Lue keskustelun säännöt.
Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?
Mitä vanhempasi ajattelee kun et jatka sukua?
Jos olisit halunut perustaa perheen etkä saanut lapsia niin mikä siihen johti?
Kommentit (5304)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni vela täällä larppaa aktiivista, tekee vaativaa asiantuntijatyötä, harrastaa tavoitteellisesti, auttaa lähipiiriään minkä ehtii, mutta totuus lienee siellä ravintolassa syömisen ja kynttilänpolttamisen välimaastossa. Paljon luetellaan hanakasti kaikkea normaaliin elämään kuuluvaa, mitä ei millään jaksettaisi lapsen kanssa, joten todella mietityttää, että miten patalaiskoja oikein olette.
Mä voin ihan suoraan myöntää että olen laiska. Laiska siinä määrin, että lapsenhoito ja huolehtiminen ei kiinnosta pätkääkään. Elän ihan tavallista elämää, käyn kolmivuorotyössä ja mulla on mies ja jotain harrastuksia, jotka vie pari iltaa viikossa. Välillä käydään ravintolassa, välillä poltellaan kynttilöitä kotona ja katsellaan telkkaa. Tämä riittää. Kumpikaan meistä ei halua lapsia, mieskään ei ole sitä sorttia joka jaksaisi hyysätä lapsia omien töidensä ja harrastustensa lisäksi. Koira voitaisiin mieluusti ottaa, mutta sekin sitoisi niin paljon lenkityksineen että harkitsemme vielä onko meillä riittävästi intoa sitoutua eläimen hoitoon ja kuluihin seuraavaksi vuosikymmeneksi. Omista valinnoista pitää kantaa vastuuta eikä valintoja pidä tehdä, jos niistä ei ole varma.
Pitää kyetä vastuullisesti tekemään vain ne omat elämänvalintansa ja samalla tavoin antaa muidenkin elää vapaasti. Tämä korostuu lapsellisilla, koska pahaa tai kostoa ei toivottavasti haluta lätkiä kiertoon.
Oma elämänvalintanihan lapsettomuus nimenomaan on ja muiden annan elää miten haluavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin just kyselyn, jossa naisilta kysyttiin, että miten he hemmottelevat itseään. Heti tuli tämä keskustelu mieleen ja kyllä nauratti!
YKSIKÄÄN haastateltava EI maininnut, että viettää aikaansa rakkaiden lastensa kanssa =D =D=D!
Ihme kyllä, kun ne niin ihania kuitenkin on!?
KAIKKI vastaajat halusivat rauhaa, omaa aikaa, kynttilöitä, ravintolassa syömistä, omaa harrasrtista jne.
Ja sitten meitä veloja syyllistetään tästä! Kyllä on kaksinaamaista porukkaa! Ja kateellista!
Kyllähän se varmasti äityliä harmittaa, kun meidän velojen arki on sellaista, mitä äityli kutsuu hemmotteluksi! :D :D :D
Veteliksi teidät tiedettiin jo, ei tarvitse todistella enempää 😂
Pssst, sun kateutesi paistaa! :D
Ihan näin sivusta, niin nuo luetellut ylellisyydet onnistuvat ihan vaikka sen vilkkaan työelämän lisäksi, kun kotona ei ole energia-ja huomiosyöppöjä lapsia odottamassa äitinsä lakkaamatonta ruokahuolto- ja viihdytyspalvelua.
Rauha, oma aika ja kynttilöiden polttelu hoituu, kun töiden jälkeen kotona heittää löhöasun päälle, sytyttää kynttilän ja ottaa vaikka kirjan käteensä. Voi lueskella keskeytyksettä kunnes alkaa uni painaa, mikäs sen mukavampaa!
Ravintolaan on ihan kiva poiketa vaikka matkalla töistä kotiin, kun ei tarvitse laukata hakemaan armasta jälkeläistään päiväsäilöstä. Lukaista kaikessa rauhassa lehdet, nauttia hyvää kahvia, tai miksei viinilasillinen. Välillä se "käyn vain kahvilla" muuttuu ravintolaillalliseksi, mutta mikäpä siinä, kun ei tarvitse miettiä kasvavan mukulan seuraavia pakkohankintoja ja niihin kuluvia rahasummia. Eikä ole kiire lasta ruokkimaan.
Harrastukset voi lapsettomalla helposti olla hieman tavoitteellisempia, kun aikaa ja motivaatiota on, mutta tuskin esim. ihan perus 4krt/vko kuntosalilla tai hölkällä sen puoleen kenestäkään vetelämpää tekee, oli lapsia tai ei :D
Eli toisin sanoen vetelehdit päivät pitkät. Uskotaan jo, ei tarvitse todistella enempää.
No tahtoessaan tietysti voisi tehdä niinkin! Eipä siitä kukaan muu joutuisi ulisemaan kuin kateellinen perheellinen :D
Toisin se on sulla, kun se niskakakka ei pese itse itseään sun lapsen hiusrajasta :D :D
Että nautitaan vain omista valinnoistamme! :)
En mä aikuisten lasteni niskakakkoja pese. Olen tehnyt voitavani tämän maan tulevaisuuden eteen, eikä se aina herkkua ollut, mutta nyt voin olla ja elää puhtain omatunnoin.
Haukutko omia lapsiasikin vetelehtijöiksi, jos he lueskelevat töistä kotiin päästyään, käyvät ravintolassa, polttavat kynttilää tai harrastavat tavoitteellisesti? Se kun on aikaa, jonka voisi käyttää sinulle lapsenlapsia tehden.
Olet kyllä harvinaisen myrkyllinen otus.
Mahtaa lapsesi käydä sinua usein tapaamassa.
En tietenkään hauku, mutta he tuskin tulevat käyttämään KOKO elämäänsä vetelehtien hyödyttömänä aikuistumatta ollenkaan. Pitäisin sitä outona.
En voi sille mitään, mutta naurattaa nämä sinun ulostulosi. :D Joku kommentoi että lisääntyneet vastasivat kysymykseen hemmottelusta siten, ettei toiveisiin koskaan liittyneet ne omat lapset. Siihen joku toinen sanoo että aivan, lapsellisille lapsettoman tavallinen elämä on hemmottelua. Tämän jälkeen paikalle ryntää katkeromamma paasaamaan että se mitä lapsettomat tekevät ja mistä lapselliset haaveilevat on AIKUISTUMATONTA VETELEHTIMISTÄ. :D Siis toim. huom. kaikki se toiminta missä lapset eivät ole mukana, salilla treenaamisesta lähtien.
Aivan mahtava esimerkki happamia sanoi kettu-ilmiöstä. Mitäköhän mamman lapset sanoisivat jos lukisivat äippylin avautumiset? Mutsi, nyt pois somesta. :D
Helppo viisastella, kun itse ei ole tehnyt yhtään mitään kotimaansa eteen. Olet tavallaan olemassa, mutta et kuitenkaan. Johan siitä kertoo sekin, että Vauvalla hengaat. En mäkään hengaile lapsettomille tarkoitetuilla sivustoilla. Ai niin, eihän sellaisia edes ole, kun sitäkään vähää te lapsettomat ette saa aikaiseksi.
Mitä oikein höpötät? Missä todellisuudessa liikut, oletko ihan selvinpäin?
Minä maksan veroja sinun itsekkään lisääntymisesi helpottamiseksi. Teen enemmän kuin sinä koskaan muita ihmisiä kohtaan, ellei lasketa niitä omia p e r sh ed elmiäsi jotka itsekkyyspuuskissasi päätit tehdä ylikansoittuneelle ja saastuneelle pallolle.
Ei tarvitse kiittää. Tiedän ettei hahmotuskykysi riitä ymmärtämään näitä kuvioita.
Lapset tietysti säälittävät kun äiti on tuollainen sekopää, mutta toivon että esimerkiksi koulussa he ovat saaneet vaikutteita täyspäisiltä aikuisilta.
Juu, juu, varmasti olet tehnyt vaikka ja mitä. Miten se nyt taas olikaan... Velat voivat vaikka töiden jälkeen lukea kirjaa, tai käydä ravintolassa syömässä, salilla tai vaikka poltella kynttilöitä. Kyllähän ne tietysti vetelykselle työstä käyvät. Ja tämä oli nimenomaan arkea, että milloin te sitten teette jotain oikeasti hyödyllistä?
Miksi työpäivän jälkeisen vapaa-ajan pitäisi käydä työstä? Sehän juuri ei ole se tarkoitus. Miehetkin tämän ymmärtävät ja sanovat puolisoilleen, etteivät jaksa toista työpäivää kotona tehdä. Koska lapselliset naiset ovat katkeria miehilleen ja yhteiskunnalle tästä massiivisesta vedätyksestä, täytyy se toki itsekritiikittömästi purkaa ympärille, ihan kuin täysin vieraat olisivat onnettomuuteen syy.
Kun lapsia ja miestä ei kiinnosta kuin se, milloin äiti laittaa apetta pöytään, kuuntelevat velat täällä, "mutta mitä sinä muka olet" -mutinoita. Koska epäkiitollisintahan olisi raataa ilman kiitosta 24/7, eikä siltikään olisi lopulta mitään kauhean erikoista. Oma ja muiden arvo tulee suorittamisesta, mutta apua jos ketään muita ei se sinun suorittaminen kiinnostakaan. Se työn määrä ei edes varmaan kyrsi pahiten. Vaan sen merkityksettömyyden tajuaminen, tajuaminen vähän liian myöhään. Se katkeroittaa tavalla, jossa pahoinvointi pursuaa hallitsettomattomasti ympärille ja mamma ei kuin jatkuvasti juosta karkuun hiipivää epävarmuutta, "ainakin olen jotain, olen jotain, olenhan jotain, olen, olen, minä olen, muut ei ole....)
Erinomaisesti sanottu!
