Mummo kuvittelee ostavansa lapsille mieluisimmat lahjat - jouluna taas pettymys luvassa
Lapsiemme mummo yrittää monella tavalla suorittaa isovanhemmuutta ja haluaa olla "paras mummo". Mummo ei kysy lapsilta/vanhemmilta lahjatoiveita tai vinkkejä lahjan suhteen. Mummo ei ota lahjavinkkiä siitä, millaisista asioista lapset kertovat pitävänsä. Jos Leo puhuu jatkuvasti dinosauruksista ja rakastaa kaikkea niihin liittyvää, niin mummo antaa lahjaksi laivoista kertovan kirjan, vaikka pieni dinosauruslelu olisi ollut Leon toive. Jos Eevi rakastaa kaikkea Ryhmä Hau -aiheista, niin mummo tuo lahjaksi Peppi Pitkätossu pyjaman, vaikka Ryhmä Hau -aiheinen penaali olisi ilahduttanut enemmän. Mummo ajattelee tuntevansa lapsenlapsensa parhaiten ja tietävänsä, mitä he haluavat. Kun jouluna (ja synttäreinä sama homma) avataan lahjat, niin mummo korostaa kuinka juuri hänen antamansa lahjat ovat niin hienoja. "Katsopas, Leo, miten upea kirja!" "Voi, miten ihana pyjama, Eevi!". Mummo myös kuvailee jälkikäteen, kuinka hänen ostamansa lahjat olivat lapsille niin mieluisia ja sopivat lapsille niin hyvin. "Kun Leo niin ahkerasti lukee sitä laivakirjaa ja Eevillä on melkein joka yö Peppi-pyjama päällä", vaikka oikeasti näin ei olisikaan. Nihkeintä tietysti on, kun lapset silminnähden ilahtuvat mummon lahjan sijaan jostain sellaisesta, mitä ovat aidosti toivoneet. Lapset hihkuvat toivelahjansa parissa ja se mummon lahja ei samalla tavalla innostakaan.
Olen yrittänyt puhua aiheesta hienotunteisesti mummon kanssa. Kertonut, että Leo tykkäisi jostain dinosauruksiin liittyvästä lahjasta ja Eevin suosikki on Ryhmä Hau. Saatan jopa kertoa, että kaupassa X oli muuten tuollainen lelu aiheeseen liittyen, jota Leo/Eevi on ihaillut. Mummo sanoo, että hänpä sitten ostaa tuon lahjan lapselle. Lahjapaketista paljastuu kuitenkin lopulta ihan muuta ja jos mummolta yrittää kysyä asiasta, niin mummo sanoo halunneensa hankkia jotain muuta. Miksi se mummo ei sitten sano, että jättää lapsen lahjatoiveen huomiotta? Mummo ei myöskään suostu etukäteen kertomaan meille vanhemmille, mitä antaa lapsille lahjaksi. Toisaalta, tuskinpa sattuisi kahta samaa lahjaa pukinkonttiin, kun mummoa ei lasten toiveet kiinnosta. Noh, joulua ja mummon pettymystä odotellessa.
Kommentit (1055)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän mummo ei keksi lapsille lahjaa, ei siis ota myöskään ideoita ja ehdotuksia vastaan. Hän päätti alkaa kerätä astiastoa kuppi kerrallaan 10 vuotiaalle.. lapsi on nyt 13 ja on saanut siis kolmena vuonna syntymäpäivälahjaksi ja joululahjaksi erään astiaston jonkun tuotteen. Äitinä arvostan mutta lapseni ei ihan vielä. Toisaalta iloa voisi tuottaa jokin toivottu lahja, luulen että pettymyksiä voi treenailla sitten jossain toisessa yhteydessä.
Mun mies rupesi keräämään yhtä Arabian astiastoa murrosikäisenä, sukulaisilla ei ollut ongelmia lahjan hankinnan miettimisessä. Ne astiat on meillä edelleen käytössä 35 vuoden avioliiton jälkeen.
