Lue keskustelun säännöt.
Anoppi haluaa, että matkustamme joulunpyhinä mummolaan - olenko kohtuuton, kun en halua?
18.12.2022 |
Mieheni ollessa lapsi/nuori, heidän perheensä matkusti aina joulunpyhiksi miehen äidin luokse maalle, kun miehen vanhemmilla alkoi töistään joululoma. Perhe vietti mummolassa monta päivää ja palasi usein vasta uuden vuoden jälkeen takaisin kotiin. Tätä perinnettä jatkui siihen asti, kunnes mies muutti pois kotoa eli vielä miehen teinivuosinakin matkustivat mummolaan.
Minä ja mies olemme työssä, jossa olemme töissä lähes poikkeuksetta jouluisin. Usein käy niin, että olemme töissä eri päivinä: molemmat ollaan töissä aattona, mies joulupäivänä ja minä tapaninpäivänä. Joskus harvoin sattuu niin, että oltaisiin molemmat vapaalla joulupäivänä, vaikka muuten oltaisiin töissä. Töiden vuoksi meillä ei ole koskaan ollut tarkkaa ohjelmaa joulunpyhiksi: saunat, jouluruoat ja muut tehdään silloin, kun ne töiden puolesta sopii. Emme ole halunneet ottaa joulusta ylimääräistä stressiä eikä meillä vietetä joulua mitenkään isosti. Emme myöskään haluaisi tunkea joulunpyhiä täyteen tekemistä, vaan haluaisimme työpäivien jälkeen myös levätä.
Meille syntyi lapsi ja anoppi haluaa, että alamme lapsen myötä viettää joulunpyhät mummolassa, kuten miehen lapsuudessa oli tapana. Anoppi on ehdoton siinä, että hän haluaa meidän matkustavan joulunpyhinä mummolaan - vaihtoehto ei ole se, että anoppi tulisi välillä meille jouluna. Anoppi on hyvässä kunnossa eli kyse ei ole siitä, että hän ei kykenisi matkustamaan. Matkaan mummolaan menee tunti, eikä työpaikkojen sijainnin takia ole mahdollista viettää joulua mummolasta ja käydä sieltä käsin töissä (työmatkoihin menisi kohtuuttomasti aikaa, työpaikat eivät sijaitse asuinkaupungissamme). Anoppi haluaa itse olla se, joka laittaa jouluruoat ja hän haluaa lapsenlapsensa saavan sellaiset joulut, kuin oma poikansa sai. Tänä vuonna menemme mummolaan joulupäivänä, kun miehellä on vapaapäivä töistä ja minä olen hoitovapaalla vauvan kanssa.
Ollaan miehen kanssa ehdotettu anopille seuraavaa järjestelyä: jos olemme miehen kanssa töissä joulunpyhinä, menisimme perheenä kylään vasta 27.12. Tai jos meillä on vapaapäivä molemmilla joulupäivänä, niin mentäisiin mummolaan silloin käymään päiväseltään. Tai jos ollaan koko joulu töissä ja anoppi haluaisi ehdottomasti nähdä jouluna, niin hän voisi tulla meille. Ollaan yritetty miehen kanssa puhua anopin kanssa tästä asiasta, mutta ehdotukset tasapuolisesta näkemisestä kaikuvat kuuroille korville. Jos jollakulla on vastaava ongelma/on ollut tällaista, niin kiinnostaisi kuulla, miten ratkaisitte tilanteen?
Ja kun joku kuitenkin kysyy: minun vanhempiani näemme vasta reilusti joulun jälkeen/tammikuussa, koska vanhempani ymmärtävät meidän olevan jouluna kiinni töissä. Tällöin vanhempani matkustavat meidän luokse tai me vanhemmille, vanhempani eivät oleta meidän matkustavan aina sinne.
Ap
Kommentit (510)
381/510
|
19.12.2022 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Kun itse sain lapsen niin silloin loppui minulta joulukyläilyt yhtään mihinkään. Haluan luoda oman joulun ja viettää kotona oman perheen kesken. Ihan sama mitä muut vaativat tai ajattelevat, ei tulisi mieleenkään harkita mitään muuta. Muulloin voi käydä kylässä. Nyt on hyvä aika vetää raja kun on oma lapsi syntynyt, myöhemmin voi olla vaikeampi.