Yli 300 000 naista JOKA PÄIVÄ tunkee itsestään lapsen ulos, joten sille jolle se riittää elämän suurimmaksi saavutukseksi, rima ei ole kovinkaan korkealla!Mutta sinä et pystynyt siihenkään?
Olisin pystynyt, mutta en halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin just kyselyn, jossa naisilta kysyttiin, että miten he hemmottelevat itseään. Heti tuli tämä keskustelu mieleen ja kyllä nauratti!
YKSIKÄÄN haastateltava EI maininnut, että viettää aikaansa rakkaiden lastensa kanssa =D =D=D!
Ihme kyllä, kun ne niin ihania kuitenkin on!?
KAIKKI vastaajat halusivat rauhaa, omaa aikaa, kynttilöitä, ravintolassa syömistä, omaa harrasrtista jne.
Ja sitten meitä veloja syyllistetään tästä! Kyllä on kaksinaamaista porukkaa! Ja kateellista!
Kyllähän se varmasti äityliä harmittaa, kun meidän velojen arki on sellaista, mitä äityli kutsuu hemmotteluksi! :D :D :D
Veteliksi teidät tiedettiin jo, ei tarvitse todistella enempää 😂
Pssst, sun kateutesi paistaa! :D
Ihan näin sivusta, niin nuo luetellut ylellisyydet onnistuvat ihan vaikka sen vilkkaan työelämän lisäksi, kun kotona ei ole energia-ja huomiosyöppöjä lapsia odottamassa äitinsä lakkaamatonta ruokahuolto- ja viihdytyspalvelua.
Rauha, oma aika ja kynttilöiden polttelu hoituu, kun töiden jälkeen kotona heittää löhöasun päälle, sytyttää kynttilän ja ottaa vaikka kirjan käteensä. Voi lueskella keskeytyksettä kunnes alkaa uni painaa, mikäs sen mukavampaa!
Ravintolaan on ihan kiva poiketa vaikka matkalla töistä kotiin, kun ei tarvitse laukata hakemaan armasta jälkeläistään päiväsäilöstä. Lukaista kaikessa rauhassa lehdet, nauttia hyvää kahvia, tai miksei viinilasillinen. Välillä se "käyn vain kahvilla" muuttuu ravintolaillalliseksi, mutta mikäpä siinä, kun ei tarvitse miettiä kasvavan mukulan seuraavia pakkohankintoja ja niihin kuluvia rahasummia. Eikä ole kiire lasta ruokkimaan.
Harrastukset voi lapsettomalla helposti olla hieman tavoitteellisempia, kun aikaa ja motivaatiota on, mutta tuskin esim. ihan perus 4krt/vko kuntosalilla tai hölkällä sen puoleen kenestäkään vetelämpää tekee, oli lapsia tai ei :D
Eli toisin sanoen vetelehdit päivät pitkät. Uskotaan jo, ei tarvitse todistella enempää.
No tahtoessaan tietysti voisi tehdä niinkin! Eipä siitä kukaan muu joutuisi ulisemaan kuin kateellinen perheellinen :D
Toisin se on sulla, kun se niskakakka ei pese itse itseään sun lapsen hiusrajasta :D :D
Että nautitaan vain omista valinnoistamme! :)
En mä aikuisten lasteni niskakakkoja pese. Olen tehnyt voitavani tämän maan tulevaisuuden eteen, eikä se aina herkkua ollut, mutta nyt voin olla ja elää puhtain omatunnoin.
Haukutko omia lapsiasikin vetelehtijöiksi, jos he lueskelevat töistä kotiin päästyään, käyvät ravintolassa, polttavat kynttilää tai harrastavat tavoitteellisesti? Se kun on aikaa, jonka voisi käyttää sinulle lapsenlapsia tehden.
Olet kyllä harvinaisen myrkyllinen otus.
Mahtaa lapsesi käydä sinua usein tapaamassa.
En tietenkään hauku, mutta he tuskin tulevat käyttämään KOKO elämäänsä vetelehtien hyödyttömänä aikuistumatta ollenkaan. Pitäisin sitä outona.
En voi sille mitään, mutta naurattaa nämä sinun ulostulosi. :D Joku kommentoi että lisääntyneet vastasivat kysymykseen hemmottelusta siten, ettei toiveisiin koskaan liittyneet ne omat lapset. Siihen joku toinen sanoo että aivan, lapsellisille lapsettoman tavallinen elämä on hemmottelua. Tämän jälkeen paikalle ryntää katkeromamma paasaamaan että se mitä lapsettomat tekevät ja mistä lapselliset haaveilevat on AIKUISTUMATONTA VETELEHTIMISTÄ. :D Siis toim. huom. kaikki se toiminta missä lapset eivät ole mukana, salilla treenaamisesta lähtien.
Aivan mahtava esimerkki happamia sanoi kettu-ilmiöstä. Mitäköhän mamman lapset sanoisivat jos lukisivat äippylin avautumiset? Mutsi, nyt pois somesta. :D
Helppo viisastella, kun itse ei ole tehnyt yhtään mitään kotimaansa eteen. Olet tavallaan olemassa, mutta et kuitenkaan. Johan siitä kertoo sekin, että Vauvalla hengaat. En mäkään hengaile lapsettomille tarkoitetuilla sivustoilla. Ai niin, eihän sellaisia edes ole, kun sitäkään vähää te lapsettomat ette saa aikaiseksi.
Mitä oikein höpötät? Missä todellisuudessa liikut, oletko ihan selvinpäin?
Minä maksan veroja sinun itsekkään lisääntymisesi helpottamiseksi. Teen enemmän kuin sinä koskaan muita ihmisiä kohtaan, ellei lasketa niitä omia p e r sh ed elmiäsi jotka itsekkyyspuuskissasi päätit tehdä ylikansoittuneelle ja saastuneelle pallolle.
Ei tarvitse kiittää. Tiedän ettei hahmotuskykysi riitä ymmärtämään näitä kuvioita.
Lapset tietysti säälittävät kun äiti on tuollainen sekopää, mutta toivon että esimerkiksi koulussa he ovat saaneet vaikutteita täyspäisiltä aikuisilta.
Juu, juu, varmasti olet tehnyt vaikka ja mitä. Miten se nyt taas olikaan... Velat voivat vaikka töiden jälkeen lukea kirjaa, tai käydä ravintolassa syömässä, salilla tai vaikka poltella kynttilöitä. Kyllähän ne tietysti vetelykselle työstä käyvät. Ja tämä oli nimenomaan arkea, että milloin te sitten teette jotain oikeasti hyödyllistä?
Miksi työpäivän jälkeisen vapaa-ajan pitäisi käydä työstä? Sehän juuri ei ole se tarkoitus. Miehetkin tämän ymmärtävät ja sanovat puolisoilleen, etteivät jaksa toista työpäivää kotona tehdä. Koska lapselliset naiset ovat katkeria miehilleen ja yhteiskunnalle tästä massiivisesta vedätyksestä, täytyy se toki itsekritiikittömästi purkaa ympärille, ihan kuin täysin vieraat olisivat onnettomuuteen syy.
Kun lapsia ja miestä ei kiinnosta kuin se, milloin äiti laittaa apetta pöytään, kuuntelevat velat täällä, "mutta mitä sinä muka olet" -mutinoita. Koska epäkiitollisintahan olisi raataa ilman kiitosta 24/7, eikä siltikään olisi lopulta mitään kauhean erikoista. Oma ja muiden arvo tulee suorittamisesta, mutta apua jos ketään muita ei se sinun suorittaminen kiinnostakaan. Se työn määrä ei edes varmaan kyrsi pahiten. Vaan sen merkityksettömyyden tajuaminen, tajuaminen vähän liian myöhään. Se katkeroittaa tavalla, jossa pahoinvointi pursuaa hallitsettomattomasti ympärille ja mamma ei kuin jatkuvasti juosta karkuun hiipivää epävarmuutta, "ainakin olen jotain, olen jotain, olenhan jotain, olen, olen, minä olen, muut ei ole....)
Erinomaisesti sanottu!
Yli 300 000 naista JOKA PÄIVÄ tunkee itsestään lapsen ulos, joten sille jolle se riittää elämän suurimmaksi saavutukseksi, rima ei ole kovinkaan korkealla!Mutta sinä et pystynyt siihenkään?
Tai hänkään ei vapaana yksilönä vapaasti valiten halua sitä? W ituttaako kovasti kun et voi toisin määrätä?
Vierailija kirjoitti:
En yksinkertaisesti jaksaisi lasta 24 h vuorokaudessa. En myöskään raskaan työpäivän jälkeen. En jaksaisi päivähoitorumbaa, enkä mitään muutakaan vaipparallia. Tulen hulluksi niistä vaatimuksista ja jankutuksesta, jota lapset pitävät. En ole yhtään äidillinen, paitsi eläimille. Rakastan rauhaa ja vapautta. En halua synnyttää. Nautin siitä, että vapaalla saan nukkua myöhään ja tehdä mitä huvittaa. Haluan syödä myös ruokani rauhassa ja kokata mieluisia ruokia. En ole kiinnostunut lasten elämästä tai asioista, enkä kestä lasten aiheuttamaa sotkua. Lapsi ei yksinkertaisesti antaisi minulle mitään. Laskisi vain elämänlaatuani. Vanhempani kuolivat melko nuorina, joten heillä ei ole odotuksia. En usko, että he olisivat fiksuina ihmisinä edes kyselleet lasten perään. Oma on valintani, johon olen tyytyväinen. Tiesin asian jo hyvin nuorena. Nyt olen nelikymppinen.
Tässä jotenkin kiteytyy se, että ihminen jaksaa yllättävän paljon sellaisen asian eteen, josta hän pitää/rakastaa.
Moni ajattelee esim juuri koirista noin, että ei jaksaisi nousta kukonlaulun aikaan ylös viemään koiraa aamulenkille ja rynnätä töistä suoraan kotiin ja äkkiä lähteä viemään koiraa taas lenkille. Ja ettei jaksaisi kouluttaa koiraa ja leikittää sitä , putsata korvia ja leikata kynsiä , eikä siivota koiranpennun vakinkoja matolta. Puhumattakaan, että koira sotkee ja karvaa lentää.
