Lue keskustelun säännöt.
Onko teidän lapsilla käytösnumero 10?
22.12.2022 |
Meillä kaikilla kolmella ollut aina, vanhin nyt kasilla ja nuorin nelosella.
Kommentit (99)
Omina kouluaikoinani melkein kaikki saivat ysin tai kympin, nykyisin tämä vastaa kasia. Poikani sai ysin ja muistaakseni joskus kympinkin alakoulussa, mistä sai sellaisen palkinnon, että hänet laitettiin selvästikin "tukioppilaaksi" m*muluokalle yläkouluun, että kyllä kannatti... Erotettiin kaikista kavereistaan. Nykyisin saa kasin ja on edelleen hyväkäytöksinen ja "helppo" oppilas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaali valkoihoinen suomalaislapsi osaa käyttäytyä normaalisti ja siksi käytös on usein kymppi.
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo totta, mitä yläkoulun opettaja tuossa kirjoittaa? Että vain muutamia kymppejä per lukukausi? Vai onko tämä koulukohtaista?
On totta. Kymppiin pitää olla jo erikoisen hyvää käytöstä. Ysikään ei lähde enää helposti. Nämä vaatimukset on muuttuneet paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8.
Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että se mitä koulussa pidetään hyvänä käytöksenä ei ole kaikin osin sama asia kuin mitä hyvä käytös on vaikkapa työpaikoilla tai yhteiskunnassa. Ehkäpä he, jotka eivät ole käytökseltään kympin mallioppilaita, ovat luovempia ja joustavampia ja niin sanotusti näkevät metsän puolta, eivät jää kiinni ajattelumalliiin näin on aina toimittu joten näin tulee hyvä ja tehdään just niinkun pomo sanoo.
7 ja 8 on ihan riittävän hyvä käytös koulumaailmaan. Sen alle menevä on jo huonoa käytöstä.Voit käydä katsomassa koulunne käytösnumerokriteerit opetussuunnitelmassa. Kympillä ei palkita mitenkään "kilttejä tyttöjä" tai alistuvia hissukoita vaan niitä oppilaita, jotka ajattelevat juuri joustavasti ja empaattisesti, ottavat kantaa, toimivat ryhmän edun mukaisesti ja tukevat toisia.
Ihan ok arvottaa tuollaisia piirteitä, mutta omalla tavallaan tuossa jo hyvin paljon arvostellaan ihmisen luonnetta ja synnynnäistä temparamenttia. Onko se oikeastaan asia, joka pitää olla arvioitu todistuksessa. Menee hieman samaan kategoriaan, jos olisi arvosteltu ulkonäköä todistuksessa. Minusta hyvä opittu käyttäytyminen on eri asia kuin oletko porukan tsemppari ja luontainen johtaja.
Naulan kantaan. Autismin kirjolla oleva lapseni ei vissiin tule ikinä saamaan kymppiä, kun ihan jo piirteiden takia ei tuommoiseen kykene. Kiva tietää valmiiksi näin ykkösluokkalaisen vanhempana... kohtelias ja iloinen lapsi on, mutta ei hänestä empaattista tsempparia tai varsinkaan joustavaa tule ikinä. Sanoisin kyllä, että nuo kriteerit on melko joustamattoman oloisia ja vain yhteen ihmistyyppiin sopivia. Juurikin pitäisi olla luontainen johtaja
Mites sitten muu arvostelu koulussa? Onko se reilua, että kaikki eivät voi saada kymppiä vaikkapa kuviksesta, matikasta, historiasta tai liikunnasta?
Luettelemasi aineet ovat taitoja joita voi harjoitella. Jos yhtään tiedät Autismin kirjosta, niin esim. Joustamattomuus kuuluu vahvasti piirteisiin. Sitä voi kyllä harjoitella, mutta vuosienkaan päästä tilanne ei välttämättä hirveästi kummene. Joten on reilua.
Niinhän niitä voi harjoitella, mutta jos ei oikein lukupäätä tai piirtämiseen tarvittavia kykyä ole, niin ei niistä kymppiä saa. Eikä se ole ollenkaan epäreilua.
Sehän on oppilaan oma päätös olla lukematta tai harjoittelematta. "Lukupää" ei välttämättä ole mikään synnynnäinen ominaisuus, vaan opiskelun voi oppia. Kuvistakin voi harjoitella. Eli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8.
Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että se mitä koulussa pidetään hyvänä käytöksenä ei ole kaikin osin sama asia kuin mitä hyvä käytös on vaikkapa työpaikoilla tai yhteiskunnassa. Ehkäpä he, jotka eivät ole käytökseltään kympin mallioppilaita, ovat luovempia ja joustavampia ja niin sanotusti näkevät metsän puolta, eivät jää kiinni ajattelumalliiin näin on aina toimittu joten näin tulee hyvä ja tehdään just niinkun pomo sanoo.
7 ja 8 on ihan riittävän hyvä käytös koulumaailmaan. Sen alle menevä on jo huonoa käytöstä.Voit käydä katsomassa koulunne käytösnumerokriteerit opetussuunnitelmassa. Kympillä ei palkita mitenkään "kilttejä tyttöjä" tai alistuvia hissukoita vaan niitä oppilaita, jotka ajattelevat juuri joustavasti ja empaattisesti, ottavat kantaa, toimivat ryhmän edun mukaisesti ja tukevat toisia.
Ihan ok arvottaa tuollaisia piirteitä, mutta omalla tavallaan tuossa jo hyvin paljon arvostellaan ihmisen luonnetta ja synnynnäistä temparamenttia. Onko se oikeastaan asia, joka pitää olla arvioitu todistuksessa. Menee hieman samaan kategoriaan, jos olisi arvosteltu ulkonäköä todistuksessa. Minusta hyvä opittu käyttäytyminen on eri asia kuin oletko porukan tsemppari ja luontainen johtaja.
Naulan kantaan. Autismin kirjolla oleva lapseni ei vissiin tule ikinä saamaan kymppiä, kun ihan jo piirteiden takia ei tuommoiseen kykene. Kiva tietää valmiiksi näin ykkösluokkalaisen vanhempana... kohtelias ja iloinen lapsi on, mutta ei hänestä empaattista tsempparia tai varsinkaan joustavaa tule ikinä. Sanoisin kyllä, että nuo kriteerit on melko joustamattoman oloisia ja vain yhteen ihmistyyppiin sopivia. Juurikin pitäisi olla luontainen johtaja
Mites sitten muu arvostelu koulussa? Onko se reilua, että kaikki eivät voi saada kymppiä vaikkapa kuviksesta, matikasta, historiasta tai liikunnasta?
Luettelemasi aineet ovat taitoja joita voi harjoitella. Jos yhtään tiedät Autismin kirjosta, niin esim. Joustamattomuus kuuluu vahvasti piirteisiin. Sitä voi kyllä harjoitella, mutta vuosienkaan päästä tilanne ei välttämättä hirveästi kummene. Joten on reilua.
Niinhän niitä voi harjoitella, mutta jos ei oikein lukupäätä tai piirtämiseen tarvittavia kykyä ole, niin ei niistä kymppiä saa. Eikä se ole ollenkaan epäreilua.
Sehän on oppilaan oma päätös olla lukematta tai harjoittelematta. "Lukupää" ei välttämättä ole mikään synnynnäinen ominaisuus, vaan opiskelun voi oppia. Kuvistakin voi harjoitella. Eli?
Sulla on aika erikoinen kuva siitä, että kaikki ihmiset kykenevät vain omalla päätöksellä kympin suorituksiin. Ihmisten välillä on suuria eroja älykkyydessä ja lahjakkuuksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmilla pojilla 8 ja juurikin määritelmä perusjantteri pätee molempiin. Olen sitä mieltä, ettei tarvitsekaan olla mikään miellyttäjä tai muiden tsemppari koulussa. Hoitaa omat hommansa, ja ne muut kympit on tärkeämpiä kuin käytöksen. Esim. matikka ja enkku on kymppejä, ja niistä onkin muistutettu, että ovat kaikkein tärkeimmät aineet tulevaisuuden kannalta.
Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit ovat vuosien aikana muuttuneet ja silloin kun minä 15 vuotta sitten olin peruskoulussa, kympin sai siitä, että tuli tunneille ajoissa, ei lintsaa, työvälineet mukana ja osallistui semiaktiivisesti tunneille.
Nykyään kymppiin vaaditaan näiden lisäksi mm. sitä, että kannustaa ja auttaa muita ja luo sellaista hyvää ilmapiiriä koko luokalle, mihin vain harva pystyy.
Normaali käytösnumero hyvästä käyttäytymisestä on 8 ja ysiinkin vaaditaan aika paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8.
Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että se mitä koulussa pidetään hyvänä käytöksenä ei ole kaikin osin sama asia kuin mitä hyvä käytös on vaikkapa työpaikoilla tai yhteiskunnassa. Ehkäpä he, jotka eivät ole käytökseltään kympin mallioppilaita, ovat luovempia ja joustavampia ja niin sanotusti näkevät metsän puolta, eivät jää kiinni ajattelumalliiin näin on aina toimittu joten näin tulee hyvä ja tehdään just niinkun pomo sanoo.
7 ja 8 on ihan riittävän hyvä käytös koulumaailmaan. Sen alle menevä on jo huonoa käytöstä.Voit käydä katsomassa koulunne käytösnumerokriteerit opetussuunnitelmassa. Kympillä ei palkita mitenkään "kilttejä tyttöjä" tai alistuvia hissukoita vaan niitä oppilaita, jotka ajattelevat juuri joustavasti ja empaattisesti, ottavat kantaa, toimivat ryhmän edun mukaisesti ja tukevat toisia.
Ihan ok arvottaa tuollaisia piirteitä, mutta omalla tavallaan tuossa jo hyvin paljon arvostellaan ihmisen luonnetta ja synnynnäistä temparamenttia. Onko se oikeastaan asia, joka pitää olla arvioitu todistuksessa. Menee hieman samaan kategoriaan, jos olisi arvosteltu ulkonäköä todistuksessa. Minusta hyvä opittu käyttäytyminen on eri asia kuin oletko porukan tsemppari ja luontainen johtaja.
Naulan kantaan. Autismin kirjolla oleva lapseni ei vissiin tule ikinä saamaan kymppiä, kun ihan jo piirteiden takia ei tuommoiseen kykene. Kiva tietää valmiiksi näin ykkösluokkalaisen vanhempana... kohtelias ja iloinen lapsi on, mutta ei hänestä empaattista tsempparia tai varsinkaan joustavaa tule ikinä. Sanoisin kyllä, että nuo kriteerit on melko joustamattoman oloisia ja vain yhteen ihmistyyppiin sopivia. Juurikin pitäisi olla luontainen johtaja
Mites sitten muu arvostelu koulussa? Onko se reilua, että kaikki eivät voi saada kymppiä vaikkapa kuviksesta, matikasta, historiasta tai liikunnasta?
Luettelemasi aineet ovat taitoja joita voi harjoitella. Jos yhtään tiedät Autismin kirjosta, niin esim. Joustamattomuus kuuluu vahvasti piirteisiin. Sitä voi kyllä harjoitella, mutta vuosienkaan päästä tilanne ei välttämättä hirveästi kummene. Joten on reilua.
Jos perehdyt päättöarvioinnin kriteereihin, havaitset ettei suurimmalla osalla oppilaista tule koskaan olemaan mahdollisuutta saada kiitettävää. Kunkin tulisi pyrkiä siihen omaan maksimisuoritukseen. Kaikilla tuo taso on erilainen.
Edelleen pysyn kannassani, että jokaisella on mahdollisuus harjoitella näitä taitoja. Se on itsestä kiinni. Jos oppilas ei vihkiydy pelkästään opiskelulle, niin sekin on täysin ok. Hänellä on ollut kuitenkin mahdollisuus saada kaikista kympit, jos ei ole vajaaälyisyyttä tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8.
Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että se mitä koulussa pidetään hyvänä käytöksenä ei ole kaikin osin sama asia kuin mitä hyvä käytös on vaikkapa työpaikoilla tai yhteiskunnassa. Ehkäpä he, jotka eivät ole käytökseltään kympin mallioppilaita, ovat luovempia ja joustavampia ja niin sanotusti näkevät metsän puolta, eivät jää kiinni ajattelumalliiin näin on aina toimittu joten näin tulee hyvä ja tehdään just niinkun pomo sanoo.
7 ja 8 on ihan riittävän hyvä käytös koulumaailmaan. Sen alle menevä on jo huonoa käytöstä.Voit käydä katsomassa koulunne käytösnumerokriteerit opetussuunnitelmassa. Kympillä ei palkita mitenkään "kilttejä tyttöjä" tai alistuvia hissukoita vaan niitä oppilaita, jotka ajattelevat juuri joustavasti ja empaattisesti, ottavat kantaa, toimivat ryhmän edun mukaisesti ja tukevat toisia.
Ihan ok arvottaa tuollaisia piirteitä, mutta omalla tavallaan tuossa jo hyvin paljon arvostellaan ihmisen luonnetta ja synnynnäistä temparamenttia. Onko se oikeastaan asia, joka pitää olla arvioitu todistuksessa. Menee hieman samaan kategoriaan, jos olisi arvosteltu ulkonäköä todistuksessa. Minusta hyvä opittu käyttäytyminen on eri asia kuin oletko porukan tsemppari ja luontainen johtaja.
