Lue keskustelun säännöt.
Olipa kyllä ahdistava jouluaatto uudessa anoppilassa
25.12.2022 |
Ensimmäinen joulu laatuaan ja täytyy kyllä sanoa, että ei ollenkaan minun tyyppinen joulu porukasta puhumattakaan. Tunsin olevani kuin jossain näytelmässä, jossa vedin koko illan roolia joka ei ollut oma itseni. Se koko tunnelma ja ihmiset edustivat juuri jotain sellaista, joka ei todellakaan ole minun maailmani. Oli kuin vihreä olisi istutettu persujen pöytään, tai persu vihreiden pöytään. Tai kokoomuslainen kommunistien porukkaan, tai kommunisti kokoomuspippaloihin.
Vaikka tämän uuden seurustelukumppanin kanssa menee ihan hyvin, niin tämä joulunvietto sai minut epäilemään jopa koko homman tulevaisuutta.
Kommentit (269)
Se on niin lyhyt aika että voit ottaa sen jatkossa teatteriesityksenä tai tilaisuutena tutkailla toisenlaisten ihmisten tapoja ja ajatuksia. Voit silti olla olematta samaa mieltä asioista tai tavoista.
Mun kotona kaikki on yhtä narsistin ohjaamaa teatteria, häiritsee mua enemmän kun miestäni. Miehen vanhemmat on akateemisia ja vähän hienompaa porukkaa. Minä olen juntti mutta akateeminen, mies taas on amispohjainen ja kärsii välillä vanhempiensa asenteista. Alussa minuakin ahdisti juhlat, mutta nyt nautin kun ei ole samaa latausta kun oman äidin juhlissa. Ei tarvitse olla varuillaan, voi vaan nauttia hyvästä ruuasta ja olla hiljaa jis puheenaihe ei kiinnosta. En teeskentelee hienompaa kuin olen.
Meidän tämän vuoden twisti oli kun uusi miniäehdokas oli ihan selkeästi jonkun aineen vaikutuksen alla. Välillä olin niin lähellä että olisin haistanut alkoholin, eli oli jotain muuta. Ihan pöllyssä oli, mistä, sitä en tiedä. Hiukan huolissani kuitenkin, poika kun on nepsy ja niitä lääkkeitä ei saa sekoittaa muiden kemiallisten aineiden kanssa.
Iän kanssa olen oppinut seuraamaan näitä juttuja mielenkiinnolla, en tuomiten. Kaikki me ollaan erilaisia ja se tekee tän elämän mielenkiintoiseksi. Ja jos oma puoliso on mieleinen niin kyllä sen vuoksi muutaman tunnin vuodessa kärvistelee. Sekin varmaan joutuu katsomaan asioita sormien läpi sun perheesi luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EPIKRIISI
Potilas on perusterve persumies. Tulee vastaanotolle ahdistuksen takia. Viettänyt joulua mielikuvitustyttöystävänsä perheen luona Porvoossa. Sanoo ahdistuneensa erilaisesta joulupöydästä ja ihmisistä kuin kotona. Kutsuu perhettä pask*ntärkeäksi ja ruokapöytäkeskustelua äärisivistyneeksi, ilmaisee halveksuntansa perhettä kohtaan muutoinkin avoimesti.
Kyseessä todennäköisesti defenssi, joka kumpuaa potilaan alemmuudentunteesta. Lisäksi keskivaikea asenne kaikkea uutta kohtaan ja vaikeuksia hyväksyä omista poikkeavia arvoja.
Määrätään tutustumaan perheeseen paremmin. Annetaan mukaan harjoituksia, jotka auttavat keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa. Keskustelee vakavasti vaikeuksistaan tyttöystävän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Se on niin lyhyt aika että voit ottaa sen jatkossa teatteriesityksenä tai tilaisuutena tutkailla toisenlaisten ihmisten tapoja ja ajatuksia. Voit silti olla olematta samaa mieltä asioista tai tavoista.
