Lue keskustelun säännöt.
Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?
Mitä vanhempasi ajattelee kun et jatka sukua?
Jos olisit halunut perustaa perheen etkä saanut lapsia niin mikä siihen johti?
Kommentit (5304)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten alapeukkuja täällä saa "entiset" velat, jotka on olleen ensimmäiset 40v veloja ja nauttineet lapsettoman elämän eduista ja itsekin ajateleet, että ei ikinä lasta, se valvottaa , pilaa pyllyn ja tissit, ei saa nukkua jne jne , mutta syystä tai toisesta ovatkin tulleet raskaaksi ja saaneet lapsen ja huomanneet, että se lapsellinen elämä onkin parempaa :D
Sitä ei suvaita tässä keskustelussa! lapseton elämä on parempaa, tietää ihminen, jolla ei ole lapsia, eikä siinä auta yhtään se, että jollakin toisella on aika hyvä kokemus molemmista elämistä. Sekä elämä ilman lasta, että lapsen kanssa.
Voi kultapieni. Ihminen jolla on lapsia ei ole vapaaehtoisesti lapseton.
Itkettäisi ellei naurattaisi. :D
Ihminen voi elämänsä aikana olla montaa eri asiaa. Ihminen voi olla vaikka ensimmäiset 40 vuottaa intohimoinen vela ja ilmoittaa kaikkialla, miten ihnoaa lapsia, eikä niitä ikinä tee.
Ja sitten hän tuleekin raskaaksi, ja hänestä tulee äiti.
Väitätkö, että nuo 40 vuotta hänen elämästään ei olleetkaan todellisia/oikeita. ? Että hän ei ollut vela, vaikka luuli olevansa?
Jos ihminen on vaikka elämänsä ensimmäiset 20 työvuotta maalari, mutta alkaakin sitten kirjailijaksi, väitätkö, ettei hän ole voinut olla samassa elämässä sekä maalari, että kirkailija?
Ei se, että ihminen elää nyt jotakin tietynlaista elämää, poista sitä, että hän on voinut elää sitä ennen erilaista elämää.
Uskallan epäillä, että monikin nykyinen äiti on ex vela, joka on vannonut lapsettomuuden nimiin ja vihannut ja halveksinut äiti-ihmisiä :D
Mutta ei siinä mitään, ihminen voi muutuua ja se on hyvä, jos siihen pystyy, ettei ruttaa elämäänsä läpi samalla kaavalla, jonka on joskus teininä hyväksi havainnut.
Minun puolestani saatte ihan vapaasti olla koko elämänne veloja, ei ole ainakaan minulta pois .
"Uskallan epäillä, että monikin nykyinen äiti on ex vela, joka on vannonut lapsettomuuden nimiin ja vihannut ja halveksinut äiti-ihmisiä :D"
Tämä itseasiassa hieman selittää, miksi niin moni perheellinen kuvittelee (vapaaehtoisesti) lapsettomat tietynlaisiksi negatiivisessa valossa. Koska he vertaavat täysin ja perinpohjainen erilaisia ihmisiä itseensä ennen lasten hankkimista.
Vaikka olen lapseton vapaaehtoisesti, ei se ole itselleni mikään julistettava identiteettikysymys. Ei ole siis koskaan ollut. Jos joku kysyy lapsitilanteestani, vastaan ettei ole ja se siitä. Ei ole mitään agendaa, ei mitään kiinnostusta asiaa kohtaan sen enempää itsellä. Muut eivät siis välttämättä tiedä että olen "vela", minulla ei vaan ole lapsia ja jos minusta riippuu, ei tule olemaankaan. Ei se ole sen suurempi juttu elämässä itselleni. Lapsia kohtaan ei ole mitään erityisen negatiivisia tunteita, aika neutraaleja. En jaksa ärsyyntyä erilaisuudesta, joten omaan joustavan asennoitumisen myös lapsiin ja heidän olemiseensa. Ei riso. Pyrin olemaan huomioonottava heitä kohdatessani, koska se on ystävällistä.
Kaikenlainen vastakkainasettelu ja oman näkemyksen korostaminen jää pois siksi, ettei asiassa ole mitään tunneristiriitaa itselläni. Ehkäpä siis innokkaimmat velat ovat ihmisiä, jotka asian kanssa kipuilevat enemmän ja päätyvät sitten hankkimaan lapsia, mikä on heille varmasti hyvä päätös. Vapauttaa samalla asiaa pohtimasta, jos se vaivaa niin paljon että täytyy olla vahvasti puolesta tai vastaan.
Tämä. Itselleni myös ihan vieras ajatus vihata ja halveksia äitejä, vaikka en omia lapsia haluakaan. Tuo lainaamasi kommentti kertoo paljon lisääntyneiden (tai siis ainakin tuon ketjussa mesoavan tapauksen) ajatusmaailmasta. Selvensi sitä miksei tässä asiassa päästä samalle sivulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lindada kirjoitti:
Sivujuonteena voisin pohtia niitä sinkkuja yh-vanhempia ja ilmeisen erityisesti suhdetta etsiviä yh-isiä, jotka muistavat kertoa että on ihan ok jos et ole kiinnostunut äitipuolen vakanssista ja jotka tapailun alkumetreillä kertovat, ettei lapsen kanssa ole pakko viettää aikaa. Meinaan, että aika äkkiä näyttää käyvän kyllä ongelmaksi jos haluan tavata heitä vain niillä viikoilla kun lapset ovat äidillään. :D Juuei, ei etsitä lastenhoitajaa eikä äitipuolta...
Sinkku + yh = ehkä joka tapauksessa painolastiltaan epäsuhta (uusio p erhe)pari, joka joskus voi silti toimiakin?
Moniko mies (lapseton tai lapsellinen) hoitaa itse 100% omat kotitalousmetatyönsä eikä etsi naista piikomaan?
Naisen osa on huomattavasti raskaampi vaikkei tietoisena valintana koskaan edes raskaaksi hankkiudu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten alapeukkuja täällä saa "entiset" velat, jotka on olleen ensimmäiset 40v veloja ja nauttineet lapsettoman elämän eduista ja itsekin ajateleet, että ei ikinä lasta, se valvottaa , pilaa pyllyn ja tissit, ei saa nukkua jne jne , mutta syystä tai toisesta ovatkin tulleet raskaaksi ja saaneet lapsen ja huomanneet, että se lapsellinen elämä onkin parempaa :D
Sitä ei suvaita tässä keskustelussa! lapseton elämä on parempaa, tietää ihminen, jolla ei ole lapsia, eikä siinä auta yhtään se, että jollakin toisella on aika hyvä kokemus molemmista elämistä. Sekä elämä ilman lasta, että lapsen kanssa.
Voi kultapieni. Ihminen jolla on lapsia ei ole vapaaehtoisesti lapseton.
Itkettäisi ellei naurattaisi. :D
Ihminen voi elämänsä aikana olla montaa eri asiaa. Ihminen voi olla vaikka ensimmäiset 40 vuottaa intohimoinen vela ja ilmoittaa kaikkialla, miten ihnoaa lapsia, eikä niitä ikinä tee.
Ja sitten hän tuleekin raskaaksi, ja hänestä tulee äiti.
Väitätkö, että nuo 40 vuotta hänen elämästään ei olleetkaan todellisia/oikeita. ? Että hän ei ollut vela, vaikka luuli olevansa?
Jos ihminen on vaikka elämänsä ensimmäiset 20 työvuotta maalari, mutta alkaakin sitten kirjailijaksi, väitätkö, ettei hän ole voinut olla samassa elämässä sekä maalari, että kirkailija?
Ei se, että ihminen elää nyt jotakin tietynlaista elämää, poista sitä, että hän on voinut elää sitä ennen erilaista elämää.
Uskallan epäillä, että monikin nykyinen äiti on ex vela, joka on vannonut lapsettomuuden nimiin ja vihannut ja halveksinut äiti-ihmisiä :D
Mutta ei siinä mitään, ihminen voi muutuua ja se on hyvä, jos siihen pystyy, ettei ruttaa elämäänsä läpi samalla kaavalla, jonka on joskus teininä hyväksi havainnut.
Minun puolestani saatte ihan vapaasti olla koko elämänne veloja, ei ole ainakaan minulta pois .
En jaksanut lukea koko kommenttia; mutta nyt kerran vielä ja tavuttaen:
Li-sään-ty-nyt ih-mi-nen ei o-le va-paa-eh-toi-ses-ti lap-se-ton.
Vela on ihminen joka ei halua lapsia eikä niitä hanki. Ei nyt sekoiteta veloja kaikkiin niihin ihmisiin jotka lisääntyvät jossain vaiheessa elämäänsä, vaikka eivät heti ensimmäisen kuukautiskierron jälkeen varhaisteineinä.
No mutta, miten sinä nyt sitten takaat sen, ettei nämä täällä nyt mellastavat velat ole 5v päästä äitejä?
Suurin osa on varmaan nuoria naisia, jotka täällä vannoo olevansa veloja, niin mistä ne sitten oikeasti voi sen nyt jo tietää? Jos kerran joku 40 vuotta velana ollut voikin tulla 43 vuotiaana raskaaksi, eikä hänen vela lausunnoillaan sitten ole enää mitään painoarvoa? Hän ei olekaan ollut oikea vela, vaikka on niin luullut?
Tämä ketju pitäisi siis olla niille naisille, jotka ovat hedelmällisen iän ylittäneet, eivätkä varmanti enää tule äideiksi.
Ei näiden nuorempien vela puheille voi sitten laittaa mitään arvoa, koska joku päiväne voikin olla äitejä, eikä ne sitten olekkaan olleet mitään "oikeita" veloja.
Ei kai vapaaehtoinen lapsettomuus ole mikään vala, mikä pitää antaa ja mihin pitää sitoutua? Tai ansio, minkä saavuttaa vasta vaihdevuosien jälkeen? Jos minä kolmekymppisenä olen sitä mieltä, etten lapsia hanki nyt enkä tulevaisuudessa, olen vela. Jos sitten tulevaisuudessa muutan mieleni ja hankin lapsia, lakkaan olemasta vela ja toivottavasti ymmärrän olla suoltamasta asiaankuulumattomia kommentteja, kun lapsettomat yrittävät jakaa kokemuksiaan. Meistä jokainen elää nykyhetkeä ja suunnittelee tulevaa, mutta toki joskus voi tulla muutoksia suunnitelmiin. Lapsien hankkimisessa ei sinällään ole mitään väärää, se vain ei ole kaikkia varten ja se pitää lapsellisten hyväksyä ilman mukinoita.
"Velan vala"
Hehe, pitäisiköhän sellainen lanseerata :D Joskus luin, että Jenkeissä on käytetty lupaussormuksia, jotka kertovat sitoutumisesta olemaan harrastamatta seksiä ennen avioliittoa, voi olla urbaania legendaa. Sellaisen kaltainen velan sormus veloille tai tatuointi (vitsi, en ole tosissani)
Sterilisaatio tietysti kertoisi homman lopullisuudesta. Sitä vaan ei saa ennen 30v ikää ja lääkärit voivat silti änkyröidä ja olla kirjoittamatta lähetettä, vaikka tuo lainkirjain täyttyykin. Kyseessä nukutuksessa tehtävä leikkaus joka maksaa, jotkut voivat pelätä toimenpidettä tai pienituloisella ei ole varaa. Toisaalta maksaa se vuosikausia käytettävä ehkäisykin ja jos se pettää, niin ei aborttikaan kuulemma ihan pieni kivuton juttu ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten alapeukkuja täällä saa "entiset" velat, jotka on olleen ensimmäiset 40v veloja ja nauttineet lapsettoman elämän eduista ja itsekin ajateleet, että ei ikinä lasta, se valvottaa , pilaa pyllyn ja tissit, ei saa nukkua jne jne , mutta syystä tai toisesta ovatkin tulleet raskaaksi ja saaneet lapsen ja huomanneet, että se lapsellinen elämä onkin parempaa :D
Sitä ei suvaita tässä keskustelussa! lapseton elämä on parempaa, tietää ihminen, jolla ei ole lapsia, eikä siinä auta yhtään se, että jollakin toisella on aika hyvä kokemus molemmista elämistä. Sekä elämä ilman lasta, että lapsen kanssa.