Naulan kantaan. Autismin kirjolla oleva lapseni ei vissiin tule ikinä saamaan kymppiä, kun ihan jo piirteiden takia ei tuommoiseen kykene. Kiva tietää valmiiksi näin ykkösluokkalaisen vanhempana... kohtelias ja iloinen lapsi on, mutta ei hänestä empaattista tsempparia tai varsinkaan joustavaa tule ikinä. Sanoisin kyllä, että nuo kriteerit on melko joustamattoman oloisia ja vain yhteen ihmistyyppiin sopivia. Juurikin pitäisi olla luontainen johtaja
Mites sitten muu arvostelu koulussa? Onko se reilua, että kaikki eivät voi saada kymppiä vaikkapa kuviksesta, matikasta, historiasta tai liikunnasta?
Luettelemasi aineet ovat taitoja joita voi harjoitella. Jos yhtään tiedät Autismin kirjosta, niin esim. Joustamattomuus kuuluu vahvasti piirteisiin. Sitä voi kyllä harjoitella, mutta vuosienkaan päästä tilanne ei välttämättä hirveästi kummene. Joten on reilua.
Jos perehdyt päättöarvioinnin kriteereihin, havaitset ettei suurimmalla osalla oppilaista tule koskaan olemaan mahdollisuutta saada kiitettävää. Kunkin tulisi pyrkiä siihen omaan maksimisuoritukseen. Kaikilla tuo taso on erilainen.
Edelleen pysyn kannassani, että jokaisella on mahdollisuus harjoitella näitä taitoja. Se on itsestä kiinni. Jos oppilas ei vihkiydy pelkästään opiskelulle, niin sekin on täysin ok. Hänellä on ollut kuitenkin mahdollisuus saada kaikista kympit, jos ei ole vajaaälyisyyttä tms.
Ei ole, koska yksin jo motivaatio opetelka tietynlaisia asioita liittyy synnynnäiseen temperamenttiin. Samoin ihmisillä on normasliälykkyyden piirissä aivan erilaisia älynlahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään ei anneta käytös numeroita ollenkaan.
Käyttäytyminen ja huolellisuus, siitä annetaan arvosana. Ei erikoisia kouluja, jos tällaisia todistuksissa olette nähneet, puppua siis koko ketju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8.
Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että se mitä koulussa pidetään hyvänä käytöksenä ei ole kaikin osin sama asia kuin mitä hyvä käytös on vaikkapa työpaikoilla tai yhteiskunnassa. Ehkäpä he, jotka eivät ole käytökseltään kympin mallioppilaita, ovat luovempia ja joustavampia ja niin sanotusti näkevät metsän puolta, eivät jää kiinni ajattelumalliiin näin on aina toimittu joten näin tulee hyvä ja tehdään just niinkun pomo sanoo.
7 ja 8 on ihan riittävän hyvä käytös koulumaailmaan. Sen alle menevä on jo huonoa käytöstä.Voit käydä katsomassa koulunne käytösnumerokriteerit opetussuunnitelmassa. Kympillä ei palkita mitenkään "kilttejä tyttöjä" tai alistuvia hissukoita vaan niitä oppilaita, jotka ajattelevat juuri joustavasti ja empaattisesti, ottavat kantaa, toimivat ryhmän edun mukaisesti ja tukevat toisia.
Ihan ok arvottaa tuollaisia piirteitä, mutta omalla tavallaan tuossa jo hyvin paljon arvostellaan ihmisen luonnetta ja synnynnäistä temparamenttia. Onko se oikeastaan asia, joka pitää olla arvioitu todistuksessa. Menee hieman samaan kategoriaan, jos olisi arvosteltu ulkonäköä todistuksessa. Minusta hyvä opittu käyttäytyminen on eri asia kuin oletko porukan tsemppari ja luontainen johtaja.
Naulan kantaan. Autismin kirjolla oleva lapseni ei vissiin tule ikinä saamaan kymppiä, kun ihan jo piirteiden takia ei tuommoiseen kykene. Kiva tietää valmiiksi näin ykkösluokkalaisen vanhempana... kohtelias ja iloinen lapsi on, mutta ei hänestä empaattista tsempparia tai varsinkaan joustavaa tule ikinä. Sanoisin kyllä, että nuo kriteerit on melko joustamattoman oloisia ja vain yhteen ihmistyyppiin sopivia. Juurikin pitäisi olla luontainen johtaja
Mites sitten muu arvostelu koulussa? Onko se reilua, että kaikki eivät voi saada kymppiä vaikkapa kuviksesta, matikasta, historiasta tai liikunnasta?