Seuraavat sukupolvet ovat erilaisia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lasten käy jos ei aina saa mitä haluaa eikä muut ihmiset aina ole mieliksi? Yrittää sitten samalla tavalla kontrolloida muita kuin ap ja nappaa mielialalääkkeitä? Jokos jo on välit poikki suvun kanssa?
Pelastaako se kertavuotinen kyykyttäminen lapsen?
Miksi väärää jouluajan tuhoaisi psyykkeen lopullisesti? Jotain rajaa. Toivelahjan voit ostaa itse vaikka joulun jälkeisestä alesta. Tai koska tahansa.
Niin mutta kun se maksaa. Kivempi maksattaa mummolla tai anopilla.
Ei kyse ole rahasta vaan siitä, ettei haluta älyttömästi tavaraa kotiin! Ongelma on se, että jos ensin lapsi saa kasan tavaraa ja sitten pitää vielä LISÄKSI ostaa ne toivelahjat niin ei kohta mahdu asumaan. Ja kun niitä ei-toivottuja ei saa laittaa kiertoon kun sekin on kuulemma epäkohteliasta. Ja sitten mummot vielä valittaa että miten teillä on näin paljon tavaraa ja sotkua.
Kyllä ne voi kiertoon laittaa. Esim. Ukrainaan. Jos joku mummo siitä suuttuu, omapa on asiansa.
Ei sinne oteta tuollaisia ja miksei itse voi auttaa suoraan.
Miten niin ei oteta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät nuo Sleich-hevoset ynnä muut mitä täällä on toivottu varsinaisesti mitään tuiki tarpeellisia ole. Jos nyt sille linjalle lähdetään.
Mä ostin niitä muutaman kummilapselle, koska se oli hänen toiveensa. Tulevat varmasti käyttöön.
Niin, mutta kuinka pitkäksi aikaa? Leikkii niillä kunnes kyllästyy ja sitten tulee taas uusi muotitoive.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset ihmiset itkevät täällä, kun mummo tai anoppi ostaa vääränlaisen lahjan lapselle.
Voi luoja. On teillä ongelmat.
Minusta se ongelma on vähän laajempi. Ei maapallo kestä tällaista kulutusta ja yksi tarpeeton lisäkulutus on tarpeettomat joululahjat. Tietysti sitä parempi mitä vähemmän ostettaisiin ollenkaan. Olisiko vaihtoehto vähentää lahjamäärää ja sanoa mummolle, että nyt ei tarvitse ostaa mitään?
Eivät nuo Sleich-hevoset ynnä muut mitä täällä on toivottu varsinaisesti mitään tuiki tarpeellisia ole. Jos nyt sille linjalle lähdetään.
Huoh. Kyllä lapsella saa olla leluja, mutta järkevä määrä ja sellaisia, joilla lapsi jaksaa mahdollisimman pitkään leikkiä.
Ja sinäkö sen päätät ja tiedät millä lapsi jaksaa riittävän pitkään leikkiä?
Paremmin se vanhempi sen aina tietää kuin perheen ulkopuolinen. Miten tämäkin menee tällaiseksi?
Tuskinpa vaan tiedät, jos kuvittelet että Ryhmä Haulla leikitään pidempään kuin vastaavalla Mikki Hiirellä.
On jopa todennäköistä että Mikki Hiirellä ei leikitä ollenkaan, jos lapsi ei ole tippaakaan kiinnostunut Mikki Hiirestä vaan haluaa leikkiä Ryhmä Hau leluilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lasten käy jos ei aina saa mitä haluaa eikä muut ihmiset aina ole mieliksi? Yrittää sitten samalla tavalla kontrolloida muita kuin ap ja nappaa mielialalääkkeitä? Jokos jo on välit poikki suvun kanssa?
Pelastaako se kertavuotinen kyykyttäminen lapsen?