Näin toimi myös omat sisarukseni. Ei tullut sukujouluja. Nyt kun ovat itse anoppeja ja mummoja, vaativat kyllä omat lapsensa perheineen koteihinsa sukujoulun viettoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen jälkeen kun oma lapsi syntyy, kannattaa napanuora omiin ja puolison vanhempiin katkaista mahdollisimman nopeasti. Kun annat sormen menee koko käsi.
En lukenut kommentteja välissä, joten voi olla, että asia on jo ratkennut.
Mutta siis anoppi selviää kyllä, kun ette mene. Häntä voi tukea pettymyksessä osoittamalla myötätuntoa häntä kohtaan.
Hyvää joulua omassa kodissanne. Anoppi on aikuinen ja pärjää kyllä.
Älä stressaa tulevia jouluja, vuosittain voi ehtiä tapahtumaan vaikka mitä. Ja tälle joululle teillä on vain yksi ainoa vierailumahdollisuuspäivä kun miehelläsi on vapaa, menette silloin päiväseltään jos ylipäätään olette menossa. Ensi jouluna sitten katsotte tilanteen uusiksi ja se selviää aikanaan. Väkeä voi kuolla, työpaikat vaihtua, asuinpaikat vaihtua jne.
Mitä miehesi haluaa joulun suhteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tällä palstalla ne anopit tuntuvat olevan aina ongelma? Eikö appiukolla ole mitään mielipidettä asioista vai onko hän jo haudassa?
Tarviiko siellä olla välttämättä yötä kun matkaan menee vain tunti? Johan se riittää kun olette muutaman tunnin ja aterian ajan. Voitte kysyä voisiko lapsenne jäädä joskus isompana sitten mummolaan kylään yön yli, jos teillä on työvuoroja silloin. Sopivan lyhyt kyläily on itsellenne mukavaa vaihtelua ja säästytte silloin itse ruuanlaitolta.
Joulukyläilyt on hyvä pitää vain tuntien mittaisina kun on vain tunnin välimatka, niin säilyy välit sopuisina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anoppisi on itsekäs. Vaikka teillä ei olisi jouluna töitä, niin on itsekästä olettaa, että olisitte matkustamassa aina hänen luokseen/näkemässä juuri häntä jouluisin. Entä sinun vanhempasi? Reilua olisi, että välillä näkisitte heidän kanssaan sen sijaan, että joulut on varattu anopille.
Jep, minun anoppini on hyvin vaikea käsittää, että lapsilla on toisetkin isovanhemmat. Heidät voisi unohtaa ja tehdä niinkuin on "aina ollut tapana".
Että ihan TUNNIN ajomatka? Voi tsiisus. Me käymme joka vuosi isovanhemmilla kylässä parin viikon reissun jos mahdollista noin tuhannen kilometrin matkan suuntaansa eli pauttiaralla semmoiset 12-14 tuntia SUUNTANSA. V..u mitä vätyksiä tässä maassa nykyään elää. Jos saisin oman äitini vielä takaisin, matkustaisin vaikka minkä matkan nähdäkseni edes kerran vuodessa. Itsekästä ja typerää-muillakin on mahdollisuus muutaman päivän lomaan jouluisin-mikä erityistapaus ap oikein on olevinaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
20 sivua tällaisesta aiheesta. Jösses.
Kuka sut on nujertanut kun kyselet tämmöstä?
Vai luuletko olevasi aviossa anopin kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun unelmani raskaan vauvavuoden aikana eli lapsen ensimmäisen joulun aikaan:
Näkemistä hinkuneet appivanhemmat olisivat voineet tulla meille kylään ja auttaa jouluvalmisteluissa. Olisin ollut todella iloinen, jos anoppi olisi kertonut tuovansa mukanaan valmiit joululaatikot ja lämmittävänsä ne meillä. Olisipa anoppi sanonut, että jättäkää joulusiivoilut ja me tullaan kylään, vaikka olisi vähän sotkuakin. Isovanhemmat olisivat leikittäneet vauvaa sen aikaa, että olisimme päässeet miehen kanssa kahdestaan saunaan.