Voi kultapieni. Ihminen jolla on lapsia ei ole vapaaehtoisesti lapseton.
Itkettäisi ellei naurattaisi. :D
Ihminen voi elämänsä aikana olla montaa eri asiaa. Ihminen voi olla vaikka ensimmäiset 40 vuottaa intohimoinen vela ja ilmoittaa kaikkialla, miten ihnoaa lapsia, eikä niitä ikinä tee.
Ja sitten hän tuleekin raskaaksi, ja hänestä tulee äiti.
Väitätkö, että nuo 40 vuotta hänen elämästään ei olleetkaan todellisia/oikeita. ? Että hän ei ollut vela, vaikka luuli olevansa?
Jos ihminen on vaikka elämänsä ensimmäiset 20 työvuotta maalari, mutta alkaakin sitten kirjailijaksi, väitätkö, ettei hän ole voinut olla samassa elämässä sekä maalari, että kirkailija?
Ei se, että ihminen elää nyt jotakin tietynlaista elämää, poista sitä, että hän on voinut elää sitä ennen erilaista elämää.
Uskallan epäillä, että monikin nykyinen äiti on ex vela, joka on vannonut lapsettomuuden nimiin ja vihannut ja halveksinut äiti-ihmisiä :D
Mutta ei siinä mitään, ihminen voi muutuua ja se on hyvä, jos siihen pystyy, ettei ruttaa elämäänsä läpi samalla kaavalla, jonka on joskus teininä hyväksi havainnut.
Minun puolestani saatte ihan vapaasti olla koko elämänne veloja, ei ole ainakaan minulta pois .
Kyllä ihminen saa muuttua ja pyörtää päätöksiään ja tehdä valintoja elämässään, niitä ei vain tarvitse yrittää tunkea muiden kurkusta alas tai antaa olettaa, että ne olisivat mitään muuta kuin oma henkilökohtainen kokemus. Ihan varmasti se ensimmäiset 40v lapsettomuutta on ollut oikea kokemus ja voin samaistua siihen, mutta sen jälkeen kun perhe-elämä alkaa se samaistumispinta lapsettomuuteen loppuu. Ei minua haittaa, jos joku vela-kaverini nyt tuleekin äidiksi ja nauttii siitä. Hyvä hänelle. Mutta jos hän alkaa mainostamaan lapsiperhearkeaan sellaisena, että minunkin pitäisi sitä harkita kun se on sittenkin niin mukavaa, niin se on liikaa. Täällä netissäkään ei tarvitsisi tunkea omia lapsiperhekokemuksiaan keskusteluun, joka käsittelee lapsettomien päätöstä pysyä lapsettomina.
Asiaa.
Samoin se ärsyttää ja on liikaa, että tällainen mielensä muuttanut äiti vähättelee lapsettomien elämää. Vertailee, että kyllä nyt on elämällä sisältöä ja merkitystä enemmän kuin velojen elämässä koskaan. Että vain hän voi entisenä velana ja nykyisenä äitinä verrata näitä kahta elämää ja vain hän sen kaiken kokeneena tietää totuuden. Että velat ei edes tiedä mistä puhuvat ja mitä menettävät.
Niin naurettavaa! Kun tällainen ihminen ei tajua niin itsestään selvää ja simppeliä asiaa, että kyse on nimenomaan vain ja ainoastaan hänen omasta kokemuksestaan. Kuvittelee, että kaikki muutkin velat kokisivat sen lapsiperhe-elämän yhtä auvoisena ja merkityksellisyyttä tuovana asiana, ikään kuin se kokemus muka olisi kaikille samanlainen. Kun eihän se kokemus ole sama edes kaikille lasta koko ikänsä halunneillekaan.
Ei millään pahalla, mutta tosi tyhmän ja yksinkertaisen kuvan tällainen ihminen itsestään kyllä antaa. Ei osata yhtään laajemmin ja eri näkökulmista asioita ajatella, vaan kaikki pyörii sen oman navan ja oman kokemuksen ympärillä.Näinhän se äitin kohdalla yleensä on - kaikki pyörii minun ja minun lapsieni ympärillä, muista ihmisistä viis. Todettavissa kaikilla julkisilla paikoilla ja monissa kerrostaloissa.
No onhan moni perheellinen myös hyvin mukava, välittävät lapsistaan ja muista ihmisistä ympäristössään. Usein näiden jo pienemmissäkin lapsissa näkyy sama vaivattomuus huomioida muut ja sitä vanhemman ja lapsen lämmintä vuorovaikutusta on kiva seurata.
T. Vela
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten alapeukkuja täällä saa "entiset" velat, jotka on olleen ensimmäiset 40v veloja ja nauttineet lapsettoman elämän eduista ja itsekin ajateleet, että ei ikinä lasta, se valvottaa , pilaa pyllyn ja tissit, ei saa nukkua jne jne , mutta syystä tai toisesta ovatkin tulleet raskaaksi ja saaneet lapsen ja huomanneet, että se lapsellinen elämä onkin parempaa :D
Sitä ei suvaita tässä keskustelussa! lapseton elämä on parempaa, tietää ihminen, jolla ei ole lapsia, eikä siinä auta yhtään se, että jollakin toisella on aika hyvä kokemus molemmista elämistä. Sekä elämä ilman lasta, että lapsen kanssa.
Voi kultapieni. Ihminen jolla on lapsia ei ole vapaaehtoisesti lapseton.
Itkettäisi ellei naurattaisi. :D
Ihminen voi elämänsä aikana olla montaa eri asiaa. Ihminen voi olla vaikka ensimmäiset 40 vuottaa intohimoinen vela ja ilmoittaa kaikkialla, miten ihnoaa lapsia, eikä niitä ikinä tee.
Ja sitten hän tuleekin raskaaksi, ja hänestä tulee äiti.
Väitätkö, että nuo 40 vuotta hänen elämästään ei olleetkaan todellisia/oikeita. ? Että hän ei ollut vela, vaikka luuli olevansa?
Jos ihminen on vaikka elämänsä ensimmäiset 20 työvuotta maalari, mutta alkaakin sitten kirjailijaksi, väitätkö, ettei hän ole voinut olla samassa elämässä sekä maalari, että kirkailija?
Ei se, että ihminen elää nyt jotakin tietynlaista elämää, poista sitä, että hän on voinut elää sitä ennen erilaista elämää.
Uskallan epäillä, että monikin nykyinen äiti on ex vela, joka on vannonut lapsettomuuden nimiin ja vihannut ja halveksinut äiti-ihmisiä :D
Mutta ei siinä mitään, ihminen voi muutuua ja se on hyvä, jos siihen pystyy, ettei ruttaa elämäänsä läpi samalla kaavalla, jonka on joskus teininä hyväksi havainnut.
Minun puolestani saatte ihan vapaasti olla koko elämänne veloja, ei ole ainakaan minulta pois .
En jaksanut lukea koko kommenttia; mutta nyt kerran vielä ja tavuttaen:
Li-sään-ty-nyt ih-mi-nen ei o-le va-paa-eh-toi-ses-ti lap-se-ton.
Vela on ihminen joka ei halua lapsia eikä niitä hanki. Ei nyt sekoiteta veloja kaikkiin niihin ihmisiin jotka lisääntyvät jossain vaiheessa elämäänsä, vaikka eivät heti ensimmäisen kuukautiskierron jälkeen varhaisteineinä.
No mutta, miten sinä nyt sitten takaat sen, ettei nämä täällä nyt mellastavat velat ole 5v päästä äitejä?
Suurin osa on varmaan nuoria naisia, jotka täällä vannoo olevansa veloja, niin mistä ne sitten oikeasti voi sen nyt jo tietää? Jos kerran joku 40 vuotta velana ollut voikin tulla 43 vuotiaana raskaaksi, eikä hänen vela lausunnoillaan sitten ole enää mitään painoarvoa? Hän ei olekaan ollut oikea vela, vaikka on niin luullut?
Tämä ketju pitäisi siis olla niille naisille, jotka ovat hedelmällisen iän ylittäneet, eivätkä varmanti enää tule äideiksi.
Ei näiden nuorempien vela puheille voi sitten laittaa mitään arvoa, koska joku päiväne voikin olla äitejä, eikä ne sitten olekkaan olleet mitään "oikeita" veloja.
Ei kai vapaaehtoinen lapsettomuus ole mikään vala, mikä pitää antaa ja mihin pitää sitoutua? Tai ansio, minkä saavuttaa vasta vaihdevuosien jälkeen? Jos minä kolmekymppisenä olen sitä mieltä, etten lapsia hanki nyt enkä tulevaisuudessa, olen vela. Jos sitten tulevaisuudessa muutan mieleni ja hankin lapsia, lakkaan olemasta vela ja toivottavasti ymmärrän olla suoltamasta asiaankuulumattomia kommentteja, kun lapsettomat yrittävät jakaa kokemuksiaan. Meistä jokainen elää nykyhetkeä ja suunnittelee tulevaa, mutta toki joskus voi tulla muutoksia suunnitelmiin. Lapsien hankkimisessa ei sinällään ole mitään väärää, se vain ei ole kaikkia varten ja se pitää lapsellisten hyväksyä ilman mukinoita.
"Velan vala"
Hehe, pitäisiköhän sellainen lanseerata :D Joskus luin, että Jenkeissä on käytetty lupaussormuksia, jotka kertovat sitoutumisesta olemaan harrastamatta seksiä ennen avioliittoa, voi olla urbaania legendaa. Sellaisen kaltainen velan sormus veloille tai tatuointi (vitsi, en ole tosissani)
Sterilisaatio tietysti kertoisi homman lopullisuudesta. Sitä vaan ei saa ennen 30v ikää ja lääkärit voivat silti änkyröidä ja olla kirjoittamatta lähetettä, vaikka tuo lainkirjain täyttyykin. Kyseessä nukutuksessa tehtävä leikkaus joka maksaa, jotkut voivat pelätä toimenpidettä tai pienituloisella ei ole varaa. Toisaalta maksaa se vuosikausia käytettävä ehkäisykin ja jos se pettää, niin ei aborttikaan kuulemma ihan pieni kivuton juttu ole.
Ajattele nyt ihan oikeasti, että täällä yksi lisääntynyt kyselee mahdollisesti tosissaan että miten muka voi ottaa velan tosissaan ennen kuin tämä on syystä tai toisesta lisääntymiskyvytön. :D
Ei tulisi itselle mieleenkään alkaa selittää lisäääntyneelle, joka kertoo onnellisesta perhe-elämästään, että kyllä se mieli vielä muuttuu ja jossain vaiheessa alat katumaan lisääntymistäsi. Tai vaatimaan jotain todistetta tai valaa siitä että hän varmasti on tyytyväinen perhetilanteeseensa nyt ja tulevaisuudessa. :D Absurdia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä vanhempasi ajattelee kun et jatka sukua?
Toki äiti haluais saada lapsenlapsia, mutta miksi mua tuossa asiassa pitäisi hänen mielipiteensä kiinnostaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten alapeukkuja täällä saa "entiset" velat, jotka on olleen ensimmäiset 40v veloja ja nauttineet lapsettoman elämän eduista ja itsekin ajateleet, että ei ikinä lasta, se valvottaa , pilaa pyllyn ja tissit, ei saa nukkua jne jne , mutta syystä tai toisesta ovatkin tulleet raskaaksi ja saaneet lapsen ja huomanneet, että se lapsellinen elämä onkin parempaa :D
Sitä ei suvaita tässä keskustelussa! lapseton elämä on parempaa, tietää ihminen, jolla ei ole lapsia, eikä siinä auta yhtään se, että jollakin toisella on aika hyvä kokemus molemmista elämistä. Sekä elämä ilman lasta, että lapsen kanssa.
Voi kultapieni. Ihminen jolla on lapsia ei ole vapaaehtoisesti lapseton.
Itkettäisi ellei naurattaisi. :D
Ihminen voi elämänsä aikana olla montaa eri asiaa. Ihminen voi olla vaikka ensimmäiset 40 vuottaa intohimoinen vela ja ilmoittaa kaikkialla, miten ihnoaa lapsia, eikä niitä ikinä tee.
Ja sitten hän tuleekin raskaaksi, ja hänestä tulee äiti.
Väitätkö, että nuo 40 vuotta hänen elämästään ei olleetkaan todellisia/oikeita. ? Että hän ei ollut vela, vaikka luuli olevansa?
