se kirjoitetaan. Ei siis hernekkeitto.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se tule sulta luontevasti? Ei tuollaista tarvi erikseen pohtia. Satakuntalaistaustainen äitini sanoo hernekeitto ilman kahdennusta ja se oikeasti ärsyttää mua mutta lohduttaudun, että kai murrealueesta johtuvaa.
No ei tule, kun Porin murteeseen se ei kuulu. Ainoa poikkeus on kanttarelli
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ihmeen jokkatalvi. Joku selitti että hernekeitossa on jäännöslopuke välissä, k kahdentuu puheessa vaikka kirjoitetaan yhdellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla enimmäkseen K kirjaimiin liittyvää.
mennän nukkumaan
suurines silmineen
Mitä sää selität? Kuka kirjoittaa mennän ja suurines?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tule-pas-kalle-kustaan ikkunan alle.
No niin, tietenkään kukaan ei jaksa käydä lukemassa linkistä, miten asia oikeasti on. Kyse ei ole tietyistä konsonanteista. Loppukahdennus koskee lähinnä e-loppuisia sanoja, joiden jälkeen kaikki konsonantit kahdentuvat. Lisäksi esimerkiksi imperatiivimuotoisten verbien jälkeen konsonantti kahdentuu (tule pois lausutaan tulep pois) ja mikäli seuraava sana alkaa vokaalilla (istu alas), siinä äännetään glottaaliklusiili.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se tule sulta luontevasti? Ei tuollaista tarvi erikseen pohtia. Satakuntalaistaustainen äitini sanoo hernekeitto ilman kahdennusta ja se oikeasti ärsyttää mua mutta lohduttaudun, että kai murrealueesta johtuvaa.
No ei tule, kun Porin murteeseen se ei kuulu. Ainoa poikkeus on kanttarelli
ap
No puhu sitten kuten puhut. Kyllä sua ymmärretään.
Tampereella helppoa. Täällä monet sanat olivat sellaisia alusta lähtien. Toisin kuin länsirannikolle mentäessä.
Ei kyllä savossakaan kahdenneta, eikä kuulu kirjakieleen, en ole edes kuullut moisesta, ja kympin äidinkieli.
Sanoissa, joiden lopussa on ilmeisesti historiassa ollut konsonantti lopussa, ääntyy yhdyssanoissa kaksoiskonsonantti. (Esim. venevaja)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se tule sulta luontevasti? Ei tuollaista tarvi erikseen pohtia. Satakuntalaistaustainen äitini sanoo hernekeitto ilman kahdennusta ja se oikeasti ärsyttää mua mutta lohduttaudun, että kai murrealueesta johtuvaa.
No ei tule, kun Porin murteeseen se ei kuulu. Ainoa poikkeus on kanttarelli
ap
kanttarellikaan ei oikeastaan ole kahdennettu, koska sillä on aina ollut kaksi kirjoitusasua, jotka molemmat täysin oikein: kantarelli tai kanttarelli. Jos joku kokee, että kantarelli on oikea kirjoitusasu, niin hän sitten myös lausuu kantarelli, jos kokee, että kanttarelli, niin lausuukin kanttarelli.
Itse lausun ja kirjoitan kanttarelli, tai sitten käytän muotoa keltavahvero
Hedberg sanoi Tuupaselle että tuuppaneen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rajageminaatio