Mutta kas kummaa, koiraihminen tekee kaiken tuon ja nauttii siitä. Se on elämässä parasta, aikaiset lenkit aamulla, viimeinen lenkki illalla, koirankanssa koirapuistossa tapaamassa muita koiria jne.
Sama pätee lapsiin. Ne lapset jaksaakin hoitaa töiden jälkeen, vaikka väsyttääkin, koska lapset antaa vanhemmilleen enemmän, kun ottaa. Mikään sellainen ei ole raskasta, josta oikeasti nauttii, vaikka se ulkopuolisen silmään siltä näyttää.
Jollekkin toiselle matkustaminen olisi pakkopullaa, eikä hän ymmärrä, miten jotkut jaksaa reissata ympäriinsä.
Näin ne eri asiat meistä väsyttää ja jokainen tekee itse omat valintansa. Ja toivoa sopii, ettei niitä joudu myöhemmin katumaan.
T: entinen vela,(yli 30v. lapseton) nykyään 4 jo aikuisen lapsen äiti. Molemmat koettu , sekä lapseton aikuinen elämä, että "lapsellinen" aikuinen elämä ja tämä jälkimmäinen kyllä on parempaa, vaikka taas miehen kanssa kahdestaan ollaankin. Mutta nyt ne lapset kuitenkin ovat ja se on parasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin just kyselyn, jossa naisilta kysyttiin, että miten he hemmottelevat itseään. Heti tuli tämä keskustelu mieleen ja kyllä nauratti!
YKSIKÄÄN haastateltava EI maininnut, että viettää aikaansa rakkaiden lastensa kanssa =D =D=D!
Ihme kyllä, kun ne niin ihania kuitenkin on!?
KAIKKI vastaajat halusivat rauhaa, omaa aikaa, kynttilöitä, ravintolassa syömistä, omaa harrasrtista jne.
Ja sitten meitä veloja syyllistetään tästä! Kyllä on kaksinaamaista porukkaa! Ja kateellista!
Kyllähän se varmasti äityliä harmittaa, kun meidän velojen arki on sellaista, mitä äityli kutsuu hemmotteluksi! :D :D :D
Veteliksi teidät tiedettiin jo, ei tarvitse todistella enempää 😂
Pssst, sun kateutesi paistaa! :D
Ihan näin sivusta, niin nuo luetellut ylellisyydet onnistuvat ihan vaikka sen vilkkaan työelämän lisäksi, kun kotona ei ole energia-ja huomiosyöppöjä lapsia odottamassa äitinsä lakkaamatonta ruokahuolto- ja viihdytyspalvelua.
Rauha, oma aika ja kynttilöiden polttelu hoituu, kun töiden jälkeen kotona heittää löhöasun päälle, sytyttää kynttilän ja ottaa vaikka kirjan käteensä. Voi lueskella keskeytyksettä kunnes alkaa uni painaa, mikäs sen mukavampaa!
Ravintolaan on ihan kiva poiketa vaikka matkalla töistä kotiin, kun ei tarvitse laukata hakemaan armasta jälkeläistään päiväsäilöstä. Lukaista kaikessa rauhassa lehdet, nauttia hyvää kahvia, tai miksei viinilasillinen. Välillä se "käyn vain kahvilla" muuttuu ravintolaillalliseksi, mutta mikäpä siinä, kun ei tarvitse miettiä kasvavan mukulan seuraavia pakkohankintoja ja niihin kuluvia rahasummia. Eikä ole kiire lasta ruokkimaan.
Harrastukset voi lapsettomalla helposti olla hieman tavoitteellisempia, kun aikaa ja motivaatiota on, mutta tuskin esim. ihan perus 4krt/vko kuntosalilla tai hölkällä sen puoleen kenestäkään vetelämpää tekee, oli lapsia tai ei :D
Eli toisin sanoen vetelehdit päivät pitkät. Uskotaan jo, ei tarvitse todistella enempää.
No tahtoessaan tietysti voisi tehdä niinkin! Eipä siitä kukaan muu joutuisi ulisemaan kuin kateellinen perheellinen :D
Toisin se on sulla, kun se niskakakka ei pese itse itseään sun lapsen hiusrajasta :D :D
Että nautitaan vain omista valinnoistamme! :)
En mä aikuisten lasteni niskakakkoja pese. Olen tehnyt voitavani tämän maan tulevaisuuden eteen, eikä se aina herkkua ollut, mutta nyt voin olla ja elää puhtain omatunnoin.
Haukutko omia lapsiasikin vetelehtijöiksi, jos he lueskelevat töistä kotiin päästyään, käyvät ravintolassa, polttavat kynttilää tai harrastavat tavoitteellisesti? Se kun on aikaa, jonka voisi käyttää sinulle lapsenlapsia tehden.
Olet kyllä harvinaisen myrkyllinen otus.
Mahtaa lapsesi käydä sinua usein tapaamassa.
En tietenkään hauku, mutta he tuskin tulevat käyttämään KOKO elämäänsä vetelehtien hyödyttömänä aikuistumatta ollenkaan. Pitäisin sitä outona.
En voi sille mitään, mutta naurattaa nämä sinun ulostulosi. :D Joku kommentoi että lisääntyneet vastasivat kysymykseen hemmottelusta siten, ettei toiveisiin koskaan liittyneet ne omat lapset. Siihen joku toinen sanoo että aivan, lapsellisille lapsettoman tavallinen elämä on hemmottelua. Tämän jälkeen paikalle ryntää katkeromamma paasaamaan että se mitä lapsettomat tekevät ja mistä lapselliset haaveilevat on AIKUISTUMATONTA VETELEHTIMISTÄ. :D Siis toim. huom. kaikki se toiminta missä lapset eivät ole mukana, salilla treenaamisesta lähtien.
Aivan mahtava esimerkki happamia sanoi kettu-ilmiöstä. Mitäköhän mamman lapset sanoisivat jos lukisivat äippylin avautumiset? Mutsi, nyt pois somesta. :D
Helppo viisastella, kun itse ei ole tehnyt yhtään mitään kotimaansa eteen. Olet tavallaan olemassa, mutta et kuitenkaan. Johan siitä kertoo sekin, että Vauvalla hengaat. En mäkään hengaile lapsettomille tarkoitetuilla sivustoilla. Ai niin, eihän sellaisia edes ole, kun sitäkään vähää te lapsettomat ette saa aikaiseksi.
Mitä oikein höpötät? Missä todellisuudessa liikut, oletko ihan selvinpäin?
Minä maksan veroja sinun itsekkään lisääntymisesi helpottamiseksi. Teen enemmän kuin sinä koskaan muita ihmisiä kohtaan, ellei lasketa niitä omia p e r sh ed elmiäsi jotka itsekkyyspuuskissasi päätit tehdä ylikansoittuneelle ja saastuneelle pallolle.
Ei tarvitse kiittää. Tiedän ettei hahmotuskykysi riitä ymmärtämään näitä kuvioita.
Lapset tietysti säälittävät kun äiti on tuollainen sekopää, mutta toivon että esimerkiksi koulussa he ovat saaneet vaikutteita täyspäisiltä aikuisilta.
Juu, juu, varmasti olet tehnyt vaikka ja mitä. Miten se nyt taas olikaan... Velat voivat vaikka töiden jälkeen lukea kirjaa, tai käydä ravintolassa syömässä, salilla tai vaikka poltella kynttilöitä. Kyllähän ne tietysti vetelykselle työstä käyvät. Ja tämä oli nimenomaan arkea, että milloin te sitten teette jotain oikeasti hyödyllistä?
Miksi työpäivän jälkeisen vapaa-ajan pitäisi käydä työstä? Sehän juuri ei ole se tarkoitus. Miehetkin tämän ymmärtävät ja sanovat puolisoilleen, etteivät jaksa toista työpäivää kotona tehdä. Koska lapselliset naiset ovat katkeria miehilleen ja yhteiskunnalle tästä massiivisesta vedätyksestä, täytyy se toki itsekritiikittömästi purkaa ympärille, ihan kuin täysin vieraat olisivat onnettomuuteen syy.
Kun lapsia ja miestä ei kiinnosta kuin se, milloin äiti laittaa apetta pöytään, kuuntelevat velat täällä, "mutta mitä sinä muka olet" -mutinoita. Koska epäkiitollisintahan olisi raataa ilman kiitosta 24/7, eikä siltikään olisi lopulta mitään kauhean erikoista. Oma ja muiden arvo tulee suorittamisesta, mutta apua jos ketään muita ei se sinun suorittaminen kiinnostakaan. Se työn määrä ei edes varmaan kyrsi pahiten. Vaan sen merkityksettömyyden tajuaminen, tajuaminen vähän liian myöhään. Se katkeroittaa tavalla, jossa pahoinvointi pursuaa hallitsettomattomasti ympärille ja mamma ei kuin jatkuvasti juosta karkuun hiipivää epävarmuutta, "ainakin olen jotain, olen jotain, olenhan jotain, olen, olen, minä olen, muut ei ole....)
Erinomaisesti sanottu!
Yli 300 000 naista JOKA PÄIVÄ tunkee itsestään lapsen ulos, joten sille jolle se riittää elämän suurimmaksi saavutukseksi, rima ei ole kovinkaan korkealla!Mutta sinä et pystynyt siihenkään?
Me emme omista syistämme halunneet, pystymisestä ei aina ole edes tietoa.