Jos ihminen on vaikka elämänsä ensimmäiset 20 työvuotta maalari, mutta alkaakin sitten kirjailijaksi, väitätkö, ettei hän ole voinut olla samassa elämässä sekä maalari, että kirkailija?
Ei se, että ihminen elää nyt jotakin tietynlaista elämää, poista sitä, että hän on voinut elää sitä ennen erilaista elämää.
Uskallan epäillä, että monikin nykyinen äiti on ex vela, joka on vannonut lapsettomuuden nimiin ja vihannut ja halveksinut äiti-ihmisiä :D
Mutta ei siinä mitään, ihminen voi muutuua ja se on hyvä, jos siihen pystyy, ettei ruttaa elämäänsä läpi samalla kaavalla, jonka on joskus teininä hyväksi havainnut.
Minun puolestani saatte ihan vapaasti olla koko elämänne veloja, ei ole ainakaan minulta pois .
"Uskallan epäillä, että monikin nykyinen äiti on ex vela, joka on vannonut lapsettomuuden nimiin ja vihannut ja halveksinut äiti-ihmisiä :D"
Tämä itseasiassa hieman selittää, miksi niin moni perheellinen kuvittelee (vapaaehtoisesti) lapsettomat tietynlaisiksi negatiivisessa valossa. Koska he vertaavat täysin ja perinpohjainen erilaisia ihmisiä itseensä ennen lasten hankkimista.
Vaikka olen lapseton vapaaehtoisesti, ei se ole itselleni mikään julistettava identiteettikysymys. Ei ole siis koskaan ollut. Jos joku kysyy lapsitilanteestani, vastaan ettei ole ja se siitä. Ei ole mitään agendaa, ei mitään kiinnostusta asiaa kohtaan sen enempää itsellä. Muut eivät siis välttämättä tiedä että olen "vela", minulla ei vaan ole lapsia ja jos minusta riippuu, ei tule olemaankaan. Ei se ole sen suurempi juttu elämässä itselleni. Lapsia kohtaan ei ole mitään erityisen negatiivisia tunteita, aika neutraaleja. En jaksa ärsyyntyä erilaisuudesta, joten omaan joustavan asennoitumisen myös lapsiin ja heidän olemiseensa. Ei riso. Pyrin olemaan huomioonottava heitä kohdatessani, koska se on ystävällistä.
Kaikenlainen vastakkainasettelu ja oman näkemyksen korostaminen jää pois siksi, ettei asiassa ole mitään tunneristiriitaa itselläni. Ehkäpä siis innokkaimmat velat ovat ihmisiä, jotka asian kanssa kipuilevat enemmän ja päätyvät sitten hankkimaan lapsia, mikä on heille varmasti hyvä päätös. Vapauttaa samalla asiaa pohtimasta, jos se vaivaa niin paljon että täytyy olla vahvasti puolesta tai vastaan.
Tämä. Itselleni myös ihan vieras ajatus vihata ja halveksia äitejä, vaikka en omia lapsia haluakaan. Tuo lainaamasi kommentti kertoo paljon lisääntyneiden (tai siis ainakin tuon ketjussa mesoavan tapauksen) ajatusmaailmasta. Selvensi sitä miksei tässä asiassa päästä samalle sivulle.
Samalle sivulle päästäisiin helposti siten että elettäisiin omaa elämää ja annettaisiin muiden elää omaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä36354 kirjoitti:
Mitä vanhempasi ajattelee kun et jatka sukua?
Toki äiti haluais saada lapsenlapsia, mutta miksi mua tuossa asiassa pitäisi hänen mielipiteensä kiinnostaa?
Näin on. Jokaisen kelpoäidin pitäisi tajuta että omakohtaiset valintansa hän on jo tehnyt ja pakote ei ole ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin just kyselyn, jossa naisilta kysyttiin, että miten he hemmottelevat itseään. Heti tuli tämä keskustelu mieleen ja kyllä nauratti!
YKSIKÄÄN haastateltava EI maininnut, että viettää aikaansa rakkaiden lastensa kanssa =D =D=D!
Ihme kyllä, kun ne niin ihania kuitenkin on!?
KAIKKI vastaajat halusivat rauhaa, omaa aikaa, kynttilöitä, ravintolassa syömistä, omaa harrasrtista jne.
Ja sitten meitä veloja syyllistetään tästä! Kyllä on kaksinaamaista porukkaa! Ja kateellista!
Kyllähän se varmasti äityliä harmittaa, kun meidän velojen arki on sellaista, mitä äityli kutsuu hemmotteluksi! :D :D :D
Veteliksi teidät tiedettiin jo, ei tarvitse todistella enempää 😂
Pssst, sun kateutesi paistaa! :D
Ihan näin sivusta, niin nuo luetellut ylellisyydet onnistuvat ihan vaikka sen vilkkaan työelämän lisäksi, kun kotona ei ole energia-ja huomiosyöppöjä lapsia odottamassa äitinsä lakkaamatonta ruokahuolto- ja viihdytyspalvelua.
Rauha, oma aika ja kynttilöiden polttelu hoituu, kun töiden jälkeen kotona heittää löhöasun päälle, sytyttää kynttilän ja ottaa vaikka kirjan käteensä. Voi lueskella keskeytyksettä kunnes alkaa uni painaa, mikäs sen mukavampaa!
Ravintolaan on ihan kiva poiketa vaikka matkalla töistä kotiin, kun ei tarvitse laukata hakemaan armasta jälkeläistään päiväsäilöstä. Lukaista kaikessa rauhassa lehdet, nauttia hyvää kahvia, tai miksei viinilasillinen. Välillä se "käyn vain kahvilla" muuttuu ravintolaillalliseksi, mutta mikäpä siinä, kun ei tarvitse miettiä kasvavan mukulan seuraavia pakkohankintoja ja niihin kuluvia rahasummia. Eikä ole kiire lasta ruokkimaan.
Harrastukset voi lapsettomalla helposti olla hieman tavoitteellisempia, kun aikaa ja motivaatiota on, mutta tuskin esim. ihan perus 4krt/vko kuntosalilla tai hölkällä sen puoleen kenestäkään vetelämpää tekee, oli lapsia tai ei :D
Eli toisin sanoen vetelehdit päivät pitkät. Uskotaan jo, ei tarvitse todistella enempää.
No tahtoessaan tietysti voisi tehdä niinkin! Eipä siitä kukaan muu joutuisi ulisemaan kuin kateellinen perheellinen :D
Toisin se on sulla, kun se niskakakka ei pese itse itseään sun lapsen hiusrajasta :D :D
Että nautitaan vain omista valinnoistamme! :)
En mä aikuisten lasteni niskakakkoja pese. Olen tehnyt voitavani tämän maan tulevaisuuden eteen, eikä se aina herkkua ollut, mutta nyt voin olla ja elää puhtain omatunnoin.
Haukutko omia lapsiasikin vetelehtijöiksi, jos he lueskelevat töistä kotiin päästyään, käyvät ravintolassa, polttavat kynttilää tai harrastavat tavoitteellisesti? Se kun on aikaa, jonka voisi käyttää sinulle lapsenlapsia tehden.
Olet kyllä harvinaisen myrkyllinen otus.
Mahtaa lapsesi käydä sinua usein tapaamassa.
En tietenkään hauku, mutta he tuskin tulevat käyttämään KOKO elämäänsä vetelehtien hyödyttömänä aikuistumatta ollenkaan. Pitäisin sitä outona.
En voi sille mitään, mutta naurattaa nämä sinun ulostulosi. :D Joku kommentoi että lisääntyneet vastasivat kysymykseen hemmottelusta siten, ettei toiveisiin koskaan liittyneet ne omat lapset. Siihen joku toinen sanoo että aivan, lapsellisille lapsettoman tavallinen elämä on hemmottelua. Tämän jälkeen paikalle ryntää katkeromamma paasaamaan että se mitä lapsettomat tekevät ja mistä lapselliset haaveilevat on AIKUISTUMATONTA VETELEHTIMISTÄ. :D Siis toim. huom. kaikki se toiminta missä lapset eivät ole mukana, salilla treenaamisesta lähtien.
Aivan mahtava esimerkki happamia sanoi kettu-ilmiöstä. Mitäköhän mamman lapset sanoisivat jos lukisivat äippylin avautumiset? Mutsi, nyt pois somesta. :D
Helppo viisastella, kun itse ei ole tehnyt yhtään mitään kotimaansa eteen. Olet tavallaan olemassa, mutta et kuitenkaan. Johan siitä kertoo sekin, että Vauvalla hengaat. En mäkään hengaile lapsettomille tarkoitetuilla sivustoilla. Ai niin, eihän sellaisia edes ole, kun sitäkään vähää te lapsettomat ette saa aikaiseksi.
Mitä oikein höpötät? Missä todellisuudessa liikut, oletko ihan selvinpäin?
Minä maksan veroja sinun itsekkään lisääntymisesi helpottamiseksi. Teen enemmän kuin sinä koskaan muita ihmisiä kohtaan, ellei lasketa niitä omia p e r sh ed elmiäsi jotka itsekkyyspuuskissasi päätit tehdä ylikansoittuneelle ja saastuneelle pallolle.
Ei tarvitse kiittää. Tiedän ettei hahmotuskykysi riitä ymmärtämään näitä kuvioita.
Lapset tietysti säälittävät kun äiti on tuollainen sekopää, mutta toivon että esimerkiksi koulussa he ovat saaneet vaikutteita täyspäisiltä aikuisilta.
Juu, juu, varmasti olet tehnyt vaikka ja mitä. Miten se nyt taas olikaan... Velat voivat vaikka töiden jälkeen lukea kirjaa, tai käydä ravintolassa syömässä, salilla tai vaikka poltella kynttilöitä. Kyllähän ne tietysti vetelykselle työstä käyvät. Ja tämä oli nimenomaan arkea, että milloin te sitten teette jotain oikeasti hyödyllistä?
Miksi työpäivän jälkeisen vapaa-ajan pitäisi käydä työstä? Sehän juuri ei ole se tarkoitus. Miehetkin tämän ymmärtävät ja sanovat puolisoilleen, etteivät jaksa toista työpäivää kotona tehdä. Koska lapselliset naiset ovat katkeria miehilleen ja yhteiskunnalle tästä massiivisesta vedätyksestä, täytyy se toki itsekritiikittömästi purkaa ympärille, ihan kuin täysin vieraat olisivat onnettomuuteen syy.
Kun lapsia ja miestä ei kiinnosta kuin se, milloin äiti laittaa apetta pöytään, kuuntelevat velat täällä, "mutta mitä sinä muka olet" -mutinoita. Koska epäkiitollisintahan olisi raataa ilman kiitosta 24/7, eikä siltikään olisi lopulta mitään kauhean erikoista. Oma ja muiden arvo tulee suorittamisesta, mutta apua jos ketään muita ei se sinun suorittaminen kiinnostakaan. Se työn määrä ei edes varmaan kyrsi pahiten. Vaan sen merkityksettömyyden tajuaminen, tajuaminen vähän liian myöhään. Se katkeroittaa tavalla, jossa pahoinvointi pursuaa hallitsettomattomasti ympärille ja mamma ei kuin jatkuvasti juosta karkuun hiipivää epävarmuutta, "ainakin olen jotain, olen jotain, olenhan jotain, olen, olen, minä olen, muut ei ole....)
Erinomaisesti sanottu!
Yli 300 000 naista JOKA PÄIVÄ tunkee itsestään lapsen ulos, joten sille jolle se riittää elämän suurimmaksi saavutukseksi, rima ei ole kovinkaan korkealla!Mutta sinä et pystynyt siihenkään?
Olisin pystynyt, mutta en halunnut.
Nyt ollaan jo aika syvällä; vela todistelee kyllä pystyvänsä saamaan lapsia halutessaan. Vaikka ei kuitenkaan jaksaisi tai kestäisi kakkaa (yök) tai mitään muutakaan epämukavuutta. Yleensä lapsista nimittäin on tapana huolehtia myös muutoin, kuin "tunkemalla se itsestään ulos".
