Lue keskustelun säännöt.
Naisjutut menee aina samalla kaavalla ja päättyy, kun nainen ahdistuu liikaa. Joka ikinen kerta
25.12.2022 |
Nainen tekee aloitteen (syinä ulkonäkö ja "oot niin ihana")
Viikot 1-4 leijutaan pilvissä, kaikki on "ihanaa"
Viikolla 5 alkaa epäilyksen siemen itää: "pakko sussa on jotain vikaa olla"
Viikoilla 6-8 alkaa naisella ahdistus kasvaa, riidanhaasto alkaa ja muuttuu aggressiivisesti piikitteleväksi
Viimeistään viikolla 9 naista alkaa ahdistaa liikaa ja ilmoittaa että tää oli tässä ("vika on mussa eikä sussa")
Kommentit (123)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten poikien kanssa menee, millaisten kanssa (aina) aikaa vietät?
Vierailija kirjoitti:
Naisilla omat tunteet menee yhteisen edun edelle. Lisäksi tilanne on pahentunut kun itsekkyys on vaan kasvanut. Ihan kuin nyky naiset ei ole nähneet kotona isän ja äidin toimivaa arkea....
Siinä neuvo suoraan 1800-luvulta.
"Nainen: älä ajattele omaa etuasi, vaan miehen etua".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla omat tunteet menee yhteisen edun edelle. Lisäksi tilanne on pahentunut kun itsekkyys on vaan kasvanut. Ihan kuin nyky naiset ei ole nähneet kotona isän ja äidin toimivaa arkea....
Siinä neuvo suoraan 1800-luvulta.
"Nainen: älä ajattele omaa etuasi, vaan miehen etua".
Toimiva arki?
Vierailija kirjoitti:
Naisilla omat tunteet menee yhteisen edun edelle. Lisäksi tilanne on pahentunut kun itsekkyys on vaan kasvanut. Ihan kuin nyky naiset ei ole nähneet kotona isän ja äidin toimivaa arkea....
Parisuhteeseen ryhdytään juurikin niiden omien tunteiden takia. Mistä kumman yhteisestä edusta puhut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisilla omat tunteet menee yhteisen edun edelle. Lisäksi tilanne on pahentunut kun itsekkyys on vaan kasvanut. Ihan kuin nyky naiset ei ole nähneet kotona isän ja äidin toimivaa arkea....
Ehkä ne naiset ovat nähneet sen lapsuudenkotinsa perhearjen ja siksi tietävät, mitä seuraa, kun jää suhteeseen jossa voi huonosti. Eivät halua toistaa vanhempiensa virheitä. Se ei ole itsekkyyttä vaan viisautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinuun päätyy tietyn tyyppiset naiset tai sinä itse valitset tietyn tyyppisen naisen. Menette tuntematta toisianne heti sänkyyn eli liian nopeasti. Juotte liikaa.
Sitten tutustuminen vasta alkaa ja ahdistus iskee, kun tyyppi ei olekaan itselle sopiva.
Mistä sinä tiedät, että nopea sänkyyn meneminen on tässä ongelma? Oli minullakin nuorena ongelmia pariutumisessa ja usein menin nopeasti sänkyyn, mutta ei ne ongelmat siitä johtuneet. Ne suhteet joissa odotettiin pidempään meni vielä huonommin, ja pisimpään kestäneissä suhteissa (mm yli 10 v avioliitto) mentiin ekana iltana sänkyyn. Minusta sitä odottelua tuputetaan tiettyjen ihmisten toimesta täsmälääkkeeksi mihin tahansa ongelmaan. Jos oman ideologian mukaan seksiä pitää odottaa pitkään, niin on vaikea nähdä mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vika on minussa, ei sinussa = Vika todellakin on sinussa mutta en voi kertoa sitä sinulle.
Mikä näitä naisia yhdistää? Niin, sinä yhdistät heitä. Syy naisten ahdistukseen löytyy peilistä. Sinun peilistäsi.
Miksei tätä sanota naisille, vaan vika on aina miehissä silloinkin.
Jos naisen suhdeyritykset kaatuu aina samalla tavalla, aina saman kaavan mukaan, kyllä sanotaan. Todennäköisin vastaus on useimmiten oikea. Syy löytyy peilistä.
Olen eri, mutta vain puoliksi samaa mieltä. Ratkaisu löytyy vain ja ainoastaan peilistä, mutta ei se aina tarkoita sitä että vikaa on vain tai edes pääasiassa itsessä. Joskus ihminen vetää syystä tai toisesta puoleensa rikkinäisiä ihmisiä. Eihän toistuvasti turpaansa saavalle naisellekaan kukaan (normaali) sano, että vika on ensisijaisesti sinussa eikä niissä hakkaavissa miehissä. Sama Ap:lla. On ihan mahdollista että vika todella on niissä naisissa, ja Ap:n suurin ongelma on se että hän vetää puoleensa naisia joilla on kaikilla tämä sama vika esim sitoutumiskammo. Toki siinäkin tapauksessa ratkaisu löytyy vain itsestä. Pitäisi terapiassa löytää syy, miksi hakeutuu jatkuvasti tällaisten ihmisten pariin ja etsiä keinoja löytää terveempiä ihmisiä ja suhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pers häiriö.