Miksi väärää jouluajan tuhoaisi psyykkeen lopullisesti? Jotain rajaa. Toivelahjan voit ostaa itse vaikka joulun jälkeisestä alesta. Tai koska tahansa.
Niin mutta kun se maksaa. Kivempi maksattaa mummolla tai anopilla.
Jestas, kun täällä on yksinkertaisia jankkaajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät nuo Sleich-hevoset ynnä muut mitä täällä on toivottu varsinaisesti mitään tuiki tarpeellisia ole. Jos nyt sille linjalle lähdetään.
Mä ostin niitä muutaman kummilapselle, koska se oli hänen toiveensa. Tulevat varmasti käyttöön.
Niin, mutta kuinka pitkäksi aikaa? Leikkii niillä kunnes kyllästyy ja sitten tulee taas uusi muotitoive.
Js on onnellinen ja arvostettu ja voi lahjoittaa tai myydä ne uuteen kotiin tai tallettaa aarteena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lasten käy jos ei aina saa mitä haluaa eikä muut ihmiset aina ole mieliksi? Yrittää sitten samalla tavalla kontrolloida muita kuin ap ja nappaa mielialalääkkeitä? Jokos jo on välit poikki suvun kanssa?
Pelastaako se kertavuotinen kyykyttäminen lapsen?
Miksi väärää jouluajan tuhoaisi psyykkeen lopullisesti? Jotain rajaa. Toivelahjan voit ostaa itse vaikka joulun jälkeisestä alesta. Tai koska tahansa.
Niin mutta kun se maksaa. Kivempi maksattaa mummolla tai anopilla.
Jestas, kun täällä on yksinkertaisia jankkaajia.
Miksi niillä mummoilla sitten halutaan maksattaa niitä kalliita toivelahjoja? Ostakaa ne itse!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät nuo Sleich-hevoset ynnä muut mitä täällä on toivottu varsinaisesti mitään tuiki tarpeellisia ole. Jos nyt sille linjalle lähdetään.
Mä ostin niitä muutaman kummilapselle, koska se oli hänen toiveensa. Tulevat varmasti käyttöön.
Niin, mutta kuinka pitkäksi aikaa? Leikkii niillä kunnes kyllästyy ja sitten tulee taas uusi muotitoive.
Niin mitä sitten? Leikkii niillä sen ajan kuin leikkii, mutta jollain joka on ehkä vähän sinnepäin ei välttämättä leiki yhtään ja on täysin turha krääsä.
Vierailija kirjoitti:
Mun teineillä on ainakin 20 ylimääräistä pussilakanaa per nuppi. Ne on kaikki erilaisia ja eriparisia kun haluttiin että me vanhemmat ei ainakaan niitä käytetä.
Ainakin 10 vuotta olen jankuttanut että älä tuo enempää pussilakanoita. Jos ihan pakko on ostaa liinavaatteita niin aluslakanoita tai ylimääräisiä sävyihin sopivia tyynyliinoja.
He saa pussilakanat.
Lahjoita eteenpäin, vie vaikka pelastusarmeijalle avaamattomat pakkaukset. Ihme uhriutumista
Meillä minun oma äitini tekee vst.
Minä sitten kerään nämä ei mieluisat lahjat pois ja vien ne kirppikselle.
Äitini usein kysyy mitä lapsi tykkäsi. Omalle äidille voi sanoa ei tykännyt, vein sen kirppikselle.
Vetää herneet nenään ja kunnes tulee seuraava joulu.
Itse ostetaan ne lempparilahjat.
Vanhemmat jo sanoo itse laitetaan nämä kirppiskasaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät nuo Sleich-hevoset ynnä muut mitä täällä on toivottu varsinaisesti mitään tuiki tarpeellisia ole. Jos nyt sille linjalle lähdetään.
Mä ostin niitä muutaman kummilapselle, koska se oli hänen toiveensa. Tulevat varmasti käyttöön.