Mun kotona kaikki on yhtä narsistin ohjaamaa teatteria, häiritsee mua enemmän kun miestäni. Miehen vanhemmat on akateemisia ja vähän hienompaa porukkaa. Minä olen juntti mutta akateeminen, mies taas on amispohjainen ja kärsii välillä vanhempiensa asenteista. Alussa minuakin ahdisti juhlat, mutta nyt nautin kun ei ole samaa latausta kun oman äidin juhlissa. Ei tarvitse olla varuillaan, voi vaan nauttia hyvästä ruuasta ja olla hiljaa jis puheenaihe ei kiinnosta. En teeskentelee hienompaa kuin olen.
Meidän tämän vuoden twisti oli kun uusi miniäehdokas oli ihan selkeästi jonkun aineen vaikutuksen alla. Välillä olin niin lähellä että olisin haistanut alkoholin, eli oli jotain muuta. Ihan pöllyssä oli, mistä, sitä en tiedä. Hiukan huolissani kuitenkin, poika kun on nepsy ja niitä lääkkeitä ei saa sekoittaa muiden kemiallisten aineiden kanssa.
Iän kanssa olen oppinut seuraamaan näitä juttuja mielenkiinnolla, en tuomiten. Kaikki me ollaan erilaisia ja se tekee tän elämän mielenkiintoiseksi. Ja jos oma puoliso on mieleinen niin kyllä sen vuoksi muutaman tunnin vuodessa kärvistelee. Sekin varmaan joutuu katsomaan asioita sormien läpi sun perheesi luona.
Varmaan rauhoittavia. Opamox pelasti aikanaan mone sukujoulut, ei tarvinnut hävetä sitä anopin ja kälyjen riitelyä.
Olitko kuin Pekka Haavisto hallitusministereiden kanssa saunassa kesärannassa???????
Kun ap:llä kerran on ollut vaikea joulu uudessa anoppilassa, niin haluaisin kysyä, minkälainen se joulu oli vanhassa anoppilassa eli edellisen seurustelusuhteen vanhempien luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli exän kanssa ahdistavia vierailuita hänen lapsuudenkodissaan ja nykyisen mieheni perheen luona olen ihan kujalla, miten pitäisi olla. Saan siis kiinni ap:n ongelmasta.
Ensimmäisellä kerralla vieraillessani exän kodissa mietin, että pitäisikö erota. Alkoholistien riitelyä ja heti olivat rahaa kyselemässä lainaan. Ex oli huostaanotettu teininä ja oli saanut elämänsä kuntoon lapsuudenkodistaan huolimatta. Nämä vanhempien piirteet tulivat kuitenkin läpi miehestä myöhemmin suhteemme aikana ja johtivat eroon. Olisi pitänyt erota heti, kun näin vanhemmat.
Nykyisen perhe taas on hienohelmaporukkaa. En osaa syödä oikealta lautaselta kalaa ja leikkaan juustoja väärin. Mutta tämä ei ahdista. Olen vain vähän pihalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaa vähän tarkemmin mikä siellä oli outoa, ihmiset? Tarjoilut?
Ei ollut mitään outoa, mutta se koko porukka ja yhteisö edusti täysin erilaista maailmaa kuin omani. Siksi tuohon aloitukseen laitoinkin noita hypoteettisia esimerkkejä, että miten jostakusta voi tuntua ahdistavalta hänelle väärässä seurassa.
Ap
Miten kumppanisi suhtautui? Jos koet noin, onko teillä suhteessa vielä vieraskoreuden aika.
Kumppani nyt oli kuin kotonaan, kun hänen kotonaanhan sitä oltiin. Ei ole vieraskoreutta kahden kesken, mutta kun näin meiningin anoppilassa muiden suhteen, niin tajusin hyvin äkkiä, että jos olisin aidosti oma itseni kuin vaikkapa oman kotiväkeni kanssa, niin tulisi hyvin vaivaantunut ilmapiiri kymmenessä minuutissa. Siellä oli niin erilaiset arvot ja esim koko tarjoilukin oli aika erilainen kuin miltä näyttäisi oma perinteinen joulupöytäni.
Ap
Naurattaa AP:n kritisoijat. Kuinka idiootti täytyy olla, että luulee AP:n tarkoittavan, että ihmiset eivät saisi olla erilaisia kuin hän. Voi olla myös erilaisia ihmisiä kuin itse, mutta silti viihtyä heidän seurassaan.
