Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kustannusten jakaminen parisuhteessa, kun ei asuta yhdessä
22.12.2022 |
Miten teillä kustannukset parisuhteessa ns. normaalista elämästä menee, kun ei vielä asuta yhdessä? Maksaako ruoat aina se, jonka luona ollaan? Jääkö aina toisen huolehdittavaksi bussilippu/bensat tms kulkemiskustannuksia?
Tuli itse havahduttua nyt tähän tilanteeseen, kyseessä tuoreehko parisuhde. Minulla on auto, joten pääsääntöisesti käyn hakemassa ja viemässä kumppaniani meidän kotien välillä. Ollaan tähän mennessä aina tehty niin, että se jonka luona ollaan, on hoitanut ostosten maksamisen. Ruokaa, herkkuja, jauhoja, leipää jne jää kuitenkin aina kyläilyiden jälkeen "yli" ja siihen talouteen, jossa aikaa on vietetty. Käytännönsyistä ollaan vietetty nyt aikaa suurimmaksi osaksi minun luonani. Kyllähän sen alkaa lompakossa huomaamaan, että tulee ylilmääräisiä ajoja, sekä kahden hengen viikonlopun ruoat maksettua.
Kysynkin nyt sitä, että miten te muut olette hoitaneet raha-asiat parisuhteissa, joissa ei asuta yhdessä? Ja kyllä, aion ottaa asian esille kumppanini kanssa, en etsi mitään "ratkaisua" asiaan. Lähinnä kiinnostaa erilaiset käytännöt ja lähestymistavat. Tiedä, vaikka saisi täältä hyvän vinkin tai ajatuksen asian tiimoilta.
Kommentit (64)
Minulla vaikuttaa myös suhteen laatu. Jos ollaan etenemässä kohti vakisuhdetta ja yhdessä asumista, molempien mielestä, niin en ole niin tarkka, kunhan jonkinlainen tasapuolisuus on. Jos ei ole tasapuolisuutta, niin suhteella ei ole muutenkaan tulevaisuutta. Haluan huomaavaisen miehen ja olen huomaavainen itsekin. Jos kyseessä on väliaikainen suhde, niin en panosta erityisemmin mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lopetatte ainakin sen ylimääräisen herkuttelun että ette paisu ihan tärviölle. Sillä säästää myös rahaa.
Mies pakottaa syömään, raahaa kaikenlaista Lidlistä.
Vierailija kirjoitti:
Lopetatte ainakin sen ylimääräisen herkuttelun että ette paisu ihan tärviölle. Sillä säästää myös rahaa.
Kiitos, tuli naurahdettua. Älä huoli, ollaan kolmessakymmenissä ja tykätään liikkua ja ulkoilla. Mulle viikonlopun herkuttelu tarkoittaa sitä, että yritetään kahdestaan syödä yksi karkkipussi viikonlopun aikana. Yleensä ei ihan onnistu, vaan osa namuista jää kaapin perälle.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vuosia ollut niin, että mies tulee luokseni ja minä maksan ruoan. Miehellä menee jo pitkän matkan kulkemiseen rahaa ja aikaa.
Itseä pidän myös tätä käytäntöä ehkä reiluimpana tapana toimia.
-ap
Eihän se ole reilua, että toinen aina maksaa molempien ruoat. Ja kylään tulija maksaa vain omat kulkemisen kulunsa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla vaikuttaa myös suhteen laatu. Jos ollaan etenemässä kohti vakisuhdetta ja yhdessä asumista, molempien mielestä, niin en ole niin tarkka, kunhan jonkinlainen tasapuolisuus on. Jos ei ole tasapuolisuutta, niin suhteella ei ole muutenkaan tulevaisuutta. Haluan huomaavaisen miehen ja olen huomaavainen itsekin. Jos kyseessä on väliaikainen suhde, niin en panosta erityisemmin mihinkään.
Ei siihen yhdessä asumiseen edetä, vaan siihen yleensä päädytään taloudellisten kompromissien ja/tai naisen painostuksen vuoksi. Parisuhteen kannalta yhteenmuutto on takaisku ja valtava lisäriski suhteen kariutumiselle ennen pitkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ketjussa yksi ja sama ihminen on kirjoittanut kaikki kommentit.
Tietenkin hän on se Tarina-täti, omassa kahelissa persoonassaan.
mun mielestä se henkilö, kenen luona ollaan, makssa ruokaostokset, kun hänelle kuitenkin jää ne ylimääräiset ruokatarvikkeet. Jos toinen asutaan pitkän välimatkan päässä, ja toinen töytyy aina hakea autolla, niin silloin se henkilö, jota haetaan, pitäisi maksaa siitä aiheutuneet kustannukset. En minä ainakaan kehtaisia jaeluttaa miesystävää joka viikonloppu esim. 100km x 2 ilman, että maksaisin polttoainekulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sekin vaihtoehto on, että ap:n tapauksessa mies alkaa ostaa omat ruokansa silloin, kun on käymässä ap:n luona, mutta sekin tuntuu hassulta, että he söisivät sitten eri ruokia. Että ap laittaisi itselleen ruokaa, jota miesystävä ei söisi.