Luettelemasi aineet ovat taitoja joita voi harjoitella. Jos yhtään tiedät Autismin kirjosta, niin esim. Joustamattomuus kuuluu vahvasti piirteisiin. Sitä voi kyllä harjoitella, mutta vuosienkaan päästä tilanne ei välttämättä hirveästi kummene. Joten on reilua.
Niinhän niitä voi harjoitella, mutta jos ei oikein lukupäätä tai piirtämiseen tarvittavia kykyä ole, niin ei niistä kymppiä saa. Eikä se ole ollenkaan epäreilua.
Sehän on oppilaan oma päätös olla lukematta tai harjoittelematta. "Lukupää" ei välttämättä ole mikään synnynnäinen ominaisuus, vaan opiskelun voi oppia. Kuvistakin voi harjoitella. Eli?
Sulla on aika erikoinen kuva siitä, että kaikki ihmiset kykenevät vain omalla päätöksellä kympin suorituksiin. Ihmisten välillä on suuria eroja älykkyydessä ja lahjakkuuksissa.
Väännetään rautalangasta. Jos normaaliälyinen oppilas haluaisi vaikka matematiikasta kympin, niin opiskelemalla ja harjoittelemalla hän luultavasti siihen jossain vaiheessa kykenisi. Vaikka ei olisikaan lähtöjään matikkanero. Toki voi olla, että se vaatisi paljon aikaa ja panostusta. Oletko erimieltä? Tuohon käytösasiaan ei esim. Oma lapseni voi vaikuttaa vaikka tekisi minkälaisia temppuja ja vaikka kuinka harjoittelisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen tästä eri vähän mieltä. Omalla kasiluokkalaisella pojallani on ollut käytös aina 10. On juurikin hyvin hiljainen ja ujo, äärimmäisen kiltti ja ajattelevainen tyyppi, mutta mitään johtaja-ainesta hänessä ei ole eikä varmaankaan kovasti uskalla ottaa tunnilla kantaa asioihin.
Alakoulussa oli ihana opettaja, joka ymmärsi lapsen temperamenttia ja ymmärsi, että lapsi ei omalla luontellaan ja hermorakenteellaan tuon ulospäinsuuntautuneemmaksi pysty.
Ajattelin, että yläkoulussa asia muuttuu, koska useampi opettaja arvostelemassa, mutta näin se vain on käytös joka todistuksessa ollut kymppi sielläkin.
Eikä muuten ole yhtään mielisteleväkään luonteeltan, joustava ja "helppo" kyllä, mutta tekee omat päätöksensä asioista eikä ns. mene ryhmän mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8.
Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että se mitä koulussa pidetään hyvänä käytöksenä ei ole kaikin osin sama asia kuin mitä hyvä käytös on vaikkapa työpaikoilla tai yhteiskunnassa. Ehkäpä he, jotka eivät ole käytökseltään kympin mallioppilaita, ovat luovempia ja joustavampia ja niin sanotusti näkevät metsän puolta, eivät jää kiinni ajattelumalliiin näin on aina toimittu joten näin tulee hyvä ja tehdään just niinkun pomo sanoo.
7 ja 8 on ihan riittävän hyvä käytös koulumaailmaan. Sen alle menevä on jo huonoa käytöstä.Voit käydä katsomassa koulunne käytösnumerokriteerit opetussuunnitelmassa. Kympillä ei palkita mitenkään "kilttejä tyttöjä" tai alistuvia hissukoita vaan niitä oppilaita, jotka ajattelevat juuri joustavasti ja empaattisesti, ottavat kantaa, toimivat ryhmän edun mukaisesti ja tukevat toisia.
Ihan ok arvottaa tuollaisia piirteitä, mutta omalla tavallaan tuossa jo hyvin paljon arvostellaan ihmisen luonnetta ja synnynnäistä temparamenttia. Onko se oikeastaan asia, joka pitää olla arvioitu todistuksessa. Menee hieman samaan kategoriaan, jos olisi arvosteltu ulkonäköä todistuksessa. Minusta hyvä opittu käyttäytyminen on eri asia kuin oletko porukan tsemppari ja luontainen johtaja.
