Lue keskustelun säännöt.
Lapset häipyvät kun miesystävä tulee
23.12.2022 |
Onko kohtalotovereita ja miten tällaisessa olisi paras toimia. Olen seurustellut neljä vuotta kivan miehen kanssa. Lapseni entisestä liitosta ovat 14, 15 ja 18 vuotiaat. Mies ei asu meillä. Perheessäni on aika kiireinen arki töineen ja harrastuksineen ja yhteiset hetket lasten kanssa illalla syödessä, kotitöitä tehdessä tai telkkaria katsellessa ovat minulle ja lapsille tosi mukavia. Tunnen oloni silloin iloiseksi ja tyytyväiseksi ja nautin kovasti siitä kun saan kuulla lasteni ajatuksia ja jutella heidän kanssaan. On selvää että nämä yhteiset arkiset olemiset ovat lapsillekin tärkeitä. Ongelma on se, että jos miesystäväni tulee käymään, lapset katoavat omiin huoneisiinsa koko ajaksi. Jos he törmäävät mieheen vaikka keittiössä, he ovat aivan ystävällisiä puolin ja toisin, mutta he eivät halua viettää hänen kanssaan aikaa. Mies on kiva, mutta ei ole osannut tai halunnut tulla osaksi perhettä, tai ei ole ehkä ymmärtänyt kuinka paljon se olisi vaatinut läsnäolemista myös lasten ehdoilla. Olen yrittänyt luoda yhteyttä lasten ja miehen välille, mutta se ei ole auttanut ja enkä enää jaksa yrittää. Tuntuu melkein, että tullessaan mies pilaa meidän kotimme mukavan tunnelman. Kun olemme kahdestaan kun lapset ovat (harvoin) isällään, minulla on rentoutunut ja hyvä olo. Onko kenelläkään ollut tällaista ja miten toimitte? Pitääkö suhde lopettaa? Ei tekisi mieli, koska mies on kiva, ja tiedän, että lapsetkin lentävät pian pesästä, mutta tuntuu että todellinen perheeni on nämä lapset ja jos myöhemmin vaikka muuttaisin miehen kanssa yhteen, niin tulisivatko lapset edes käymään? Tiedän ettei lapsiin pidä ripustautua, mutta haluaisin tietysti, että he tulisivat aikuisinakin mielellään käymään luonani joskus ja voisivat kokea luontevana esim jäädä yökylään tai vain oleskelemaan.
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ventovieras ihminen tulee lasten kotiin ja on kuin kotonaan, ja ihmetellään kun ei tykätä. Sitä saa mitä tilaa...
Niinhän se on, kun mies etsii itselleen uuden ja hylkää vaimonsa ja lapsensa, on tämä vaimo loppuelämäkseen tuomittu elämään yksin, koska lasten maailmaa ei saa ÄITI järkyttää. Se ISÄN tekemä perheen hylkäys ja välinpitämättömyys lapsiaan kohtaan on tietysti ihan ok.
Eikö vaan?
Ja juu, aina on naisen syy kun mies jättää, hakkaa ja/tai juo. Koskaan ei miehen tarvitse ottaa itsestään vastuuta. Mitenpä mies voisikaan kantaa vastuuta mistään? Eipä niin.Erossa aloitteen tekijä on yleensä nainen . Erotilastot romahtaisi, jos vanhemmat olisi samalla viivalla huoltajakandinaatteina.#ällöäitimyytti
Juu niin on, syy eroon on 98,9 % miehen juopottelu, hakkaaminen, huorrraaminen, itsekkyys, ilkeys jne. Ja vain syyllä on merkitystä. Miehensontiaiset mielellään jatkaisivat hakkaamista jne. Onneksi naiset pistää pascaperseet ulos.
Naisetko sitten on aina sinkkuja, kun antavat varatulle miehelle?