- velat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yksinkertaisesti jaksaisi lasta 24 h vuorokaudessa. En myöskään raskaan työpäivän jälkeen. En jaksaisi päivähoitorumbaa, enkä mitään muutakaan vaipparallia. Tulen hulluksi niistä vaatimuksista ja jankutuksesta, jota lapset pitävät. En ole yhtään äidillinen, paitsi eläimille. Rakastan rauhaa ja vapautta. En halua synnyttää. Nautin siitä, että vapaalla saan nukkua myöhään ja tehdä mitä huvittaa. Haluan syödä myös ruokani rauhassa ja kokata mieluisia ruokia. En ole kiinnostunut lasten elämästä tai asioista, enkä kestä lasten aiheuttamaa sotkua. Lapsi ei yksinkertaisesti antaisi minulle mitään. Laskisi vain elämänlaatuani. Vanhempani kuolivat melko nuorina, joten heillä ei ole odotuksia. En usko, että he olisivat fiksuina ihmisinä edes kyselleet lasten perään. Oma on valintani, johon olen tyytyväinen. Tiesin asian jo hyvin nuorena. Nyt olen nelikymppinen.
Tässä jotenkin kiteytyy se, että ihminen jaksaa yllättävän paljon sellaisen asian eteen, josta hän pitää/rakastaa.
Moni ajattelee esim juuri koirista noin, että ei jaksaisi nousta kukonlaulun aikaan ylös viemään koiraa aamulenkille ja rynnätä töistä suoraan kotiin ja äkkiä lähteä viemään koiraa taas lenkille. Ja ettei jaksaisi kouluttaa koiraa ja leikittää sitä , putsata korvia ja leikata kynsiä , eikä siivota koiranpennun vakinkoja matolta. Puhumattakaan, että koira sotkee ja karvaa lentää.
Mutta kas kummaa, koiraihminen tekee kaiken tuon ja nauttii siitä. Se on elämässä parasta, aikaiset lenkit aamulla, viimeinen lenkki illalla, koirankanssa koirapuistossa tapaamassa muita koiria jne.
Sama pätee lapsiin. Ne lapset jaksaakin hoitaa töiden jälkeen, vaikka väsyttääkin, koska lapset antaa vanhemmilleen enemmän, kun ottaa. Mikään sellainen ei ole raskasta, josta oikeasti nauttii, vaikka se ulkopuolisen silmään siltä näyttää.
Jollekkin toiselle matkustaminen olisi pakkopullaa, eikä hän ymmärrä, miten jotkut jaksaa reissata ympäriinsä.
Näin ne eri asiat meistä väsyttää ja jokainen tekee itse omat valintansa. Ja toivoa sopii, ettei niitä joudu myöhemmin katumaan.
T: entinen vela,(yli 30v. lapseton) nykyään 4 jo aikuisen lapsen äiti. Molemmat koettu , sekä lapseton aikuinen elämä, että "lapsellinen" aikuinen elämä ja tämä jälkimmäinen kyllä on parempaa, vaikka taas miehen kanssa kahdestaan ollaankin. Mutta nyt ne lapset kuitenkin ovat ja se on parasta.
Kyllä se vaan näemmä niin on, että synnytyskone joko menettää lukutaitonsa tai sitä ei koskaan ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni vela täällä larppaa aktiivista, tekee vaativaa asiantuntijatyötä, harrastaa tavoitteellisesti, auttaa lähipiiriään minkä ehtii, mutta totuus lienee siellä ravintolassa syömisen ja kynttilänpolttamisen välimaastossa. Paljon luetellaan hanakasti kaikkea normaaliin elämään kuuluvaa, mitä ei millään jaksettaisi lapsen kanssa, joten todella mietityttää, että miten patalaiskoja oikein olette.
Mä voin ihan suoraan myöntää että olen laiska. Laiska siinä määrin, että lapsenhoito ja huolehtiminen ei kiinnosta pätkääkään. Elän ihan tavallista elämää, käyn kolmivuorotyössä ja mulla on mies ja jotain harrastuksia, jotka vie pari iltaa viikossa. Välillä käydään ravintolassa, välillä poltellaan kynttilöitä kotona ja katsellaan telkkaa. Tämä riittää. Kumpikaan meistä ei halua lapsia, mieskään ei ole sitä sorttia joka jaksaisi hyysätä lapsia omien töidensä ja harrastustensa lisäksi. Koira voitaisiin mieluusti ottaa, mutta sekin sitoisi niin paljon lenkityksineen että harkitsemme vielä onko meillä riittävästi intoa sitoutua eläimen hoitoon ja kuluihin seuraavaksi vuosikymmeneksi. Omista valinnoista pitää kantaa vastuuta eikä valintoja pidä tehdä, jos niistä ei ole varma.
Pitää kyetä vastuullisesti tekemään vain ne omat elämänvalintansa ja samalla tavoin antaa muidenkin elää vapaasti. Tämä korostuu lapsellisilla, koska pahaa tai kostoa ei toivottavasti haluta lätkiä kiertoon.
Oma elämänvalintanihan lapsettomuus nimenomaan on ja muiden annan elää miten haluavat.
Velat ovatkin usein aidosti onnellisia ja vapaita, elävät ja antavat elää ketään tyrannisoimatta toisin kuin lapselliset katkeromarttyyrit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yksinkertaisesti jaksaisi lasta 24 h vuorokaudessa. En myöskään raskaan työpäivän jälkeen. En jaksaisi päivähoitorumbaa, enkä mitään muutakaan vaipparallia. Tulen hulluksi niistä vaatimuksista ja jankutuksesta, jota lapset pitävät. En ole yhtään äidillinen, paitsi eläimille. Rakastan rauhaa ja vapautta. En halua synnyttää. Nautin siitä, että vapaalla saan nukkua myöhään ja tehdä mitä huvittaa. Haluan syödä myös ruokani rauhassa ja kokata mieluisia ruokia. En ole kiinnostunut lasten elämästä tai asioista, enkä kestä lasten aiheuttamaa sotkua. Lapsi ei yksinkertaisesti antaisi minulle mitään. Laskisi vain elämänlaatuani. Vanhempani kuolivat melko nuorina, joten heillä ei ole odotuksia. En usko, että he olisivat fiksuina ihmisinä edes kyselleet lasten perään. Oma on valintani, johon olen tyytyväinen. Tiesin asian jo hyvin nuorena. Nyt olen nelikymppinen.
Tässä jotenkin kiteytyy se, että ihminen jaksaa yllättävän paljon sellaisen asian eteen, josta hän pitää/rakastaa.
Moni ajattelee esim juuri koirista noin, että ei jaksaisi nousta kukonlaulun aikaan ylös viemään koiraa aamulenkille ja rynnätä töistä suoraan kotiin ja äkkiä lähteä viemään koiraa taas lenkille. Ja ettei jaksaisi kouluttaa koiraa ja leikittää sitä , putsata korvia ja leikata kynsiä , eikä siivota koiranpennun vakinkoja matolta. Puhumattakaan, että koira sotkee ja karvaa lentää.
Mutta kas kummaa, koiraihminen tekee kaiken tuon ja nauttii siitä. Se on elämässä parasta, aikaiset lenkit aamulla, viimeinen lenkki illalla, koirankanssa koirapuistossa tapaamassa muita koiria jne.
Sama pätee lapsiin. Ne lapset jaksaakin hoitaa töiden jälkeen, vaikka väsyttääkin, koska lapset antaa vanhemmilleen enemmän, kun ottaa. Mikään sellainen ei ole raskasta, josta oikeasti nauttii, vaikka se ulkopuolisen silmään siltä näyttää.
Jollekkin toiselle matkustaminen olisi pakkopullaa, eikä hän ymmärrä, miten jotkut jaksaa reissata ympäriinsä.
Näin ne eri asiat meistä väsyttää ja jokainen tekee itse omat valintansa. Ja toivoa sopii, ettei niitä joudu myöhemmin katumaan.
T: entinen vela,(yli 30v. lapseton) nykyään 4 jo aikuisen lapsen äiti. Molemmat koettu , sekä lapseton aikuinen elämä, että "lapsellinen" aikuinen elämä ja tämä jälkimmäinen kyllä on parempaa, vaikka taas miehen kanssa kahdestaan ollaankin. Mutta nyt ne lapset kuitenkin ovat ja se on parasta.
Miksi sä tulet tämmöistä tänne selittämään?
Johan tuo lainattu sanoi:
"Lapsi ei yksinkertaisesti antaisi minulle mitään."
Niin mikä ihmeen pointti tuolla sun esiin tulollasi oli? Selittää, että sä jaksat, koska pidät ja rakastat lapsia. Joo, ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, että miksi en halunnut ratkaisua, jossa ensin romutan fyysisen terveyteni, toosani ja ulkonäköni raskauden ajan, sitten pääsen kokemaan kipuja jollaisia kenenkään ei missään muussa tilanteessa oleteta kestävän tajuissaan, menetän mahdollisesti virtsan- ja ulosteenpidätyskykyni ja saan trauman, sitten haahuilen n. vuoden verran univelkaisena zombina kotona, minkä jälkeen haastetasoa nostetaan niin että pitäisi hoitaa vielä palkkatyökin samalla. Ja tähän projektiin menee sitten kaikki rahat, aika ja energia seuraavien 18 vuoden ajan. En tiedä, miksi en ole tätä loistodiiliä valinnut.
Imettäminen suojaa rintasyövältä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten alapeukkuja täällä saa "entiset" velat, jotka on olleen ensimmäiset 40v veloja ja nauttineet lapsettoman elämän eduista ja itsekin ajateleet, että ei ikinä lasta, se valvottaa , pilaa pyllyn ja tissit, ei saa nukkua jne jne , mutta syystä tai toisesta ovatkin tulleet raskaaksi ja saaneet lapsen ja huomanneet, että se lapsellinen elämä onkin parempaa :D
Sitä ei suvaita tässä keskustelussa! lapseton elämä on parempaa, tietää ihminen, jolla ei ole lapsia, eikä siinä auta yhtään se, että jollakin toisella on aika hyvä kokemus molemmista elämistä. Sekä elämä ilman lasta, että lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin just kyselyn, jossa naisilta kysyttiin, että miten he hemmottelevat itseään. Heti tuli tämä keskustelu mieleen ja kyllä nauratti!