Naulan kantaan. Autismin kirjolla oleva lapseni ei vissiin tule ikinä saamaan kymppiä, kun ihan jo piirteiden takia ei tuommoiseen kykene. Kiva tietää valmiiksi näin ykkösluokkalaisen vanhempana... kohtelias ja iloinen lapsi on, mutta ei hänestä empaattista tsempparia tai varsinkaan joustavaa tule ikinä. Sanoisin kyllä, että nuo kriteerit on melko joustamattoman oloisia ja vain yhteen ihmistyyppiin sopivia. Juurikin pitäisi olla luontainen johtaja
Mites sitten muu arvostelu koulussa? Onko se reilua, että kaikki eivät voi saada kymppiä vaikkapa kuviksesta, matikasta, historiasta tai liikunnasta?
Luettelemasi aineet ovat taitoja joita voi harjoitella. Jos yhtään tiedät Autismin kirjosta, niin esim. Joustamattomuus kuuluu vahvasti piirteisiin. Sitä voi kyllä harjoitella, mutta vuosienkaan päästä tilanne ei välttämättä hirveästi kummene. Joten on reilua.
Niinhän niitä voi harjoitella, mutta jos ei oikein lukupäätä tai piirtämiseen tarvittavia kykyä ole, niin ei niistä kymppiä saa. Eikä se ole ollenkaan epäreilua.
Sehän on oppilaan oma päätös olla lukematta tai harjoittelematta. "Lukupää" ei välttämättä ole mikään synnynnäinen ominaisuus, vaan opiskelun voi oppia. Kuvistakin voi harjoitella. Eli?
Sulla on aika erikoinen kuva siitä, että kaikki ihmiset kykenevät vain omalla päätöksellä kympin suorituksiin. Ihmisten välillä on suuria eroja älykkyydessä ja lahjakkuuksissa.
Väännetään rautalangasta. Jos normaaliälyinen oppilas haluaisi vaikka matematiikasta kympin, niin opiskelemalla ja harjoittelemalla hän luultavasti siihen jossain vaiheessa kykenisi. Vaikka ei olisikaan lähtöjään matikkanero. Toki voi olla, että se vaatisi paljon aikaa ja panostusta. Oletko erimieltä? Tuohon käytösasiaan ei esim. Oma lapseni voi vaikuttaa vaikka tekisi minkälaisia temppuja ja vaikka kuinka harjoittelisi.
Todellakin olen, koska synnynnäinen temperamentti vaikuttaa ihan älyttömästi siihen, onko motivaatiota harjoitella, puhumattakaan nyt siitä, miten paljon ihmisen taipumukset vaikuttavat! Ei kaikista tule huippuja urheilussakaan, vaikka hatjoittelisivat miten.
Eli todellakaan ei ole edes teoriassa mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis onko tuo yksi kirjoittaja sitä mieltä, että vaikka joku hyvin pahasti lukihäiriöinen voi kovalla harjoittelulla saada äidinkielestä tai enkusta kympin? Tai dyskalkuliasta kärsivä vetästä matikasta kympin todistukseen?
Että laske laske vaan, vaikka et numeroita hahmotakaan, niin kyllä pääset luokan parhaimpien laskijoiden tasolle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8.
Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että se mitä koulussa pidetään hyvänä käytöksenä ei ole kaikin osin sama asia kuin mitä hyvä käytös on vaikkapa työpaikoilla tai yhteiskunnassa. Ehkäpä he, jotka eivät ole käytökseltään kympin mallioppilaita, ovat luovempia ja joustavampia ja niin sanotusti näkevät metsän puolta, eivät jää kiinni ajattelumalliiin näin on aina toimittu joten näin tulee hyvä ja tehdään just niinkun pomo sanoo.
7 ja 8 on ihan riittävän hyvä käytös koulumaailmaan. Sen alle menevä on jo huonoa käytöstä.Voit käydä katsomassa koulunne käytösnumerokriteerit opetussuunnitelmassa. Kympillä ei palkita mitenkään "kilttejä tyttöjä" tai alistuvia hissukoita vaan niitä oppilaita, jotka ajattelevat juuri joustavasti ja empaattisesti, ottavat kantaa, toimivat ryhmän edun mukaisesti ja tukevat toisia.