Tai sosiaalinen, tiedostamattaan maskaamisen osaava autisti. Naisautistina suhdeviritelmäni miesten kanssa ovat menneet aika samalla kaavalla. Ensin mies on superhyperonnellinen, sitten alkaa epäily, riitely ja sellaiseen muottiin pakottaminen mihin en vain mahdu ja lopulta, tosin vaihtelevasti ilmoitus että vikaa on, joko minussa tai miehessä.
Nyt lopulta kun tiedän missä mättää, olen vuosia tyytyväisenä jättänyt parisuhteesta haikailut pois. Jos jossain on henkilö, jolle olen sopiva ja hän minulle, niin tulee kun on tullakseen. Jos joku mies alkaa käyttämään ylisanoja minua hehkuttaakseen, säästän molempien aikaa tekemällä selväksi ettei edes kannata yrittää.
Yksi asia mikä yhdistää noita kariutuneita suhteitasi on sinä. Peilistä se vika löytyy.
Vika ja vika. Olen se kulmapala palapelistä se toinen pala eksyneenä miljardien palojen palapelilaatikkoon. En jaksa enää yrittää väkisin loksahtaa jonkun keskipalan kanssa yhteen, molemmat siinä menee rikki.
Kerrotko vielä mikä vika itsessäsi on, kun noin jaksat syytellä vain yhtä osapuolta, kun molemmissa on yhteensopivuusongelmaa yhtä paljon toisiinsa nähden? Kyllä, minä olen se yhdistävä tekijä omissa suhteissani. Minulla on kyky myöntää oma osuus ongelmassa. Olen myös hyvin normaali autistinainen omassa verrokkiryhmässäni. Miten itse olet onnistunut ihmissuhteissasi? Kuinka helppo sinulle on myöntää oma osuutesi ongelmissa, vai leimaako suhdettasi/suhteitasi ehdoton joko-tai -ajattelu, jossa vain toisessa on vika? Ja mitä minun pitäisi sieltä peilistä löytää vielä lisää, kun olen jo todennut olevani ihan onnellinen sinkkuna, koska saan olla omanlaiseni, enkä edes yritä parisuhteita? Jos se jotakuta loukkaa, etten hänen miellyttämiseksi ala rikkomaan itseäni, niin saanko vastavuoroisesti loukkaantua ettei hän tee samaa minulle, riko itseään jotta miellyttäisi minua?
"Pakenen" autismini taakse nyt, mutta kun en nyt saa langan päästä kiinni, miksi tuon kommenttisi laitoit, niin tenttaan sinua, sillä erityismielenkiintoni kohdistuu ihmisiin, ja haluan oppia meistä, itsestäni ja muista kaiken. Kiitos jo etukäteen, jos jaksat vastata edes yhteen kysymykseeni, jonka koet sellaiseksi, josta saisit avattua ajatuksiasi sosiaalisesti sokealle minulle. Monesti koen, ettei minulta osata kysyä oikeita kysymyksiä, senkin haluaisin tietää, koetko sinä minun kysyvän vääriä kysymyksiä tässä.
Olen myös hyvin tietoinen, että kysymykset sisältävät paljon provosoivia olettamuksia, toivottavasti et ota niitä liian henkilökohtaisesti, vaan jaksat ottaa sitä ratakiskoa työstöön kanssani.
Ja anteeksi ketjun aloittajalle kun "kaappaan" tätä omiin tarpeisiini!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla omat tunteet menee yhteisen edun edelle. Lisäksi tilanne on pahentunut kun itsekkyys on vaan kasvanut. Ihan kuin nyky naiset ei ole nähneet kotona isän ja äidin toimivaa arkea....
Siinä neuvo suoraan 1800-luvulta.
"Nainen: älä ajattele omaa etuasi, vaan miehen etua".Toimiva arki?
Niin, siihen ei liity mitenkään naisten, tai miesten itsekkäät tarpeet. Ainoastaan lasten tarpeet ovat tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi vika on aina naisissa, ei koskaan täydellisessä aloittajassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vika on minussa, ei sinussa = Vika todellakin on sinussa mutta en voi kertoa sitä sinulle.
Mikä näitä naisia yhdistää? Niin, sinä yhdistät heitä. Syy naisten ahdistukseen löytyy peilistä. Sinun peilistäsi.