Naisen ja miehen hedelmällisyys on mahdollista lääketieteellisesti testata ennen mahd. liukuhihnatuotantoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten alapeukkuja täällä saa "entiset" velat, jotka on olleen ensimmäiset 40v veloja ja nauttineet lapsettoman elämän eduista ja itsekin ajateleet, että ei ikinä lasta, se valvottaa , pilaa pyllyn ja tissit, ei saa nukkua jne jne , mutta syystä tai toisesta ovatkin tulleet raskaaksi ja saaneet lapsen ja huomanneet, että se lapsellinen elämä onkin parempaa :D
Sitä ei suvaita tässä keskustelussa! lapseton elämä on parempaa, tietää ihminen, jolla ei ole lapsia, eikä siinä auta yhtään se, että jollakin toisella on aika hyvä kokemus molemmista elämistä. Sekä elämä ilman lasta, että lapsen kanssa.
Voi kultapieni. Ihminen jolla on lapsia ei ole vapaaehtoisesti lapseton.
Itkettäisi ellei naurattaisi. :D
Ihminen voi elämänsä aikana olla montaa eri asiaa. Ihminen voi olla vaikka ensimmäiset 40 vuottaa intohimoinen vela ja ilmoittaa kaikkialla, miten ihnoaa lapsia, eikä niitä ikinä tee.
Ja sitten hän tuleekin raskaaksi, ja hänestä tulee äiti.
Väitätkö, että nuo 40 vuotta hänen elämästään ei olleetkaan todellisia/oikeita. ? Että hän ei ollut vela, vaikka luuli olevansa?
Jos ihminen on vaikka elämänsä ensimmäiset 20 työvuotta maalari, mutta alkaakin sitten kirjailijaksi, väitätkö, ettei hän ole voinut olla samassa elämässä sekä maalari, että kirkailija?
Ei se, että ihminen elää nyt jotakin tietynlaista elämää, poista sitä, että hän on voinut elää sitä ennen erilaista elämää.
Uskallan epäillä, että monikin nykyinen äiti on ex vela, joka on vannonut lapsettomuuden nimiin ja vihannut ja halveksinut äiti-ihmisiä :D
Mutta ei siinä mitään, ihminen voi muutuua ja se on hyvä, jos siihen pystyy, ettei ruttaa elämäänsä läpi samalla kaavalla, jonka on joskus teininä hyväksi havainnut.
Minun puolestani saatte ihan vapaasti olla koko elämänne veloja, ei ole ainakaan minulta pois .
"Uskallan epäillä, että monikin nykyinen äiti on ex vela, joka on vannonut lapsettomuuden nimiin ja vihannut ja halveksinut äiti-ihmisiä :D"
Tämä itseasiassa hieman selittää, miksi niin moni perheellinen kuvittelee (vapaaehtoisesti) lapsettomat tietynlaisiksi negatiivisessa valossa. Koska he vertaavat täysin ja perinpohjainen erilaisia ihmisiä itseensä ennen lasten hankkimista.
Vaikka olen lapseton vapaaehtoisesti, ei se ole itselleni mikään julistettava identiteettikysymys. Ei ole siis koskaan ollut. Jos joku kysyy lapsitilanteestani, vastaan ettei ole ja se siitä. Ei ole mitään agendaa, ei mitään kiinnostusta asiaa kohtaan sen enempää itsellä. Muut eivät siis välttämättä tiedä että olen "vela", minulla ei vaan ole lapsia ja jos minusta riippuu, ei tule olemaankaan. Ei se ole sen suurempi juttu elämässä itselleni. Lapsia kohtaan ei ole mitään erityisen negatiivisia tunteita, aika neutraaleja. En jaksa ärsyyntyä erilaisuudesta, joten omaan joustavan asennoitumisen myös lapsiin ja heidän olemiseensa. Ei riso. Pyrin olemaan huomioonottava heitä kohdatessani, koska se on ystävällistä.
Kaikenlainen vastakkainasettelu ja oman näkemyksen korostaminen jää pois siksi, ettei asiassa ole mitään tunneristiriitaa itselläni. Ehkäpä siis innokkaimmat velat ovat ihmisiä, jotka asian kanssa kipuilevat enemmän ja päätyvät sitten hankkimaan lapsia, mikä on heille varmasti hyvä päätös. Vapauttaa samalla asiaa pohtimasta, jos se vaivaa niin paljon että täytyy olla vahvasti puolesta tai vastaan.
Fiksua pohdintaa.
-Ehkäpä siis innokkaimmat velat ovat ihmisiä, jotka asian kanssa kipuilevat enemmän ja päätyvät sitten hankkimaan lapsia, mikä on heille varmasti hyvä päätös.-
Tämä on hyvä näkökulma, vaikka ei päde kaikkiin. Oman päätöksen julistaminen ja että siitä tehdään osa identiteettiä, voi kertoa epävarmuudesta ja piikit pystyssä oleminen sisäisestä ristiriidasta, jota sillä käytöksellä yritetään peittää ja jopa vakuutella itselleen olevansa oikealla tiellä, vaikka ei siitä ihan varma olekaan.
Tai sitten on vain kurkkuaan myöten täynnä lähipiirin uteluja ja painostusta.
Itse olin parikymppisenä hyvin ärhäkkä vela, oikein vihasin avoimesti lapsia ja sukulaisten kyselyt ja kommentit aiheeseen tylytin nopeasti hiljaiseksi. Minulla ei ollut sisäistä ristiriitaa, minua vain suunnattomasti ärsytti toistuva aiheesta kysely, joten julistin päätöstäni.
Aikuistuessani vietin aikaa ystävien lasten kanssa ja autoin hoidossa, ihan pikkuvauva-ajasta asti. Huomasin, että lapsiviha on ihan turhaa, pikkuvesselit olivat hauskoja tyyppejä, omia tutustumisen arvoisia persooniaan ja ei kakkavaippa niin kamala ollut.
Olen edelleen vela, en halua lapsia, vaikka kivoja kokemuksia heistä onkin. Neljäkymppiä jo lähestyy ja olen maltillinen, ei-lapsia tai perhe-elämää vihaava ja haukkuva, päätöstäni kysymättä julistamaton vela. Ehkä siihen vaikuttaa se, että asiasta ei minulta enää niin kysellä eli saan olla rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten alapeukkuja täällä saa "entiset" velat, jotka on olleen ensimmäiset 40v veloja ja nauttineet lapsettoman elämän eduista ja itsekin ajateleet, että ei ikinä lasta, se valvottaa , pilaa pyllyn ja tissit, ei saa nukkua jne jne , mutta syystä tai toisesta ovatkin tulleet raskaaksi ja saaneet lapsen ja huomanneet, että se lapsellinen elämä onkin parempaa :D
Sitä ei suvaita tässä keskustelussa! lapseton elämä on parempaa, tietää ihminen, jolla ei ole lapsia, eikä siinä auta yhtään se, että jollakin toisella on aika hyvä kokemus molemmista elämistä. Sekä elämä ilman lasta, että lapsen kanssa.
Voi kultapieni. Ihminen jolla on lapsia ei ole vapaaehtoisesti lapseton.
Itkettäisi ellei naurattaisi. :D
Ihminen voi elämänsä aikana olla montaa eri asiaa. Ihminen voi olla vaikka ensimmäiset 40 vuottaa intohimoinen vela ja ilmoittaa kaikkialla, miten ihnoaa lapsia, eikä niitä ikinä tee.
Ja sitten hän tuleekin raskaaksi, ja hänestä tulee äiti.
Väitätkö, että nuo 40 vuotta hänen elämästään ei olleetkaan todellisia/oikeita. ? Että hän ei ollut vela, vaikka luuli olevansa?
Jos ihminen on vaikka elämänsä ensimmäiset 20 työvuotta maalari, mutta alkaakin sitten kirjailijaksi, väitätkö, ettei hän ole voinut olla samassa elämässä sekä maalari, että kirkailija?
Ei se, että ihminen elää nyt jotakin tietynlaista elämää, poista sitä, että hän on voinut elää sitä ennen erilaista elämää.
Uskallan epäillä, että monikin nykyinen äiti on ex vela, joka on vannonut lapsettomuuden nimiin ja vihannut ja halveksinut äiti-ihmisiä :D
Mutta ei siinä mitään, ihminen voi muutuua ja se on hyvä, jos siihen pystyy, ettei ruttaa elämäänsä läpi samalla kaavalla, jonka on joskus teininä hyväksi havainnut.
Minun puolestani saatte ihan vapaasti olla koko elämänne veloja, ei ole ainakaan minulta pois .
En jaksanut lukea koko kommenttia; mutta nyt kerran vielä ja tavuttaen:
Li-sään-ty-nyt ih-mi-nen ei o-le va-paa-eh-toi-ses-ti lap-se-ton.
Vela on ihminen joka ei halua lapsia eikä niitä hanki. Ei nyt sekoiteta veloja kaikkiin niihin ihmisiin jotka lisääntyvät jossain vaiheessa elämäänsä, vaikka eivät heti ensimmäisen kuukautiskierron jälkeen varhaisteineinä.
No mutta, miten sinä nyt sitten takaat sen, ettei nämä täällä nyt mellastavat velat ole 5v päästä äitejä?
Suurin osa on varmaan nuoria naisia, jotka täällä vannoo olevansa veloja, niin mistä ne sitten oikeasti voi sen nyt jo tietää? Jos kerran joku 40 vuotta velana ollut voikin tulla 43 vuotiaana raskaaksi, eikä hänen vela lausunnoillaan sitten ole enää mitään painoarvoa? Hän ei olekaan ollut oikea vela, vaikka on niin luullut?
Tämä ketju pitäisi siis olla niille naisille, jotka ovat hedelmällisen iän ylittäneet, eivätkä varmanti enää tule äideiksi.
Ei näiden nuorempien vela puheille voi sitten laittaa mitään arvoa, koska joku päiväne voikin olla äitejä, eikä ne sitten olekkaan olleet mitään "oikeita" veloja.
Ei kai vapaaehtoinen lapsettomuus ole mikään vala, mikä pitää antaa ja mihin pitää sitoutua? Tai ansio, minkä saavuttaa vasta vaihdevuosien jälkeen? Jos minä kolmekymppisenä olen sitä mieltä, etten lapsia hanki nyt enkä tulevaisuudessa, olen vela. Jos sitten tulevaisuudessa muutan mieleni ja hankin lapsia, lakkaan olemasta vela ja toivottavasti ymmärrän olla suoltamasta asiaankuulumattomia kommentteja, kun lapsettomat yrittävät jakaa kokemuksiaan. Meistä jokainen elää nykyhetkeä ja suunnittelee tulevaa, mutta toki joskus voi tulla muutoksia suunnitelmiin. Lapsien hankkimisessa ei sinällään ole mitään väärää, se vain ei ole kaikkia varten ja se pitää lapsellisten hyväksyä ilman mukinoita.
"Velan vala"
Hehe, pitäisiköhän sellainen lanseerata :D Joskus luin, että Jenkeissä on käytetty lupaussormuksia, jotka kertovat sitoutumisesta olemaan harrastamatta seksiä ennen avioliittoa, voi olla urbaania legendaa. Sellaisen kaltainen velan sormus veloille tai tatuointi (vitsi, en ole tosissani)
Sterilisaatio tietysti kertoisi homman lopullisuudesta. Sitä vaan ei saa ennen 30v ikää ja lääkärit voivat silti änkyröidä ja olla kirjoittamatta lähetettä, vaikka tuo lainkirjain täyttyykin. Kyseessä nukutuksessa tehtävä leikkaus joka maksaa, jotkut voivat pelätä toimenpidettä tai pienituloisella ei ole varaa. Toisaalta maksaa se vuosikausia käytettävä ehkäisykin ja jos se pettää, niin ei aborttikaan kuulemma ihan pieni kivuton juttu ole.Ajattele nyt ihan oikeasti, että täällä yksi lisääntynyt kyselee mahdollisesti tosissaan että miten muka voi ottaa velan tosissaan ennen kuin tämä on syystä tai toisesta lisääntymiskyvytön. :D
Ei tulisi itselle mieleenkään alkaa selittää lisäääntyneelle, joka kertoo onnellisesta perhe-elämästään, että kyllä se mieli vielä muuttuu ja jossain vaiheessa alat katumaan lisääntymistäsi. Tai vaatimaan jotain todistetta tai valaa siitä että hän varmasti on tyytyväinen perhetilanteeseensa nyt ja tulevaisuudessa. :D Absurdia.