Todellisuus oli toinen. Appivanhemmat kyllä tulivat käymään, mutta ilman minkäänlaisia tuomisia. Odottivat passausta ja istuivat ruokapöydässä odottamassa, että heille laitetaan kaikki valmiiksi. Ihmettelivät, miksi ei olla jaksettu laittaa joulua ja siivota erityisemmin. Naureskelivat väsymyksellemme, että sellaista se nyt vauvaperheessä on. Minkään kanssa ei autettu, eikä päästy saunaan miehen kanssa. Appiukko katseli telkkaria sohvalla löhöillen. Lapsenlapselle lirkuteltiin ja hänestä otettiin söpöjä kuvia työkavereille ja mummokavereille esiteltäviksi.
Vinkki siis anopeille, jotka kaipaisivat enemmän aikaa lastenlastensa kanssa. Tarjotkaa lapsiperheille sitä käytännön apua. Ei tarkoita mitään ilmaisena lastenvahtina oloa, vaan kysykää, voinko auttaa ruoanlaitossa, tyhjentää tiskikoneen tai katsoa vauvaa hetken, että pääset rauhassa suihkuun.
Kurjan kuuloinen joulu ja hyviä vinkkejä anopeille.
Kysyn kuitenkin, mahdoitko kysyä anopilta apua? Pyysitkö tuomaan laatikot? Pyysittekö päästä yhdessä saunaan? Jne.
En puolustele anoppiasi, mutta kuten aviomiehet, ei myöskään anopit ole ajatuksenlukijoita.
Oma anoppini esim. haluaa olla puuttumatta liikaa elämäämme, joka on tietenkin hyvä asia. Mutta tämän takia hän on aika varovainen tarjoamaan meille apua. Ettemme vain loukkaannu tai ettei hän vaan tuppaudu liikaa.
Jos pyysit apua ja tulos oli tuo, oli anoppisi kyllä todella tökerö.
Ja toki tuo väsymyksellenne nauraminen on ollut tökeröä joka tapauksessa.
Ääh, ei se valitettavasti toimi noin, jos on manipuloiva anoppi. Jos miniä kysyy, että voitteko katsoa vauvaa hetken jos käydään saunassa, niin manipuloiva anoppi kysyy seuraavaksi pojaltaan, että mitä mieltä sinä olet, haluatteko te nyt mennä saunaan kun me ollaan täällä kylässä? - ja senhän tietää, että poika myötäilee äitiään. Saunaan ei mennä. Vaikka poika olisi kaksi tuntia aikaisemmin miniän kanssa puhunut että olisi kiva jos pääsisi saunaan. Mutta tosi paikan tullen ei uskalla asettautua äitiään vastaan. Miniä taas syrjäytetty 6-0.
Hitokseen hävettäisi, jos omasta pojasta olisi kasvanut tuollainen lapanen.
t. Äiti ja anoppi
Tai sitten näin, meillä anoppi pyysi ja vaati jouluksi heidän luo, ja pystyimme menemään vasta 27.12. Matkaa useampi tunti autossa ja kiva joulufiilis. No kun päästiin perille niin ei ollutkaan enää edes joulukuusta (kertoi kyllä että oli ollut), ei jouluruokia tai kinkkua jne. Eikä ollut pyytänyt tuomaan mukana koska hän on niitä naisia että vain hän laittaa ja vain hänen tavallaan. No väistämättä tuli mieleen että oliko tämä sitten hänen tapansa rankaista ja koska meininki oli kuin mikä tahansa arkipäivä/viikonloppu niin en ymmärrä miksi sitten vaati sinne juuri joulun aikaan. Olemme jouluihmisiä ja olisin tuonkin päivän vielä sitten mieluummin viettänyt muualla kuin autossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko siellä olla välttämättä yötä kun matkaan menee vain tunti? Johan se riittää kun olette muutaman tunnin ja aterian ajan. Voitte kysyä voisiko lapsenne jäädä joskus isompana sitten mummolaan kylään yön yli, jos teillä on työvuoroja silloin. Sopivan lyhyt kyläily on itsellenne mukavaa vaihtelua ja säästytte silloin itse ruuanlaitolta.