Tietojeni mukaan kaikki naiset eivät ole naimisissa, korjaa toki jos olen väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä, teinit muuttavat pois , opinnot jää opiskelematta, tytöt raskaana 18.v. sitä avioeromeininkiä, lapset häiritsee lempimistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kun olen eroperheestä. Koti ei ole koti kun siellä on vieras kylässä. Meillä oli vieras joka viikonloppu ja eikä enää huvittanut kotona olla. Opinnotkin alkoivat mennä pieleen kun luuhasin muualla ja kaverilla niin paljon kuin pystyi.
Kinkkinen tilanne sinulla. Jos muutatte yhteen niin pitäisi lastenkin mielipiteet ja toiveet kuunnella, ottaa huomioon eikä tehdä yksimielistä päätöstä. Ihmisiä ne lapsetkin ovat eikä kemiat kohtaa kaikkien kanssa niin kuin ei aikuisillakaan mutta sitten voi neuvotella mitenkä sitä voitaisiin tulla toimeen. Puhuminen varmasti paljon helpottaa.
Miksi et mennyt isäsi luo, syytit äitiäsi siitä, että hänenkin kuuluu saada elää? Olet hirveä saasta.
Välit isään oli katkaistu sen takia kun hänen elämäntapansa olivat lapsille sopimattomia. Syyttänyt en ole ketään. Mutta koita tajuta että miksi minun pitäisi sen vieraan miehen kanssa seurustella väkisin. Annoin niille omaa rauhaa pysymällä mahdollisimman paljon muualla. Ymmärsit ihan väärin ettei tässä ole kenenkään elämää estetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ventovieras ihminen tulee lasten kotiin ja on kuin kotonaan, ja ihmetellään kun ei tykätä. Sitä saa mitä tilaa...
Jep aikoinaan kun äiti toi mukanaan milloin minkäkinlaisen isäpuolen niin koskaan en tuntenut että se olisi kuulunut saman katon alle
Oliko isäsi kumppanit ihania, miksi ihmeessä et muuttanut isällesi? Olisit antanut äitisi elää onnellisena, nyt oli pakko sietää kaltaistasi ää liötä.
Missä lasten isä on? Miksi lapset eivät ole viikonloppuisin hänen luonaan? Onko isällä uusi nainen ja jos on, niin miten lapset häneen suhtautuvat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kun olen eroperheestä. Koti ei ole koti kun siellä on vieras kylässä. Meillä oli vieras joka viikonloppu ja eikä enää huvittanut kotona olla. Opinnotkin alkoivat mennä pieleen kun luuhasin muualla ja kaverilla niin paljon kuin pystyi.
Kinkkinen tilanne sinulla. Jos muutatte yhteen niin pitäisi lastenkin mielipiteet ja toiveet kuunnella, ottaa huomioon eikä tehdä yksimielistä päätöstä. Ihmisiä ne lapsetkin ovat eikä kemiat kohtaa kaikkien kanssa niin kuin ei aikuisillakaan mutta sitten voi neuvotella mitenkä sitä voitaisiin tulla toimeen. Puhuminen varmasti paljon helpottaa.
Miksi et mennyt isäsi luo, syytit äitiäsi siitä, että hänenkin kuuluu saada elää? Olet hirveä saasta.
Välit isään oli katkaistu sen takia kun hänen elämäntapansa olivat lapsille sopimattomia. Syyttänyt en ole ketään. Mutta koita tajuta että miksi minun pitäisi sen vieraan miehen kanssa seurustella väkisin. Annoin niille omaa rauhaa pysymällä mahdollisimman paljon muualla. Ymmärsit ihan väärin ettei tässä ole kenenkään elämää estetty.
Niinpä niin, äitisi oli pakko pitää sinusta yksin huolta kun isästäsi ei ollut mihinkään ja sinä kostit häipymällä kylille, kun et yhtään viitsinyt yrittää ja syyttämällä äitiäsi, kun sinun olisi pitänyt yrittää tehdä oma osasi, hoitaa koulusi ja elämäsi, eikö syytellä muita.