Ovatko ihmiset lopulta niin epävarmoja itsestään, että heidän täytyy pystyä laittamaan kanssaihmiset tarkasti tiettyihin, muuttumattomiin lokeroihin. Jotta voivat suhteuttaa omat tavoitteensa ja ajatuksensa ympäristön kanssa ja näin muka välttää kognitiivista dissonanssia tai epämukavalta tuntuvaa elämän sattumanvaraisuuden riskiä? Puolesta/vastaan, nyt/ei koskaan, hyvä/paha ja yksinkertaistamalla kuvitellaan, ettei koskaan tarvitse käsitellä pettymyksiä joita voi ilmetä uuden tiedon tai tehtyjen valintojen arvioinnin myötä. Kun maailma on mutkikas paikka, epävarmuus peitetään ylimielisyyteen ja ehdottomuuteen. Muiltakin odotetaan ja siedetään vain mustavalkoista ehdottomuutta, muuten joutuu liian kipeästi katsomaan myös oman elämän muuttujia ja sitä, ettei ehkä tiedäkään kaikesta kaikkea tai ole yli-ihminen. Vastaan tapellessa ja muita arvottaessa ei tarvitse näihin keskittyä ja kohta se onkin automaattinen välttämiskeino.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten alapeukkuja täällä saa "entiset" velat, jotka on olleen ensimmäiset 40v veloja ja nauttineet lapsettoman elämän eduista ja itsekin ajateleet, että ei ikinä lasta, se valvottaa , pilaa pyllyn ja tissit, ei saa nukkua jne jne , mutta syystä tai toisesta ovatkin tulleet raskaaksi ja saaneet lapsen ja huomanneet, että se lapsellinen elämä onkin parempaa :D
Sitä ei suvaita tässä keskustelussa! lapseton elämä on parempaa, tietää ihminen, jolla ei ole lapsia, eikä siinä auta yhtään se, että jollakin toisella on aika hyvä kokemus molemmista elämistä. Sekä elämä ilman lasta, että lapsen kanssa.
Voi kultapieni. Ihminen jolla on lapsia ei ole vapaaehtoisesti lapseton.
Itkettäisi ellei naurattaisi. :D
Ihminen voi elämänsä aikana olla montaa eri asiaa. Ihminen voi olla vaikka ensimmäiset 40 vuottaa intohimoinen vela ja ilmoittaa kaikkialla, miten ihnoaa lapsia, eikä niitä ikinä tee.
Ja sitten hän tuleekin raskaaksi, ja hänestä tulee äiti.
Väitätkö, että nuo 40 vuotta hänen elämästään ei olleetkaan todellisia/oikeita. ? Että hän ei ollut vela, vaikka luuli olevansa?
Jos ihminen on vaikka elämänsä ensimmäiset 20 työvuotta maalari, mutta alkaakin sitten kirjailijaksi, väitätkö, ettei hän ole voinut olla samassa elämässä sekä maalari, että kirkailija?
Ei se, että ihminen elää nyt jotakin tietynlaista elämää, poista sitä, että hän on voinut elää sitä ennen erilaista elämää.
Uskallan epäillä, että monikin nykyinen äiti on ex vela, joka on vannonut lapsettomuuden nimiin ja vihannut ja halveksinut äiti-ihmisiä :D
Mutta ei siinä mitään, ihminen voi muutuua ja se on hyvä, jos siihen pystyy, ettei ruttaa elämäänsä läpi samalla kaavalla, jonka on joskus teininä hyväksi havainnut.
Minun puolestani saatte ihan vapaasti olla koko elämänne veloja, ei ole ainakaan minulta pois .
En jaksanut lukea koko kommenttia; mutta nyt kerran vielä ja tavuttaen:
Li-sään-ty-nyt ih-mi-nen ei o-le va-paa-eh-toi-ses-ti lap-se-ton.
Vela on ihminen joka ei halua lapsia eikä niitä hanki. Ei nyt sekoiteta veloja kaikkiin niihin ihmisiin jotka lisääntyvät jossain vaiheessa elämäänsä, vaikka eivät heti ensimmäisen kuukautiskierron jälkeen varhaisteineinä.
No mutta, miten sinä nyt sitten takaat sen, ettei nämä täällä nyt mellastavat velat ole 5v päästä äitejä?
Suurin osa on varmaan nuoria naisia, jotka täällä vannoo olevansa veloja, niin mistä ne sitten oikeasti voi sen nyt jo tietää? Jos kerran joku 40 vuotta velana ollut voikin tulla 43 vuotiaana raskaaksi, eikä hänen vela lausunnoillaan sitten ole enää mitään painoarvoa? Hän ei olekaan ollut oikea vela, vaikka on niin luullut?
Tämä ketju pitäisi siis olla niille naisille, jotka ovat hedelmällisen iän ylittäneet, eivätkä varmanti enää tule äideiksi.
Ei näiden nuorempien vela puheille voi sitten laittaa mitään arvoa, koska joku päiväne voikin olla äitejä, eikä ne sitten olekkaan olleet mitään "oikeita" veloja.
Ei kai vapaaehtoinen lapsettomuus ole mikään vala, mikä pitää antaa ja mihin pitää sitoutua? Tai ansio, minkä saavuttaa vasta vaihdevuosien jälkeen? Jos minä kolmekymppisenä olen sitä mieltä, etten lapsia hanki nyt enkä tulevaisuudessa, olen vela. Jos sitten tulevaisuudessa muutan mieleni ja hankin lapsia, lakkaan olemasta vela ja toivottavasti ymmärrän olla suoltamasta asiaankuulumattomia kommentteja, kun lapsettomat yrittävät jakaa kokemuksiaan. Meistä jokainen elää nykyhetkeä ja suunnittelee tulevaa, mutta toki joskus voi tulla muutoksia suunnitelmiin. Lapsien hankkimisessa ei sinällään ole mitään väärää, se vain ei ole kaikkia varten ja se pitää lapsellisten hyväksyä ilman mukinoita.
"Velan vala"
Hehe, pitäisiköhän sellainen lanseerata :D Joskus luin, että Jenkeissä on käytetty lupaussormuksia, jotka kertovat sitoutumisesta olemaan harrastamatta seksiä ennen avioliittoa, voi olla urbaania legendaa. Sellaisen kaltainen velan sormus veloille tai tatuointi (vitsi, en ole tosissani)
Sterilisaatio tietysti kertoisi homman lopullisuudesta. Sitä vaan ei saa ennen 30v ikää ja lääkärit voivat silti änkyröidä ja olla kirjoittamatta lähetettä, vaikka tuo lainkirjain täyttyykin. Kyseessä nukutuksessa tehtävä leikkaus joka maksaa, jotkut voivat pelätä toimenpidettä tai pienituloisella ei ole varaa. Toisaalta maksaa se vuosikausia käytettävä ehkäisykin ja jos se pettää, niin ei aborttikaan kuulemma ihan pieni kivuton juttu ole.Ajattele nyt ihan oikeasti, että täällä yksi lisääntynyt kyselee mahdollisesti tosissaan että miten muka voi ottaa velan tosissaan ennen kuin tämä on syystä tai toisesta lisääntymiskyvytön. :D
Ei tulisi itselle mieleenkään alkaa selittää lisäääntyneelle, joka kertoo onnellisesta perhe-elämästään, että kyllä se mieli vielä muuttuu ja jossain vaiheessa alat katumaan lisääntymistäsi. Tai vaatimaan jotain todistetta tai valaa siitä että hän varmasti on tyytyväinen perhetilanteeseensa nyt ja tulevaisuudessa. :D Absurdia.
Kyllä, se on täysin absurdia. Osoittaa tämän lisääntyneen kyvyttömyyden ymmärtää muiden näkemystä elämästä sekä kunnioituksen puutteen toisin ajattelevia kohtaan. Tämä lisääntynyt pitää omaa näkökantaansa ainoana oikeana ja on varma, että muutkin tulevat vielä joku päivä näkemään valon ja liittymään hänen leiriinsä, eikä suostu uskomaan tai kunnioittamaan muiden päätöstä, ennen kuin nämä muut ovat todistettavasti lisääntymiskyvyttömiä. Ihan kuin ihmisen kykyyn tuntea itsensä ja tekemään sen pohjalta päätöksiä ei luotettaisi.
Sehän se ero joidenkin lisääntyneiden ja velojen välillä on, että velat eivät lähde selittämään mainitsemiasi asioita lisääntyneelle, mutta veloille kyllä tullaan pätemään ja tuputtamaan sitä omaa agendaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten alapeukkuja täällä saa "entiset" velat, jotka on olleen ensimmäiset 40v veloja ja nauttineet lapsettoman elämän eduista ja itsekin ajateleet, että ei ikinä lasta, se valvottaa , pilaa pyllyn ja tissit, ei saa nukkua jne jne , mutta syystä tai toisesta ovatkin tulleet raskaaksi ja saaneet lapsen ja huomanneet, että se lapsellinen elämä onkin parempaa :D
Sitä ei suvaita tässä keskustelussa! lapseton elämä on parempaa, tietää ihminen, jolla ei ole lapsia, eikä siinä auta yhtään se, että jollakin toisella on aika hyvä kokemus molemmista elämistä. Sekä elämä ilman lasta, että lapsen kanssa.
Voi kultapieni. Ihminen jolla on lapsia ei ole vapaaehtoisesti lapseton.
Itkettäisi ellei naurattaisi. :D
Ihminen voi elämänsä aikana olla montaa eri asiaa. Ihminen voi olla vaikka ensimmäiset 40 vuottaa intohimoinen vela ja ilmoittaa kaikkialla, miten ihnoaa lapsia, eikä niitä ikinä tee.
Ja sitten hän tuleekin raskaaksi, ja hänestä tulee äiti.
Väitätkö, että nuo 40 vuotta hänen elämästään ei olleetkaan todellisia/oikeita. ? Että hän ei ollut vela, vaikka luuli olevansa?
Jos ihminen on vaikka elämänsä ensimmäiset 20 työvuotta maalari, mutta alkaakin sitten kirjailijaksi, väitätkö, ettei hän ole voinut olla samassa elämässä sekä maalari, että kirkailija?
Ei se, että ihminen elää nyt jotakin tietynlaista elämää, poista sitä, että hän on voinut elää sitä ennen erilaista elämää.
Uskallan epäillä, että monikin nykyinen äiti on ex vela, joka on vannonut lapsettomuuden nimiin ja vihannut ja halveksinut äiti-ihmisiä :D
Mutta ei siinä mitään, ihminen voi muutuua ja se on hyvä, jos siihen pystyy, ettei ruttaa elämäänsä läpi samalla kaavalla, jonka on joskus teininä hyväksi havainnut.
Minun puolestani saatte ihan vapaasti olla koko elämänne veloja, ei ole ainakaan minulta pois .
"Uskallan epäillä, että monikin nykyinen äiti on ex vela, joka on vannonut lapsettomuuden nimiin ja vihannut ja halveksinut äiti-ihmisiä :D"
Tämä itseasiassa hieman selittää, miksi niin moni perheellinen kuvittelee (vapaaehtoisesti) lapsettomat tietynlaisiksi negatiivisessa valossa. Koska he vertaavat täysin ja perinpohjainen erilaisia ihmisiä itseensä ennen lasten hankkimista.
Vaikka olen lapseton vapaaehtoisesti, ei se ole itselleni mikään julistettava identiteettikysymys. Ei ole siis koskaan ollut. Jos joku kysyy lapsitilanteestani, vastaan ettei ole ja se siitä. Ei ole mitään agendaa, ei mitään kiinnostusta asiaa kohtaan sen enempää itsellä. Muut eivät siis välttämättä tiedä että olen "vela", minulla ei vaan ole lapsia ja jos minusta riippuu, ei tule olemaankaan. Ei se ole sen suurempi juttu elämässä itselleni. Lapsia kohtaan ei ole mitään erityisen negatiivisia tunteita, aika neutraaleja. En jaksa ärsyyntyä erilaisuudesta, joten omaan joustavan asennoitumisen myös lapsiin ja heidän olemiseensa. Ei riso. Pyrin olemaan huomioonottava heitä kohdatessani, koska se on ystävällistä.