Miksei tätä sanota naisille, vaan vika on aina miehissä silloinkin.
Jos naisen suhdeyritykset kaatuu aina samalla tavalla, aina saman kaavan mukaan, kyllä sanotaan. Todennäköisin vastaus on useimmiten oikea. Syy löytyy peilistä.
Olen eri, mutta vain puoliksi samaa mieltä. Ratkaisu löytyy vain ja ainoastaan peilistä, mutta ei se aina tarkoita sitä että vikaa on vain tai edes pääasiassa itsessä. Joskus ihminen vetää syystä tai toisesta puoleensa rikkinäisiä ihmisiä. Eihän toistuvasti turpaansa saavalle naisellekaan kukaan (normaali) sano, että vika on ensisijaisesti sinussa eikä niissä hakkaavissa miehissä. Sama Ap:lla. On ihan mahdollista että vika todella on niissä naisissa, ja Ap:n suurin ongelma on se että hän vetää puoleensa naisia joilla on kaikilla tämä sama vika esim sitoutumiskammo. Toki siinäkin tapauksessa ratkaisu löytyy vain itsestä. Pitäisi terapiassa löytää syy, miksi hakeutuu jatkuvasti tällaisten ihmisten pariin ja etsiä keinoja löytää terveempiä ihmisiä ja suhteita.
Kyllä, tämä on yksi mahdollisuus. Mutta edelleen se vika on siellä peilissä. Itsetutkiskelu on paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuun päätyy tietyn tyyppiset naiset tai sinä itse valitset tietyn tyyppisen naisen. Menette tuntematta toisianne heti sänkyyn eli liian nopeasti. Juotte liikaa.
Sitten tutustuminen vasta alkaa ja ahdistus iskee, kun tyyppi ei olekaan itselle sopiva.Mistä sinä tiedät, että nopea sänkyyn meneminen on tässä ongelma? Oli minullakin nuorena ongelmia pariutumisessa ja usein menin nopeasti sänkyyn, mutta ei ne ongelmat siitä johtuneet. Ne suhteet joissa odotettiin pidempään meni vielä huonommin, ja pisimpään kestäneissä suhteissa (mm yli 10 v avioliitto) mentiin ekana iltana sänkyyn. Minusta sitä odottelua tuputetaan tiettyjen ihmisten toimesta täsmälääkkeeksi mihin tahansa ongelmaan. Jos oman ideologian mukaan seksiä pitää odottaa pitkään, niin on vaikea nähdä mitään muuta.
Olen eri ja en ole sitä mieltä, että sänkyyn menoa pitäisi odottaa kauhean pitkään, ellei se tietty jotenkin tunnu luontevalta. On tuossa odottamisessa jotain ideaa, vaikka taikalääke ei ole. Jos kuvio menee niin, että naitiin ja naps nyt ollaan yhdessä. Eli toisesta ei paljoakaan tiedä ja se oikea, syvällisempi tutustuminen alkaa vasta aamukahvin jälkeen. Sitten tajuaakin ajan kanssa, että ei olla yhteensopivia, mutta toinen on jo pinkit lasit silmillä ja sitoutumisintoinen, koska sänkyynkin jo mentiin. Alkaa ahdistaa ja toiselle on pakko sanoa, ettei nyt tule mitään tästä. Näin voi silmät avautua missä kohtaa tahansa riippumatta sänkyynmenosta, mutta usein se liittyy siihen, että on oppinut tuntemaan toista sen verran, että tietää ettei suhde onnistu.
Sellaista se on, kun haluaa treffeille kalenterityttöjen kanssa. Pintakiiltoa. Nopeita tähdenlentoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vika on minussa, ei sinussa = Vika todellakin on sinussa mutta en voi kertoa sitä sinulle.
Mikä näitä naisia yhdistää? Niin, sinä yhdistät heitä. Syy naisten ahdistukseen löytyy peilistä. Sinun peilistäsi.
Miksei tätä sanota naisille, vaan vika on aina miehissä silloinkin.
Jos naisen suhdeyritykset kaatuu aina samalla tavalla, aina saman kaavan mukaan, kyllä sanotaan. Todennäköisin vastaus on useimmiten oikea. Syy löytyy peilistä.
Olen eri, mutta vain puoliksi samaa mieltä. Ratkaisu löytyy vain ja ainoastaan peilistä, mutta ei se aina tarkoita sitä että vikaa on vain tai edes pääasiassa itsessä. Joskus ihminen vetää syystä tai toisesta puoleensa rikkinäisiä ihmisiä. Eihän toistuvasti turpaansa saavalle naisellekaan kukaan (normaali) sano, että vika on ensisijaisesti sinussa eikä niissä hakkaavissa miehissä. Sama Ap:lla. On ihan mahdollista että vika todella on niissä naisissa, ja Ap:n suurin ongelma on se että hän vetää puoleensa naisia joilla on kaikilla tämä sama vika esim sitoutumiskammo. Toki siinäkin tapauksessa ratkaisu löytyy vain itsestä. Pitäisi terapiassa löytää syy, miksi hakeutuu jatkuvasti tällaisten ihmisten pariin ja etsiä keinoja löytää terveempiä ihmisiä ja suhteita.