Kun erosin lasteni isästä, isukki vei lapset lapsiviikonloppuina jopa uuden naisensa kotiin, ja se oli lapsille näemmä okay.
Minun luonani kävi yhdesti muutaman tunnin tapailemani mies, niin siitä seurasi aivan kamala älämölö, johon osallistui myös lasteni isä.
Tapailun lopetin vuoden kuluttua.
Ap ilmeisesti lapsesi vaistoavat miehestä sen, mitä sinä et näe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, teinit muuttavat pois , opinnot jää opiskelematta, tytöt raskaana 18.v. sitä avioeromeininkiä, lapset häiritsee lempimistä.
Sellaista miehet huorrrissa hyppäämällä ja hakkaamalla aiheuttavat, lapsilleen ongelmia. Surkeaa ja vastuuntunnosta sakkia ovat.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lasten isä ei hoida velvollisuuksiaan lapsia kohtaan? Onko tyypillinen miespasca, josta ei ole mihinkään? Hän voi ottaa lapset joka viikonloppu ja viikolla myös ja lomilla, saat sinäkin hiukan hengähtää.
Ei tuon ikäisiä lapsia enää "oteta" minnekään. Menevät isälleen jos haluavat mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
18-vuotias on jo täysi-ikäinen ja vaikka asuisikin vielä äitinsä luona niin kohtelun pitää silti olla vähän toisenlaista kuin näiden nuorempien lasten. Äitikin tuon perusteella kohtelee tuota täysi-ikäistä, siis Suomen lain mukaan aikuista kuin lasta. Tietysti 18-vuotiaankin pitää osata tietyt käytöstavat, mutta äiti ei ole enää tuon huoltaja, eikä voi käskeä ja kuvitella, että tekee kuten äiti käskee.
En ehtinyt lukea ketjua, mutta miten yksi ihminen voisi luoda siteen kahden muun ihmisen välille? Ei mitenkään. Heidän pitää itse luoda oma ihmissuhteensa, jos sellaista haluavat. Sinä voit tietysti jutella jokaisen kanssa ja kysellä heidän tunteitaan ja tarpeitaan ja ajatuksiaan asian suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun erosin lasteni isästä, isukki vei lapset lapsiviikonloppuina jopa uuden naisensa kotiin, ja se oli lapsille näemmä okay.
Minun luonani kävi yhdesti muutaman tunnin tapailemani mies, niin siitä seurasi aivan kamala älämölö, johon osallistui myös lasteni isä.
Tapailun lopetin vuoden kuluttua.
Ap ilmeisesti lapsesi vaistoavat miehestä sen, mitä sinä et näe.
Minä näin äidin uudessa kumppanissa kaiken sen, minkä olisin vastuuntunnottomassa ja inhottavassa isässäni halunnut nähdä. Olin katkera siitä, että oli olemassa sellaisiakin miehiä ja katkera ettei oma isäni ole koskaan ollut isä. Vihaan isääni edelleen ja nautin kun tiedän hänen olevan sairas ja kuolemaisillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lasten isä ei hoida velvollisuuksiaan lapsia kohtaan? Onko tyypillinen miespasca, josta ei ole mihinkään? Hän voi ottaa lapset joka viikonloppu ja viikolla myös ja lomilla, saat sinäkin hiukan hengähtää.
Ei tuon ikäisiä lapsia enää "oteta" minnekään. Menevät isälleen jos haluavat mennä.