YKSIKÄÄN haastateltava EI maininnut, että viettää aikaansa rakkaiden lastensa kanssa =D =D=D!
Ihme kyllä, kun ne niin ihania kuitenkin on!?
KAIKKI vastaajat halusivat rauhaa, omaa aikaa, kynttilöitä, ravintolassa syömistä, omaa harrasrtista jne.
Ja sitten meitä veloja syyllistetään tästä! Kyllä on kaksinaamaista porukkaa! Ja kateellista!
Kyllähän se varmasti äityliä harmittaa, kun meidän velojen arki on sellaista, mitä äityli kutsuu hemmotteluksi! :D :D :D
Veteliksi teidät tiedettiin jo, ei tarvitse todistella enempää 😂
Pssst, sun kateutesi paistaa! :D
Ihan näin sivusta, niin nuo luetellut ylellisyydet onnistuvat ihan vaikka sen vilkkaan työelämän lisäksi, kun kotona ei ole energia-ja huomiosyöppöjä lapsia odottamassa äitinsä lakkaamatonta ruokahuolto- ja viihdytyspalvelua.
Rauha, oma aika ja kynttilöiden polttelu hoituu, kun töiden jälkeen kotona heittää löhöasun päälle, sytyttää kynttilän ja ottaa vaikka kirjan käteensä. Voi lueskella keskeytyksettä kunnes alkaa uni painaa, mikäs sen mukavampaa!
Ravintolaan on ihan kiva poiketa vaikka matkalla töistä kotiin, kun ei tarvitse laukata hakemaan armasta jälkeläistään päiväsäilöstä. Lukaista kaikessa rauhassa lehdet, nauttia hyvää kahvia, tai miksei viinilasillinen. Välillä se "käyn vain kahvilla" muuttuu ravintolaillalliseksi, mutta mikäpä siinä, kun ei tarvitse miettiä kasvavan mukulan seuraavia pakkohankintoja ja niihin kuluvia rahasummia. Eikä ole kiire lasta ruokkimaan.
Harrastukset voi lapsettomalla helposti olla hieman tavoitteellisempia, kun aikaa ja motivaatiota on, mutta tuskin esim. ihan perus 4krt/vko kuntosalilla tai hölkällä sen puoleen kenestäkään vetelämpää tekee, oli lapsia tai ei :D
Eli toisin sanoen vetelehdit päivät pitkät. Uskotaan jo, ei tarvitse todistella enempää.
No tahtoessaan tietysti voisi tehdä niinkin! Eipä siitä kukaan muu joutuisi ulisemaan kuin kateellinen perheellinen :D
Toisin se on sulla, kun se niskakakka ei pese itse itseään sun lapsen hiusrajasta :D :D
Että nautitaan vain omista valinnoistamme! :)
En mä aikuisten lasteni niskakakkoja pese. Olen tehnyt voitavani tämän maan tulevaisuuden eteen, eikä se aina herkkua ollut, mutta nyt voin olla ja elää puhtain omatunnoin.
Haukutko omia lapsiasikin vetelehtijöiksi, jos he lueskelevat töistä kotiin päästyään, käyvät ravintolassa, polttavat kynttilää tai harrastavat tavoitteellisesti? Se kun on aikaa, jonka voisi käyttää sinulle lapsenlapsia tehden.
Olet kyllä harvinaisen myrkyllinen otus.
Mahtaa lapsesi käydä sinua usein tapaamassa.
En tietenkään hauku, mutta he tuskin tulevat käyttämään KOKO elämäänsä vetelehtien hyödyttömänä aikuistumatta ollenkaan. Pitäisin sitä outona.
En voi sille mitään, mutta naurattaa nämä sinun ulostulosi. :D Joku kommentoi että lisääntyneet vastasivat kysymykseen hemmottelusta siten, ettei toiveisiin koskaan liittyneet ne omat lapset. Siihen joku toinen sanoo että aivan, lapsellisille lapsettoman tavallinen elämä on hemmottelua. Tämän jälkeen paikalle ryntää katkeromamma paasaamaan että se mitä lapsettomat tekevät ja mistä lapselliset haaveilevat on AIKUISTUMATONTA VETELEHTIMISTÄ. :D Siis toim. huom. kaikki se toiminta missä lapset eivät ole mukana, salilla treenaamisesta lähtien.
Aivan mahtava esimerkki happamia sanoi kettu-ilmiöstä. Mitäköhän mamman lapset sanoisivat jos lukisivat äippylin avautumiset? Mutsi, nyt pois somesta. :D
Helppo viisastella, kun itse ei ole tehnyt yhtään mitään kotimaansa eteen. Olet tavallaan olemassa, mutta et kuitenkaan. Johan siitä kertoo sekin, että Vauvalla hengaat. En mäkään hengaile lapsettomille tarkoitetuilla sivustoilla. Ai niin, eihän sellaisia edes ole, kun sitäkään vähää te lapsettomat ette saa aikaiseksi.
Mitä oikein höpötät? Missä todellisuudessa liikut, oletko ihan selvinpäin?
Minä maksan veroja sinun itsekkään lisääntymisesi helpottamiseksi. Teen enemmän kuin sinä koskaan muita ihmisiä kohtaan, ellei lasketa niitä omia p e r sh ed elmiäsi jotka itsekkyyspuuskissasi päätit tehdä ylikansoittuneelle ja saastuneelle pallolle.
Ei tarvitse kiittää. Tiedän ettei hahmotuskykysi riitä ymmärtämään näitä kuvioita.
Lapset tietysti säälittävät kun äiti on tuollainen sekopää, mutta toivon että esimerkiksi koulussa he ovat saaneet vaikutteita täyspäisiltä aikuisilta.
Juu, juu, varmasti olet tehnyt vaikka ja mitä. Miten se nyt taas olikaan... Velat voivat vaikka töiden jälkeen lukea kirjaa, tai käydä ravintolassa syömässä, salilla tai vaikka poltella kynttilöitä. Kyllähän ne tietysti vetelykselle työstä käyvät. Ja tämä oli nimenomaan arkea, että milloin te sitten teette jotain oikeasti hyödyllistä?
Miksi työpäivän jälkeisen vapaa-ajan pitäisi käydä työstä? Sehän juuri ei ole se tarkoitus. Miehetkin tämän ymmärtävät ja sanovat puolisoilleen, etteivät jaksa toista työpäivää kotona tehdä. Koska lapselliset naiset ovat katkeria miehilleen ja yhteiskunnalle tästä massiivisesta vedätyksestä, täytyy se toki itsekritiikittömästi purkaa ympärille, ihan kuin täysin vieraat olisivat onnettomuuteen syy.
Kun lapsia ja miestä ei kiinnosta kuin se, milloin äiti laittaa apetta pöytään, kuuntelevat velat täällä, "mutta mitä sinä muka olet" -mutinoita. Koska epäkiitollisintahan olisi raataa ilman kiitosta 24/7, eikä siltikään olisi lopulta mitään kauhean erikoista. Oma ja muiden arvo tulee suorittamisesta, mutta apua jos ketään muita ei se sinun suorittaminen kiinnostakaan. Se työn määrä ei edes varmaan kyrsi pahiten. Vaan sen merkityksettömyyden tajuaminen, tajuaminen vähän liian myöhään. Se katkeroittaa tavalla, jossa pahoinvointi pursuaa hallitsettomattomasti ympärille ja mamma ei kuin jatkuvasti juosta karkuun hiipivää epävarmuutta, "ainakin olen jotain, olen jotain, olenhan jotain, olen, olen, minä olen, muut ei ole....)
Erinomaisesti sanottu!
Yli 300 000 naista JOKA PÄIVÄ tunkee itsestään lapsen ulos, joten sille jolle se riittää elämän suurimmaksi saavutukseksi, rima ei ole kovinkaan korkealla!Mutta sinä et pystynyt siihenkään?
Olisin pystynyt, mutta en halunnut.
Epäilen, koska mukavuudenhalusi olisi vienyt voiton ja lapsesi olisi viety yhteiskunnan hoidettaviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin just kyselyn, jossa naisilta kysyttiin, että miten he hemmottelevat itseään. Heti tuli tämä keskustelu mieleen ja kyllä nauratti!
YKSIKÄÄN haastateltava EI maininnut, että viettää aikaansa rakkaiden lastensa kanssa =D =D=D!
Ihme kyllä, kun ne niin ihania kuitenkin on!?
KAIKKI vastaajat halusivat rauhaa, omaa aikaa, kynttilöitä, ravintolassa syömistä, omaa harrasrtista jne.
Ja sitten meitä veloja syyllistetään tästä! Kyllä on kaksinaamaista porukkaa! Ja kateellista!
Kyllähän se varmasti äityliä harmittaa, kun meidän velojen arki on sellaista, mitä äityli kutsuu hemmotteluksi! :D :D :D
Veteliksi teidät tiedettiin jo, ei tarvitse todistella enempää 😂
Pssst, sun kateutesi paistaa! :D
Ihan näin sivusta, niin nuo luetellut ylellisyydet onnistuvat ihan vaikka sen vilkkaan työelämän lisäksi, kun kotona ei ole energia-ja huomiosyöppöjä lapsia odottamassa äitinsä lakkaamatonta ruokahuolto- ja viihdytyspalvelua.
Rauha, oma aika ja kynttilöiden polttelu hoituu, kun töiden jälkeen kotona heittää löhöasun päälle, sytyttää kynttilän ja ottaa vaikka kirjan käteensä. Voi lueskella keskeytyksettä kunnes alkaa uni painaa, mikäs sen mukavampaa!