Kaikenlainen vastakkainasettelu ja oman näkemyksen korostaminen jää pois siksi, ettei asiassa ole mitään tunneristiriitaa itselläni. Ehkäpä siis innokkaimmat velat ovat ihmisiä, jotka asian kanssa kipuilevat enemmän ja päätyvät sitten hankkimaan lapsia, mikä on heille varmasti hyvä päätös. Vapauttaa samalla asiaa pohtimasta, jos se vaivaa niin paljon että täytyy olla vahvasti puolesta tai vastaan.
Fiksua pohdintaa.
-Ehkäpä siis innokkaimmat velat ovat ihmisiä, jotka asian kanssa kipuilevat enemmän ja päätyvät sitten hankkimaan lapsia, mikä on heille varmasti hyvä päätös.-
Tämä on hyvä näkökulma, vaikka ei päde kaikkiin. Oman päätöksen julistaminen ja että siitä tehdään osa identiteettiä, voi kertoa epävarmuudesta ja piikit pystyssä oleminen sisäisestä ristiriidasta, jota sillä käytöksellä yritetään peittää ja jopa vakuutella itselleen olevansa oikealla tiellä, vaikka ei siitä ihan varma olekaan.
Tai sitten on vain kurkkuaan myöten täynnä lähipiirin uteluja ja painostusta.Itse olin parikymppisenä hyvin ärhäkkä vela, oikein vihasin avoimesti lapsia ja sukulaisten kyselyt ja kommentit aiheeseen tylytin nopeasti hiljaiseksi. Minulla ei ollut sisäistä ristiriitaa, minua vain suunnattomasti ärsytti toistuva aiheesta kysely, joten julistin päätöstäni.
Aikuistuessani vietin aikaa ystävien lasten kanssa ja autoin hoidossa, ihan pikkuvauva-ajasta asti. Huomasin, että lapsiviha on ihan turhaa, pikkuvesselit olivat hauskoja tyyppejä, omia tutustumisen arvoisia persooniaan ja ei kakkavaippa niin kamala ollut.
Olen edelleen vela, en halua lapsia, vaikka kivoja kokemuksia heistä onkin. Neljäkymppiä jo lähestyy ja olen maltillinen, ei-lapsia tai perhe-elämää vihaava ja haukkuva, päätöstäni kysymättä julistamaton vela. Ehkä siihen vaikuttaa se, että asiasta ei minulta enää niin kysellä eli saan olla rauhassa.
Hyvä pointti. Nuoruuteen usein kyllä kuuluu tietynlainen oman aseman ja paikan etsiminen, jolloin reagointi koettuun valintojen arvosteluun on kärkkäämpää ihan luonnostaan, vaikka epävarmuus ei sinänsä liittyisi juuri kyseessä olevaan valintaan.
Itse en ole osannut loukkaantua tarkoitushakuisistakaan kyselyistä, koska ymmärrän mistä ne tulevat, eikä se ole ikäänkuin henkilökohtaista juuri minua kohtaan vaikka minuun siinä tilanteessa suunnataan. Kysyjiä ei edes niinkään kiinnosta juuri minun lastenhankintani, vaan se mitä he ajattelevat siitä että on mahdollista tehdä erilaisia valintoja ja mihin tunteisiin tämä heidät johtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin just kyselyn, jossa naisilta kysyttiin, että miten he hemmottelevat itseään. Heti tuli tämä keskustelu mieleen ja kyllä nauratti!
YKSIKÄÄN haastateltava EI maininnut, että viettää aikaansa rakkaiden lastensa kanssa =D =D=D!
Ihme kyllä, kun ne niin ihania kuitenkin on!?
KAIKKI vastaajat halusivat rauhaa, omaa aikaa, kynttilöitä, ravintolassa syömistä, omaa harrasrtista jne.
Ja sitten meitä veloja syyllistetään tästä! Kyllä on kaksinaamaista porukkaa! Ja kateellista!
Kyllähän se varmasti äityliä harmittaa, kun meidän velojen arki on sellaista, mitä äityli kutsuu hemmotteluksi! :D :D :D
Veteliksi teidät tiedettiin jo, ei tarvitse todistella enempää 😂
Pssst, sun kateutesi paistaa! :D
Ihan näin sivusta, niin nuo luetellut ylellisyydet onnistuvat ihan vaikka sen vilkkaan työelämän lisäksi, kun kotona ei ole energia-ja huomiosyöppöjä lapsia odottamassa äitinsä lakkaamatonta ruokahuolto- ja viihdytyspalvelua.
Rauha, oma aika ja kynttilöiden polttelu hoituu, kun töiden jälkeen kotona heittää löhöasun päälle, sytyttää kynttilän ja ottaa vaikka kirjan käteensä. Voi lueskella keskeytyksettä kunnes alkaa uni painaa, mikäs sen mukavampaa!
Ravintolaan on ihan kiva poiketa vaikka matkalla töistä kotiin, kun ei tarvitse laukata hakemaan armasta jälkeläistään päiväsäilöstä. Lukaista kaikessa rauhassa lehdet, nauttia hyvää kahvia, tai miksei viinilasillinen. Välillä se "käyn vain kahvilla" muuttuu ravintolaillalliseksi, mutta mikäpä siinä, kun ei tarvitse miettiä kasvavan mukulan seuraavia pakkohankintoja ja niihin kuluvia rahasummia. Eikä ole kiire lasta ruokkimaan.
Harrastukset voi lapsettomalla helposti olla hieman tavoitteellisempia, kun aikaa ja motivaatiota on, mutta tuskin esim. ihan perus 4krt/vko kuntosalilla tai hölkällä sen puoleen kenestäkään vetelämpää tekee, oli lapsia tai ei :D
Eli toisin sanoen vetelehdit päivät pitkät. Uskotaan jo, ei tarvitse todistella enempää.
No tahtoessaan tietysti voisi tehdä niinkin! Eipä siitä kukaan muu joutuisi ulisemaan kuin kateellinen perheellinen :D
Toisin se on sulla, kun se niskakakka ei pese itse itseään sun lapsen hiusrajasta :D :D
Että nautitaan vain omista valinnoistamme! :)
En mä aikuisten lasteni niskakakkoja pese. Olen tehnyt voitavani tämän maan tulevaisuuden eteen, eikä se aina herkkua ollut, mutta nyt voin olla ja elää puhtain omatunnoin.
Haukutko omia lapsiasikin vetelehtijöiksi, jos he lueskelevat töistä kotiin päästyään, käyvät ravintolassa, polttavat kynttilää tai harrastavat tavoitteellisesti? Se kun on aikaa, jonka voisi käyttää sinulle lapsenlapsia tehden.
Olet kyllä harvinaisen myrkyllinen otus.
Mahtaa lapsesi käydä sinua usein tapaamassa.
En tietenkään hauku, mutta he tuskin tulevat käyttämään KOKO elämäänsä vetelehtien hyödyttömänä aikuistumatta ollenkaan. Pitäisin sitä outona.
En voi sille mitään, mutta naurattaa nämä sinun ulostulosi. :D Joku kommentoi että lisääntyneet vastasivat kysymykseen hemmottelusta siten, ettei toiveisiin koskaan liittyneet ne omat lapset. Siihen joku toinen sanoo että aivan, lapsellisille lapsettoman tavallinen elämä on hemmottelua. Tämän jälkeen paikalle ryntää katkeromamma paasaamaan että se mitä lapsettomat tekevät ja mistä lapselliset haaveilevat on AIKUISTUMATONTA VETELEHTIMISTÄ. :D Siis toim. huom. kaikki se toiminta missä lapset eivät ole mukana, salilla treenaamisesta lähtien.
Aivan mahtava esimerkki happamia sanoi kettu-ilmiöstä. Mitäköhän mamman lapset sanoisivat jos lukisivat äippylin avautumiset? Mutsi, nyt pois somesta. :D
Helppo viisastella, kun itse ei ole tehnyt yhtään mitään kotimaansa eteen. Olet tavallaan olemassa, mutta et kuitenkaan. Johan siitä kertoo sekin, että Vauvalla hengaat. En mäkään hengaile lapsettomille tarkoitetuilla sivustoilla. Ai niin, eihän sellaisia edes ole, kun sitäkään vähää te lapsettomat ette saa aikaiseksi.
Mitä oikein höpötät? Missä todellisuudessa liikut, oletko ihan selvinpäin?
Minä maksan veroja sinun itsekkään lisääntymisesi helpottamiseksi. Teen enemmän kuin sinä koskaan muita ihmisiä kohtaan, ellei lasketa niitä omia p e r sh ed elmiäsi jotka itsekkyyspuuskissasi päätit tehdä ylikansoittuneelle ja saastuneelle pallolle.
Ei tarvitse kiittää. Tiedän ettei hahmotuskykysi riitä ymmärtämään näitä kuvioita.
Lapset tietysti säälittävät kun äiti on tuollainen sekopää, mutta toivon että esimerkiksi koulussa he ovat saaneet vaikutteita täyspäisiltä aikuisilta.
Juu, juu, varmasti olet tehnyt vaikka ja mitä. Miten se nyt taas olikaan... Velat voivat vaikka töiden jälkeen lukea kirjaa, tai käydä ravintolassa syömässä, salilla tai vaikka poltella kynttilöitä. Kyllähän ne tietysti vetelykselle työstä käyvät. Ja tämä oli nimenomaan arkea, että milloin te sitten teette jotain oikeasti hyödyllistä?
Miksi työpäivän jälkeisen vapaa-ajan pitäisi käydä työstä? Sehän juuri ei ole se tarkoitus. Miehetkin tämän ymmärtävät ja sanovat puolisoilleen, etteivät jaksa toista työpäivää kotona tehdä. Koska lapselliset naiset ovat katkeria miehilleen ja yhteiskunnalle tästä massiivisesta vedätyksestä, täytyy se toki itsekritiikittömästi purkaa ympärille, ihan kuin täysin vieraat olisivat onnettomuuteen syy.
Kun lapsia ja miestä ei kiinnosta kuin se, milloin äiti laittaa apetta pöytään, kuuntelevat velat täällä, "mutta mitä sinä muka olet" -mutinoita. Koska epäkiitollisintahan olisi raataa ilman kiitosta 24/7, eikä siltikään olisi lopulta mitään kauhean erikoista. Oma ja muiden arvo tulee suorittamisesta, mutta apua jos ketään muita ei se sinun suorittaminen kiinnostakaan. Se työn määrä ei edes varmaan kyrsi pahiten. Vaan sen merkityksettömyyden tajuaminen, tajuaminen vähän liian myöhään. Se katkeroittaa tavalla, jossa pahoinvointi pursuaa hallitsettomattomasti ympärille ja mamma ei kuin jatkuvasti juosta karkuun hiipivää epävarmuutta, "ainakin olen jotain, olen jotain, olenhan jotain, olen, olen, minä olen, muut ei ole....)
Erinomaisesti sanottu!
Yli 300 000 naista JOKA PÄIVÄ tunkee itsestään lapsen ulos, joten sille jolle se riittää elämän suurimmaksi saavutukseksi, rima ei ole kovinkaan korkealla!Mutta sinä et pystynyt siihenkään?
Olisin pystynyt, mutta en halunnut.
Nyt ollaan jo aika syvällä; vela todistelee kyllä pystyvänsä saamaan lapsia halutessaan. Vaikka ei kuitenkaan jaksaisi tai kestäisi kakkaa (yök) tai mitään muutakaan epämukavuutta. Yleensä lapsista nimittäin on tapana huolehtia myös muutoin, kuin "tunkemalla se itsestään ulos".
Naisen ja miehen hedelmällisyys on mahdollista lääketieteellisesti testata ennen mahd. liukuhihnatuotantoa.
Voidaan testata, mutta se ei tarkoita sadan prosentin varmuutta sittenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin just kyselyn, jossa naisilta kysyttiin, että miten he hemmottelevat itseään. Heti tuli tämä keskustelu mieleen ja kyllä nauratti!
YKSIKÄÄN haastateltava EI maininnut, että viettää aikaansa rakkaiden lastensa kanssa =D =D=D!
Ihme kyllä, kun ne niin ihania kuitenkin on!?
KAIKKI vastaajat halusivat rauhaa, omaa aikaa, kynttilöitä, ravintolassa syömistä, omaa harrasrtista jne.