Ihan ok arvottaa tuollaisia piirteitä, mutta omalla tavallaan tuossa jo hyvin paljon arvostellaan ihmisen luonnetta ja synnynnäistä temparamenttia. Onko se oikeastaan asia, joka pitää olla arvioitu todistuksessa. Menee hieman samaan kategoriaan, jos olisi arvosteltu ulkonäköä todistuksessa. Minusta hyvä opittu käyttäytyminen on eri asia kuin oletko porukan tsemppari ja luontainen johtaja.
Naulan kantaan. Autismin kirjolla oleva lapseni ei vissiin tule ikinä saamaan kymppiä, kun ihan jo piirteiden takia ei tuommoiseen kykene. Kiva tietää valmiiksi näin ykkösluokkalaisen vanhempana... kohtelias ja iloinen lapsi on, mutta ei hänestä empaattista tsempparia tai varsinkaan joustavaa tule ikinä. Sanoisin kyllä, että nuo kriteerit on melko joustamattoman oloisia ja vain yhteen ihmistyyppiin sopivia. Juurikin pitäisi olla luontainen johtaja
Mites sitten muu arvostelu koulussa? Onko se reilua, että kaikki eivät voi saada kymppiä vaikkapa kuviksesta, matikasta, historiasta tai liikunnasta?
Luettelemasi aineet ovat taitoja joita voi harjoitella. Jos yhtään tiedät Autismin kirjosta, niin esim. Joustamattomuus kuuluu vahvasti piirteisiin. Sitä voi kyllä harjoitella, mutta vuosienkaan päästä tilanne ei välttämättä hirveästi kummene. Joten on reilua.
Jos perehdyt päättöarvioinnin kriteereihin, havaitset ettei suurimmalla osalla oppilaista tule koskaan olemaan mahdollisuutta saada kiitettävää. Kunkin tulisi pyrkiä siihen omaan maksimisuoritukseen. Kaikilla tuo taso on erilainen.
Edelleen pysyn kannassani, että jokaisella on mahdollisuus harjoitella näitä taitoja. Se on itsestä kiinni. Jos oppilas ei vihkiydy pelkästään opiskelulle, niin sekin on täysin ok. Hänellä on ollut kuitenkin mahdollisuus saada kaikista kympit, jos ei ole vajaaälyisyyttä tms.
Ei ole, koska yksin jo motivaatio opetelka tietynlaisia asioita liittyy synnynnäiseen temperamenttiin. Samoin ihmisillä on normasliälykkyyden piirissä aivan erilaisia älynlahjoja.
Edelleen, voisi oppia, jos olisi motivaatiota. Motivaatiota voi myös oppia ja sitä voi tulla esim.jos kaverit menestyy. Eli ei ole siitä kiinni etteikö voisi. Toisin kuin autistisella. Ei voi, kun ei ole valmiuksia olemassa. Neuro normaalilla lapsella on valmiudet.
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tuo yksi kirjoittaja sitä mieltä, että vaikka joku hyvin pahasti lukihäiriöinen voi kovalla harjoittelulla saada äidinkielestä tai enkusta kympin? Tai dyskalkuliasta kärsivä vetästä matikasta kympin todistukseen?
Että laske laske vaan, vaikka et numeroita hahmotakaan, niin kyllä pääset luokan parhaimpien laskijoiden tasolle?
Lukihäiriökin on piirre. Samoin kuin vaikka se autismin kirjo. Eihän silloin ole valmiuksia kirjoittaa täydellisesti. Eikö vain. Samoin kun autisminkirjolaisella ei ole valmiuksia olla joustava. Puhutte itseänne pussiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8.
Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että se mitä koulussa pidetään hyvänä käytöksenä ei ole kaikin osin sama asia kuin mitä hyvä käytös on vaikkapa työpaikoilla tai yhteiskunnassa. Ehkäpä he, jotka eivät ole käytökseltään kympin mallioppilaita, ovat luovempia ja joustavampia ja niin sanotusti näkevät metsän puolta, eivät jää kiinni ajattelumalliiin näin on aina toimittu joten näin tulee hyvä ja tehdään just niinkun pomo sanoo.
7 ja 8 on ihan riittävän hyvä käytös koulumaailmaan. Sen alle menevä on jo huonoa käytöstä.Voit käydä katsomassa koulunne käytösnumerokriteerit opetussuunnitelmassa. Kympillä ei palkita mitenkään "kilttejä tyttöjä" tai alistuvia hissukoita vaan niitä oppilaita, jotka ajattelevat juuri joustavasti ja empaattisesti, ottavat kantaa, toimivat ryhmän edun mukaisesti ja tukevat toisia.