Ravintolaan on ihan kiva poiketa vaikka matkalla töistä kotiin, kun ei tarvitse laukata hakemaan armasta jälkeläistään päiväsäilöstä. Lukaista kaikessa rauhassa lehdet, nauttia hyvää kahvia, tai miksei viinilasillinen. Välillä se "käyn vain kahvilla" muuttuu ravintolaillalliseksi, mutta mikäpä siinä, kun ei tarvitse miettiä kasvavan mukulan seuraavia pakkohankintoja ja niihin kuluvia rahasummia. Eikä ole kiire lasta ruokkimaan.
Harrastukset voi lapsettomalla helposti olla hieman tavoitteellisempia, kun aikaa ja motivaatiota on, mutta tuskin esim. ihan perus 4krt/vko kuntosalilla tai hölkällä sen puoleen kenestäkään vetelämpää tekee, oli lapsia tai ei :D
Eli toisin sanoen vetelehdit päivät pitkät. Uskotaan jo, ei tarvitse todistella enempää.
No tahtoessaan tietysti voisi tehdä niinkin! Eipä siitä kukaan muu joutuisi ulisemaan kuin kateellinen perheellinen :D
Toisin se on sulla, kun se niskakakka ei pese itse itseään sun lapsen hiusrajasta :D :D
Että nautitaan vain omista valinnoistamme! :)
En mä aikuisten lasteni niskakakkoja pese. Olen tehnyt voitavani tämän maan tulevaisuuden eteen, eikä se aina herkkua ollut, mutta nyt voin olla ja elää puhtain omatunnoin.
Haukutko omia lapsiasikin vetelehtijöiksi, jos he lueskelevat töistä kotiin päästyään, käyvät ravintolassa, polttavat kynttilää tai harrastavat tavoitteellisesti? Se kun on aikaa, jonka voisi käyttää sinulle lapsenlapsia tehden.
Olet kyllä harvinaisen myrkyllinen otus.
Mahtaa lapsesi käydä sinua usein tapaamassa.
En tietenkään hauku, mutta he tuskin tulevat käyttämään KOKO elämäänsä vetelehtien hyödyttömänä aikuistumatta ollenkaan. Pitäisin sitä outona.
En voi sille mitään, mutta naurattaa nämä sinun ulostulosi. :D Joku kommentoi että lisääntyneet vastasivat kysymykseen hemmottelusta siten, ettei toiveisiin koskaan liittyneet ne omat lapset. Siihen joku toinen sanoo että aivan, lapsellisille lapsettoman tavallinen elämä on hemmottelua. Tämän jälkeen paikalle ryntää katkeromamma paasaamaan että se mitä lapsettomat tekevät ja mistä lapselliset haaveilevat on AIKUISTUMATONTA VETELEHTIMISTÄ. :D Siis toim. huom. kaikki se toiminta missä lapset eivät ole mukana, salilla treenaamisesta lähtien.
Aivan mahtava esimerkki happamia sanoi kettu-ilmiöstä. Mitäköhän mamman lapset sanoisivat jos lukisivat äippylin avautumiset? Mutsi, nyt pois somesta. :D
Helppo viisastella, kun itse ei ole tehnyt yhtään mitään kotimaansa eteen. Olet tavallaan olemassa, mutta et kuitenkaan. Johan siitä kertoo sekin, että Vauvalla hengaat. En mäkään hengaile lapsettomille tarkoitetuilla sivustoilla. Ai niin, eihän sellaisia edes ole, kun sitäkään vähää te lapsettomat ette saa aikaiseksi.
Mitä oikein höpötät? Missä todellisuudessa liikut, oletko ihan selvinpäin?
Minä maksan veroja sinun itsekkään lisääntymisesi helpottamiseksi. Teen enemmän kuin sinä koskaan muita ihmisiä kohtaan, ellei lasketa niitä omia p e r sh ed elmiäsi jotka itsekkyyspuuskissasi päätit tehdä ylikansoittuneelle ja saastuneelle pallolle.
Ei tarvitse kiittää. Tiedän ettei hahmotuskykysi riitä ymmärtämään näitä kuvioita.
Lapset tietysti säälittävät kun äiti on tuollainen sekopää, mutta toivon että esimerkiksi koulussa he ovat saaneet vaikutteita täyspäisiltä aikuisilta.
Juu, juu, varmasti olet tehnyt vaikka ja mitä. Miten se nyt taas olikaan... Velat voivat vaikka töiden jälkeen lukea kirjaa, tai käydä ravintolassa syömässä, salilla tai vaikka poltella kynttilöitä. Kyllähän ne tietysti vetelykselle työstä käyvät. Ja tämä oli nimenomaan arkea, että milloin te sitten teette jotain oikeasti hyödyllistä?
Miksi työpäivän jälkeisen vapaa-ajan pitäisi käydä työstä? Sehän juuri ei ole se tarkoitus. Miehetkin tämän ymmärtävät ja sanovat puolisoilleen, etteivät jaksa toista työpäivää kotona tehdä. Koska lapselliset naiset ovat katkeria miehilleen ja yhteiskunnalle tästä massiivisesta vedätyksestä, täytyy se toki itsekritiikittömästi purkaa ympärille, ihan kuin täysin vieraat olisivat onnettomuuteen syy.
Kun lapsia ja miestä ei kiinnosta kuin se, milloin äiti laittaa apetta pöytään, kuuntelevat velat täällä, "mutta mitä sinä muka olet" -mutinoita. Koska epäkiitollisintahan olisi raataa ilman kiitosta 24/7, eikä siltikään olisi lopulta mitään kauhean erikoista. Oma ja muiden arvo tulee suorittamisesta, mutta apua jos ketään muita ei se sinun suorittaminen kiinnostakaan. Se työn määrä ei edes varmaan kyrsi pahiten. Vaan sen merkityksettömyyden tajuaminen, tajuaminen vähän liian myöhään. Se katkeroittaa tavalla, jossa pahoinvointi pursuaa hallitsettomattomasti ympärille ja mamma ei kuin jatkuvasti juosta karkuun hiipivää epävarmuutta, "ainakin olen jotain, olen jotain, olenhan jotain, olen, olen, minä olen, muut ei ole....)
Erinomaisesti sanottu!
Yli 300 000 naista JOKA PÄIVÄ tunkee itsestään lapsen ulos, joten sille jolle se riittää elämän suurimmaksi saavutukseksi, rima ei ole kovinkaan korkealla!Mutta sinä et pystynyt siihenkään?
Tietenkin olisin pystynyt siihen, ameebakin osaa lisääntyä!!!!! Pystyä ja haluta on kaksi täysin eri asiaa!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtava ketju. Näin summa summarumina voisi kommenttien perusteella yleistää, että suurin osa ei halua lasta ulkonäön menetyksen / fyysisten muutoksen pelosta :D ja miehetkö ovat pinnallisia
Kiitän teitä kaikkia siitä, ettette lisäänny. Sekun sattuu olemaan meidän ainoa funktio täällä. Puhdasta luonnonvalintaa että heikkomielisemmät jättävät geeninsä poolista pois. Kiitos teille pinnalliset ja itsekkäät, emme olisi teidän jälkeläisiä halunneetkaan tähän maailmaan. Ehkä onkin mahdollista että omille lapsille tulevaisuuden maailma onkin parempi paikka, kun mädät hedelmät kuolevat sukupuuttoon. En sillä, ettäkö pinnallisuus periytyisi geeneissä, arvot vaan tupataan oppimaan kotoa.
Kyllä, joka päivä saamme uutisista kuulla kaikenlaisia tarinoita siitä, kuinka laatuyksilöt ovat lisääntyneet. Lapset voivat todella hyvin ja asiat toimii. Paitsi että ei, ihan hirveästi ja liikaa on lasten pahoinvointia ja suoranaista kärsimystä. Kiitos kuuluu... niin, vanhemmille!
Vanhemmat ei voi nykyään sanoa lapsille mitään, koska lapsi menee koulukuraattorin luo joka tekee lasun lapsen puheiden perusteella. Meillä saa teini tehdä ihan mitä ikinä haluaa.
Sinä tarvitset apua ja tukea sun vanhemmuuteen, homma ei ole hallussa.
Koulukuraattorit voisi ensin puhua vanhempien kanssa ennenkuin tekee lasuja. Ei se johtanut mihinkään, mutta 2 kertaa käytiin keskustelemassa ja saatiin 150 euron lahjakortti (raha laitettiin siis tililleni), vaikka mulla oli 3000 euroa tilillä.
Ja nyt teini saa tehdä mitä haluaa.Ja tällainen aines lisääntyy...
On sellaisiakin vanhempia, että käy töissä ja 6 - vuotias päästetään ulos yksin ilman vanhempaa ja osa antaa vielä koiran mukaan ja koira laskee monta kertaa leikkipuistossa liukumäkeä, vaikka leikkipuistoissa on koirakielto.
Eikai nyt kukaan voi missään tilanteessa suuttua siitä, että koira laskee liukumäkeä :D
Juu, minulle on se ja sama, vanhempi sen eläinlääkärin maksaa siis koiran omistaja.
Leikkipuistoissa on koirakielto varmaan siksi, että osa pelkää koiraa ja se voi pelon aistiessa purra vierasta lasta vaikka naamaan.
Koirakielto on, koska osa koirista saattaa riistaviettisinä yrittää lähteä pienten lasten perään ja purra. Ja voi se kilttikin hihnaan kytketty koira purra vierasta lasta, jos lapsi lähestyy koiraa yllättäen. Useampi koira samassa leikkipuistossa aiheuttaa jo hälyä ja haukkua ja potentiaalisen vaaran, jos koirat eivät siedä toisiaan. Koirakielto on myös, jotta koirien ulosteita ei tarvitsisi keräillä erikseen leikkipihoilta ja jotta leikkipihoista ei tulisi koirien merkkauspaikkoja. Koiran omistaja, eli se aikuinen, on aina vastuussa jos koira aiheuttaa häiriötä tai vaaratilanteen.