Ja sitten meitä veloja syyllistetään tästä! Kyllä on kaksinaamaista porukkaa! Ja kateellista!
Kyllähän se varmasti äityliä harmittaa, kun meidän velojen arki on sellaista, mitä äityli kutsuu hemmotteluksi! :D :D :D
Veteliksi teidät tiedettiin jo, ei tarvitse todistella enempää 😂
Pssst, sun kateutesi paistaa! :D
Ihan näin sivusta, niin nuo luetellut ylellisyydet onnistuvat ihan vaikka sen vilkkaan työelämän lisäksi, kun kotona ei ole energia-ja huomiosyöppöjä lapsia odottamassa äitinsä lakkaamatonta ruokahuolto- ja viihdytyspalvelua.
Rauha, oma aika ja kynttilöiden polttelu hoituu, kun töiden jälkeen kotona heittää löhöasun päälle, sytyttää kynttilän ja ottaa vaikka kirjan käteensä. Voi lueskella keskeytyksettä kunnes alkaa uni painaa, mikäs sen mukavampaa!
Ravintolaan on ihan kiva poiketa vaikka matkalla töistä kotiin, kun ei tarvitse laukata hakemaan armasta jälkeläistään päiväsäilöstä. Lukaista kaikessa rauhassa lehdet, nauttia hyvää kahvia, tai miksei viinilasillinen. Välillä se "käyn vain kahvilla" muuttuu ravintolaillalliseksi, mutta mikäpä siinä, kun ei tarvitse miettiä kasvavan mukulan seuraavia pakkohankintoja ja niihin kuluvia rahasummia. Eikä ole kiire lasta ruokkimaan.
Harrastukset voi lapsettomalla helposti olla hieman tavoitteellisempia, kun aikaa ja motivaatiota on, mutta tuskin esim. ihan perus 4krt/vko kuntosalilla tai hölkällä sen puoleen kenestäkään vetelämpää tekee, oli lapsia tai ei :D
Eli toisin sanoen vetelehdit päivät pitkät. Uskotaan jo, ei tarvitse todistella enempää.
No tahtoessaan tietysti voisi tehdä niinkin! Eipä siitä kukaan muu joutuisi ulisemaan kuin kateellinen perheellinen :D
Toisin se on sulla, kun se niskakakka ei pese itse itseään sun lapsen hiusrajasta :D :D
Että nautitaan vain omista valinnoistamme! :)
En mä aikuisten lasteni niskakakkoja pese. Olen tehnyt voitavani tämän maan tulevaisuuden eteen, eikä se aina herkkua ollut, mutta nyt voin olla ja elää puhtain omatunnoin.
Haukutko omia lapsiasikin vetelehtijöiksi, jos he lueskelevat töistä kotiin päästyään, käyvät ravintolassa, polttavat kynttilää tai harrastavat tavoitteellisesti? Se kun on aikaa, jonka voisi käyttää sinulle lapsenlapsia tehden.
Olet kyllä harvinaisen myrkyllinen otus.
Mahtaa lapsesi käydä sinua usein tapaamassa.
En tietenkään hauku, mutta he tuskin tulevat käyttämään KOKO elämäänsä vetelehtien hyödyttömänä aikuistumatta ollenkaan. Pitäisin sitä outona.
En voi sille mitään, mutta naurattaa nämä sinun ulostulosi. :D Joku kommentoi että lisääntyneet vastasivat kysymykseen hemmottelusta siten, ettei toiveisiin koskaan liittyneet ne omat lapset. Siihen joku toinen sanoo että aivan, lapsellisille lapsettoman tavallinen elämä on hemmottelua. Tämän jälkeen paikalle ryntää katkeromamma paasaamaan että se mitä lapsettomat tekevät ja mistä lapselliset haaveilevat on AIKUISTUMATONTA VETELEHTIMISTÄ. :D Siis toim. huom. kaikki se toiminta missä lapset eivät ole mukana, salilla treenaamisesta lähtien.
Aivan mahtava esimerkki happamia sanoi kettu-ilmiöstä. Mitäköhän mamman lapset sanoisivat jos lukisivat äippylin avautumiset? Mutsi, nyt pois somesta. :D
Helppo viisastella, kun itse ei ole tehnyt yhtään mitään kotimaansa eteen. Olet tavallaan olemassa, mutta et kuitenkaan. Johan siitä kertoo sekin, että Vauvalla hengaat. En mäkään hengaile lapsettomille tarkoitetuilla sivustoilla. Ai niin, eihän sellaisia edes ole, kun sitäkään vähää te lapsettomat ette saa aikaiseksi.
Mitä oikein höpötät? Missä todellisuudessa liikut, oletko ihan selvinpäin?
Minä maksan veroja sinun itsekkään lisääntymisesi helpottamiseksi. Teen enemmän kuin sinä koskaan muita ihmisiä kohtaan, ellei lasketa niitä omia p e r sh ed elmiäsi jotka itsekkyyspuuskissasi päätit tehdä ylikansoittuneelle ja saastuneelle pallolle.
Ei tarvitse kiittää. Tiedän ettei hahmotuskykysi riitä ymmärtämään näitä kuvioita.
Lapset tietysti säälittävät kun äiti on tuollainen sekopää, mutta toivon että esimerkiksi koulussa he ovat saaneet vaikutteita täyspäisiltä aikuisilta.
Juu, juu, varmasti olet tehnyt vaikka ja mitä. Miten se nyt taas olikaan... Velat voivat vaikka töiden jälkeen lukea kirjaa, tai käydä ravintolassa syömässä, salilla tai vaikka poltella kynttilöitä. Kyllähän ne tietysti vetelykselle työstä käyvät. Ja tämä oli nimenomaan arkea, että milloin te sitten teette jotain oikeasti hyödyllistä?
Miksi työpäivän jälkeisen vapaa-ajan pitäisi käydä työstä? Sehän juuri ei ole se tarkoitus. Miehetkin tämän ymmärtävät ja sanovat puolisoilleen, etteivät jaksa toista työpäivää kotona tehdä. Koska lapselliset naiset ovat katkeria miehilleen ja yhteiskunnalle tästä massiivisesta vedätyksestä, täytyy se toki itsekritiikittömästi purkaa ympärille, ihan kuin täysin vieraat olisivat onnettomuuteen syy.
Kun lapsia ja miestä ei kiinnosta kuin se, milloin äiti laittaa apetta pöytään, kuuntelevat velat täällä, "mutta mitä sinä muka olet" -mutinoita. Koska epäkiitollisintahan olisi raataa ilman kiitosta 24/7, eikä siltikään olisi lopulta mitään kauhean erikoista. Oma ja muiden arvo tulee suorittamisesta, mutta apua jos ketään muita ei se sinun suorittaminen kiinnostakaan. Se työn määrä ei edes varmaan kyrsi pahiten. Vaan sen merkityksettömyyden tajuaminen, tajuaminen vähän liian myöhään. Se katkeroittaa tavalla, jossa pahoinvointi pursuaa hallitsettomattomasti ympärille ja mamma ei kuin jatkuvasti juosta karkuun hiipivää epävarmuutta, "ainakin olen jotain, olen jotain, olenhan jotain, olen, olen, minä olen, muut ei ole....)
Erinomaisesti sanottu!
Yli 300 000 naista JOKA PÄIVÄ tunkee itsestään lapsen ulos, joten sille jolle se riittää elämän suurimmaksi saavutukseksi, rima ei ole kovinkaan korkealla!Mutta sinä et pystynyt siihenkään?
Ikävä kyllä valtaosa ihmisistä pystyy siihen. Siksi minunkin pitää altistaa itseni terveydelle haitallisille ehkäisykeinoille päivittäin.
Osa naisista myös lisääntyy vastentahtoisesesti, esim. raiskauksen uhrit, pakkonaitetut yms.
Ei ole rakettitiedettä se touhu, ja siksi se niin yleistä onkin.
Aivan. Rottakin pystyy lisääntymään.
Kuten äitisi?
Kypsästi ja reilusti yksi rivisynnytyskone on heti valmis tönäisemään toisen ja muut kilpailevat bussin alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin just kyselyn, jossa naisilta kysyttiin, että miten he hemmottelevat itseään. Heti tuli tämä keskustelu mieleen ja kyllä nauratti!
YKSIKÄÄN haastateltava EI maininnut, että viettää aikaansa rakkaiden lastensa kanssa =D =D=D!
Ihme kyllä, kun ne niin ihania kuitenkin on!?
KAIKKI vastaajat halusivat rauhaa, omaa aikaa, kynttilöitä, ravintolassa syömistä, omaa harrasrtista jne.
Ja sitten meitä veloja syyllistetään tästä! Kyllä on kaksinaamaista porukkaa! Ja kateellista!
Kyllähän se varmasti äityliä harmittaa, kun meidän velojen arki on sellaista, mitä äityli kutsuu hemmotteluksi! :D :D :D
Veteliksi teidät tiedettiin jo, ei tarvitse todistella enempää 😂
Pssst, sun kateutesi paistaa! :D
Ihan näin sivusta, niin nuo luetellut ylellisyydet onnistuvat ihan vaikka sen vilkkaan työelämän lisäksi, kun kotona ei ole energia-ja huomiosyöppöjä lapsia odottamassa äitinsä lakkaamatonta ruokahuolto- ja viihdytyspalvelua.
Rauha, oma aika ja kynttilöiden polttelu hoituu, kun töiden jälkeen kotona heittää löhöasun päälle, sytyttää kynttilän ja ottaa vaikka kirjan käteensä. Voi lueskella keskeytyksettä kunnes alkaa uni painaa, mikäs sen mukavampaa!
Ravintolaan on ihan kiva poiketa vaikka matkalla töistä kotiin, kun ei tarvitse laukata hakemaan armasta jälkeläistään päiväsäilöstä. Lukaista kaikessa rauhassa lehdet, nauttia hyvää kahvia, tai miksei viinilasillinen. Välillä se "käyn vain kahvilla" muuttuu ravintolaillalliseksi, mutta mikäpä siinä, kun ei tarvitse miettiä kasvavan mukulan seuraavia pakkohankintoja ja niihin kuluvia rahasummia. Eikä ole kiire lasta ruokkimaan.
Harrastukset voi lapsettomalla helposti olla hieman tavoitteellisempia, kun aikaa ja motivaatiota on, mutta tuskin esim. ihan perus 4krt/vko kuntosalilla tai hölkällä sen puoleen kenestäkään vetelämpää tekee, oli lapsia tai ei :D
Eli toisin sanoen vetelehdit päivät pitkät. Uskotaan jo, ei tarvitse todistella enempää.
No tahtoessaan tietysti voisi tehdä niinkin! Eipä siitä kukaan muu joutuisi ulisemaan kuin kateellinen perheellinen :D
Toisin se on sulla, kun se niskakakka ei pese itse itseään sun lapsen hiusrajasta :D :D
Että nautitaan vain omista valinnoistamme! :)
En mä aikuisten lasteni niskakakkoja pese. Olen tehnyt voitavani tämän maan tulevaisuuden eteen, eikä se aina herkkua ollut, mutta nyt voin olla ja elää puhtain omatunnoin.
Haukutko omia lapsiasikin vetelehtijöiksi, jos he lueskelevat töistä kotiin päästyään, käyvät ravintolassa, polttavat kynttilää tai harrastavat tavoitteellisesti? Se kun on aikaa, jonka voisi käyttää sinulle lapsenlapsia tehden.
Olet kyllä harvinaisen myrkyllinen otus.
Mahtaa lapsesi käydä sinua usein tapaamassa.
En tietenkään hauku, mutta he tuskin tulevat käyttämään KOKO elämäänsä vetelehtien hyödyttömänä aikuistumatta ollenkaan. Pitäisin sitä outona.
En voi sille mitään, mutta naurattaa nämä sinun ulostulosi. :D Joku kommentoi että lisääntyneet vastasivat kysymykseen hemmottelusta siten, ettei toiveisiin koskaan liittyneet ne omat lapset. Siihen joku toinen sanoo että aivan, lapsellisille lapsettoman tavallinen elämä on hemmottelua. Tämän jälkeen paikalle ryntää katkeromamma paasaamaan että se mitä lapsettomat tekevät ja mistä lapselliset haaveilevat on AIKUISTUMATONTA VETELEHTIMISTÄ. :D Siis toim. huom. kaikki se toiminta missä lapset eivät ole mukana, salilla treenaamisesta lähtien.