Ymmärsin kuitenkin, että AP on kokenut olonsa aivan ulkopuoliseksi näissä pippaloissa ja se jos jokin saa ahdistumaan. Joskus ei vain dynamiikka toimi, vaikka olisi kuinka mukavia ihmisiä ympärillä. Se ei tarkoita, että AP halveksisi näitä ihmisiä tms.
No kyllä ihmisten kutsuminen paskantärkeiksi osoittaa selvää halveksuntaa. Ap syyllistyy itse samaan, mistä syyttää perhettä eli ihmisten luokitteluun, vaikka ei edes tunne näitä ihmisiä.
Kannattaa myös muistaa, että perheessä on aina erilaisia hahmoja ja persoonia. He vain tuossa tilanteessa käyttäytyvät noin, mutta jossain muussa tilanteessa saattavat olla hyvin erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:llä on niin paljon erilaisia "ongelmia", että suosittelen kirjan kirjoittamista. Luulen että hänen monet aloituksensa ovat mielikuvituksen tuotetta. Tai sitten hänellä itsellään on peiliin katsomisen paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaa vähän tarkemmin mikä siellä oli outoa, ihmiset? Tarjoilut?
Ei ollut mitään outoa, mutta se koko porukka ja yhteisö edusti täysin erilaista maailmaa kuin omani. Siksi tuohon aloitukseen laitoinkin noita hypoteettisia esimerkkejä, että miten jostakusta voi tuntua ahdistavalta hänelle väärässä seurassa.
Ap
Miten kumppanisi suhtautui? Jos koet noin, onko teillä suhteessa vielä vieraskoreuden aika.
Kumppani nyt oli kuin kotonaan, kun hänen kotonaanhan sitä oltiin. Ei ole vieraskoreutta kahden kesken, mutta kun näin meiningin anoppilassa muiden suhteen, niin tajusin hyvin äkkiä, että jos olisin aidosti oma itseni kuin vaikkapa oman kotiväkeni kanssa, niin tulisi hyvin vaivaantunut ilmapiiri kymmenessä minuutissa. Siellä oli niin erilaiset arvot ja esim koko tarjoilukin oli aika erilainen kuin miltä näyttäisi oma perinteinen joulupöytäni.
Ap
Oliko karjalanpaistia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi pitää tupata kylään? oletko sellainen laumasielu, että on aina oltava jonkun seurassa? meidän ukko ilmoitti alkuaikoina perheelleen, että muija on ihmisvihamielinen, joten en ottanut mukaan. tämä meni läpi parina vuonna, mutta sitten jo anoppi soitti itse, että tulehan miniä joulua viettämään, tai tullaan hakemaan. siitä lähtien on joulun vietto sujuo, kunnes appivanhemmat laskettiin multiin. nyt saadaan olla ihan kahdestaan mettäkämpällä joulut. oli kamalaa palata ihmisten ilmoille sieltä rauhan tyyssijasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kuvailusta. Taisit olla parempi ihminen rahvaan joukossa.
Ajattelin ihan päinvastoin. Rahvas parempien ihmisten joukossa.
Sen verran voin kommentoida, että pikemminkin näin päin.
Ap
Voin sieluni silmin kuvitella, että olet ollut jossain paskan tärkeässä herrasväki-perheessä, jossa on hyvin maltillinen huumori ja joulupöydässä on tarjolla jotain viininpaskoja juustojen kera ja lopuksi suuta töpötellään servetillä hienostuneesti.
Meillä otetaan vain lasillinen viiniä jouluaterialla. Ihan vaan koko suku, lasillinen viiniä jouluaterialla kun se on meidän vuoden alkoholiannos. Aikuisten viinilasillinen jouluaterialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No rooliahan sitä joutuu vetämään omienkin sukulaisten kanssa. Minä ainakin olen täysin oma itseni vain meidän perheen ja ystävieni seurassa. Sosiaalisesti taitava osaa valita jutut seuran mukaan eikä siinä ole mitään ihmettelyn aihetta.
Roolia joutuu vetämään töissäkin 🤣 ja se vasta ahdistavaa onkin kun melkein jokapäiväistä!