Joulukyläilyt on hyvä pitää vain tuntien mittaisina kun on vain tunnin välimatka, niin säilyy välit sopuisina.
Tunti sinne, toinen tunti kotiin. Varsinkin, jos jouluna ei muutenkaan ole aikaa rauhoittumiselle töiden vuoksi, niin en haluaisi noin suurta osaa päivästä istua autossa varjellakseni anopin jouluperinteitä.
Vierailija kirjoitti:
20 sivua tällaisesta aiheesta. Jösses.
Ja sinäkin kävit jättämässä tänne puumerkkisi. Jösses.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kommentteja välissä, joten voi olla, että asia on jo ratkennut.
Mutta siis anoppi selviää kyllä, kun ette mene. Häntä voi tukea pettymyksessä osoittamalla myötätuntoa häntä kohtaan.
Hyvää joulua omassa kodissanne. Anoppi on aikuinen ja pärjää kyllä.
Selviää kyllä. Mutta en nyt kauheasti alkaisi myötätunteilemaan, kun lapsi perheineen ei ole mitään väärää tehnyt.
Ex-anopin luona oltiin joka joulu, heillä suurperhe ja oli ihana vaan sopeutua joukkoon ilman, että anoppi kohdisti kaiken huomionsa lapsenlapseen.
Vietettiin niin pitkiä aikoja siellä kuin kehdattiin olla.😃
Nyt jo täysi-ikäinen lapsi haluaa yhä jouluisin käydä siellä, enkä ihmettele.
Anoppi oli välitön ja hellä, aito ihminen.
Mutta nykyisen anopin luokse en edes halua kylään, on todella ahdistava mummeli, joka istua kyyhöttää sohvalla suu auki, ja koko vierailun kuvaa infantin näköisenä vauvaa ja esittelee kirpparitavaroitaan.
Läheisyyttä ei osaa antaa eikä vastaanottaa, saati mitään ohjeita vauvan suhteen.
Varmaan tuhonnut viinalla aivosolunsa.
Telkku päällä koko ajan, hiihtoa tai haikeaa musiikkia kuunnellaan.
Tunnelma on kuin hautajaisissa.
Sitten syödään jotain rasvaista possupataa ja tuijotetaan vauvaa, jonka täytyy hymyillä ja olla vierastamatta, eli ts. olla kuin nukke.
Sitten vikistään vartti, kun ei oltu kylässä kuin tunti.
Anopilla on joku ideaali päässä mummoilusta, siihen ei sisälly elävä ja tunteva lapsi.
Voi kun olis voinut saada nykyisen miehen ja ex-anopin, mutta kait tämä parempi näin.
Mies käy lapsen kanssa siellä jouluviikon alussa, joulupyhät ollaan kotona.
Anoppi tosin vaatii aina, että hän saa paistaa kinkun, jota mies käy aaton aattona hakemassa itselleen.
Tuokin perinne on vähän koominen, kuitenkin yli nelikymppinen mies. Muttei ole minulta pois.😁
Vierailija kirjoitti:
Nämä narskulimummot jotka sanoo, että voit päättää itsestäsi, mutta et puolison ja lasten joulunvietosta. Teille viesti: kyllä voin päättää. Minä olen perheen äiti, minä päätän. Hyväksy se tai nauti yksinäisyydestäsi.
Narskumummulle on ollut kyllä kauhea paikka, kun poika on suoraan sanonut, että viettää joulunsa mieluummin jossain muualla kuin äitinsä kanssa.
Meidän lapsilta jää kuulemma niin paljon kokematta, kun eivät pääse mummolaan jouluksi. Kyllä, tauotonta telkkarin tuijottamista kun mummu syöttää jotain sokeripitoista, kunnes lapsi oksentaa. Mikä ihana tapa viettää joulua!
Älkää nyt hyvät ihmiset miettikö mitään tulevia jouluja! Eläkää joulu kerrallaan! Ja tehkää selväksi, että anopit, vanhemmat ja muut sukulaiset ja ystävät ei todellakaan sanele mitä teidän pitäisi tehdä milloinkin. Täytyy pitää ne omat rajat ja jos joku sellaisesta loukkaantuu, niin kertoo kyllä siitä, ettei ko. ihminen käy ihan täysillä.