Jos ne olisivat olleet jotain muita hevosia, eivät olisi kelvanneet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät nuo Sleich-hevoset ynnä muut mitä täällä on toivottu varsinaisesti mitään tuiki tarpeellisia ole. Jos nyt sille linjalle lähdetään.
Mä ostin niitä muutaman kummilapselle, koska se oli hänen toiveensa. Tulevat varmasti käyttöön.
Niin, mutta kuinka pitkäksi aikaa? Leikkii niillä kunnes kyllästyy ja sitten tulee taas uusi muotitoive.
Niin mitä sitten? Leikkii niillä sen ajan kuin leikkii, mutta jollain joka on ehkä vähän sinnepäin ei välttämättä leiki yhtään ja on täysin turha krääsä.
Voi olla turha krääsä sinun lapsellesi, muttei välttämättä jollekin toiselle. Lahjoittakaa ne ei-mieluisat eteenpäin, jos lapsenne ei kerta kaikkiaan tajua miten sillä voisi leikkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lasten käy jos ei aina saa mitä haluaa eikä muut ihmiset aina ole mieliksi? Yrittää sitten samalla tavalla kontrolloida muita kuin ap ja nappaa mielialalääkkeitä? Jokos jo on välit poikki suvun kanssa?
Pelastaako se kertavuotinen kyykyttäminen lapsen?
Miksi väärää jouluajan tuhoaisi psyykkeen lopullisesti? Jotain rajaa. Toivelahjan voit ostaa itse vaikka joulun jälkeisestä alesta. Tai koska tahansa.
Niin mutta kun se maksaa. Kivempi maksattaa mummolla tai anopilla.
Jestas, kun täällä on yksinkertaisia jankkaajia.
Miksi niillä mummoilla sitten halutaan maksattaa niitä kalliita toivelahjoja? Ostakaa ne itse!
Kalliita? Ap:n aloituksesta tulee kyllä mieleen, että se mummu kysyy itse ensiksi toiveita ja ostaa sitten jotain ei-toivottua kalliimmalla! Kumpi on kalliimpi Peppi Pitkätossu -yöpaita vai Ryhmä Hau -penaali esimerkiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lasten käy jos ei aina saa mitä haluaa eikä muut ihmiset aina ole mieliksi? Yrittää sitten samalla tavalla kontrolloida muita kuin ap ja nappaa mielialalääkkeitä? Jokos jo on välit poikki suvun kanssa?
Pelastaako se kertavuotinen kyykyttäminen lapsen?
Miksi väärää jouluajan tuhoaisi psyykkeen lopullisesti? Jotain rajaa. Toivelahjan voit ostaa itse vaikka joulun jälkeisestä alesta. Tai koska tahansa.
Niin mutta kun se maksaa. Kivempi maksattaa mummolla tai anopilla.
Jestas, kun täällä on yksinkertaisia jankkaajia.
Kuka täällä on yksinkertainen.
Vierailija kirjoitti:
Odotan edelleen mummojen ja anoppien, joiden mielestä nykyvanhemmat on kamalia ja lapset hirveitä, vastauksia seuraaviin:
- väärä kahvi tai tee
- epämukavat alusvaatteet ja yövaatteet
- loukkaavat kirjat (lihavalle Kevyet herkut yms)
- reumaa sairastavalle kahvakuula
- apelle tyttökalenteri tai pikkutuhma hiirimatto
- 60-vuotiaalle diplomi-insinöörille Doro-puhelin ja käyttöohjeet selkokielellä
- Tallinnan matkaopas vuodelta 1999 ihmisille, joka matkustaa työkseen AasiaanAjatus on tärkein,
Se että sait lahjan on tärkeintä ja ole kiitollinen. Pois ei saa heittää eikä antaa eteenpäin.