Tästä tuli mieleen, eräs kerta kun olin koirani kanssa koira puistossa. Yksi mammapa sitten keksikin tulla koiransa ja kahden lapsensa kanssa sinne laskemaan pulkkamäkeä. Siis koirapuistoon! Olin niin puulla päähän lyöty tuosta typeryydestä, etten tajunnut ees sanoa mitään. Salaa kyl toivoin, että joku koira olis näykkäissyt niitä lapsia, niin jatkossa oppisi ehkä erottamaan koirapuistot ja leikkipuistot toisistaan.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, että miksi en halunnut ratkaisua, jossa ensin romutan fyysisen terveyteni, toosani ja ulkonäköni raskauden ajan, sitten pääsen kokemaan kipuja jollaisia kenenkään ei missään muussa tilanteessa oleteta kestävän tajuissaan, menetän mahdollisesti virtsan- ja ulosteenpidätyskykyni ja saan trauman, sitten haahuilen n. vuoden verran univelkaisena zombina kotona, minkä jälkeen haastetasoa nostetaan niin että pitäisi hoitaa vielä palkkatyökin samalla. Ja tähän projektiin menee sitten kaikki rahat, aika ja energia seuraavien 18 vuoden ajan. En tiedä, miksi en ole tätä loistodiiliä valinnut.
Imettäminen suojaa rintasyövältä. :)
Ei 100%:sti. Synnytys ja lapsen 18-vuotinen kasvatusurakka vasta altistaakin perhosvaikutuksella monille riskeille. Ken ei halua lasta ei halua lasta tai yhtään mitään lapsenhankintaan liittyvää, kuten imetys, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtava ketju. Näin summa summarumina voisi kommenttien perusteella yleistää, että suurin osa ei halua lasta ulkonäön menetyksen / fyysisten muutoksen pelosta :D ja miehetkö ovat pinnallisia
Kiitän teitä kaikkia siitä, ettette lisäänny. Sekun sattuu olemaan meidän ainoa funktio täällä. Puhdasta luonnonvalintaa että heikkomielisemmät jättävät geeninsä poolista pois. Kiitos teille pinnalliset ja itsekkäät, emme olisi teidän jälkeläisiä halunneetkaan tähän maailmaan. Ehkä onkin mahdollista että omille lapsille tulevaisuuden maailma onkin parempi paikka, kun mädät hedelmät kuolevat sukupuuttoon. En sillä, ettäkö pinnallisuus periytyisi geeneissä, arvot vaan tupataan oppimaan kotoa.
Kyllä, joka päivä saamme uutisista kuulla kaikenlaisia tarinoita siitä, kuinka laatuyksilöt ovat lisääntyneet. Lapset voivat todella hyvin ja asiat toimii. Paitsi että ei, ihan hirveästi ja liikaa on lasten pahoinvointia ja suoranaista kärsimystä. Kiitos kuuluu... niin, vanhemmille!
Vanhemmat ei voi nykyään sanoa lapsille mitään, koska lapsi menee koulukuraattorin luo joka tekee lasun lapsen puheiden perusteella. Meillä saa teini tehdä ihan mitä ikinä haluaa.
Sinä tarvitset apua ja tukea sun vanhemmuuteen, homma ei ole hallussa.
Koulukuraattorit voisi ensin puhua vanhempien kanssa ennenkuin tekee lasuja. Ei se johtanut mihinkään, mutta 2 kertaa käytiin keskustelemassa ja saatiin 150 euron lahjakortti (raha laitettiin siis tililleni), vaikka mulla oli 3000 euroa tilillä.
Ja nyt teini saa tehdä mitä haluaa.Ja tällainen aines lisääntyy...
On sellaisiakin vanhempia, että käy töissä ja 6 - vuotias päästetään ulos yksin ilman vanhempaa ja osa antaa vielä koiran mukaan ja koira laskee monta kertaa leikkipuistossa liukumäkeä, vaikka leikkipuistoissa on koirakielto.
Eikai nyt kukaan voi missään tilanteessa suuttua siitä, että koira laskee liukumäkeä :D
Juu, minulle on se ja sama, vanhempi sen eläinlääkärin maksaa siis koiran omistaja.
Leikkipuistoissa on koirakielto varmaan siksi, että osa pelkää koiraa ja se voi pelon aistiessa purra vierasta lasta vaikka naamaan.
Koirakielto on, koska osa koirista saattaa riistaviettisinä yrittää lähteä pienten lasten perään ja purra. Ja voi se kilttikin hihnaan kytketty koira purra vierasta lasta, jos lapsi lähestyy koiraa yllättäen. Useampi koira samassa leikkipuistossa aiheuttaa jo hälyä ja haukkua ja potentiaalisen vaaran, jos koirat eivät siedä toisiaan. Koirakielto on myös, jotta koirien ulosteita ei tarvitsisi keräillä erikseen leikkipihoilta ja jotta leikkipihoista ei tulisi koirien merkkauspaikkoja. Koiran omistaja, eli se aikuinen, on aina vastuussa jos koira aiheuttaa häiriötä tai vaaratilanteen.
Tästä tuli mieleen, eräs kerta kun olin koirani kanssa koira puistossa. Yksi mammapa sitten keksikin tulla koiransa ja kahden lapsensa kanssa sinne laskemaan pulkkamäkeä. Siis koirapuistoon! Olin niin puulla päähän lyöty tuosta typeryydestä, etten tajunnut ees sanoa mitään. Salaa kyl toivoin, että joku koira olis näykkäissyt niitä lapsia, niin jatkossa oppisi ehkä erottamaan koirapuistot ja leikkipuistot toisistaan.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin just kyselyn, jossa naisilta kysyttiin, että miten he hemmottelevat itseään. Heti tuli tämä keskustelu mieleen ja kyllä nauratti!
YKSIKÄÄN haastateltava EI maininnut, että viettää aikaansa rakkaiden lastensa kanssa =D =D=D!
Ihme kyllä, kun ne niin ihania kuitenkin on!?
KAIKKI vastaajat halusivat rauhaa, omaa aikaa, kynttilöitä, ravintolassa syömistä, omaa harrasrtista jne.
Ja sitten meitä veloja syyllistetään tästä! Kyllä on kaksinaamaista porukkaa! Ja kateellista!
Kyllähän se varmasti äityliä harmittaa, kun meidän velojen arki on sellaista, mitä äityli kutsuu hemmotteluksi! :D :D :D
Veteliksi teidät tiedettiin jo, ei tarvitse todistella enempää 😂
Pssst, sun kateutesi paistaa! :D
Ihan näin sivusta, niin nuo luetellut ylellisyydet onnistuvat ihan vaikka sen vilkkaan työelämän lisäksi, kun kotona ei ole energia-ja huomiosyöppöjä lapsia odottamassa äitinsä lakkaamatonta ruokahuolto- ja viihdytyspalvelua.
Rauha, oma aika ja kynttilöiden polttelu hoituu, kun töiden jälkeen kotona heittää löhöasun päälle, sytyttää kynttilän ja ottaa vaikka kirjan käteensä. Voi lueskella keskeytyksettä kunnes alkaa uni painaa, mikäs sen mukavampaa!
Ravintolaan on ihan kiva poiketa vaikka matkalla töistä kotiin, kun ei tarvitse laukata hakemaan armasta jälkeläistään päiväsäilöstä. Lukaista kaikessa rauhassa lehdet, nauttia hyvää kahvia, tai miksei viinilasillinen. Välillä se "käyn vain kahvilla" muuttuu ravintolaillalliseksi, mutta mikäpä siinä, kun ei tarvitse miettiä kasvavan mukulan seuraavia pakkohankintoja ja niihin kuluvia rahasummia. Eikä ole kiire lasta ruokkimaan.
Harrastukset voi lapsettomalla helposti olla hieman tavoitteellisempia, kun aikaa ja motivaatiota on, mutta tuskin esim. ihan perus 4krt/vko kuntosalilla tai hölkällä sen puoleen kenestäkään vetelämpää tekee, oli lapsia tai ei :D
Eli toisin sanoen vetelehdit päivät pitkät. Uskotaan jo, ei tarvitse todistella enempää.
No tahtoessaan tietysti voisi tehdä niinkin! Eipä siitä kukaan muu joutuisi ulisemaan kuin kateellinen perheellinen :D
Toisin se on sulla, kun se niskakakka ei pese itse itseään sun lapsen hiusrajasta :D :D
Että nautitaan vain omista valinnoistamme! :)
En mä aikuisten lasteni niskakakkoja pese. Olen tehnyt voitavani tämän maan tulevaisuuden eteen, eikä se aina herkkua ollut, mutta nyt voin olla ja elää puhtain omatunnoin.
Haukutko omia lapsiasikin vetelehtijöiksi, jos he lueskelevat töistä kotiin päästyään, käyvät ravintolassa, polttavat kynttilää tai harrastavat tavoitteellisesti? Se kun on aikaa, jonka voisi käyttää sinulle lapsenlapsia tehden.
Olet kyllä harvinaisen myrkyllinen otus.
Mahtaa lapsesi käydä sinua usein tapaamassa.
En tietenkään hauku, mutta he tuskin tulevat käyttämään KOKO elämäänsä vetelehtien hyödyttömänä aikuistumatta ollenkaan. Pitäisin sitä outona.
En voi sille mitään, mutta naurattaa nämä sinun ulostulosi. :D Joku kommentoi että lisääntyneet vastasivat kysymykseen hemmottelusta siten, ettei toiveisiin koskaan liittyneet ne omat lapset. Siihen joku toinen sanoo että aivan, lapsellisille lapsettoman tavallinen elämä on hemmottelua. Tämän jälkeen paikalle ryntää katkeromamma paasaamaan että se mitä lapsettomat tekevät ja mistä lapselliset haaveilevat on AIKUISTUMATONTA VETELEHTIMISTÄ. :D Siis toim. huom. kaikki se toiminta missä lapset eivät ole mukana, salilla treenaamisesta lähtien.