Kyllä, tämä on yksi mahdollisuus. Mutta edelleen se vika on siellä peilissä. Itsetutkiskelu on paikallaan.
No siis tavallaan joo. Viittasin lähinnä tuohon alaketjun ensimmäiseen kommenttiin, jossa sanotaan "Vika on minussa, ei sinussa = Vika todellakin on sinussa mutta en voi kertoa sitä sinulle." Näinhän se ei välttämättä ole. Parisuhteen kaatava vika voi todellakin olla siellä toisen ihmisen puolella, ja se Ap:n suurin "vika" olla pelkästään taipumus vetää puoleensa ihmisiä joilla tämä vika on.
Osa kommentteista kun tuntuu jotenkin lähtevän siitä ajatuksesta, että jos suhteet menee toistuvasti pieleen niin lähtökohtaisesti ne toiset on aina normaaleja tai edes suht normaaleja ja Ap:ssa on joku kauhea vika miksi kaikki järkevät naiset pakenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuun päätyy tietyn tyyppiset naiset tai sinä itse valitset tietyn tyyppisen naisen. Menette tuntematta toisianne heti sänkyyn eli liian nopeasti. Juotte liikaa.
Sitten tutustuminen vasta alkaa ja ahdistus iskee, kun tyyppi ei olekaan itselle sopiva.Mistä sinä tiedät, että nopea sänkyyn meneminen on tässä ongelma? Oli minullakin nuorena ongelmia pariutumisessa ja usein menin nopeasti sänkyyn, mutta ei ne ongelmat siitä johtuneet. Ne suhteet joissa odotettiin pidempään meni vielä huonommin, ja pisimpään kestäneissä suhteissa (mm yli 10 v avioliitto) mentiin ekana iltana sänkyyn. Minusta sitä odottelua tuputetaan tiettyjen ihmisten toimesta täsmälääkkeeksi mihin tahansa ongelmaan. Jos oman ideologian mukaan seksiä pitää odottaa pitkään, niin on vaikea nähdä mitään muuta.
Olen eri ja en ole sitä mieltä, että sänkyyn menoa pitäisi odottaa kauhean pitkään, ellei se tietty jotenkin tunnu luontevalta. On tuossa odottamisessa jotain ideaa, vaikka taikalääke ei ole. Jos kuvio menee niin, että naitiin ja naps nyt ollaan yhdessä. Eli toisesta ei paljoakaan tiedä ja se oikea, syvällisempi tutustuminen alkaa vasta aamukahvin jälkeen. Sitten tajuaakin ajan kanssa, että ei olla yhteensopivia, mutta toinen on jo pinkit lasit silmillä ja sitoutumisintoinen, koska sänkyynkin jo mentiin. Alkaa ahdistaa ja toiselle on pakko sanoa, ettei nyt tule mitään tästä. Näin voi silmät avautua missä kohtaa tahansa riippumatta sänkyynmenosta, mutta usein se liittyy siihen, että on oppinut tuntemaan toista sen verran, että tietää ettei suhde onnistu.
Itselle se ainakin oli juuri se sopiva tapa tutustua. Ensin katsotaan että kemiat toimii ja sänkyjutut pelaa, ja vasta sitten lähdetään katsomaan löytyykö aineksia syvempään ihastumiseen ja rakastumiseen. Toisinpäin oli minusta paljon isompi riski. Ehtii pahimmillaan jo rakastua tai antaa toisen rakastua itseensä, ja sitten se sänkyhomma ei toimikaan. Ja tulee enemmän paineita seksiin kun on isommat tunteet pelissä jne.
Ja siis itse olin vuosia sitoutumiskammoinen. Minulla se meni kuitenkin nimenomaan niin päin, että varhainen seksi loi vähemmän paineita suhteelle kuin odottaminen.
"Ap:n suurin "vika" olla pelkästään taipumus vetää puoleensa ihmisiä joilla tämä vika on."
Se taipumus voi olla niinkin yksinkertainen juttu, kuin että muunlaisilta naisilta ei saa minkäänlaista vastakaikua joten nämä päänvikaiset on sitten ainoita joiden kanssa tärppää.
Jos naisen suhdeyritykset kaatuu aina samalla tavalla, aina saman kaavan mukaan, kyllä sanotaan. Todennäköisin vastaus on useimmiten oikea. Syy löytyy peilistä.