Ihan ok arvottaa tuollaisia piirteitä, mutta omalla tavallaan tuossa jo hyvin paljon arvostellaan ihmisen luonnetta ja synnynnäistä temparamenttia. Onko se oikeastaan asia, joka pitää olla arvioitu todistuksessa. Menee hieman samaan kategoriaan, jos olisi arvosteltu ulkonäköä todistuksessa. Minusta hyvä opittu käyttäytyminen on eri asia kuin oletko porukan tsemppari ja luontainen johtaja.
Naulan kantaan. Autismin kirjolla oleva lapseni ei vissiin tule ikinä saamaan kymppiä, kun ihan jo piirteiden takia ei tuommoiseen kykene. Kiva tietää valmiiksi näin ykkösluokkalaisen vanhempana... kohtelias ja iloinen lapsi on, mutta ei hänestä empaattista tsempparia tai varsinkaan joustavaa tule ikinä. Sanoisin kyllä, että nuo kriteerit on melko joustamattoman oloisia ja vain yhteen ihmistyyppiin sopivia. Juurikin pitäisi olla luontainen johtaja
Mites sitten muu arvostelu koulussa? Onko se reilua, että kaikki eivät voi saada kymppiä vaikkapa kuviksesta, matikasta, historiasta tai liikunnasta?
Luettelemasi aineet ovat taitoja joita voi harjoitella. Jos yhtään tiedät Autismin kirjosta, niin esim. Joustamattomuus kuuluu vahvasti piirteisiin. Sitä voi kyllä harjoitella, mutta vuosienkaan päästä tilanne ei välttämättä hirveästi kummene. Joten on reilua.
Jos perehdyt päättöarvioinnin kriteereihin, havaitset ettei suurimmalla osalla oppilaista tule koskaan olemaan mahdollisuutta saada kiitettävää. Kunkin tulisi pyrkiä siihen omaan maksimisuoritukseen. Kaikilla tuo taso on erilainen.
Edelleen pysyn kannassani, että jokaisella on mahdollisuus harjoitella näitä taitoja. Se on itsestä kiinni. Jos oppilas ei vihkiydy pelkästään opiskelulle, niin sekin on täysin ok. Hänellä on ollut kuitenkin mahdollisuus saada kaikista kympit, jos ei ole vajaaälyisyyttä tms.
Ei ole, koska yksin jo motivaatio opetelka tietynlaisia asioita liittyy synnynnäiseen temperamenttiin. Samoin ihmisillä on normasliälykkyyden piirissä aivan erilaisia älynlahjoja.
Edelleen, voisi oppia, jos olisi motivaatiota. Motivaatiota voi myös oppia ja sitä voi tulla esim.jos kaverit menestyy. Eli ei ole siitä kiinni etteikö voisi. Toisin kuin autistisella. Ei voi, kun ei ole valmiuksia olemassa. Neuro normaalilla lapsella on valmiudet.
Voisitko antaa jonkin lähteen sille, että kaikilla neuronormaaleilla lapsilla on valmiudet oppia ihan mitä tahansa ja saavuttaa ihan samanlaiset valmiudet kaikessa, ja kenet tahansa lapsen voi motivoida harjoittelemaan määrättömästi ihan mitä tahansa, kunhan lapsi on neuronormaali?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tuo yksi kirjoittaja sitä mieltä, että vaikka joku hyvin pahasti lukihäiriöinen voi kovalla harjoittelulla saada äidinkielestä tai enkusta kympin? Tai dyskalkuliasta kärsivä vetästä matikasta kympin todistukseen?
Että laske laske vaan, vaikka et numeroita hahmotakaan, niin kyllä pääset luokan parhaimpien laskijoiden tasolle?Lukihäiriökin on piirre. Samoin kuin vaikka se autismin kirjo. Eihän silloin ole valmiuksia kirjoittaa täydellisesti. Eikö vain. Samoin kun autisminkirjolaisella ei ole valmiuksia olla joustava. Puhutte itseänne pussiin.
Mutta ilmeisesti temperamentti ei ole piirre, kuten myöskään ei älykkyys tai lahjakkuus jossain asiassa?
6 on yleensä ollut. Muut numerot todistuksessa ovat 9-10, joten ei kai tuolla niin väliä.
Jos perehdyt päättöarvioinnin kriteereihin, havaitset ettei suurimmalla osalla oppilaista tule koskaan olemaan mahdollisuutta saada kiitettävää. Kunkin tulisi pyrkiä siihen omaan maksimisuoritukseen. Kaikilla tuo taso on erilainen.