Aivan mahtava esimerkki happamia sanoi kettu-ilmiöstä. Mitäköhän mamman lapset sanoisivat jos lukisivat äippylin avautumiset? Mutsi, nyt pois somesta. :D
Helppo viisastella, kun itse ei ole tehnyt yhtään mitään kotimaansa eteen. Olet tavallaan olemassa, mutta et kuitenkaan. Johan siitä kertoo sekin, että Vauvalla hengaat. En mäkään hengaile lapsettomille tarkoitetuilla sivustoilla. Ai niin, eihän sellaisia edes ole, kun sitäkään vähää te lapsettomat ette saa aikaiseksi.
Mitä oikein höpötät? Missä todellisuudessa liikut, oletko ihan selvinpäin?
Minä maksan veroja sinun itsekkään lisääntymisesi helpottamiseksi. Teen enemmän kuin sinä koskaan muita ihmisiä kohtaan, ellei lasketa niitä omia p e r sh ed elmiäsi jotka itsekkyyspuuskissasi päätit tehdä ylikansoittuneelle ja saastuneelle pallolle.
Ei tarvitse kiittää. Tiedän ettei hahmotuskykysi riitä ymmärtämään näitä kuvioita.
Lapset tietysti säälittävät kun äiti on tuollainen sekopää, mutta toivon että esimerkiksi koulussa he ovat saaneet vaikutteita täyspäisiltä aikuisilta.
Juu, juu, varmasti olet tehnyt vaikka ja mitä. Miten se nyt taas olikaan... Velat voivat vaikka töiden jälkeen lukea kirjaa, tai käydä ravintolassa syömässä, salilla tai vaikka poltella kynttilöitä. Kyllähän ne tietysti vetelykselle työstä käyvät. Ja tämä oli nimenomaan arkea, että milloin te sitten teette jotain oikeasti hyödyllistä?
Miksi työpäivän jälkeisen vapaa-ajan pitäisi käydä työstä? Sehän juuri ei ole se tarkoitus. Miehetkin tämän ymmärtävät ja sanovat puolisoilleen, etteivät jaksa toista työpäivää kotona tehdä. Koska lapselliset naiset ovat katkeria miehilleen ja yhteiskunnalle tästä massiivisesta vedätyksestä, täytyy se toki itsekritiikittömästi purkaa ympärille, ihan kuin täysin vieraat olisivat onnettomuuteen syy.
Kun lapsia ja miestä ei kiinnosta kuin se, milloin äiti laittaa apetta pöytään, kuuntelevat velat täällä, "mutta mitä sinä muka olet" -mutinoita. Koska epäkiitollisintahan olisi raataa ilman kiitosta 24/7, eikä siltikään olisi lopulta mitään kauhean erikoista. Oma ja muiden arvo tulee suorittamisesta, mutta apua jos ketään muita ei se sinun suorittaminen kiinnostakaan. Se työn määrä ei edes varmaan kyrsi pahiten. Vaan sen merkityksettömyyden tajuaminen, tajuaminen vähän liian myöhään. Se katkeroittaa tavalla, jossa pahoinvointi pursuaa hallitsettomattomasti ympärille ja mamma ei kuin jatkuvasti juosta karkuun hiipivää epävarmuutta, "ainakin olen jotain, olen jotain, olenhan jotain, olen, olen, minä olen, muut ei ole....)
Erinomaisesti sanottu!
Yli 300 000 naista JOKA PÄIVÄ tunkee itsestään lapsen ulos, joten sille jolle se riittää elämän suurimmaksi saavutukseksi, rima ei ole kovinkaan korkealla!Mutta sinä et pystynyt siihenkään?
Olisin pystynyt, mutta en halunnut.
Epäilen, koska mukavuudenhalusi olisi vienyt voiton ja lapsesi olisi viety yhteiskunnan hoidettaviksi.
Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä? Mikä tässä nyt on ylivoimaisen vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yksinkertaisesti jaksaisi lasta 24 h vuorokaudessa. En myöskään raskaan työpäivän jälkeen. En jaksaisi päivähoitorumbaa, enkä mitään muutakaan vaipparallia. Tulen hulluksi niistä vaatimuksista ja jankutuksesta, jota lapset pitävät. En ole yhtään äidillinen, paitsi eläimille. Rakastan rauhaa ja vapautta. En halua synnyttää. Nautin siitä, että vapaalla saan nukkua myöhään ja tehdä mitä huvittaa. Haluan syödä myös ruokani rauhassa ja kokata mieluisia ruokia. En ole kiinnostunut lasten elämästä tai asioista, enkä kestä lasten aiheuttamaa sotkua. Lapsi ei yksinkertaisesti antaisi minulle mitään. Laskisi vain elämänlaatuani. Vanhempani kuolivat melko nuorina, joten heillä ei ole odotuksia. En usko, että he olisivat fiksuina ihmisinä edes kyselleet lasten perään. Oma on valintani, johon olen tyytyväinen. Tiesin asian jo hyvin nuorena. Nyt olen nelikymppinen.
Tässä jotenkin kiteytyy se, että ihminen jaksaa yllättävän paljon sellaisen asian eteen, josta hän pitää/rakastaa.
Moni ajattelee esim juuri koirista noin, että ei jaksaisi nousta kukonlaulun aikaan ylös viemään koiraa aamulenkille ja rynnätä töistä suoraan kotiin ja äkkiä lähteä viemään koiraa taas lenkille. Ja ettei jaksaisi kouluttaa koiraa ja leikittää sitä , putsata korvia ja leikata kynsiä , eikä siivota koiranpennun vakinkoja matolta. Puhumattakaan, että koira sotkee ja karvaa lentää.
Mutta kas kummaa, koiraihminen tekee kaiken tuon ja nauttii siitä. Se on elämässä parasta, aikaiset lenkit aamulla, viimeinen lenkki illalla, koirankanssa koirapuistossa tapaamassa muita koiria jne.
Sama pätee lapsiin. Ne lapset jaksaakin hoitaa töiden jälkeen, vaikka väsyttääkin, koska lapset antaa vanhemmilleen enemmän, kun ottaa. Mikään sellainen ei ole raskasta, josta oikeasti nauttii, vaikka se ulkopuolisen silmään siltä näyttää.
Jollekkin toiselle matkustaminen olisi pakkopullaa, eikä hän ymmärrä, miten jotkut jaksaa reissata ympäriinsä.
Näin ne eri asiat meistä väsyttää ja jokainen tekee itse omat valintansa. Ja toivoa sopii, ettei niitä joudu myöhemmin katumaan.
T: entinen vela,(yli 30v. lapseton) nykyään 4 jo aikuisen lapsen äiti. Molemmat koettu , sekä lapseton aikuinen elämä, että "lapsellinen" aikuinen elämä ja tämä jälkimmäinen kyllä on parempaa, vaikka taas miehen kanssa kahdestaan ollaankin. Mutta nyt ne lapset kuitenkin ovat ja se on parasta.
-Mikään sellainen ei ole raskasta, josta oikeasti nauttii.
Aivan, tämä on totta. Vela ei nauti lastenhoidosta ja siksi hän ei siihen ryhdy. Samoin kuin ihminen ei hanki koiraa, jos ei erityisemmin pidä koirista ja ajattelee sellaisen aiheuttavan lisätyötä arkeen.
-Jollekin toiselle matkustaminen olisi pakkopullaa, eikä hän ymmärrä, miten jotkut jaksaa reissata ympäriinsä.
No velalle se lastenhoito olisi pakkopullaa.
- Ja toivoa sopii, ettei niitä joudu myöhemmin katumaan.
Kyllä. Lapsen katuminen onkin hankalampaa, koiran hankkimista jos katuu, niin koiran voi kuitenkin antaa pois.
Vierailija kirjoitti:
Eniten alapeukkuja täällä saa "entiset" velat, jotka on olleen ensimmäiset 40v veloja ja nauttineet lapsettoman elämän eduista ja itsekin ajateleet, että ei ikinä lasta, se valvottaa , pilaa pyllyn ja tissit, ei saa nukkua jne jne , mutta syystä tai toisesta ovatkin tulleet raskaaksi ja saaneet lapsen ja huomanneet, että se lapsellinen elämä onkin parempaa :D
Sitä ei suvaita tässä keskustelussa! lapseton elämä on parempaa, tietää ihminen, jolla ei ole lapsia, eikä siinä auta yhtään se, että jollakin toisella on aika hyvä kokemus molemmista elämistä. Sekä elämä ilman lasta, että lapsen kanssa.
Voi kultapieni. Ihminen jolla on lapsia ei ole vapaaehtoisesti lapseton.
Itkettäisi ellei naurattaisi. :D
Vierailija kirjoitti:
Eniten alapeukkuja täällä saa "entiset" velat, jotka on olleen ensimmäiset 40v veloja ja nauttineet lapsettoman elämän eduista ja itsekin ajateleet, että ei ikinä lasta, se valvottaa , pilaa pyllyn ja tissit, ei saa nukkua jne jne , mutta syystä tai toisesta ovatkin tulleet raskaaksi ja saaneet lapsen ja huomanneet, että se lapsellinen elämä onkin parempaa :D
Sitä ei suvaita tässä keskustelussa! lapseton elämä on parempaa, tietää ihminen, jolla ei ole lapsia, eikä siinä auta yhtään se, että jollakin toisella on aika hyvä kokemus molemmista elämistä. Sekä elämä ilman lasta, että lapsen kanssa.
Voisitte perustaa oman ketjun tällaisille, kun nämä lapsihehkutukset ei tähän ketjuun oikein kuulu ja siksi niitä alapeukkuja satelee.
Aloittaa sen ketjunne otsikko vaikka "me entiset velat....". Niin löydätte toisenne.
Tämä. Ilmeisesti monet vanhemmat eivät kunnioita kaikkia lapsia, vain niitä joista on jotain "hyötyä", aika toksinen ja julma ihmiskäsitys.