Tää on muuten loistava idea. Jos mummot lahjoittaa mitä sattuu niin alkakaa itsekin lahjoittaa mummolle mitä sattuu. Vaikka kirppikseltä jotain, niin ei ole luonnon tuhlausta. "Näin tämän (kammottavan ruman) tonttupatsaan ja ajattelin heti sinua, eikö olekin hieno???" Ja sit aina kylässä käydessään voi kysyä että missäs se patsas nyt on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lasten käy jos ei aina saa mitä haluaa eikä muut ihmiset aina ole mieliksi? Yrittää sitten samalla tavalla kontrolloida muita kuin ap ja nappaa mielialalääkkeitä? Jokos jo on välit poikki suvun kanssa?
Pelastaako se kertavuotinen kyykyttäminen lapsen?
Miksi väärää jouluajan tuhoaisi psyykkeen lopullisesti? Jotain rajaa. Toivelahjan voit ostaa itse vaikka joulun jälkeisestä alesta. Tai koska tahansa.
Niin mutta kun se maksaa. Kivempi maksattaa mummolla tai anopilla.
Jestas, kun täällä on yksinkertaisia jankkaajia.
Miksi niillä mummoilla sitten halutaan maksattaa niitä kalliita toivelahjoja? Ostakaa ne itse!
Täällä ei ole yhtäkään kommenttia, jossa olisi haluttu isovanhempien ostavan kalliita lahjoja. Päinvastoin on yritetty ehdottaa edullisia lahjoja, mutta isovanhemmat ovat väkisin ostaneet jotain kalliimpaa, mikä on jäänyt kaiken lisäksi käyttämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät nuo Sleich-hevoset ynnä muut mitä täällä on toivottu varsinaisesti mitään tuiki tarpeellisia ole. Jos nyt sille linjalle lähdetään.
Mä ostin niitä muutaman kummilapselle, koska se oli hänen toiveensa. Tulevat varmasti käyttöön.
Niin, mutta kuinka pitkäksi aikaa? Leikkii niillä kunnes kyllästyy ja sitten tulee taas uusi muotitoive.
Niin mitä sitten? Leikkii niillä sen ajan kuin leikkii, mutta jollain joka on ehkä vähän sinnepäin ei välttämättä leiki yhtään ja on täysin turha krääsä.
Voi olla turha krääsä sinun lapsellesi, muttei välttämättä jollekin toiselle. Lahjoittakaa ne ei-mieluisat eteenpäin, jos lapsenne ei kerta kaikkiaan tajua miten sillä voisi leikkiä.
Mutta kun ei saa lahjoittaa, se olisi kiittämätöntä ja epäkohteliasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät nuo Sleich-hevoset ynnä muut mitä täällä on toivottu varsinaisesti mitään tuiki tarpeellisia ole. Jos nyt sille linjalle lähdetään.
Mä ostin niitä muutaman kummilapselle, koska se oli hänen toiveensa. Tulevat varmasti käyttöön.
Niin, mutta kuinka pitkäksi aikaa? Leikkii niillä kunnes kyllästyy ja sitten tulee taas uusi muotitoive.
Niin mitä sitten? Leikkii niillä sen ajan kuin leikkii, mutta jollain joka on ehkä vähän sinnepäin ei välttämättä leiki yhtään ja on täysin turha krääsä.
Voi olla turha krääsä sinun lapsellesi, muttei välttämättä jollekin toiselle. Lahjoittakaa ne ei-mieluisat eteenpäin, jos lapsenne ei kerta kaikkiaan tajua miten sillä voisi leikkiä.
Miksi se pitää kierrättää siellä ollenkaan? Eikö olisi jörkevämpää ostaa jokaiselle saman tien oikeaa?
Voivoi, kun lumihiutaleet eivät saakaan haluamaansa krääsää, jonka unohtavat minuutin paketin avaamisen jälkeen.
Mä ostin niitä muutaman kummilapselle, koska se oli hänen toiveensa. Tulevat varmasti käyttöön.