Ei me mietitty erillään asuessammekaan mitä kumpikin maksaa. Eikä me vierailtu kumppanin luona vaan elettiin yhdessä, vain kahdessa osoitteessa. Eli ihan samoin kuin nyt yhdessä asuessamme, se maksaa, joka käy kaupassa/tankilla jne. Omat kulut on sit omat kulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vuosia ollut niin, että mies tulee luokseni ja minä maksan ruoan. Miehellä menee jo pitkän matkan kulkemiseen rahaa ja aikaa.
Minäkin maksan ja mies sitten hoitaa kulut muuten.
Maksetaan vuorotellen ruokia suunnilleen tasan. Meillä ei ole autoa, joten bensoja sun muita ei tarvitse miettiä. Molemmilla vakaat tulot, niin ei ole niin euron päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruuan tarjoaa se kumman luona ollaan -kumpikin maksaa omat matkakulunsa, aika fifty-fifty matkamäärissä - alkoholit maksaa juoja, otan hyvin harvoin - jos pyytää aveciksi, kutsuja yleensä maksaa - jos kysyy: mennäänkö?, kumpikin maksaa omansa -lahjomiset kumpikin hoitaa suvulleen, voidaan silti käydä yhdessä ostoksilla - lahjoihin sovittu 50-100€. Aika tasan kaikki.
Kyllä minä ainakin hakisin kumppanin autolla, ettei tarvitse julkisilla liikkua. Sen sijaan tuo ruokahomma olisi hyvä saada tasattua, kun olette sinun luonasi. Ota asia puheeksi suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä olosuhteiden pakosta mies maksaa kaikki ruoat ja yhteiset tekemiset. Hän saa kuukaudessa tuplasti mun koko omaisuuden verran palkkaa, joten ei varsinaisesti näy hänen lompakossaan vaikka maksaakin kaiken. Ollaan kyllä alusta asti vietetty kaikki aika mun luona ja jossain vaiheessa mies muuttaa tänne sitten pysyvästi. Toivottavasti myös tulevaisuudessa meidän tuloerot tasoittuu sen verran että voin itsekin osallistua kustannuksiin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ei me mietitty erillään asuessammekaan mitä kumpikin maksaa. Eikä me vierailtu kumppanin luona vaan elettiin yhdessä, vain kahdessa osoitteessa. Eli ihan samoin kuin nyt yhdessä asuessamme, se maksaa, joka käy kaupassa/tankilla jne. Omat kulut on sit omat kulut.
Juuri näin. Soitan miehelle päivällä: *Moikka, ollaanko teillä tänään kun huomenna on vapaapäivä? Ok, käyn kaupassa töitten jälkeen, oliko sulla siellä jääkaapissa jne.* miksi tehdä ruoasta numero, kun yhdessä syödään?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ainakin hakisin kumppanin autolla, ettei tarvitse julkisilla liikkua.
Kaikille eivät ole liian hienoja liikkumaan julkisilla.
Vietettiin myös enemmän aikaa toisen luona (isompi asunto paremmalla sijainnilla). Yhteisiä ruokaostoksia maksettiin vuorotellen. Useimmiten kuljin julkisilla, mutta tästä ei tullut lisäkustannusta, kun käytössä kuukausikortti. Hän haki haki ja/tai vei, jos oli tarve suuremmalle tavaramäärälle (esim. joku erityisempi meno tai pitkä viikonloppu), vaikka perus vaatevarastoa (alusvaatteita, sukkia, t-paitoja) sain pitää hänen luona, mutta ei tästä korvausta huolinut. Pidemmillä yhteisillä automatkoilla (esim. yhdessä vierailu vanhempieni luona) maksoin välillä tankkaukset.
Me avasimme jo seurusteluaikana, en muista oliko toisena vai kolmantena vuonna, yhteisen käyttötilin. Talletimme sinne saman summan ja sieltä maksettiin yhdessä vietettyyn aikaan liittyvät kustannukset. Ei koskaan tehty ongelmaa siitä, jääkö toiselle loput ruoat tai bensaa tankkiin omia ajoja varten.
Sama tili toimii edelleen taloustilinä, nyt sieltä maksetaan yhteisen auton kustannukset, asuminen ja ruoka.
En kyllä kehtaisi mennä kenenkään luo viikonlopuksi täyshoitoon niin, että hän kokkaa ja laittaa ruoat. Mun mielestä yhdessä kauppaan, lasku puoliksi ja yhdessä kokataan.
Alue: Aihe vapaa
Lopetatte ainakin sen ylimääräisen herkuttelun että ette paisu ihan tärviölle. Sillä säästää myös rahaa.