Miksi ihmisten pitää kotona järjestää jotain paskantärkeää pelleilyä sukulaisten kesken. Eikö silloin pitäisi nimenomaan olla rennosti kun ollaan oman väen kesken juhlapäivinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
miksi pitää tupata kylään? oletko sellainen laumasielu, että on aina oltava jonkun seurassa? meidän ukko ilmoitti alkuaikoina perheelleen, että muija on ihmisvihamielinen, joten en ottanut mukaan. tämä meni läpi parina vuonna, mutta sitten jo anoppi soitti itse, että tulehan miniä joulua viettämään, tai tullaan hakemaan. siitä lähtien on joulun vietto sujuo, kunnes appivanhemmat laskettiin multiin. nyt saadaan olla ihan kahdestaan mettäkämpällä joulut. oli kamalaa palata ihmisten ilmoille sieltä rauhan tyyssijasta.
Tästä vierähti kyynel. Ihana ja kunnioittava asennoituminen erilaisuuteen kaikilla osapuolilla. Oman nyt jo edesmenneen anopin kanssa oltiin myös aika eri planeetoilta, mutta silti opin häntä rakastamaan ja kaipaan kovasti.
Ap:lla tosiaan vaikuttaisi olevan huono itsetunto tai peräti alemmuuskompleksi. Jos jokin niin tämä tulee olemaan riski parisuhteenne kariutumiselle. Koitahan Ap työstää asiaa.
Voe voe. Appivanhempani viettivät erilaista joulua, kuin omat vanhempani, minä teen erilaisen joulun kuin miniäni. Silti jokaisessa pöytäseurueessa on ollut kiva tunnelma ja kaikkien safkat hyviä.
Suurin ero on ollut visuaalinen, mutta kukin tyylillään.
Jutun juoni on arvostus.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmisten pitää kotona järjestää jotain paskantärkeää pelleilyä sukulaisten kesken. Eikö silloin pitäisi nimenomaan olla rennosti kun ollaan oman väen kesken juhlapäivinä.
Määrittele paskantärkeä pelleily.
Oli joulu tai juhannus, meillä oli aina samanlaista vanhempieni luona. Koska mieheni oli kiinnostunut sotahistoriasta ja isäni viettänyt sodassa nuoruutensa parhaat vuodet, heillä riitti juttua loputtomasta. Välillä poikettiin politiikan puolelle tai osuusliikkeen historiaan. Äitini kanssa olimme molemmat leimautuneet miehiimme emmekä puhuneet mitään, emme edes niin sanottuja naisten juttuja. Olin aina aivan poikki kun lähdimme kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi osattiin sanoa jo isänpäivänä, että meillä ei ole mitään sukujoulua, tytär perheineen on viettänyt omaa joulua jo 5 vuotta ja mekin olemme mielellämme kahdestaan. Poika pysyi miniäkokelaan kanssa poissa ja saatiin appivanhempieni ja miehen siskon perheen kanssa viettää omanlainen, rakas joulu ilman ulkopuolista tarkkailijaa ahdistumassa siitä, että meillä yhdessä juhlineilla on takana 35 yhteistä vuotta, yhteiset muistot ja yhteiset juhlat.
Kuinka sinut otettiin vastaan ulkopuolisena tarkkailijana ensimmäisenä jouluna, jonka vietit appivanhempiesi kanssa?
Ovatko seurustelukumppaneiden vanhemmat nykyisin appivanhempia?
Meillä sisareni tuo joka joulu uuden seurustelukumppanin sukujoulua kanssamme viettämään. Kaikilla on vaivaantunut olo.
Ja minäkin mokasin kerran pahasti. Puhuttelin sisaren poikaystävää vahingossa edellisvuotisen poikaystävän nimellä.
Alentavasti kirjoitettu kommentti. Kuinka monta poikaystävää teille on jouluna tupattu, kymmenen? Silloin ymmärtäisin kritiikin. Olen itsekin alta kolmekymppisenä neljännessä suhteessani ja kaikki on esitelty sukulaisille, tottakai. Jokaisessa olen ollut ainakin vuoden. Outoahan se on seurustella vuosikausia ilman, että tuodaan näytille. Itse epäilisin toista perhettä, jos näin olisi.
Ei kerro yhtään mitään.