Eiväthän ne halua, kun, silloin kun olivat pieniä, isälle oli vaihtuvat luntsukat paljon tärkeämpiä kuin lapset. Kyllä miesten pitää suhde lapsiin laittaa erotapauksissa etusijalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi tästä pitäisi väkisin yrittää leipoa jotain uutta ydinperhettä? Nautit lasten seurasta silloin kun olet heidän kanssa ja miehen seurasta silloin kun olet hänen kanssa. He tulevat kuitenkin keskenään toimeen. Tollainen yritetään väkipakolla rakentaa uutta perhettä on lähinnä ärsyttävää. t. erolapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä jutellut lasten kanssa. Heillä ei ole mitään erityistä miestä vastaan, heitä ei vain huvita olla miehen seurassa, ei ole oikeat kemiat. Heidän mielestään miehellä on huonot jutut ja hän ehdottaa tekemisiä, jotka eivät heitä kiinnosta. Ap
No haluaisitko itse olla miehen kanssa, jos teidän kemiat ei kohtaa ja kiinnostuksen kohteet eivät täsmää?
Jep, tässähän tämä vastaus kysymykseen jo tuli. Mies ei kiinnosta lapsia, eivätkä kemiat kohtaa, joten eivät halua olla hänen kanssaan tekemisissä. Antavat sitten teidän olla omsissa oloissanne. Ei minuakaan kinnostaisi väkisin olla jonkun ihmisen kanssa, joka ei kiinnosta tippaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä jutellut lasten kanssa. Heillä ei ole mitään erityistä miestä vastaan, heitä ei vain huvita olla miehen seurassa, ei ole oikeat kemiat. Heidän mielestään miehellä on huonot jutut ja hän ehdottaa tekemisiä, jotka eivät heitä kiinnosta. Ap
Noniin, eli kunhan ovat ystävällisiä toisilleen niin asia on ok. Ei lapsia voi pakottaa viettämään aikaa miehen kanssa, jos he eivät siitä pidä.
Vierailija kirjoitti:
Missä lasten isä on? Miksi lapset eivät ole viikonloppuisin hänen luonaan? Onko isällä uusi nainen ja jos on, niin miten lapset häneen suhtautuvat?
Tässä ketjussa kysellään tätä nyt paljon, mutta se ei varsinaisesti kuulu tähän asiaan. Lasten isä ei ole ollut koskaan kykenevä täysipainoikseksi vanhemmaksi ja lapset eivät halua olla hänen kanssaan kovinkaan paljon. Tästä asiasta on turha syytellä ketään. Tottakai haluaisin, että minulla olisi omaa aikaa enemmän ja lapsilla olisi myös toinen hyvä koti, mutta tämä ei ole tilanne, joten näin tässä nyt eletään. Tällaisissa olosuhteissa minun ja lasten välit ovat tietysti tiiviit, koska olen ollut heille aina ainoa luotettava aikuinen maailmassa. Yritän kasvattaa heitä itsenäisiksi ja siten että heillä olisi hyvä perusturvan tunne. Yritän etteivät he ripustu minuun ja toisaalta haluan, että he voivat luottaa siihen, että ainakin yksi aikuinen on todella läsnä ja luotettava. Ja tämän lisäksi haluan myös itse elää onnellista ja tasapainoista elämää. Ap
Sanotaan että ihminen muuttuu ollessaan juovuksissa, eikä itse huomaa sitä. Sama tapahtuu uuden miehen seurassa, itse sitä ei huomaa, mutta lapset huomaavat. Kihertelyä ja lääppimistä, jota lapset ei halua seurata. Olet lasten aikana eri ihminen kuin miehen aikana.
Lapsille ei saa tulla sellaista tunnetta että niitä pidetään itsestään selvyytenä että ne hyväksyvät heti kaiken ja pahinta on pakottaminen.
Neuvoni on että alussa vähän hidastetaan vaikka kuinka sokeutuisi ihastuksen huumassaan kun perhe jo perustettuna eikä mikään lapseton pariskunta ja puhumalla monet ongelmat selviää kuin ollaan puhumatta ja kaikki tuodaan kun nyrkki silmään.
Jep aikoinaan kun äiti toi mukanaan milloin minkäkinlaisen isäpuolen niin koskaan en tuntenut että se olisi kuulunut saman katon alle