Aivan mahtava esimerkki happamia sanoi kettu-ilmiöstä. Mitäköhän mamman lapset sanoisivat jos lukisivat äippylin avautumiset? Mutsi, nyt pois somesta. :D
Helppo viisastella, kun itse ei ole tehnyt yhtään mitään kotimaansa eteen. Olet tavallaan olemassa, mutta et kuitenkaan. Johan siitä kertoo sekin, että Vauvalla hengaat. En mäkään hengaile lapsettomille tarkoitetuilla sivustoilla. Ai niin, eihän sellaisia edes ole, kun sitäkään vähää te lapsettomat ette saa aikaiseksi.
Mitä oikein höpötät? Missä todellisuudessa liikut, oletko ihan selvinpäin?
Minä maksan veroja sinun itsekkään lisääntymisesi helpottamiseksi. Teen enemmän kuin sinä koskaan muita ihmisiä kohtaan, ellei lasketa niitä omia p e r sh ed elmiäsi jotka itsekkyyspuuskissasi päätit tehdä ylikansoittuneelle ja saastuneelle pallolle.
Ei tarvitse kiittää. Tiedän ettei hahmotuskykysi riitä ymmärtämään näitä kuvioita.
Lapset tietysti säälittävät kun äiti on tuollainen sekopää, mutta toivon että esimerkiksi koulussa he ovat saaneet vaikutteita täyspäisiltä aikuisilta.
Juu, juu, varmasti olet tehnyt vaikka ja mitä. Miten se nyt taas olikaan... Velat voivat vaikka töiden jälkeen lukea kirjaa, tai käydä ravintolassa syömässä, salilla tai vaikka poltella kynttilöitä. Kyllähän ne tietysti vetelykselle työstä käyvät. Ja tämä oli nimenomaan arkea, että milloin te sitten teette jotain oikeasti hyödyllistä?
Miksi työpäivän jälkeisen vapaa-ajan pitäisi käydä työstä? Sehän juuri ei ole se tarkoitus. Miehetkin tämän ymmärtävät ja sanovat puolisoilleen, etteivät jaksa toista työpäivää kotona tehdä. Koska lapselliset naiset ovat katkeria miehilleen ja yhteiskunnalle tästä massiivisesta vedätyksestä, täytyy se toki itsekritiikittömästi purkaa ympärille, ihan kuin täysin vieraat olisivat onnettomuuteen syy.
Kun lapsia ja miestä ei kiinnosta kuin se, milloin äiti laittaa apetta pöytään, kuuntelevat velat täällä, "mutta mitä sinä muka olet" -mutinoita. Koska epäkiitollisintahan olisi raataa ilman kiitosta 24/7, eikä siltikään olisi lopulta mitään kauhean erikoista. Oma ja muiden arvo tulee suorittamisesta, mutta apua jos ketään muita ei se sinun suorittaminen kiinnostakaan. Se työn määrä ei edes varmaan kyrsi pahiten. Vaan sen merkityksettömyyden tajuaminen, tajuaminen vähän liian myöhään. Se katkeroittaa tavalla, jossa pahoinvointi pursuaa hallitsettomattomasti ympärille ja mamma ei kuin jatkuvasti juosta karkuun hiipivää epävarmuutta, "ainakin olen jotain, olen jotain, olenhan jotain, olen, olen, minä olen, muut ei ole....)
Erinomaisesti sanottu!
Yli 300 000 naista JOKA PÄIVÄ tunkee itsestään lapsen ulos, joten sille jolle se riittää elämän suurimmaksi saavutukseksi, rima ei ole kovinkaan korkealla!Mutta sinä et pystynyt siihenkään?
Olisin pystynyt, mutta en halunnut.
Nyt ollaan jo aika syvällä; vela todistelee kyllä pystyvänsä saamaan lapsia halutessaan. Vaikka ei kuitenkaan jaksaisi tai kestäisi kakkaa (yök) tai mitään muutakaan epämukavuutta. Yleensä lapsista nimittäin on tapana huolehtia myös muutoin, kuin "tunkemalla se itsestään ulos".
Naisen ja miehen hedelmällisyys on mahdollista lääketieteellisesti testata ennen mahd. liukuhihnatuotantoa.
Voidaan testata, mutta se ei tarkoita sadan prosentin varmuutta sittenkään.
Epärelevantti lillukanvarsi ko. aiheessa: Te naiset jotka ETTE HALUA omia lapsia niin mikä siihen on syynä?
Olen vela ja minusta lapset ovat ihania, mutta useat vanhemmat ihan mulk#@ja, joten en halua heidänlaisekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten alapeukkuja täällä saa "entiset" velat, jotka on olleen ensimmäiset 40v veloja ja nauttineet lapsettoman elämän eduista ja itsekin ajateleet, että ei ikinä lasta, se valvottaa , pilaa pyllyn ja tissit, ei saa nukkua jne jne , mutta syystä tai toisesta ovatkin tulleet raskaaksi ja saaneet lapsen ja huomanneet, että se lapsellinen elämä onkin parempaa :D
Sitä ei suvaita tässä keskustelussa! lapseton elämä on parempaa, tietää ihminen, jolla ei ole lapsia, eikä siinä auta yhtään se, että jollakin toisella on aika hyvä kokemus molemmista elämistä. Sekä elämä ilman lasta, että lapsen kanssa.
Voi kultapieni. Ihminen jolla on lapsia ei ole vapaaehtoisesti lapseton.
Itkettäisi ellei naurattaisi. :D
Ihminen voi elämänsä aikana olla montaa eri asiaa. Ihminen voi olla vaikka ensimmäiset 40 vuottaa intohimoinen vela ja ilmoittaa kaikkialla, miten ihnoaa lapsia, eikä niitä ikinä tee.
Ja sitten hän tuleekin raskaaksi, ja hänestä tulee äiti.
Väitätkö, että nuo 40 vuotta hänen elämästään ei olleetkaan todellisia/oikeita. ? Että hän ei ollut vela, vaikka luuli olevansa?
Jos ihminen on vaikka elämänsä ensimmäiset 20 työvuotta maalari, mutta alkaakin sitten kirjailijaksi, väitätkö, ettei hän ole voinut olla samassa elämässä sekä maalari, että kirkailija?
Ei se, että ihminen elää nyt jotakin tietynlaista elämää, poista sitä, että hän on voinut elää sitä ennen erilaista elämää.
Uskallan epäillä, että monikin nykyinen äiti on ex vela, joka on vannonut lapsettomuuden nimiin ja vihannut ja halveksinut äiti-ihmisiä :D
Mutta ei siinä mitään, ihminen voi muutuua ja se on hyvä, jos siihen pystyy, ettei ruttaa elämäänsä läpi samalla kaavalla, jonka on joskus teininä hyväksi havainnut.
Minun puolestani saatte ihan vapaasti olla koko elämänne veloja, ei ole ainakaan minulta pois .
"Uskallan epäillä, että monikin nykyinen äiti on ex vela, joka on vannonut lapsettomuuden nimiin ja vihannut ja halveksinut äiti-ihmisiä :D"
Tämä itseasiassa hieman selittää, miksi niin moni perheellinen kuvittelee (vapaaehtoisesti) lapsettomat tietynlaisiksi negatiivisessa valossa. Koska he vertaavat täysin ja perinpohjainen erilaisia ihmisiä itseensä ennen lasten hankkimista.
Vaikka olen lapseton vapaaehtoisesti, ei se ole itselleni mikään julistettava identiteettikysymys. Ei ole siis koskaan ollut. Jos joku kysyy lapsitilanteestani, vastaan ettei ole ja se siitä. Ei ole mitään agendaa, ei mitään kiinnostusta asiaa kohtaan sen enempää itsellä. Muut eivät siis välttämättä tiedä että olen "vela", minulla ei vaan ole lapsia ja jos minusta riippuu, ei tule olemaankaan. Ei se ole sen suurempi juttu elämässä itselleni. Lapsia kohtaan ei ole mitään erityisen negatiivisia tunteita, aika neutraaleja. En jaksa ärsyyntyä erilaisuudesta, joten omaan joustavan asennoitumisen myös lapsiin ja heidän olemiseensa. Ei riso. Pyrin olemaan huomioonottava heitä kohdatessani, koska se on ystävällistä.
Kaikenlainen vastakkainasettelu ja oman näkemyksen korostaminen jää pois siksi, ettei asiassa ole mitään tunneristiriitaa itselläni. Ehkäpä siis innokkaimmat velat ovat ihmisiä, jotka asian kanssa kipuilevat enemmän ja päätyvät sitten hankkimaan lapsia, mikä on heille varmasti hyvä päätös. Vapauttaa samalla asiaa pohtimasta, jos se vaivaa niin paljon että täytyy olla vahvasti puolesta tai vastaan.
Fiksua pohdintaa.
-Ehkäpä siis innokkaimmat velat ovat ihmisiä, jotka asian kanssa kipuilevat enemmän ja päätyvät sitten hankkimaan lapsia, mikä on heille varmasti hyvä päätös.-
Tämä on hyvä näkökulma, vaikka ei päde kaikkiin. Oman päätöksen julistaminen ja että siitä tehdään osa identiteettiä, voi kertoa epävarmuudesta ja piikit pystyssä oleminen sisäisestä ristiriidasta, jota sillä käytöksellä yritetään peittää ja jopa vakuutella itselleen olevansa oikealla tiellä, vaikka ei siitä ihan varma olekaan.
Tai sitten on vain kurkkuaan myöten täynnä lähipiirin uteluja ja painostusta.Itse olin parikymppisenä hyvin ärhäkkä vela, oikein vihasin avoimesti lapsia ja sukulaisten kyselyt ja kommentit aiheeseen tylytin nopeasti hiljaiseksi. Minulla ei ollut sisäistä ristiriitaa, minua vain suunnattomasti ärsytti toistuva aiheesta kysely, joten julistin päätöstäni.
Aikuistuessani vietin aikaa ystävien lasten kanssa ja autoin hoidossa, ihan pikkuvauva-ajasta asti. Huomasin, että lapsiviha on ihan turhaa, pikkuvesselit olivat hauskoja tyyppejä, omia tutustumisen arvoisia persooniaan ja ei kakkavaippa niin kamala ollut.
Olen edelleen vela, en halua lapsia, vaikka kivoja kokemuksia heistä onkin. Neljäkymppiä jo lähestyy ja olen maltillinen, ei-lapsia tai perhe-elämää vihaava ja haukkuva, päätöstäni kysymättä julistamaton vela. Ehkä siihen vaikuttaa se, että asiasta ei minulta enää niin kysellä eli saan olla rauhassa.
Hyvä pointti. Nuoruuteen usein kyllä kuuluu tietynlainen oman aseman ja paikan etsiminen, jolloin reagointi koettuun valintojen arvosteluun on kärkkäämpää ihan luonnostaan, vaikka epävarmuus ei sinänsä liittyisi juuri kyseessä olevaan valintaan.
Itse en ole osannut loukkaantua tarkoitushakuisistakaan kyselyistä, koska ymmärrän mistä ne tulevat, eikä se ole ikäänkuin henkilökohtaista juuri minua kohtaan vaikka minuun siinä tilanteessa suunnataan. Kysyjiä ei edes niinkään kiinnosta juuri minun lastenhankintani, vaan se mitä he ajattelevat siitä että on mahdollista tehdä erilaisia valintoja ja mihin tunteisiin tämä heidät johtaa.
Minä reagoin iän myötä kärkkäämmin lapsiuteluihin. Johtuu ihan siitä että olen korviani myöten täynnä niitä, enkä jaksa enää kolmekymppisenä ihmisenä hymistellä ja olla kohtelias epäkohteliaille ihmisille. Nuorempana nuo utelut jaksoi jotenkin ohittaa, nyt en enää jaksa. Tosin olen kyllästynyt typerien ihmisten bullshittiin muillakin osa-alueilla.
Lapsia saanut entinen vela on edelleen vela on yhtä pätevä termi kuin nykyisin naimissa oleva entinen naimaton on edelleen naimaton.
Minäkin voin harrastaa seksiä koko illan, että kukaan tulee siihen ihmettelemään. Ooh, miten on mahdollista? Voiko olla noin? Ihanko totta?